-
Laitasaaren ensimmäinen koulu
Kirjoitin Laitasaaren koulun historiasta – käytössäni oli opettaja Alli Karppisen (o.s. Parviainen) tekemä mainio 100-vuotishistoriikki, jonka sain lainaan Terttu ja Martti Kokkoselta. Rajasin kuvauksen 1950-luvulle, ajankohtaan kun uusi koulu rakennettiin Hotinkankaalle. Uudemmista koulun asioista voikin lukea Muhoksen kunnan sivuilta. Alli Karppinen kirjoittaa
-
Juhannusta ennen vanhaan
Ritva N kertoo juhannuksen vietosta, että se alkoi lipunnostolla: Siitähän se juhannuksen vietto alkoi ennen ja vielä nytkin. Meillä aina laulettiin ja soitettiin. Vieläkin hoilataan se lippulaulu, niin, että varmasti Pöyryn Ilkka Kestissä kuulee vastarannalle! Juhannukset vieraineen olivat ikimuistoisia. Kaikki piti olla siivottua juhannukseen mennessä. Aattona laitettiin koivuista pihalle lehtimaja. Oulusta oli haettu silakoita savustettavaksi…
-
Isänmaa kutsui
22-vuotias nuorimies palasi varusmiespalvelusta Oulujoen törmälle, kotiin. Edessä oli koko elämä – nuoruuden innolla hän siihen tarttui. Osa sisaruksista lieni jo lähtenyt kotoa, Heikki oli pesueesta nuorin. Äiti-Annan taival päättyi muutaman vuoden kuluttua. Isä-Matti muutti Ouluun ja Heikki sai äitipuolen. Joki kuljetti miehen virtaa alas Apajan laivalaituriin, sieltä löytyi oma Aino Kaarina. Kului muutama vuosi,…
-
Tulinuolen lyömät
Heinäkuussa 1864 Oulun Wiikko-Sanomia -lehti uutisoi Muhoksen Kosulankylässä (joka siis on yksi Laitasaaren kinkerikylistä) tapahtuneesta onnettomuudesta, jossa nuori tyttö kuoli ja hänen äitinsä sai vakavia vammoja salaman iskettyä sisälle asuinrakennukseen. Lehtileikettä voi suurentaa klikkaamalla. Arvelin kuitenkin, että pölökkykirjaimia lukemaan tottuneelle vanhat kirjasimet voivat tuottaa ongelmia. Tässä siis uutisen tekstin helppolukuisena versiona:
-
Laitasaaren pohjoispuolen tie ja lossi
Vuonna 1924 laitasaarelaiset Wiljam Laukka, Jaakko Kinnunen ym. päättivät, että pohjoispuolelle pitää saada kulkutie helpottamaan joen sen puolisten tilojen maanviljelyä. Oulun maaherrakin oli asiaan suosiollinen, tiehanke katsottiin tärkeäksi ja hän puolsikin asiaa. Tien teko on varmasti ollut hidasta, sillä siinä ei käytetty konevoimaa, vaan mies- ja hevosvoimaa ja lapiota – olipa joskus naisiakin näissäkin hommissa.…