Tietty on että maassamme on äärettömät vesivoimamäärät, joita vielä ei ollenkaan ole käytetty ihmisten palvelukseen. Luettelossa olevien laskujen mukaan on maassamme enemmän kuin 700 mainittavampaa koskea. Näiden voima lasketaan 2.800.000 hevosvoimaksi, joka voimamäärä on niin ääretön että lienee suora mahdottomuus saada siitä jotakin varmaa ajatusta. On pidetty Imatraa suurimpana ja voimallisimpana vesiputouksena maassamme, mutta se ei näy olevankaan totta.
Mainitsemme tässä muutamien suurempien koskien hevosvoimain luvun
- Pyhäkoski (Oulun joessa) 292.000
- Niskakoski (Oulun joessa) 157.000 (kuvassa, huomaa möljä rannassa)
- Pahta-Haapakoski (Iin joessa) 123.000
- Imatra (Vuoksessa) 117.700
- Kukkolankoski (Tornion joessa) 116.250
- Niskakoski (Vuoksessa) 152.000
- Taivalkoski (Kemijoessa) 50.000
- Mylly-Vallinkoski (Vuoksessa) 48.200
- Anjalankoski (Kymijoessa) 38.400
- Merikoski (Oulun joessa) 38.000
- Kuusankoski (Kymijoessa) 37.800
- Tampereenkoski 10.000
- Vantaan eli Myllymäen koski 1.200
- Vanhankaupungin koski (Helsinki, Vantaanjoki) 1.000
- Nukarinkoski (Vantaanjoki) 880
- Myllykoski (Anjalankoski) 380
- Köningstedtin koski (Vantaanjoki) 160
Oulunjoessa on kaikkiansa 5 koskea, Tornionjoessa 9 koskea, Vuoksessa 21 koskea, Iijoessa 11 koskea ja Kemijoessa 5 koskea. Oulunjoen varrella on 10 myllyä, 2 alhaa (mitä ovat?), 1 nahkatehdas, 1 1 survinmylly 2 ja 2 rautaruukkia, jotka eivät kuitenkaan ole nykyään käymässä. 3
- Åströmin nahkatehdas ↩
- Survin- eli tamppimylly, värjärit verkaa valmistaessaan käyttäneet, ks. Värjärimestari Inkalassa ↩
- Aura 1.2.1890 no 26 Päivälehti 1.2.1890 no 26 ↩