Talviurheilua Laitasaaressa – osa 1

Oulun tervahiihdon latu kulki Oulujoen jäätä Vaalasta Ouluun useana vuonna. Pääosin latu kuitenkin vedettiin Oulusta Sankivaaran kautta Muhoksen Korkalanvaaraan, josta se jatkui Leppiniemen kautta takaisin Ouluun. Korkalanvaaran hyppyrit Hiihtoladulle tuli mittaa 75-90 km, riippuen siitä mistä latu oli kulloinkin vedetty. Nuorena poikana tuli matka hiihdettyä useampana vuonna. Tämä tapahtuma veti penkkiurheilijoita paikalle sankoin joukoin.

Toinen merkittävä tapahtuma oli kultakelloravit Oulujoen jäällä. Koivikon kohdalle jäälle oli aurattu ravirata, jossa ajot ajettiin. Tapahtuma keräsi paikalle paljon katsojia. Onneksi jää kesti valtavan painon! Kilpailut ajettiin monissa eri sarjoissa. Hupaisin sarja oli kirkkorekiajo, johon pystyivät osallistumaan kaikki hevosen omistajat. Muistissani on muutamia kilpailijoita mm. Irja Kärnä, Rauha Markus, Pentti Heikkinen, Verneri Hautala ja tietenkin Veikko Rantakangas. Myös Laitasaaresta oli osanottajia, ainakin Arolan Paavo, muita nimiä en muista. Kultakello oli kiertopalkintona josta ajojen nimi tuli. Tapahtuma toistui vuodesta toiseen.

Myös mäenlasku ja hiihtoharrastus oli vilkasta. 50-70 luvulla oli Korkalanvaarassa hyppyrimäki. Mäen pystytti Muhoksen kunta yhdessä urheiluseurojen kanssa. Mäelle rakennettiin hiihtomaja, jossa toimi myös kahvila. Hyppyrimäkitoiminta oli vilkasta, eihän vastaavaa löytynyt lähitienoiltakaan. Kun sunnuntaisin pidettiin kisoja, oli väenpaljous valtava. Muhokselle kehittyi oma kilpailuporukka, joka ahersi mäen hyväksi. Muistissani on muutamia mäkimiehiä kuten Mauri Syväterä, Pauli Siekkinen, Väinö Keinänen, Pohjola-kodista oli laskuporukka, liekö valmentajana ollut Junttilan Tapio. Myös Veikko Kankkonen osallistui kilpailuun Pohjois-Suomen kilpailuihin mennessään.

Nuolikiven Ilpon tultua Muhokselle nähtiin komeita leiskauksia. Ilpolla oli useita Suomenmestaruuksia yhdistetyssä. Liikunnanopettajana ollessaan 70-luvun loppupuolella Ilpo teki näytöshyppyjä koululaisille.

Aikaa myöten mäen puuosat ränsistyivät ja purku oli edessä. Näitä pieniä mäkiä kaivattaisiin edelleenkin mäkihypyn kiinnostuksen aikaansaamiseksi.

Hiihtomajan valmistumisesta kerrottiin vuonna 1959 Muhos-lehdessä

Eräs reippailua harrastavien muhoslaisten hartaimmista toiveista on saavuttanut toteutumisvaiheensa: Korkalan mäelle, hiihtomäen juurelle on noussut viihtyisä ja tarkoituksenmukainen hiihtomaja.

Majassa on paitsi vahtimestarin asunto, myös tilava olohuone takkoineen ja toimitsijainhuone kilpailuja ja kursseja varten. Lisäksi on majassa varmasti hyvin tarpeellinen kuivaushuone. Sauna ja vajathan valmistuivatkin jo toista vuotta sitten. Hiihtokaudella pidetään maja auki joka päivä ja saa sieltä virvokkeita, kansanhiihtomerkkejä j.n.e. Majan on rakentanut kunta veikkausvarojen auttaman ja onkin urheilulautakunnan toive, että jokainen kuntalainen tuntisi sen omakseen. Sinne on sopiva hiihtomatka kirkolta ja Leppiniemestä ja monen uskoisi sinne muualtakin suksensa suuntaavan. Ensi käynti ei varmasti jää viimeiseksi. 1

Seuraavaan kirjoitukseen hiihdosta ja ralliajoista on Heikki Markkanen luvannut antaa tietoja. Hän toimi näissä kuuluttajana vuosikymmenien ajan.

– Kalevi Leskelä

  1. Muhos-lehti, joulukuu 1959, nro 3, Hanna Karppinen, Wanaha Muhos fb-ryhmä, lisätty sivulle 28.1.2018
Kategoria(t): yleistä Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *