Hartikka (kantatalo)

Uudistilallinen Martti Pekanpoika (Hartikka) näkyy Laitasaaressa jo vuonna 1562 ilman sukunimeä Tapani Kyllisen ja Heikki Halosen naapurissa. 1 Aluksi hänen tilansa on kooltaan vain 2 panninalaa, mutta Martti kasvattaa tilaansa pikkuhiljaa aina 8 panninalaan saakka.

Vuonna 1590 hänenkin tilansa poltettiin vainovenäläisten toimesta ja mitä ilmeisemmin myös itse isäntä kuoli rytäkässä. Martilla oli todennäköisesti puolisonaan Kristiina -niminen nainen. 2 Hän maksoi vuoden 1590 kymmenykset seuraavana vuonna tilasta. 3

Vuonna 1592 Hartikan tilan kymmenykset maksoi Tapani Hartikka -niminen mies. Oliko Tapani Martin poika, ei ole toistaiseksi selvinnyt. 4 Jo seuraavana vuonna Hartikan kymmenykset maksoi Olli Martinpoika – hän oli ilmeisesti Martti Hartikan poika. Sen jälkeen kymmenyksistä huolehti taas Martti Hartikka. Oliko Martti Pekanpojalla myös poika Martti, ei ole vielä selvinnyt. 5

Vuonna 1642 Hartikan 3/4 manttaalin kokoisella  tilalla asui Martti Hartikka (s. n. 1600) ainakin vuoteen 1645 saakka. Viimeistään vuodesta 1648 lähtien tilalla asui Martin poika Jaakko Martinpoika  Hartikka (s. n.1620).  Vuonna 1663 Laitasaaressa asui myös Matti Jaakonpoika Hartikka – hän muutti  noin 1670 Yliväärään no 13 ja asusteli siellä. 6 7

Jaakko Martinpoika riiteli 1641 Matoniemi -nimisestä lohipatopaikasta, hänellä oli kyseinen lohipato yhdessä Heikki Laihiaisen kanssa. Antti Kekkonen oli nostanut kanteen näitä miehiä vastaan. Jaakolla oli myös käräjät vuonna 1651 Erkki Kukkosen kanssa niittyriidoista.

Vuonna 1675 tilalle oli kirjattu myös kanssa-asukkaaksi Jaakko Ristonpoika sekä hänen vaimonsa Riitta Tuomaantytär yhdessä Jaakko Martinpoika Hartikan kanssa. Jaakko Ristonpojan osuus tilasta oli 1/6 manttaalia ja Jaakko Martinpojan 3/4 manttaalia. Ilmeisesti tässä vaiheessa oli siis jo kaksi Hartikan taloa. Todennäköisesti Jaakko Ristonpojan isä Risto oli Ressula -nimisen talon perustaja ja asukas ja lähtöisin Hartikasta. 8 Tilan koko oli edelleen 3/4 manttaalia. 9 Jaakko Ristonpoika asui vielä vuonna 1690 Hartikassa. 10 Risto Martinpoika Hartikka (Ressulasta) käräjöi Aapo Mikonpojan kanssa 17.-19.2.1675

Aappo Mikonpoika (Kähkönen?) Laitasaaresta nosti kanteen Risto Martinpoika Hartikkaa vastaan väittäen, että Lumian (Lumiaisen) niitty kuuluu hänen omistamaansa tilaan, minkä hän on autiosta ottanut, mutta ei voinut esittää siihen mitään perustetta; lautamiesten mukaan Risto ja hänen esi-isänsä ovat kyseisen niityn kenenkään valittamatta rauhassa omistaneet, minkä vuoksi Risto saa pitää Lumian niityn, kunnes Aappo laillisin syin voi sen saada. 11

Vuonna 1692 Laitasaaressa oli edelleen kaksi 3/8 manttaalin kokoista Hartikkaa. Toisessa 3/8 mtl savussa isäntänä oli edelleen Jaakko Ristonpoika vaimonaan Riitta. He olivat vielä vuonna 1695 Hartikassa, mutta eivät enää vuonna 1700. Jaakon tilalle tuli myöhemmin Tuomas Hartikka vaimonsa Kaarinan kanssa.

Toisessa 3/8 manttaalin savussa vuonna 1692 oli isäntänä Erkki Matinpoika Hartikka, vaimo Kaarina, Erkin veli Tapani ja hänen vaimonsa Riitta. 12 Tämän Erkin tilaa ei löydy asiakirjoista tämän jälkeen. 1699-1713 aikana Erkin vaimo Kaarina kuoli ja leskimies avioitui Valpurin kanssa. Erkin perheessä asui myös veljen tytär Anna ja Tapanin poika Matti. Lisäksi tilalla asui syytinkiläisenä Paavo,vaimo Riitta ja poika Aapo. Erkki mainitaan sokeaksi ja hänestä on tietoja käräjiltä 9.-11.2.1686 – sen perusteella näyttäisikin olevan niin, että Erkki oli Matti Matinpoika ja Tapani Matinpoika Hartikan veli. 13 Lisäksi toisilla käräjillä 27.-29.7.1685

Marketta Jaakontytär Hartikka ilmoitti, että hänen miehensä Matti Matinpoika, joka oli vanhin veljeksistä vuonna 1682 Hartikan 2/3 manttaalin tilalla, oli mennyt sotilaaksi ja oli laittomasti jakanut keskimmäisen veljen Erkin kanssa tilan siten, että kumpikin sai 1/3 manttaalia. Erkki halusi nyt ajaa Marketan pois toisesta kolmannesosasta, kun mies oli kuollut kruunun palveluksessa. Marketan mielestä hän oli poikansa ja tyttärensä kanssa lähempänä tilan lunastusoikeutta vanhimman pojan jälkeen, ja halusi vahvistaa 1/3 osan miesvainajansa nuoremman veljen Tapanin kanssa. Lautamiehet neuvottelivat  ja katsoivat aiheelliseksi, että Marketta lapsineen on lähempänä, ja määräsivät toimitettavaksi, mikäli omistettavaa, jaon, minkä nimismies sekä lautamiehet Matti Kinnunen, Heikki Lievonen ja Elias Määttä tutkivat. Erkin on maksettava Marketalle miehensä sotilaspalkka sekä tasata aikaisempi perinnönjako. 14

Oliko Erkki, Matti ja Tapani Hartikka Matti Jaakonpoika Hartikan poikia – hänen, joka muutti Yliväärään – ei ole toistaiseksi todennettavissa asiakirjoista.

Vuonna 1703 oli Tuomas Hartikan  tila kooltaan 4/8 manttaalia – ilmeisesti Tuomaan tilaan oli yhdistetty Jaakko Ristonpojan osuus jostain syystä – oliko Tuomas hänen poikansa? Seuraavina vuosina Tuomaan tilan kooksi kirjattiin 3/8 manttaalia. Tämän tilan jatkohistoriaa voit lukea Hartikan no 3 sivulta.

Paria vuotta myöhemmin Erkki Hartilan 3/8 kokoinen tila yhdistettiin Tuomaan tilaan. Tuomaalla oli myös sisar Kaarina sekä veljet Jaakko ja Lauri. Lauri oli sotilas vuonna 1709. 15 16Tuomas Hartikka vaimoineen sekä veljensä Jaakko asuivat 3/4 kokoisella tilalla vielä vuonna 1713, kun suuri pohjansota oli jo käynnissä ja isoviha oli aluillaan. 17 Tuomasta ei enää vuoden 1713 jälkeen näy asiakirjoissa. Naapurissa vuonna 1713 asui kuitenkin Paavo Tuomaanpoika Hartikka vaimoineen ja veljensä Juho 1/4 manttaalin kokoisella tilalla. Mahtoiko tässä olla em. Tuomaan pojat, joille oli jaettu oma tila naapuriin? Ja oliko Tuomaalla vielää lisäksi pojat Jaakko ja Matti, jotka venäläiset ryöstivät isonvihan aikaan? 18

– Sari Heimonen, tietoja antanut Raimo Ranta – käräjäkirjakäännökset Ritva Nygren

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *