Väänäsen vanhaemäntä muistelee – osa 2

Väänäsen väkeä 1930

Pikkupiian pesti Väänäselle ja siitä miniäksi

Väänäsen talon emäntä Anna Liisa Juhontytär o.s. Määttä (1879-1955) oli ollut sairaalassa vatsahaavan vuoksi, jota oli hoidettu jäätyneellä kermalla. Kotiin päästyään hän ei saanut tarttua heti työhön, vain liikuskella ja levätä – ja kotona piti jatkaa hoitoa mannapuuroruokavaliolla. Emäntä tarvitsi siten itselleen apua ja haki  vuonna 1935 tuolloin alle 15-vuotiaan Elman pikkupiiakseen Väänäselle. Pikkupiika passasi emäntää, keitti tälle monet kerrat pikkupadalla mannaryynipuuroa sekä kipparoi muita töitä sisällä ja ulkona.

Elma on edelleen Väänäsellä samalla reissulla, joka alkoi 1935. Talon isäntä Jaakko Aksel Väänänen kuoli  syyskuussa vuonna 1937 ja pojasta tuli uusi isäntä. Väinö Johannes Väänänen (s. 27.11.1916, k. 8.3.1990) ja Elma avioituivat vuonna 1941. Vanha leskiemäntä Anna Liisa eli samassa taloudessa heidän kanssaan, kuoli 76-vuotiaana vuonna 1955.

Väinö Johannes Väänäsen äiti eli Elman anoppi Anna Liisa Juhontytär Määttä oli samassa talossa, silloisessa Isomäätässä syntynyt. Sisarusparven ainoa poika Juuso (s. 1865 Pudasjärvellä, ent. Pääaho)  meni ja jäi Amerikkaan, on julistettu kuolleeksi Amerikassa 1963. Muut Anna Liisan sisarukset olivat häntä vanhempia tyttäriä, jotka olivat avioitumisen myötä muuttaneet pois kotoa.

Anna Liisa jäi talon pitäjäksi ja toi taloon vävyn, Jaakko Aksel Väänäsen, Muhoksen Kieksin talosta (Viinikanoja no 67). Isomäätän tila jaettiin kahtia, jolloin Isomäättä jäi toiselle lohkotulle tilalle nimeksi ja toisen nimeksi otettiin Väänänen, vävystä isännäksi siirtyneen mukaan. Nykyistä Isomäätän tilaa isännöi Urpo Aittakummun tytär miehineen. Tilojen numerot ovat nykyään Väänänen 16:18 ja  Isomäättä 16:21.

Väänäsen rakennuksista ja niityistä

Väänäsen pihapiirin kivinavetta on rakennettu vuonna 1912. Asuinrakennuksen sanotaan olevan peräti 1800-luvun alkupuolelta; on alun perin sisältänyt vain pirtin, myöhemmin lisätty keittiö, ja Elma Väänäsen appivanhempien  mennessä naimisiin tehty talon jatkeeksi kaksi kamaria.

Väänäsellä oli parhaimmillaan kolme hevosta. Niittoaikana yksi hevonen veti niittokonetta päivällä ja toinen yöllä; niitettiin kahdessa vuorossa kun päivällä oli kovin kuuma. Yksi hevonen veti haravakonetta. Heinät hangottiin seipäille kuivumaan ja säilöttiin niitylle suovaan.

Neljän Määtän tilan kesäniityllä - klikkaa kuvaa Väänäsellä oli etäniitty Tyrnävän ja Muhoksen rajamailla olevalla Soson Rauhionojalla. Hevospelien aikaan Rauhionojalta ei tultu kotiin iltaisin, vaan heinäntekoväki oli viikkokunnissa, yöpyen peltotiloilla olevissa mökeissä. Väen ruokkimiseen vietiin puuroaineiksi mm. kauraryyniä ja ohrasta tehtyjä  talkkunaksia, lihakeittoon ja lihavelliin perunoita ja lihaa, reikäleipää, voita ja silakoita.  – Myöhemmin traktoreiden  tultua työväki kävi Rauhionojalla päiväseltään.

Väänäsen no 16 tilan vanhaemäntää, 91-vuotiasta Elma Väänästä (o.s. Tomperi) kävivät 9.4.2012 haastattelemassa Solja Holappa ja Jaana Hietala. Nauhalta haastattelun koonnut Kaisu Rahko.

Kategoria(t): 16 Isomäättä - Väänänen Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *