Laitasaaren meijeri

Inkalan eli Laitasaaren Meijerin perustaminen

Laitasaaren Osuusmeijeri Pöytäkirja tehty Inkalan meijerin osuuskunnan hallinnon kokouksessa Apajan talossa joulukuun 27. päivä v. 1912

  1. § Väliaikaiseksi puheenjohtajaksi valittiin Jaakko Holappa ja kirjuriksi Väinö Mäkelä.
  2. § Päätettiin ottaa selko Temmeksen meijeristä jota katsomaan ja tarkempia tietoja siitä ottamaan valittiin Juho Yrjänä ja Iikka Tikkanen.

Pöytäkirja tehty Laitasaaren meijerin osuuskunnan kokouksessa Inkalan talossa 10. päivä tammikuuta v. 1913 (huom. nimi on muuttunut)

  1. § Puheenjohtajaksi valittiin Jaakko Kosunen ja kirjuriksi Väinö Mäkelä.
  2. § Juho Yrjänä ja Iikka Tikkanen, jotka valittiin edellisessä kokouksessa katsomaan Temmeksen meijeriä, ilmoittivat käyneensä siellä ja tekivät myös selostusta käynnistään.
  3. § Tämän johtosta keskusteltiin ja päätettiin yksimielisesti tilata sellaiset koneet kun on Temmeksellä nimittäin Baldik Turbiini -koneita.
  4. § Valittiin Oskari Rahko antamaan tietua Forseliukselle että Baldik Turbiini -koneet on päätetty tilata ja myös lähettää henkilö kaupan tekoon.
  5. § Temmeksen meijeristin tekemästä piirustuksesta, joka oli 20 metriä pitkä, päätettiin lyhentää 6 metrillä, joten siihen jäisi 14 metrin paikkeille sementistä tehtäväksi, joka myös päätettiin tehtä nimittäin tasakerta.
  6. § Meijerin pohjapiirustus päätettiin lähettää talousseuran rakennusmestarille rujityksen? ja kustannus arvion laatimisen suhteen.
  7. § Hallituksesta erosivat Juho Heikkinen, Heikki Tikkanen, Jaako Holappa ja Matti Mäkelä. Edellisten tilalle valittiin Jaakko Kosunen, Juho Yrjänä, Perttu Inkala ja Iikka Mäkelä.

Kokouksen puolesta

Wäinö Mäkelä             Jaakko Kosunen
kirjuri                           puheenjohtaja

Meijerin piirustukset ja kustannusarvio hyväksyttiin

Rakennusmestari M. Halosen tekemä piirustus ja kustannusarvio yksimielisesti hyväksyttiin 28.2.1913.

Julkisella urakka huutokaupalla päätettiin tarjota tehtäväksi meijerin huoneusto, paitsi meijerskan asunnon seinät, jotka päätettiin tehtä laudoista, milloin yhtiö niin päättää. Ainoastaan edelle mainittua urakkaa tulee samassa tehtäväksi meijerskan asuntoon konsvärkki katon kansa ja kivijalka petongista. Urakkatarjous päätettiin ilmoittaa Liitossa ja Kalevassa.

Rakennustoimikunta Jaakko Kosunen, Juho Yrjänä, Perttu Inkala, Aappo Kosunen, Oskari Rahko, Iikka Tikkanen, Heikki Tikkanen, Olli Parviainen, Kustaa Sieppo, Heikki Mäkelä.

Hankintoja ja urakoita

Laitasaaren Osuusmeijeri

Pönkkäpuita päätettiin tuoda 1 metri lehmää kohden 4 metrin pituisia 4 tuuman latvalta.

Tilaamat koneet päätettiin noutaa huomenna 7 hevosella johon tulivat Jaakko Tuohino, Ervasti, Heikki Kosunen, Yrjänä, Perttu Inkala, Oskari Rahko 7 mk:n palkalla.

Päätettiin tilata yksimielisesti tuhannen litran Astra kirnu (1913).

Osuuskunnan kustannuksella päätettiin hankkia kaikille Osuuskunnan jäsenille ajan mukaiset siivilät, joissa maito lasketaan pumpulin läpi ja peritään hinta tilissä itsekultakin osakkaalta. Pumpuli levyt annetaan osuuskunnan jäsenille ilmaiseksi.

Meijerille päätettiin hankkia Gerberin maiton puhtauten tarkastuslasit 6 kpl.

Likaviemärin teko päätettiin antaa rakennusmestari Koistiselle johdettavaksi 10 % palkkiolla. Likaviemärin teko päätettiin antaa urakoitsija A. Koistiselle 2,25 mk tekopalkkaa metriltä.

