Väänäsen vanhaemäntä muistelee – osa 6

Väänäsen perhe 1950

Seurat, kirkossa käynti ja hautajaiset

Varsinaisesti kyläilemässä käytiin lähinnä vain Tapion talossa. Kylän taloissa pidettiin ompeluseuroja joissa kyllä käytiin. Väänäsellä ja Tapiolla pidettiin lestadiolaisseuroja. Seurapuhujista oli puutetta, mutta lähellä asuvia vakipuhujia oli kaksi: lähes naapurissa asuva Tihisen Hans ja Konnunperällä asuva Kuusamosta tullut Leskelän Antti. Pirtti oli seuroissa aina täynnä ja seuravieraita tuli talvella hevosella joen toiseltakin puolelta rautatien läheltä ja Reinin perältä saakka.

Kirkossa käytiin harvoin kulkuvaikeuksien vuoksi; ainoan karjanhoitajan oli hankala myös lähteä navettatöiltä. Talvella mentiin reellä jokea pitkin, jotkut kävivät kesällä veneellä soutaen. Väinön äiti kävi kirkossa, jos vain pääsi mukaan jonkun veneeseen. Koululaisten rippikirkoissa käytiin. Hautajaisiin tietenkin mentiin. Vainaja pidettiin kotona riihessa tai aitassa hautajaisiin saakka, hautajaisissa arkku vietiin pihalle koottuun kuusimajaan, arkun kansi avattiin hyvästelyä varten. Vainaja vietiin kotoa suoraan hautausmaalle, jossa hänet siunattiin, ei kirkossa.

Joulu Väänäsillä

Tiernapojat 1950-luvun puolivälissä Sika teurastettiin jouluksi. Teuraasta myötiin lihaa, eikä itselle laitettu nykymallin mukaan kokokinkkua.  Sian etupää paistettiin jouluruoaksi. Jouluruokana syötiin lisäksi hernetuuvinkia, perunaa, lihakastiketta, riisipuuroa, marjasoppaa, ja porkkanapuuroa puolukkasopan kanssa. Porkkanapuuroa (mannaryyniä, maitoa, survottua porkkanaa) tehtiin muulloinkin kuin jouluna.

Pukki ja kuusi oli aina, lahjojakin oli. Elman isä teki lapsenlapsilleen hevosia, joilla oli rattaat lankarullasta ja naru josta pojat ajeluttivat hevosia. Tytöille annettiin nukkeja. Naapurin tyttärellä oli kutomakone ja häneltä tilattiin pojille ja tytöille puseroita tai muuta kudottua. Jotain ostettiin lahjaksi kaupastakin, kuitenkin jokaiselle oli jotain lahjaa.

– Elman omassa lapsuudessa ei ollut lahjoja, mutta joulukuusi oli ja se sidottiin pikkulasten vuoksi kattoon latvastaan kiinni. Elman isän Maija-sisko meni Amerikkaan ja lähetti kauniit joulukoristeet heille kuuseen.

Elman ja Väinön oma perhe

Elma ja Väinö Väänäsellä on 8 lasta, 4 tyttöä ja 4 poikaa, kaikki elävät: Aino Kaarina, Paavo Jaakko, Väinö Jooseppi (kotitilan isäntänä isänsä jälkeen), Jouko Antero, Hilkka Helena, Heikki Johannes, Liisa Marketta ja Anja Irmeli.

Lapsilla on Elman mielestä ollut oma varjelus läheisen joen vaaroista. Vaikka lapsia kiellettiin, nämä menivät kuitenkin jokeen uimaan heti kun kesä alkoi. Virtaus joessa on kova, mutta siellä lapset uivat ja ilakoivat. Äiti huuteli lapsia pois, kun meteli nousi kovaksi. Naapurin isommat työt myös katsoivat pienempien perään.

Väänäsen no 16 tilan vanhaemäntää, 91-vuotiasta Elma Väänästä (o.s. Tomperi) kävivät 9.4.2012 haastattelemassa Solja Holappa ja Jaana Hietala. Nauhalta haastattelun koonnut Kaisu Rahko. Tämä oli artikkelisarjan kuudes ja viimeinen.

Kategoria(t): 16 Isomäättä - Väänänen Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaus kohteessa Väänäsen vanhaemäntä muistelee – osa 6

  1. Solja sanoo:

    Tämä oli viimeinen tätä juttusarjaa. Isot kiitokset sekä Elmalle että Kaisulle, joka purki haastattelun sanelimesta. Toivoisimme, että näitä haastatteluja jatkettaisiin, myös muiden kuin Sarin ja minun toimesta – Laitasaari-Seuralla on digisanelin, jota voi lainata, ottakaapa yhteyttä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *