-
Laitasaaren esineistöä – raamattu
Raamattu Lahjoittanut Jaakko Holappa (s. 1894 Holappa no 51), itsekin Amerikassa käynyt ja sieltä puolison tullessaan tuonut. Sidottu kirja. Nahkakantinen, sivut paperia. Omistuskirjoitus: Tämän kirjan omistaa Iivana Paavali Holappa omistaa tämän kirian. 2 päivä huhtikuuta w. 1902 lähti Parviaisen Aappo Amerikaan. Miksihän Iivana? Paavo Heikinpoika Holappa, Jaakon isoisä, syntyi 1827 Pudasjärven Tyräjärvellä, sukunimellä Räisänen, myöhemmin…
-
Sauna-pappa, myrrysmies Jaakko Saunakangas
Samuli Paulaharju (kuvassa) kirjoittaa 18.4.1915 Kodin Kuvastossa vanhan kansan merkkimiehistä – ohessa otteita artikkelista: 1 Viime syksynä, lokakuun 23 p:nä kuoli Kiimingissä Jaakko Saunakangas, tunnettu myös nimellä Saunalainen ja Sauna-pappa. Hän oli paikkakunnan parhaita viimeaikaisia tietäjäukkoja, myrrys-miehiä, olipa vielä näkijäkin ja ennustaja. Ei hän kyllä tokikaan, ei ainakaan maineessa, ollut kuulun Hätämaan vertainen, mutta oli…
-
Tulipalo Pienimäätässä 1926
Muhoksen Laitasaaressa tuhoutui Määtän talon navetta, talli ja aittarakennus Eilen aamulla kellon kymmentä käydessä havaittiin tulen olevan valloillaan Muhoksen Laitasaaressa maanvilj. Juho Määtän navettarakennuksessa. Tuli oli jo saanut huomattaessa suuren vallan, sillä navetta ja sen yhteydessä ollut karjalato olivat ilmitulessa. Paikalle riensi heti lähitaloista sammutusväkeä sekä tuotiin kunnan ja Koivikon tilan paloruiskut, joilla tulen valtaa…
-
Kauppias Abraham Samuelinpoika Kestihelia
Raimo Ranta kertoo sukuunsa kuuluvista henkilöistä. Tekstiä on täydentänyt joiltakin osin Solja. Kauppias Abraham Samuelinpoika Kestihelia (Aappo Samulinpoika, s. 15.11.1876 Hämälän eli Ketolan no 27 torppa) loi menestyksekkään uran yrittäjänä ja kauppiaana Kotkassa ja oli aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja. Aapon elämänvaiheista on äänite hänen itsensä kertomana. Aapon vanhemmat olivat Samuli Samulinpoika Kestihelia (s. 12.4.1829) ja Maria…
-
Lyyli Similä: Sekalaisia tarinoita
Entisaikaan on Oulujokivarren asukkaat syöneet kovasti lohta, koska taloilla oli pyyntioikeus, lohipatoja montakin. Kerrotaanpa työmiestenkin kekrin aikana pitäneen puheessa, että ainakaan kahta kertaa enempää ei saa lohta olla viikossa, silahkaa vain, se on parempaa kuin lohi. Toista kilometriä Oulujoesta, sen eteläpuolella, Laitasaaressa, on sijainnut pakopirtti. Nyt on tuo pirtin sija joutunut rautatien alle. Joesta n.…