Laitasaaren kylähistoriakirjat

Kylähistoriakirjat 1 ja 2
  • 1. kirja (julk. 2017) tilat Vauhkola no 53 – Honkarinta no 78 (301 s.) – loppuunmyyty – toinen painos tehdään kun ehditään / jaksetaan
  • 2. kirja (julk. 2019) tilat Ketola no 27 – Siekkinen no 52, Laitasaaren, Hyrkin ja Huovilan koulut, molemmat pappilat, Koivikon maatalouskoulun sekä niistä lohkotut tilat (532 s.) – kirjoja on vielä jäljellä
  • 3. kirja tilat Kärnä no 1 – Tapio no 26, kantatilat, ulkometsätorpat ja ns. muut talot (n. 600 s.) julkaistaan keväällä 2022
  • 40 eur/kpl
  • lue muistutus tekijänoikeuksista

HUOM! 3. KIRJAN TAITTOA JATKETAAN VIIKOLLA 42 (aloitettiin viikolla 17, mutta oli tauolla kesän ajan Soljan työkiireiden vuoksi)

Kirjat ovat kovakantisia, mv. Hintoihin lisätään mahd. postituskulut. Voit myös noutaa kirjasi joko Soljalta Laitasaaresta tai Sarilta Muhokselta. Tilauslomakkeen löydät täältä

Jäsenlomake on toistaiseksi pois käytöstä – emme ota nyt uusia jäseniä yhdistykseen koska keskitymme kolmannen kirjan tekemiseen.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | 1 kommentti

Yliväärän no 13 huutokauppa (1927)

Yliväärä 1933

Vapaaehtoisella huutokaupalla, joka toimitetaan ensi heinäk. 8 p:nä alkaen kello 8 ap. Muhoksella Rauhalassa jossa tarjotaan myytäväksi Yliväärän tila no 13 ja siihen yhdistetty Rauhalan palstatila Muhoksen pitäjän kirkonkylässä. Kokonaispinta-ala 205 ha, josta vilj. 30 ha sekä Lealan tila no 1 samoin Muhoksen kirkonkylässä kokonaispinta-ala 78 ha, josta vilj. 13 ha. Rakennukset ovat molemmissa hyvässä kunnossa ja sijaitsevat luonnonkauniilla paikoilla Oulujoen rannalla.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 13 Yliväärä | Jätä kommentti

Runo murisee

Nuotan vetoa Oulujoella (1890)

Kalaukkoni! Verkkosi venyttäin
vedit suojasta vesille ehättäin
vaikka näyttääkin yltyvän ujeltamaan
taas koillinen vanhoissa kujeiluissaan.
Jo piipussakin tanssiinsa riehahtaa
katonharjalla vonkuu ja loukuttaa.

Kalaukkoni! Polulla vieläkään
en kyykkivän koukkuista varttasi nää.
Pihakoirakin närhille ärhentää
sana sievoinen meitäkin lähentää…

Näin varpua vitsalla virvontaan
runonpunoille väännän; tietää saat:
sinä tuhlaajapoikani katumaton
olet aikamme tuhlari sietämätön.
Tuhatyhdettä touhua toimittain
meiltä elämäkin liukuu livahtain.

Olen kurkkinut rannalle ruudustain
yhä hartaammin kutsuni uudistain.
Tule! Taaperra liinaani valkeaan
työn suonista kouraasi kuivaamaan!

– Salli Lund

Tallennettu kategorioihin 60 Ontero | Avainsanoina , | 1 kommentti

Konstaapeli Kaikkosen muistokirjoitus (1927)

Poliisi Kaikkonen Joulukuun 19 pnä 1926 kuoli Oulun Diakonissalaitoksella ankaran taudin murtamana Muhoksen nimismiespiirin poliisikonstaapeli Eino Kaikkonen. Poliisikonstaapeli Kaikkonen oli syntynyt Kuivaniemellä 26 p. marraskuuta 1896. Poliisitoimintansa aloitti K. Rovaniemen poliisilaitoksella v. 1918, siirtyen sieltä Oulun poliisilaitokselle ja sieltä Puolangan nimismiespiiriin. Elok. 9 p. 1923 nimitettiin hänet poliisikonstaapeliksi Muhoksen nimismiespiiriin, jossa toimi kuolemaansa saakka. Vuonna 1924 toimi hän lyhyemmän ajan ylimääräisenä lääninetsivänä.

Vapaussodassa osoittamastaan urhoollisuudesta sai Kaikkonen II luokan vapauden mitalin. Monet yhteiskunnalliset toimet, mm. lastenvalvojan toimi y.m. olivat osoituksena poliisi Kaikkosen saavuttamasta luottamuksesta.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 45 Jurvakainen | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Aku pakinoi – Laivan kannella (1923)

Laine lähdössä Muhokselta kesällä 1919 Laivan kansi on merkillisin paikka maailmassa. Sillä ei ole mitään yhteyttä mannermaan kanssa ei aatteessa eikä käytännössä. Luokka-, kieli-, kansallisuus- ym. eri rajat ja riiat eivät elä laivan kannella, sillä laivan kannella puhaltaa aina turmeltumaton ilmavirta ja paistaa puolueettoman taivaan lahjomaton aurinko. Ellei nimittäin sada.

Laivan kannella ei murjoteta epäluuloisesti lähimmäiseen eikä luulla häntä murhamieheksi tai korttihuijariksi, niin kuin rautatievaunussa, vaan siellä hymyillään. Yleisesti ja yhtäläisesti. Rumille ja kauniille. Sanalla sanoen: laivan kansi on oikea paratiisi ilman mitään houkutuksia syntiin ja kiellettyihin.

Ja sitäpaitsi: laivankannella ei olekaan mikään kiellettyä. Paitsi sylkeminen.

Sen laivan nimi oli Laine, ja se matkusti Oulusta Muhokselle.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Iikka Kärnän ositus- ja perinnönjako (1858)

Kartta Kärnistä

Iisakki Antinpoika Kärnä (s. 22.8.1828 Kärnä no 1) avioitui 12.7.1855 Maria Jaakontytär Huovisen (s. 17.6.1836 Huovinen no 15) kanssa. He saivat seuraavana vuonna Jaakko-nimisen pojan. Iisakin elontaival päättyi jo 29-vuotiaana; hän kuoli 23.1.1858 lavantautiin. Muhoksella näkyy kuolleen useita tähän tarttuvaan ja tappavaan tautiin. 1

Ao. selostus on ositus- ja perinnönjakokirja. Perukirjan voi lukea tästä.

Kärnä no 1, 13/24 mtl verotila Laitasaaren kylässä – josta ei leski omista mitään osaa – arvioitiin 1000 ruplan arvoiseksi.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 15 Huovinen | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Anneli Toijala – opettajasta tuottelias kirjailija

Eka- ja tokaluokkalaisia Hako-Ritalla vuonna 1950

Osa Laitasaaren lapsista kävi koulua Hako-Ritojen kotona, ilmeisesti oppilaita oli niin paljon etteivät he mahtuneet kaikki vanhaan koulurakennukseen. Uusi koulu valmistuikin vuonna 1954. Eitel Leopold Lennart Hako-Rita (ent. Ullner, s. 1896 Helsinki) oli ammatiltaan opettaja ja hänen vaimonsa Elvi Maria Antintytär Pikkarainen (s. 1901) oli Apajasta no 38.

Klikkaa kuvaa – kaikki oppilaat on tunnistettu, monta tuttua nimeä ja kasvoa!

Anneli Kyllönen (myöh. Toijala, s. 4.7.1930 Tampere) opetti Laitasaaressa ykkös- ja kakkosluokkalaisia ainakin vuonna 1950. Hän oli vasta valmistunut ylioppilaaksi, kansakoulun opettajan pätevyyden hän sai 1953. Hän toimi myöhemmin myös kansalaiskoulun opettajana sekä englannin kielen tuntiopettajana.

Anneli Toijalan tuotantoon kuuluu nuortenkirjoja, romaaneja, historiallisia teoksia, kuunnelmia, näytelmiä ja artikkeleita eri lehdissä. Lue lisää Anneli Toijalasta ja hänen teoksistaan Wikipediasta. Lukusuositus!

Parviaisen Eerolle ja luokkatoverilleen Pirkko Vesa-Pulliaiselle (joka oli ollut kuvanottohetkellä sairaana) kiitos juttuvinkistä!

Tallennettu kategorioihin 38 Inkala | Avainsanoina | Jätä kommentti

Kutsu: Laitasaari-Seuran vuosikokous 16.10.2021

Laitasaari-Seura ry:n vuosikokous lauantaina 16.10.2021 osoitteessa Yli-Laukantie 1, MUHOS (Soljan luona) – kartta

Hallitus kokoontuu klo 13:00 ja vuosikokous klo 14:30.

Vuosikokoukseen voivat osallistua kaikki seuran jäsenet, mutta koronan vuoksi rajaamme osallistujen määrän kahteenkymmeneen. Jos olet tulossa kokoukseen, lähetä viesti sihteerille sari@laitasaari.fi

Käsitellään tavalliset vuosikokousasiat sekä sääntömuutos. Kahvitarjoilu. Tervetuloa!

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Aku pakinoi – Paholainen pistäysi Muhoksella (1921)

Kortinpelaajat

Kuva ei liity tapaukseen, onpahan muuten vaan mainio! Klikkaa – tunnistatko kuvassa olijat?

Muhoksella nukuttiin n.s. vanhurskaan unta. Sillä yö oli, ja Hämäräntytti oli hajottanut mustat hiuksensa nutturalta. Oulujoesta nousi utuinen usva ja Pyhäkoski lauleli että – Piu, pau – kehto heilahtaa.

Ja kuten sanottu, olivat muhoslaiset viatonna uinahtaneet ja näkivät unta sähköpylväistä, elonleikkuusta ja varajaloista y.m. päivän kysymyksistä.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Hartikassa viljeltiin tupakkaa (1920)

Hartikka-Rintamäki (1950-luku)

Kotimainen tupakanviljelys – odottamattoman hyviä saavutuksia

Ulkolaisen tupakan hinnan kalleuden vuoksi on alettu suuressa määrin viljellä tupakkaa omassa pellossa. Vanhana laatuna on tavallisesti käytetty n.s. nurkantakaista, mutta koska se ei ole saanut yleistä suosiota, on myöskin alettu kokeilla ulkolaisilla lajeilla ja on huomattu niiden menestyvän täällä yhtä hyvin.

M.m. on maanviljelijä Juho Hartikka, Muhoksella, viljellyt Wirginia-tupakkaa ja ovat tulokset olleet vallan odottamattomat. Pisimmät varret ovat saaneet noin 240 sm:n korkeuden ja lehti on kasvanut 60 sm:n pituiseksi.

Maku kuuluu olevan niissä parempi kuin kaupoissa olevissa lajeissa huolimatta siitä, etteivät ne ole olleet ammattimiesten valmistelun alaisina.

Sietäisi vakavasti ajatella, kannattaako uhrata ulkomaille satoja miljoonia vuosittain, koska kerran kotimainen viljelys voitaisiin kohottaa täydelleen vastaamaan oman maan tupakkatarvetta. 1

Juho Hartikka vaikuttaa olleen innokas erilaisten kasvien ja hedelmäpuiden kasvatuksen kokeilija. Lue artikkeli Hartikan omenoista vuodelta 1926.

Metsästysharrastuksestaan hän on kirjoittanut mm. Suomen metsästyslehteen vuonna 1907.

Tallennettu kategorioihin 3 Hartikka, 3 Hartikka - Rintamäki | Avainsanoina | Jätä kommentti

Suojeluskuntatoimintaa Oulujokivarressa – osa 2

Onko kuva Laitasaaren ampumaradalta? Haapasalossa asuva Tauno Perälä lähetti meille tämän kirjoitelman, ensimmäisen osan voit lukea tästä.

Muhoksen sk:n Kärnänkankaan ampumarata rakennuksineen oli tuon ajan ”haitekkia”. Betoninen näyttösuoja mahdollisti laukauskohtaisen tuloksennäytön ampujalle ja yleisölle. Näyttösuojassa oli mies ”laikanvarressa” ja tulos ilmoitettiin laikan asennolla maalitauluun nähden.

Sain kunnian tutustua 1990-luvulla kunnianarvoisaan, isänmaan ystävään, veteraaniin ja kaukopartiomieheen nimeltään Sulo Uitto. Minun oli helppo tutustua häneen, olihan hän isäni kanssa tehnyt useita kaukopartiomatkoja vuosina 1942-44.

Sulo Uitto kertoi syksyn 1944 tapahtumista ja siitä kun Suomi julisti sodan Saksaa vastaan. Sotatoimialueen eteläraja oli Oulujoki. Saksan armeijalle oli tulossa tarvikejuna etelästä, juna pysäytettiin Lyötyn ratapihalle Ouluun.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 49 Karppila | Avainsanoina , , | 1 kommentti