Pekka Tomperi, meijerin masinisti Uusien koneitten käyttäjäksi ja harjottelijaksi montteeraus ajaksi otettiin Pekka Tomperi 50 mk kuukausipalkalla. Hänen on tultava heti kun montteeraus alkaa.

Hallinnon jäsenille määrättiin 1 mk kokouskerralta (1913).

Höyrypannu päätettiin isoleerata siihen kuuluvalla isoleeraus aineella, jota pyydettiin monttööri Hentriksen tilaamaan, johon hän myös suostui. Päätettiin tilata yksimielisesti höyryvihellin, jonka myös tilaa Hentriksen.

Seinän muuraus annettiin Wäinö Saarelalle ja puutyön rappausten ym. teko päätettiin antaa Jaako Karppiselle.

Päätettiin hankkia iso amme, jonka otti hankkiakseen Oskari Rahko ja myös saa ostaa mistä vaan saa.

Päätettiin ostaa 800 tiiltä J. ja A. Rahkolta ja sitten lisää jos vaan tarvitaan (1913).

Uusien osuuskunnan jäsenten sisäänpääsymaksu 3,90 mk lehmältä.

Osuuskunnan ulkopuolisille maksetaan penni vähemmän maitokilolta.

Keskusteltiin ja päätettiin ostaa puoli tusinaa toolia meijerin huoneustoon, jotka laittaa Oskari Rahko ja myös lamppuja päätettiin osataa 5 kpl, jotka ostaa Juho Yrjänä.

Laitasaaren meijerin isännistö Meijerin isännät ylh. vas. Viljami Laukka, Juho Yrjämä, Juho Jaakko Vainiokangas, Juho Rahko ja Juho Laukka, alh. vas. Oskari Rahko, Matti Kärnä, Aappo Kinnunen ja Perttu Inkala

Päätettiin laittaa ressut rittelein [dritteli, voiastia] suojaksi, jotka laittaa Oskari Rahko osuuskunnan kustannuksella.

Kaivoa päätettiin syventää, johon rupiavat 4 markan päiväpalkalla Juho Määttä, Hannes Karppinen ja Matti Vesanen.

Meijerin koneisto päätettiin vakuuttaa Muhoksen kunnan palovakuutus yhtiössä, 15.500 mk.

Isännöitsijäksi ja rahastonhoitajaksi valittiin uudelleen Oskari Rahko 20 markan kuukausipalkalla (1913).

Koneenkäyttäjälle Pekka Tomperille myönnettiin 65 markkaa kuukausipalkkaa.

Tilintarkastajaksi valittiin Katri Kokko, Juho Heikkinen ja Ina Lindqvist, varalla Jaakko Kosunen ja Jaakko Kinnula (1913).

31. lokakuuta 1913 tarkastettiin rakennus ja havaittiin, että se oli tehty piirustusten ja kontrahdin mukaisesti. Urakoitsija herra A. Koistinen. Huomattiin meijerin tulleen maksamaan Smk 30.026,74 (joulukuu 1913).

Päätettiin vanhalle meijerskalle nostaa palkkaa 65:een markkaan eli sama palkka minkä hän on Iin meijeristä saanu. Jaako Kosunen valittiin ottamaan selkoa vanhalta meijerskalta, josko rupiaa edelleen toimeensa. Loppujen lopuksi vanha meijerska Iida Marjaniemi tuli takaisin Laitasaareen 70 markan kuukausipalkalla ja hänelle maksettiin 15 mk kyytikulunkeja koska joutui muuttamaan Iistä asti (Soljan huom.)

Kolmanneksi henkilöksi meijeriin valittiin Betti Hakkarainen 25 markan kuukausipalkalla.

Lisärakennuksia vuonna 1914

Otettiin keskusteltavaksi lisärakennuksen teko ja liiterin halkoja varten ja meijerisalin eteen huone, jotka yksimielisesti päätettiin rakentaa aivan heti. Meijerisalin eteen tehdään yksi huone puusta, laudoista. Konehuoneen isomman akkunan ja verannan välille pitkä ja 3 mtr leviä kartanolle päin 2 ovella, lattia tehdään yhtäkorkia meijeri salin vastaavalta puolen kanssa pedonista, kivijalka myös tehdään pedonista. Latvormu tehdään tämän huoneen sivuun 1 mtr 50 cm leviä. Teko aloitetaan kun ilmat sallii (kirjattu tammikuussa 1914).

Liiterirakennus tehdään konsvärkillä 7 vanhaa syltää pitkä 3 syltää leviä, pysty laudoituksella. Liiteristä tulee 3 mtr korkea. Katto tehdään päreistä. Päreet tuopi paikalle 4,50 mk tuhannelta Jaako Määttä.

