Talviurheilua Laitasaaressa – osa 2

Muhoksella järjestettiin useita hiihtokilpailuja 60-80-luvulla. Järjestäjinä toimivat ainakin Muhoksen Urheilijat, Laitasaaren Veto, Pyhäkosken Pyörre, Muhoksen Voitto, Pohjolan poikakodin urheilijat sekä Koivikon maatalousoppilaitos.

Eero Mäntyranta ja Heikki Markkanen poikineen Sanginjoen koululla Vuonna 1966 pidettiin ensimmäiset puistohiihdot Sanginjoen urheilukentän läheisyydessä. Idean isä Heikki Markkanen toimi silloin Sanginjoen koulun opettajana. Oppilaita oli 25 ja kylässä oli 50 savua. Hiihtokisojen järjestäjänä oli Laitasaaren Veto. Latu kierteli joen molemmin puoli ja sen oli tehnyt Suomen armeijan pojat Oulusta. Silloinen komentaja kenraali Kopra toimi kisojen suojelijana.

Kilpailijoina olivat sen ajan kuuluisuudet kuten Eero Mäntyranta, Arto Tiainen, Kalevi Oikarainen ja Lars Sandvik, joka voitti kisan. Lisäksi oli paikallisia hiihtäjiä ainakin Raimo Lehtinen ja Ville Hiltunen. Naisten sarjassa hiihti Toini Pöysti, Senja Pusula (myöh. Nuolikivi) sekä muita lähiseudun hiihtäjiä.

Hiihtojen kuulutuksen hoiti Heikki Markkanen kuten myöhemmätkin kilpailut kymmenen vuoden ajalla. Sanginjoen väkiluku kasvoi silloin 2.500 hengellä jota ei ole vieläkään rikottu. Puistohiihdoista muodostui Muhokselle perinne. Hiihtopaikka vaihdettiin Ponkilan urheilukentän alueelle. Kisoja pidettiin kahden vuoden välein ainakin kymmenen vuoden ajan.

Kilpailijoina oli maailman parhaat hiihtäjät Italiasta, Saksasta, Norjasta, Ruotsista ja Suomesta. Loppuajalla kilpailu muutettiin pudotushiihdoksi, jossa joka kierroksella viimeinen putosi pois. Tämäkin kilpailumuoto oli Heikki Markkasen käsialaa. Ponkilan kisojen katsojamäärä ylitti kolmen tuhannen rajan. Suomalaisia huippuhiihtäjiä oli kilpailemassa mm. Juha Mieto, Harri ja Marja-Liisa Kirvesniemi, Pirkko Määttä, Hilkka Kuntola, Helena Takalo, Liisa Suihkonen, Taina Impiö, Kaija Härkin, Aki Karvonen, Asko Autio, Esko Lähtevänoja ja tietenkin Senja. Parhaat hiihtäjät saatiin tänne kilpailemaan koska Pusulan Senja silloiseen hiihtoeliittiin kuuluvana hankki kilpailijat. Kilpailun ajankohta oli aina ennen Kuusamon Rukan hiihtoja edellisellä viikolla arki-iltana.

Nämä kisat vaativat suuren talkooporukan – n. 200 henkeä kahden viikon ajan. Liekö kisat lopahtaneet tekijöiden puutteeseen 80-luvun puolivälissä kun talkoomiehiä ei enää tahtonut saada kilpailujen järjestämiseen?

Myös Muhoksen puulaakihiihdot vetivät suuren katsojamäärän 70-luvulla. Kisoissa oli parhaimmillaan parikymmentä joukkuetta. Kisat pidettiin Korkalanvaaralla ja hegemonia oli valtavaa. Muhoksen Urheilijoiden toimesta järjestettiin myös laturetkiä jokaisena kevättalvena. Hiihto oli nimeltään Muhos-hiihto.

Nykyisin on Muhoksen ja Laitasaaren hiihtoladut laitettu hyvään kuntoon, on valaistuja, koneella tampattuja paanoja kymmeniä kilometrejä. Pisin reitti on Oulusta Muhoksen kautta Rokualle – noin 100 km. Nyt onkin kuntohiihto vallannut alaa joten kilpailuja on enää vähemmän tällä seudulla.

Näitä aikoja muistelivat talkootöissä mukana olleet

– Heikki Markkanen ja Kalevi Leskelä tammikuussa 2013

Kategoria(t): yleistä Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

3 vastausta kohteessa Talviurheilua Laitasaaressa – osa 2

  1. Reijo Kamula sanoo:

    Nostalkinen kuva meidän pihasta. Koulun siihen aikaan jo asuntopuolen kuisti näkyy oikealta, joka on säilytetty viimeisenkin remontin jälkeen.Taustalta näkyy oppilaiden vc-rakennus jossa oli myös kolme varastoa ja Heikin autotalli! Rakennus on ulkoa edelleen samanlainen!

  2. Jorma Rajaniemi sanoo:

    Sandvik oli etunimensä puolesta Lars Sandvik, ja häntä kutsuttiin ainakin suomalaisessa lehdistössä Lasse Sandvikiksi. Hänestä löytyy netistä ihan pieniä mainintoja. Salpausselän kisoissa 1961 hän on ollut nuorten 10 km:n hiihdossa sijalla 12. Häntä kutsuttiin ”Latujen Sputnikiksi”.

    Kerrotaan, että kun Eero Mäntyranta hävisi Sandvikille, hän kysyi, että ”kuka sinä olet?” Urheilulegendojen mukaan isä Fredrik kysyi aina Lasselta, kun tämä tuli kotiin kilpailumatkalta, että ”kuka tuli toiseksi?”

    • Kalevi Lappalainen sanoo:

      Sandvikin etuimi on Lars.

      T. Kalevi Lappalainen, Loviisa

      Solja: Kiitos tiedosta, päivitin sivulle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *