Aihearkisto: 21 Perttunen

Kinnulan kestikievari

Ähkylän no 37 edesmennyt isäntä Martti Kesäniemi kirjoittaa Tarkoitukseni on kertoa omalla kylällä olleesta kestikievarista, jonka itsekin hyvin muistan. Minulla oli tilaisuus saada vieraakseni tämän kievarin toiseksi vanhin poika, joka ehti ajaa kievarikyytejä useita vuosia. Vaikka siitä kun heillä kestikievaritoiminta loppui 1927 on kulunut jo 65 vuotta, on Aarne Kinnula (s. 1908) siinä kunnossa, että pystyisi viedä kyydin seuraavaan kievariin, jos olisi hevonen ja pelit, tiellä keliä eikä autoja pörräämässä. Istuttiin pöydän ääressä ja muisteltiin yli kaksi tuntia sitä kievariaikaa. 1 Kievarioikeudet kolmeksi vuodeksi Kinnulan talo (oikeammin Ylikosunen no 9) sai kievarioikeudet 1886 ja se oli heillä koko loppuajan. Oikeudet … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 10 Kosunen, 21 Perttunen, 38 Inkala, 9 Ylikosunen, 9 Ylikosunen - Kinnula | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Lapsuuden matkakohteina Sanginjoki ja Amerikka

Ähkylän no 37 entinen isäntä Martti Kesäniemi muistelee. Varhaisesta lapsuudestani on jäänyt mieleeni kaksi paikkaa, joihin voi matkustaa ja se ettei muita kohteita olekaan. Nämä olivat Amerikka ja Sanginjoki. Lukija voi naurahtaa mutta niin minusta silloin tuntui. Sanginjoella oli paljon sukulaisia – eno, kolme tätiä ja sen aikainen Palokankaan isäntä joka oli äitini sisaren poika. Matkat tehtiin yleensä talvisin hevosen ja reen kanssa; ensin muutama kilometri tuttua heinätietä Käärmelän talon pihalle josta alkoi taloton taival vanhaa talvitietä pitkin, noin kymmenen kilometriä. Oisavankankaalta muistan valtavan kokoisen kiven. Sitten olikin vain pari kilometriä ja tultiin Palokankaan mäelle. Minua jännitti että kääntääkö äiti … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 21 Perttunen, 37 Ähkynen, 58 Pesola, 58 Pesola - Ala-Pesola, 66 Käärmekangas, 72 Pikkarainen, 72 Pikkarainen - Palokangas, 78 Honkarinta, 78 Honkarinta - Honkala | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Juntti no 21 historia

Wallenborgin kartassa v. 1785 on vas. Bertunen eli Koistila no 22, Bertulan talot eli Perttunen no 21:n Juntti ja Ylitalo. Tämän historiikin viimeistely jäi odottamaan koronatilanteen helpottumista. No, eipä helpottunutkaan vaan nyt eletään jo toista aaltoa… Surullista myös sen vuoksi, että piti haastattelemani Juntin tilan aiempaa isäntää, mutta hän nukkui pois kesällä. Perillisiltä sain onneksi sen verran tietoa että pystyin viimeistelemään tämän Perttusesta no 21 lohkotun tilan. Historiikin voit lukea tästä. Ja kommentoida saa mielellään – kuten ennenkin.

Tallennettu kategorioihin 21 Perttunen, 21 Perttunen - Juntti | Avainsanoina | Jätä kommentti

Perttunen no 21 historia

Perttunen no 21 jakautui kolmeen osaan, Kangasolliin, Junttiin ja Ylitaloon, josta tässä historiikissa kerrotaan. Sitten kun tilat saivat selkeästi omat nimensä, asujaimistojen selvittelykin tuli vähän helpommaksi. Älynystyröitä piti kyllä hieroa ankarasti ja tarkistaa monta kertaa uudelleen, ovatko oikeat asukkaat oikealla tilalla. Tutkikaapa tekin menikö oikein – saa antaa palautetta! Yksi puhutteleva ajanjakso Ylitalon historiassa oli 1899-1916 jolloin suurin osa tilan perillisistä lähti Amerikkaan. Aiemmin niin vauras tila tyhjeni tyystin. Isäntäkin kuoli yllättäen verenmyrkytykseen. Leski ja perilliset myivät tilan uudelle omistajasuvulle. Kolmas tila eli Juntti jää odottamaan siksi kunnes koronatilanne helpottaa ja pääsen jututtamaan tilan omistajasukua. Toivottavasti heiltä löytyy myös vanhoja … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 21 Perttunen | Avainsanoina | Jätä kommentti

Kangasolli no 21 historia

Kangasollin tilan historiikin on kirjoittanut Laura Salonen jo vuosia sitten. Koska se on jaettu aikoinaan Perttusen tilasta, julkaistaan historiikki vasta nyt kun muutkin tilanosat alkavat olla valmiit. Historiikin voit luea tästä. Kangasollin valokuvat ovat upeita! Ja artikkelit, etenkin Ritva Lindforsin o.s. Kangasolli, joka on ollut Muhoksella opettajanakin, kultaakin arvokkaampia! Ne, kuten muutkin Kangasollin tarinat, voit lukea tämän linkin kautta. Ritvan kirjoittamia on kaikkiaan neljä. Lauralle lämmin kiitos, olet ollut pitkään apunamme sivustolla!

Tallennettu kategorioihin 21 Perttunen, 21 Perttunen - Kangasolli | Avainsanoina | Jätä kommentti

Laitasaaren perukirjoja 1902-11

Muhoksen käräjäkunnan digitoidut perukirjat 1902-11 alkavat tästä. Alussa on luettelo perukirjoitetuista vainajista. Allaolevassa listassa kaikki laitasaarelaisten perukirjat ko. ajalta. Itse perukirja löytyy Kansallisarkiston tietokannasta, digi-alkuista osoitetta klikkaamalla. Dokumentti avautuu uuteen selainikkunaan ja sitä voi suurentaa. Perukirja kertoo vainajan kiinteän ja irtaimen omaisuuden määrän ja arvon, saamiset ja velat, kaikki yhteenlaskettuina. Perukirjan lopussa on perillisten allekirjoitukset tai puumerkit, jos ei ole osannut kirjoittaa. Kaikki perukirjat on kirjoitettu suomeksi. Vanhempia, ruotsinkielisiä perukirjoja on ainakin osittain indeksoituna täällä.  Ahrenius Aksel Robert, varamaanmittari, k. 2.4.1911 Hakkarila no 25 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76952519 Apaja eli Rahko Pekka Juhonpoika, k. 7.3.1909 Inkala-Apaja no 38 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76952153 Cajaner Emma Wilhelmina Juhontytär, … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 10 Kosunen, 13 Yliväärä, 15 Huovinen, 16 Isomäättä, 18 Rönkkö, 19 Mäkelä, 20 Sieppo, 21 Perttunen, 21 Perttunen - Kangasolli, 25 Hakkarila, 26 Tapio, 28 Kekkola, 29 Yrjänä, 34 Kortila (pappila), 35 Kesti, 36 Kauppi, 37 Ähkynen, 38 Inkala, 38 Inkala - Apaja, 39 Koivikko, 41 Heljä, 45 Jurvakainen, 46 Tyllinoja, 47 Halkovaara, 49 Karppila, 52 Siekkinen, 53 Vauhkola, 55 Vainiokangas, 56 Penninkangas, 57 Ritokangas, 63 Rovala, 68 Pöytäkangas, 7 Karhu, 73 Keskiaho, 75 Isokangas, 76 Paasimaa, 78 Honkarinta, 9 Ylikosunen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Suomen kielen nauhoitearkiston kokoelmatietokanta

Suomen kielen nauhoitearkiston kokoelmatietokannasta löytyy muutamia laitasaarelaisten haastatteluja. Haastattelut on digitoitu ja niitä voi halutessaan tilata arkistosta. Linkkejä klikkaamalla pääsee katsomaan yksilöintitietoja. Haastattelut on tallennettu heinäkuussa 1959 ja kesäkuussa 1963. (Maria) Lyydia Eliaksentytär Saunakangas (s. 18.2.1885 Saunakangas no 74) – avioitui suutari Aaro Juho Jaakonpoika Pieniniemen kanssa, joka oli syntynyt Utajärvellä – asuivat Kylmälänkylällä – linkki Iida Sofia Antintytär Aho (s. 20.10.1889 Kuusamo) – avioitui Matti Kaarlonpoika Lusikan kanssa – asuivat Lusikassa no 62 – linkki Matilda Iikantytär Kangasolli (s. 5.4.1894 Kangasolli no 21) – 1. puoliso Heikki Kosunen, 2. puoliso Väinö Heikki Juhonpoika Saarela Saarelasta no 9 – asuivat … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 10 Kosunen, 21 Perttunen - Kangasolli, 55 Vainiokangas, 62 Lusikka, 74 Saunakangas, 78 Honkarinta, 9 Ylikosunen | Avainsanoina , | 3 kommenttia

Pikkulottana ja muita sota-ajan muistoja

Olin 7-vuotias, kun talvisota syttyi, mutta jatkosodan aikana ehdin pikkulottana ”kantamaan korteni kekoon” keräämällä viljanpuinnin jälkeen pellolle varisseita tähkäpäitä ja perunannoston yhteydessä pellolle jääneitä perunoita. Mieluisinta oli pihkankeruu kotimetsästä. Pihka oli painavaa ja siitä sai runsaasti työpisteitä. Kävinpä muutaman kerran pyörällä vähän vanhemman pikkulotan kanssa kirkolla asti tiskaamassa Toivola-kodissa. Pisteitä kertyi niin paljon, että sain pikkulotta-merkin, jota nyt kannan veteraanien tilaisuuksissa rintapielessäni yhdessä veteraanien kultaisen ansiomerkin kanssa.

Tallennettu kategorioihin 21 Perttunen - Kangasolli | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Kadonnutta kansanperinnettä

Kun olen nykyään Muhoksella häissä tai hautajaisissa, minua surettaa, että maalaishäitten ja hautajaisten viettoon liittynyt tarjoilija-perinne on hävinnyt. Juhlat on siirretty taloista seurakunnan ja eri seurojen juhlatiloihin, missä tarjoilu hoituu pitopalvelun ja noutopöydän myötä. Me 30-luvun alussa syntyneet tytöt ehdimme vielä mukaan vanhaan perinteeseen, jota noudatettiin vielä 40- ja 50-luvuilla. Oli näet suuri kunnia, kun pyydettiin tarjoilijaksi juhlaan. Se nostatti kummasti itsetuntoa, sitä tunsi olevansa yhteiskuntakelpoinen.

Tallennettu kategorioihin 10 Kosunen, 21 Perttunen - Kangasolli | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Kangasollin vanhasta pirtistä ja vähän tuulivoimastakin

Kangasollin asuinrakennus on muistitiedon mukaan palanut joskus 1880-luvulla. Palaneen tilalle ensin on rakennettu vain pirtti. Se, että pirtin ovi on leveä ja raskas, paksuista lankuista tehty ja kynnys leveä ja n. 20 cm korkea, on merkki siitä, että kyseessä on alun perin ulko-ovi. Pirtin kynnys oli oiva ratsu lasten leikkeihin ja sen yli pikkuisten oli kiva harjoitella korkeushyppyä.

Tallennettu kategorioihin 21 Perttunen - Kangasolli | Avainsanoina , , , | 5 kommenttia