Keskusteltiin sikalan rakentamisesta meijerille ja oli kaikkein yhteinen mielipide, että se olis rakennettava, vain kuitenkin jätettiin pöydälle tällä kertaa.

Keskusteltiin meijerin kuja-aidan panosta, joka jätettiin hallinnon asiaksi, samoin jos maitoa ruvetaan kuljettamaan meijerille laivalla, on hallituksella valta teettää ryky.

Valio tapetilla ja sota alkaa

Laitasaaren Osuusmeijerin väkeä 1920-luvulla Keskusteltavaksi otettiin voinvientiosuusliike Walioon ryhtymisestä ja päätti läsnä oliat liittyä Walioon, vaan päätettiin että annetaan osuuskuntalaisten tietoon meijerin seinällä ilmoittamalla ensi keskiviikkoiltaan klo 5. Ja jos siihen asti ei ilmaannu vastustajaa eikä uuteen kokoukseen vaatimusta niin Walioon liittyminen pidetään päätettynä. Katsoen tähän rauhattomaan aikaan nähden ja Walion vakavaraisuuteen, on meijeri ollut pakoitettu lähettämään ei-jäsenenä voinsa jo 2 kertaa ja sen johdosta tehtiin edellä oleva päätös. –  Päätöksestä valittivat Jaakko Kinnula, Antti Kosunen ja Perttu Inkala, koska vastuuvelvollisuus Valioon oli 1.500 mk eli liian kallis (31. elokuuta 1914).

Oskari Rahko meijerin isännöitsijäksi 25 mk kuukaudessa ja rahastonhoitaja samalla myös, palkka vuonna 1915. Koneenkäyttäjälle päätettiin antaa 5 ltr huitua päivässä ja 5 mk lisää palkkaa kuukaudessa lukien ensi vuoden alusta (1915) tehden siis nyt 70 mk.

Koska taas laivaliike Rauman ja Geflen (Gävle) välillä on lakannut ja siis voin meno keskeytynyt Englantiin, päätti kokous jatkaa meijerin käyntiä yhden viikon eteenpäin jos saadais toisaalta tietä, vain kokous määräsi meijerskan panemaan hiukan enempi suolaa voihin (syyskuu 1914).

Pöytäkirja tehty Laitasaaren Osuusmeijerin yleisessä kokouksessa elok. 2 p 1914, puheenjohtajaksi valittiin J. Heikkinen, pöytäkirjaa piti O. Rahko

  1. § Yleiseurooppalaisen selkkauksen takia kuin ei voit menneetkään Oulusta eteenpäin (Englantiin) otettiin keskusteltavaksi jatketaanko meijerin käyntiä eteenpäin vai ei ja päätettiin yksimielisesti että liikettä jatketaan jokunen viikko vielä.
  2. § Koska liikettä jatketaan niin päätettiin ensi torstaina käydä ottamassa selkoa Oulussa saadaanko voit menemään rautatietä Hankoon eli saisiko myydyksi Oulussa ja päätettiin alimmaksi hinnaksi 2/25 p kgr.
  3. § Kysyttäessä myönnetäänkö meijerskalle palkan korotusta, jäi toiseen kokoukseen.
  4. § Kysymys Valioon liittymisestä jäi samataen toistaseksi.
  5. § Koska meijerin vekseli Pohjoismaiden Osake pankkiin lankeaa suuruudeltaan Smk 11.500,00 niin valitsi kokous vekselin uusijaksi talokas J. Karppilan hyväksyjäksi, ja asettaja on Oskar Rahko.

Päätettiin meijerskalle korottaa palkkaa 5 mk kuukaudessa ja jos aika paranee niin sitten 10 mk.  Apulaiselle päätettiin myös korottaa 2.50 mk kuukaudessa ja samaten jos aika paraneee niin sitten 5 mk.

Pääsymaksu meijerin jäseneksi 4 mk lypsylehmää kohti vuonna 1914.

Uusia hankintoja ja urakoita 1914

Laitasaaren Osuusmeijerillä (1933) Päätettiin laittaa palokaluja meijerille, ruiskun ostaa isännöitsijä meijerin laskuun, tikapuut ja keksin varren laittaa 7 markalla A. Koistinen.

Keskusteltiin josko ruvetaan laittamaan lisärakenusta meijerin eteen hirsistä ja myös halkoliiteriä ja öljytynnyrin suojaa.

Päätettiin teettää penkkejä ja kirjakaappi, akkunain riivaaminen ja paperoiminen ja ruuhet akkunain alle tekee Jaakko Karppinen päiväpalkalla.

