Aihearkisto: 37 Ähkynen

Lapsuuden matkakohteina Sanginjoki ja Amerikka

Ähkylän no 37 entinen isäntä Martti Kesäniemi muistelee. Varhaisesta lapsuudestani on jäänyt mieleeni kaksi paikkaa, joihin voi matkustaa ja se ettei muita kohteita olekaan. Nämä olivat Amerikka ja Sanginjoki. Lukija voi naurahtaa mutta niin minusta silloin tuntui. Sanginjoella oli paljon sukulaisia – eno, kolme tätiä ja sen aikainen Palokankaan isäntä joka oli äitini sisaren poika. Matkat tehtiin yleensä talvisin hevosen ja reen kanssa; ensin muutama kilometri tuttua heinätietä Käärmelän talon pihalle josta alkoi taloton taival vanhaa talvitietä pitkin, noin kymmenen kilometriä. Oisavankankaalta muistan valtavan kokoisen kiven. Sitten olikin vain pari kilometriä ja tultiin Palokankaan mäelle. Minua jännitti että kääntääkö äiti … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 21 Perttunen, 37 Ähkynen, 58 Pesola, 58 Pesola - Ala-Pesola, 66 Käärmekangas, 72 Pikkarainen, 72 Pikkarainen - Palokangas, 78 Honkarinta, 78 Honkarinta - Honkala | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Aku pakinoi – Ähkysukon naimakuume (1921)

…joka säästi hengen mutta vei housut. Ähkys-ukko oli jo vuosikaudet elellyt kunniallisena leskimiehenä eikä vaimoväki enää näyttänyt voivan järkyttää hänen vakiintunutta sielunrauhaansa eikä pysyttää verkoissaan ukon kypsynyttä sydäntä. Mutta yksinäisyys on kaiken pahan ja onnettomuuden alku. Nuorekkaan kauniina kukkiva kesä vielä kykeni ukkoa pitämään nuoruutensa värikkäissä mielikuvissa ja ensilemmen unohtumattomissa jälkihaaveissa, niin että ikäistensä naiskaunottarien kuoppaiset posket ja laimeasti tuikkivat silmät saivat hänen paremmin sävähtämään haudantakaista vakavuutta kuin että olisivat kyenneet synnyttämään veitikkamaista välkähdystä ukon sinisestä silmästä. Tuli syksy, synkkä ja kolkko. Ukolla oli ikävä, kylmä ja nälkä. Ei ollut ken olisi visertänyt ukon uneen illalla, valveille aamulla; kuka olisi … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 26 Tapio, 37 Ähkynen | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Rakastetun opettajattaren hautamuistomerkki

Laitasaarelainen maanviljelijä ja valokuvaaja, Ähkysen no 37 isäntä Martti Kesäniemi (s. 1910) kirjoittaa kirjassaan ”Muhoksella muutki kummat” (1996) Kun Laitasaaren koulun johtokunta muutamaa vuotta ennen tämän vuosisadan alkua valitsi koululleen opettajaksi Inna Lindqvistin, eivät he varmaan aavistaneet, mikä tavaton tarmokkuus ja tahdonvoima liittyi tähän pienikokoiseen, hentoon ja nuoreen opettajaan. Opettaja huolehti monin tavoin oppilaistaan. Talvisin oli ankaria pakkasia eikä köyhimmillä ollut varaa hankkia lapsilleen kunnon jalkineita. Opettaja lämmitti koulun uuneja ja lasten saapuessa palelluksissa vei heidät pesien loisteeseen, riisui heidän kenkänsä ja lämmitti heidän palelevia jalkojaan.

Tallennettu kategorioihin 37 Ähkynen, 38 Inkala, 39 Koivikko | Avainsanoina , , , | 1 kommentti

Laitasaaren perukirjoja 1902-11

Muhoksen käräjäkunnan digitoidut perukirjat 1902-11 alkavat tästä. Alussa on luettelo perukirjoitetuista vainajista. Allaolevassa listassa kaikki laitasaarelaisten perukirjat ko. ajalta. Itse perukirja löytyy Kansallisarkiston tietokannasta, digi-alkuista osoitetta klikkaamalla. Dokumentti avautuu uuteen selainikkunaan ja sitä voi suurentaa. Perukirja kertoo vainajan kiinteän ja irtaimen omaisuuden määrän ja arvon, saamiset ja velat, kaikki yhteenlaskettuina. Perukirjan lopussa on perillisten allekirjoitukset tai puumerkit, jos ei ole osannut kirjoittaa. Kaikki perukirjat on kirjoitettu suomeksi. Vanhempia, ruotsinkielisiä perukirjoja on ainakin osittain indeksoituna täällä.  Ahrenius Aksel Robert, varamaanmittari, k. 2.4.1911 Hakkarila no 25 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76952519 Apaja eli Rahko Pekka Juhonpoika, k. 7.3.1909 Inkala-Apaja no 38 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76952153 Cajaner Emma Wilhelmina Juhontytär, … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 10 Kosunen, 13 Yliväärä, 15 Huovinen, 16 Isomäättä, 18 Rönkkö, 19 Mäkelä, 20 Sieppo, 21 Perttunen, 21 Perttunen - Kangasolli, 25 Hakkarila, 26 Tapio, 28 Kekkola, 29 Yrjänä, 34 Kortila (pappila), 35 Kesti, 36 Kauppi, 37 Ähkynen, 38 Inkala, 38 Inkala - Apaja, 39 Koivikko, 41 Heljä, 45 Jurvakainen, 46 Tyllinoja, 47 Halkovaara, 49 Karppila, 52 Siekkinen, 53 Vauhkola, 55 Vainiokangas, 56 Penninkangas, 57 Ritokangas, 63 Rovala, 68 Pöytäkangas, 7 Karhu, 73 Keskiaho, 75 Isokangas, 76 Paasimaa, 78 Honkarinta, 9 Ylikosunen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Laitasaaren Martat

Laitasaaren Martat ry on kylän toiseksi vanhin edelleen olemassaoleva yhdistys Laitasaaren Nuorisoseuran jälkeen. Martoilla on tänä vuonna satavuotisjuhlat. Voit lukea 100-vuotishistoriikin tästä. Marttajärjestön nimi piti aluksi olla Sivistystä kodeille -yhdistys, mutta silloinen keisarillinen senaatti ei rohjennut hyväksyä sen nimisen yhdistyksen sääntöjä, koska naisväen sivistämisestä ei ehkä hyvää seuraisi. Hoksaavat naiset vaihtovatkin nimen Martoiksi, mutta sivistysajatus säilyi säännöissä toiminnan johtotähtenä. Tämä uskonnollisuuteen ja puuhakkuuteen viittaava nimi ei aiheuttanu hämminkiä ja niinpä säännöt hyväksyttiin ja toiminta pääsi käyntiin. 1

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 12 Hyrkki, 24 Laukka, 29 Yrjänä, 37 Ähkynen, 40 Kähkönen, 60 Ontero | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Laitasaaren esineistöä – arkku

Arkku Lahjoittanut Alli Karppinen o.s. Parviainen (Saunakangas eli Reini, Ähkynen no 37) Puinen metalliheloitettu arkku. Maalattu punaruskeaksi ulkopuolelta, sisäpuoli valkea. Arkun kansi kaareva, sisällä arkussa pieni lokero yläosassa. Ilmeisesti vaatearkku, koko 88 cm x 40 cm x 49 cm. Arkun sisäkannessa koristeellinen teksti: Margeta Ähkönen 1836. Kuka hän oli, kenen tytär ja milloin syntynyt?

Tallennettu kategorioihin 37 Ähkynen, 74 Saunakangas | Avainsanoina | 1 kommentti

Itsenäisyyspäivä 6.12.1917 Laitasaaressa – Suomi100

Juhlimme tänään Suomen itsenäisyyden 100-vuotista taivalta. Sitä ennen Suomi oli suuriruhtinaskunta ja kuului Venäjän keisarikunnalle. Suomen itsenäisyysjulistus allekirjoitettiin 5.12.1917, mutta julkistettiin ja annettiin tiedoksi vasta seuraavana päivänä eli 6.12.1917. 1 Laitasaarelainen Martti Kesäniemi (s. 1910) on muistellut 1996 ilmestyneessä kirjassaan ensimmäistä itsenäisyyspäivää Laitasaaressa näin Silloin juhlittiin Suomen itsenäisyyttä ensimmäisen kerran. Minulla on sellainen muistikuva, ettei itsenäisyyden juhliminen rajoittunut yhteen päivään. Suurin ongelma oli, ettei voitu vetää lippuja salkoon, koska niitä ei ollut olemassakaan. Mutta innostus asiaan oli niin suuri, että useimpiin taloihin valmistettiin lippu heti paikalla. Tuskinpa oli kahta ihan samanväristä lippua koko kylässä. Toiset puhuivat leijonalipusta; toiset sinivalkoisesta.

Tallennettu kategorioihin 37 Ähkynen | Avainsanoina , , | 4 kommenttia

Ähkylän pirtistä alku Hyrkin koululle

Koulun ensimmäisiä oppilaita ollut Martti Kesäniemi (s. 1910) muistelee opinahjoaan kirjassaan Muhoksella muutki kummat (v. 1996, s. 60). Artikkeli julkaistaan perikunnan luvalla. Allaoleva kuva on otettu nimenomaan Ala-Ähkylän pirtin seinustalla, joen puolella. Se oli tavallinen maalaistalon pirtti, jossa koulu aloitti. Mitoiltaan se oli 6 ½ x 6 ½ metriä ja kun saattoi olla yli 30 oppilasta, niin liikoja tiloja ei ollut. Mutta hyvin me toimeen tultiin. Ainoa, joka tuotti hankaluuksia, oli voimistelutunti, mutta siitäkin selvittiin, kun pukattiin pulpetit toiselle seinustalle. Jäi sen verran lattiatilaa, että päästiin riviin. Sitten oli puolilämmin keittiö, jossa saatiin suojaa pahimmilta pakkasilta. Tytöillä oli joen puoli … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 37 Ähkynen | Avainsanoina , | 3 kommenttia

Hyrkin koulun historiaa

Hyrkin koulu perustettiin vuonna 1920 ja se aloitti toimintansa Ala-Ähkylän pirtissä. Kuvassa on kaksi Ähkylän taloa, koulu oli vasemmanpuoleisessa, laudoittamattomassa rakennuksessa. Oikeanpuoleinen rakennus on edelleen olemassa ja asuttuna. Nykyinen, Päivärinteellä oleva koulu, on kolmas Hyrkin koulu. Lue lisää Hyrkin koulusta täältä. P.S. Miksi koulu sai tällaisen nimen? Yksi arvaus on, että nimi tuli koulun innokkaan puuhamiehen mukaan, eli Aappo Kinnusen joka oli Hyrkin no 12 isäntä noihin aikoihin. Hänestä on kerrottu tässä artikkelissa. P.S. 2 Muut koulut kylällämme Laitasaaren koulu, Huovilan koulu, Sanginjoen koulu, Koivikon maatalousoppilaitos, uusimman eli Korivaaran koulun historia on vielä kirjoittamatta. Kouluaiheiset artikkelit löydät tämän linkin kautta. … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 12 Hyrkki, 37 Ähkynen | Avainsanoina | 1 kommentti

Ähkylän isännän muistokirjoitus (1911)

Kaleva no 42, 21.2.1911 Muhoksella, Laitasaaren kylässä, kuoli t.k. 19 p:nä talon isäntä Iisakki Kesäniemi. Vainaja oli eläissään hyvin ahkera maanviljelijä ja kaikin puolin rehellinen ja luotettava kansalainen. Yhteiskunnallisiin rientoihin, erittäinkin osuustoimintaan, otti vainaja innokkaasti osaa, ollen yksi sen johtomiehiä. Jälkeensä jätti vainaja vaimon ja 7 alaikäistä lasta ja ikävällä kunnon miestä kaipaa laaja sukulais- ja tuttavapiiri. Kuolinilmoitus Liitto-lehdessä 21.2.1911 Kalevan no 46 muistokirjoitus 25.2.1911 …mainitsee 50 ikävuodellaan kuolleen sukunimeksi myös Ähkynen, hänen syntyneen Kuusamossa ja käyneen kahdesti Amerikassa. Ahkeruudellaan ja säästäväisyydellään keränneen melkoisen omaisuuden ja viimeksi palattuaan kotimaahan ostaneen Ähkylän talon Muhokselta. Kepeät mullat haudallensa.

Tallennettu kategorioihin 37 Ähkynen | Avainsanoina | Jätä kommentti