-
Laitasaaren koulu 130 vuotta
Vappu Räätärin puhe koulun 130-vuotisjuhlassa lauantaina 13.10.2018 Tämä talo ei kouluna ole minulle tuttu. Kuitenkin historian havinaa liittyy tähän rakennukseen. Äitini Maria Rahko on ollut muutaman vuoden 1945 syksystä lähtien opettaja Kirsti Ala-Kojolan viransijaisena hänen sairaslomansa aikaan. Isäni Janne Rahko taas on asiakirjojen mukaan valittu 13.1.1947 poikien käsityön ohjaajaksi ja palkaksi hänelle oli vahvistettu 75…
-
Karhun isäntä monessa mukana
Maakauppiaat Muhoksella ovat alkaneet valmistaa nisuleivoksia kaupattavaksi. Kilpailu tälläkin alalla on käynyt niin kiihkeäksi että varsinaiset nisuleipojat paikkakunnalla alkavat käydä alakynteen. Ken sitten kilpailussa voiton saanee, sen aika näyttää ja akat sen tiennevät! 1 Lilly Mathilda Oskar Magnuksentytär Dahlbäck (s. 23.5.1879 Oulu, k. 8.5.1939 Sotkamo). Lilly palveli liikealalla Rovaniemellä, Haaparannassa ja Oulussa; harjoitti leipuri-, sekatavara-…
-
Laitasaaren Martat
Laitasaaren Martat ry on kylän toiseksi vanhin edelleen olemassaoleva yhdistys Laitasaaren Nuorisoseuran jälkeen. Martoilla on tänä vuonna satavuotisjuhlat. Voit lukea 100-vuotishistoriikin tästä. Marttajärjestön nimi piti aluksi olla Sivistystä kodeille -yhdistys, mutta silloinen keisarillinen senaatti ei rohjennut hyväksyä sen nimisen yhdistyksen sääntöjä, koska naisväen sivistämisestä ei ehkä hyvää seuraisi. Hoksaavat naiset vaihtoivatkin nimen Martoiksi, mutta sivistysajatus…
-
J. B. Heikkisen 38 teesiä työväelle (1923)
Utajärvinen edesmennyt kotiseutuneuvos ja pikkuserkkuni Pekka Oilinki kirjoittaa Karhun no 7 isäntä Juho Benjamin Juhonpoika Heikkinen osti yhdessä uuden vaimonsa kanssa 9.8.1923 tehdyllä kauppakirjalla Utajärven Osuuskaupalta pääosan eli 0,3619 manttaalia Utajärven Laitilan no 5 talosta. Samalla Julius-poikaa varten ostettiin Utajärveltä Sipolan eli Ala-Oravan tila. Kun Juho muutti Laitilaan, hän oli ”tavallisen” ihmisen eläkeiässä, 65 vuotta…
-
Kaikki se varkaalle kelpaa (1896)
Heljän talon pellon laiteelta Muhoksella on varastettu vähäinen lantakasa sitte kuin yöt alkoivat käydä pimeöiksi. Ei tiedetä suuntaakaan, mihinkä sitä olisi viety. Varas lienee arvattavasti aikojaan myöten kantanut säkillä tuon sanotun lantaläjän, sillä niissä paikoin ei käy hevosella kulkeminen kenenkään huomaamatta. Tämä on merkillistä, kun ei ole koskaan kuulunut että sitäkin tavaraa varastettaisiin. Niin todellakin…