Otettiin kysymykseen jäidensahaus, joita päätettiin sahauttaa 250 kyynärää, jäät otti sahatakseen Sakari Keränen 12 pennin maksua vastaan kyynärältä.

Matti Jurvakaiselle päätettiin antaa 3 mk likaröörien kunnostuksesta.

Koska likavesijohto oli särkynyt niin se päätettiin korjata ja korjauksen otti tehtäväkseen 2,5 markan päiväpalkalla Pekka Määttä ja Hannes Karppinen.

Koska tuoreiden halkoin takia on tullut puute haloista niin päätettiin, että kannetaan 1/2 korttelia lehmältä ja halkoin tulee olla välttämättömästi kuivia. Halkojen vastaanottopäivä 17.4.1914, halot eivät saa olla 6 korttelia lyhyempiä.

Meijerskalle myönnettiin 1 kilo voita ja 2 litraa kermaa kuukautessa.

Meijerin palvelijalle Laina Vesaselle myönnettiin palkaksi 35 markkaa kuukautessa, ehtoksi tuli kuukauten irtisanomisaika.

Meijerin palvelija Petti Hakkaraiselle myönnettiin 30 markan kuukausi palkka, vaan ehtoksi tuli kuukauten irtisanomisaika.

Rakennusmestari M. Haloselle päätettiin maksaa laskunsa loppu summa Smk 85 piirustuksista ynnä töiden valvomisesta meijerillä.

Rykyn tekee osuuskunta tiistaina (1914 toukokuu).

Kempeleen pyttynäyttelyyn päätettiin valita edustaja ja valittiin Oskari Rahko.

Piipun muuraus annettiin Pekka Tomperille.

Koska H. Ähkynen on särkenyt rikkihappopipetin, päätti kokous että H. Ähkysen on se maksettava, Smk 9,50.

Keskusteltiin voinvientiliike Linderborg ja kumppanille lähettämisestä ja päätettiin lähettää tästä päivästä lähtien toistaiseksi yllä sanottuun liikkeeseen tämän meijerin voit (23.10.1914).

Meijerskalle päätettiin nosta (palkkaa) 5 markkaa ja apulaiselle 3,50 kuukautessa.

Konehuoneeseen päätettiin tehdä pilari 8,8 tuumanen, jonka tekee P. Tomperi, 2,50 smk.

Toimihenkilöille ja varsinaisille hallinnon jäsenille päätettiin meijerin puolesta tilata Maitotalous lehti.

Päätettiin 2. joulupäivänä 1914 käyttää meijeriä.

Pieni tiskivaaka 10 kg:n päätettiin ostaa.

Meijerin henkilökuntaa

Anni kirnun sisällä Isännöitsijä

  • Oskari Rahko

Meijerskoja – huom! tarkista missä meijerissä pun. merkityt ovat olleet, näkyvät kuitenkin Inkalan tilan henkikirjoissa!

  • Maria Kärsämä (s. 1867) (1890)
  • Liisa Karppinen (s. 1871) (1891)
  • Roosa Anttila (s. 1878) ja Anna Juntunen (s. 1885) (1905)
  • Maria Kinnunen (s. 1888) (1910)
  • Iida Marjaniemi Hailuodosta (1913)
  • Aina Uksila Lumijoelta (1914), Laina Vesanen harjoittelija, Uksilan sijainen sairaustapauksissa
  • Helmi Ääri (s.  1888) Tampereelta (1914)
  • Anni Tomperi (Vesa), koneenkäyttäjä Pekka Tomperin tytär – asui myöhemmin perheineen Petäjistössä
  • Elisabet (Elli) Putaala Kuusistosta

Koneenkäyttäjiä

  • Pekka Tomperi
  • Hannes Karppinen, koneenkäyttäjän harjoittelija (1914) 1

Meijeritoiminta loppui

Laitasaaren Meijerin rakennuksen päädyssä asui ainakin 1950-luvulla räätäli vaimoineen, Arttu Ruhanen. Kaisu Rahko muistelee käyneensä sovittamassa heillä jotain vaatepartta, luultavasti takkia. Meijerin puoli oli tyhjä iso sali, en muista siellä enää olleen koneita. Kylän miehet kävivät Ruhas-Artun luona myös tukkaansa leikkuuttamassa. Pariskunta oli lapseton, Arttu pikkuinen hoikka mies, vaimo selvästi kooltaan komeampi! Mukavia ihmisiä, asuivat vuokralla myös jossakin vaiheessa Nikarassa. 2

-Solja Holappa

  1. Meijerin pöytä- ja tilikirjat jotka saatu lainaan Pirjo Roiniselta, keväällä 2012
  2. Kaisu Rahkon kommentti 2013

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *