Väänäsen vanhaemäntä muistelee – osa 1

Väänäsen no 16 tilan vanhaemäntää, 91-vuotiasta Elma Väänästä (o.s. Tomperi) kävivät 9.4.2012 haastattelemassa Solja Holappa ja Jaana Hietala. Nauhalta haastattelun koonnut Kaisu Rahko. Julkaisemme Elman muisteluja useammassa eri osassa. Lämmin kiitos Elmalle!

Hyrkin koulu

Lapsuudesta

Elma Väänänen (o.s. Tomperi) on syntynyt Ylikiimingissä vuonna 1921. Elman ollessa vauvaiässä hänen vanhempansa ja sisaruksensa muuttivat Ylikiimingistä Muhoksen Laitasaareen Huovilan koulun lähelle Mikkolan taloon (nykyiset asukkaat Pöykiöt). Elman vanhemmilla oli kaikkiaan 7 lasta: 4  tyttöä ja 3 poikaa.

Mikkolassa Elman perhe asui 10 vuotta, jonka jälkeen muuttivat taloon (Isomäättä-Lohela) joka oli Isomäätän alueella. Isä Antti Juhonpoika Tomperi toimi suutarina ja äiti Fanny Maria Heikintytär Pelkonen (eli Brunni) ompelijana ja pyykkärinä. Niinä päivinä kun Elman äiti kävi taloissa pyykillä, Elman piti jäädä pois koulusta huolehtimaan kotona nuoremmista sisaruksistaan, itkun kanssa, sillä koulunkäynti oli hänelle hyvin mieluista.

Elma kävi 4 vuotta kansakoulua Hyrkissä, jossa oli oppilaita 20-30. Gabriel August Ala-Kojola oli pidetty opettaja, piti kurin mutta ei ollut ankara. Koulussa opittiin laskemaan ja kirjoittamaan, luettiin Maamme-kirjaa, uskontotunneilla katkismusta, virsikirjasta laulettiin virsiä.

Laitasaaren koulun ja Hyrkin koulun välillä oli kilpailua ja oppilaiden välistä nahistelua, kuten myöhemminkin. Hyrkin koululaiset kävivät myös opettajansa kanssa laskemassa mäkeä Laitasaaren koulun jyrkässä rinteessä. Eräällä reissulla mäenlaskussa Yrjämän Kaukolta katkesi jalka, eikä opettaja meinannut ensin uskoa sitä vaan patisteli Kaukoa nousemaan jaloilleen.

Rautatiestä ja maantiestä

Ratatyömaa 1925 Oulu-Kajaani-rautatien rakentaminen tapahtui Elman asuessa Mikkolassa. Kova ampuminen ja räjäyttely kuului työmaalta kauas joen toiselle puolelle. Kun ensimmäinen juna tuli Oulusta Muhokselle, mentiin joukolla ihmettä katsomaan Soson pysäkille. Kun juna saapui ja ohitti Soson pysäkin, pelotti katsojia että laiturikin lähtee junan perään. Veturi kävi puuhaloilla ja vääräleuat sanoivat, että aina kun radalla tuli tiukka mutka vastaan, piti pesään panna kieroja puita!

Perimätiedon mukaan rautatietä suunniteltiin 1800-luvulla alun perin Oulujoen pohjoispuolelle. Aiotun rautatien pohjille syntyi pohjoispuolelle kärrytie. (K. R. huom)

Autot olivat kylällä aluksi harvassa. Jo ennen maantien saantia pohjoispuolella oli kuitenkin autoja. Ensimmäiset henkilöautot olivat Hyrkissä Kinnusen Jaakolla ja Ähkylässä Kesäniemen Martilla.

Kategoria(t): 16 Isomäättä - Väänänen Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

6 vastausta kohteessa Väänäsen vanhaemäntä muistelee – osa 1

  1. Jukka Ukkola sanoo:

    Pohjoispuolelle rata alunperin piti tulla, mutta suunnitelmat muuttuivat,kun Suomi itsenäistyi v.1917
    linkki rata suunnitelma karttaan: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12484299

    • Markku Kesäniemi sanoo:

      Kyllä näin on kuten Jukka kertoo! Muistan, kun vielä 70-luvulla oli havaittavissa aikoinaan hakattu linja meidänkin kotimetsäpalstalla. Isä kertoi sen olevan suunnitellun rautatien linjaus.

  2. Jussi-Pekka silenius sanoo:

    Moro Markku!
    Kerroppa Markku minullekin missä päin se linjaus rautatielle oli,olisi mukava kertoa pojallekin kun siellä päin kuljetaan.Itsellenikin on jäänyt mieleen kun Janne pappa sanoi aina tuossa ensimmäisen sähkölinjan yläpuolella olevalla metsäpalasella että”tästä se meni ennen tie ylikiiminkiin”,eli pari kilometriä nykyisestä Ylikiimingin tiestä länteen.

    • Markku Kesäniemi sanoo:

      Moro,
      Linjaus oli noin kilometrin etäisyydellä joesta siinä meidän metsän kohdalla. Enää en muista tarkkaa paikkaa, mutta silloin oli vielä metsässä nähtävissä kapea linjaus, kun oikeasta paikasta katsoi. Olen kuullut, että radan linjaus olisi kulkenut Vänttilän vierestä. Jaana varmaan tietää siitä tarkemmin.

  3. Sari sanoo:

    Siepossa tietävät ainakin sen kiven missä on merkintä rautatiestä, jos nyt muistan oikein niin puhuttiin että on siinä Sorolan alueella siis tälläpuolen tietä missä meidän talo on. Pentti lupaili näyttää sen paikan minulle, ehkäpä jo ensikesänä. Kun katsoo tuota Jukan laittamaa karttaa missä se punainen viiva luikertelee niin eiköhän se tästä meidän talon ja Heimosen välistä olis Jamin ja muiden peltojen läpi mennyt.

  4. seppo sanoo:

    petäjäkankaalla on niiltä ajoilta koe monttuja tehty kait soran vuoksi. muutama vuosi sitten museo virasto lähetti kirjeen ja aikoivat tulla joskus lusikalla kaiveleen niitä .voihan ne ollakin vanhempia kaivauksia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *