-
Parviainen, Käärmekangas ja Vänttilä
Olemme Sarin kanssa päivittäneet nämä talosivut standardin mukaisiksi. Lue Parviaisesta no 2 täältä. Saimme Parviaisesta kuvia – niissä on myös tunnistamattomia henkilöitä, käykääpä katsomassa tämän linkin kautta. Kuvat isonevat kun niitä klikkaa, samalla tulevat kuvatekstit näkyviin.
-
Vauhkolan isäntä muistelee – kummituksia ja muita (osa 4)
Lohelan Pentti on haastatellut Vauhkolassa asuvaa Risto Huttusta (s. 1934). Tässä viimeinen osa muistelmista. Kiitokset Ristolle ja Pentille! Joen ylitys oli siihen aikaan erikoista touhua. Joki oli täynnä tukkeja ja niitä piti väistellä ja ohjailla. Puomit oli mm. Malurin kohdalla. Oulujoessa uitiin eikä vesi tuntunut kylmältä. Seurojentalon kohdalla oli loivaa rantaa ja pitkät hiekkasärkät keskellä,…
-
Päivärinteen Parantolan henkilökuntaa (1950)
Lue Jouni Kauhasen artikkeli Päivärinne 90 vuotta / Tervareitti Lääkärit Zachrias Armas Wilhelm Panelius, ylilääkäri (s. 6.5.1898 Hämeenlinna), puoliso Ruth Gunvor Haglund (s. 14.8.1902 Kokkola). Heillä oli kaksi poikaa ja kolme tytärtä. Vera Seppälä (s. 5.9.1898), alilääkäri Risto Johannes Fransinpoika Elo (s. 31.3.1914), puoliso Toini Vieno Danelintytär Pusa (s. 1.3.1912) Taloudenhoitaja Aksel Gabriel Matinpoika Suvanto…
-
Laitasaaren esineistöä – Amerikan leninki
Naisen puku Lahjoittanut Muhoksen kotiseutumuseolle Iida Maria Aapontytär Arola (o.s. Parviainen, s. 1884 Kangas-Parviainen no 2, asui perheineen Käärmekankaassa no 66) Käsin ommeltu naisen puku. Pitkä hame ja pitkähihainen paita, istutetut hihat. Paidan kaulusosa avautuu vasemmalta olkapäältä. Hameen kiinnitys vyötäröllä hakasilla. Vaatteissa tyköistuva leikkaus. Musta koristenauha hihansuissa ja kaula-aukossa. Hameosa ja paidan päällysosa sinistä villakangasta. Paidan…
-
Kolera vaivasi kansaa 1890-luvulla
Kuva ei liity tarinaan – mutta tunnetko hoitajia? Klikkaa kuvaa suuremmaksi. 1880-luvulla levisi vakavia uutisia Itä-Euroopasta, siellä oli levinyt vakava koleraepidemia. Useat perättäiset katovuodet Suomessa ja Venäjällä koettiin 1880- ja 1890-lukujen vaihteessa – eniten katoja oli Pohjois-Suomessa. Osa väestä kärsi suoranaista nälänhätää ruoan loppumisen vuoksi. 1890-luvun alussa epidemia levisi myös nälän heikentämän väestön keskuuteen Suomeen, Venäjälle…