Yrjänä no 29

Aarne ja Kauko ja Pentti

Yrjänä – yksi monista Määtän taloista

Yrjänä on aiemmalta nimeltään Määttä no 29. Vuosien  1708-1712 aikana  tilalla asui Simuna Määttä, vaimonsa Susanna ja tyttäret Liisa ja Valpuri sekä poika Heikki. Simuna jätti talon autioksi noin vuoden 1712 jälkeen  ja sitä anoi itselleen Rahkon no 12 poika Heikki Rahkonen. Oulun talvikäräjillä käsiteltiin asiaa:

Simuna Määtän autioksi jättämää ¼ manttaalin kruununmaata Laitasaarenkylässä, koska talollinen Heikki Rahkonen anoo ottaa sen vapaavuosilla, määrättiin syynäämään Pertteli Perttula ja Heikki Kärnä, jotka talon maat ja siihen kuuluvan muun tarkoin ylös merkitsevät ja siitä asianmukaisen toimituskirjan toimittavat, jonka jälkeen oikeus lähemmin vapaavuosista päättää. 1

sekä vielä toisilla käräjillä

Lautamiehet tutkineet Simon Määtän 1/2 mtl:n kruununtilan, jolla 1/4 vähennys, ja Matts Ähkösen 1/3 mtl:n kruununtilan, jolle 1/12 yhdistetty, mitkä autioina olleet tilat Henrik Peehrsson Rahko savujen yhdistämisellä haluaa ottaa. Lautamiehet ja käräjäkunta todistivat näiden tilojen olleen yhdessä, minkä jälkeen Ähkösen tila usein ollut autiona heikkojen edellytysten vuoksi, ja nyt samoin kuin Määtän vihollisen aikana ollut viljelemättä ja autiona. Oikeuden mielestä aiheellista yhdistää yhdeksi savuksi kuten aikaisemmin, kuusi vuotta verovapautta, takaajat Anders Erikss. Siekkinen ja Henrik Erikss. Pikkarainen.

Määttään tuli tilalliseksi Heikki Pekanpoika Rahkonen (myöh. Määttä, s. n. 1695 Rahko no 12, hukkui Madekoskeen 6.7.1752) ja vaimonsa, Hakkarilan no 25 tytär Valpuri Heikintytär Hakkarainen (s. n. 1695) sekä Heikin äiti Riitta Rahkonen (s. n. 1677, k. 13.4.1747 Laitasaari, Määttä). 2 Lisäksi tilalla asui leski Valpuri Jaakontytär Rahko, joka oli naimisissa – vihitty 14.10.1729 kolmannen puolisonsa, Erkki  Paavonpoika Väärän kanssa. Valpurin toinen puoliso oli Tuomas Kontu, joka kuoli 60-vuotiaana 11.5.1727 Laitasaaressa  ja ensimmäinen Heikki Jaakonpoika Rahko Rahkosta no 11.

Heikki ja Valpuri Määtälle syntyi Laitasaaressa seuraavat lapset

  1. Juho
  2. Liisa
  3. Riitta (s. 1.12.1722)
  4. Valpuri (s. 7.1.1724)
  5. Heikki (s. 19.10.1725)
  6. Sakari (s. 22.4.1728) – seuraava isäntä
  7. Pekka (s. 15.3.1732)
  8. Eeva (s. 15.8.1733)
  9. Aune (s. 12.9.1736)
  10. Aatami (s. 10.2.1739). 3

Määttä no 29 oli vielä vuonna 1746 1/2 manttaalin kruununtila. Tilan koko oli suurentunut Simuna Määtän 1/4 manttalista 1/2 manttaaliin Heikin aikana. 4

Vuosina 1733-1751 Määtän torpparina oli Matti Lipponen (k. 1751), vaimonsa Kaarina ja kaksi heidän tytärtään Kaarina ja Anna – tyttäret avioituivat ja muuttivat molemmat myöhemmin Tyrnävän Ängeslevälle. Itsellisenä talossa asui ajalla 1733-40 sotilas Heikki Hakkarainen, puolisonaan Kaarina. He saattoivat olla talon emännän Valpurin sukulaisia. 5

Poika Sakari Määttä (s. 1728) avioitui  Marketta Jaakontytär Määtän (s. 11.06.1730, k. kuumeeseen 12.05.1800 Laitasaari) 10.03.1747, Marketan ollessa vain 17-vuotias. Sakari mainitaan Määtän 29 kruununtilan isäntänä jo vuodesta 1754, isänsä vielä eläessä. 6

Heille syntyi lapset

  1. Valpuri (s. 1748, k. 2.2.1774) – puoliso Kalle Aataminpoika Haataja, myöhemmin Vänttilän no 61 isäntä
  2. Heikki (s. 19.7.1751)
  3. Sakari (s. n. 1752, k. 18.05.1793 Yli-Utos)
  4. Aatami (s. 9.2.1755) – puoliso Kaarina Erkintytär Kesti (s. 12.10.1760 Heljä no 41), muutti vanhempiensa omistamaan Sieppoon no 20 ja myöhemmin asuivat mm. Rahkossa no 11 kanssa-asukkaina
  5. Anna (s. 13.02.1758)
  6. Jaakko (s. 1.12. 1761) – Muutti vanhempiensa kanssa Sieppoon nro 20
  7. Pekka (s. 11.12.1763, k. 26.09.1833) –  pitäjänsuutari, sukunimi myöhemmin Mätelin ja Madelin – puoliso vihitty 4.7.1790 Johanna Elisabeth Mattsintytär Salov (s. 21.7.1770) asui perheineen myöhemmin Ketolassa no 27 7
  8. Aappo (s. 13.03.1766) – puoliso vihitty 4.7.1790 Maria Erkintytär Kesti (s. 9.11.1761 Heljä no 41) – muuttivat v. 1794 Utajärven Sanginkylälle. Ennen muuttoaan he saivat Laitasaaressa pojan Aapon (s. 4.9.1790) joka muutti myöhemmin takaisin Laitasaareen rengiksi. Aapon poika Juho Sakari (s. 3.2.1822 Laitasaari) muutti ilmeisesti Kemi Tornion seudulle ja avioitui siellä. Heidän jälkeläisiään asuu mm. Ruotsissa ja Amerikassa.
  9. Johannes (s. 22.05.1768) – puoliso vihitty 27.4.1793 Marketta Juhontytär Hangaslaita (s. 20.9.1773 Penninkangas no 56) Mähylästä eli Hangaskankaanlaidasta no 59.

Vanhaisäntä Heikin äiti Riitta kuoli 70-vuotiaana 1747, samana vuonna, kun pojanpoika Sakari avioitui. Kymmenen vuoden päästä Heikki itse hukkui Madekoskeen vuonna 1757. Sakari-poika isännöi ja eli Määtässä perheineen ja leskiäitinsä Valpurin kanssa. Tilalla asui myös Sakarin sisaruksia. Vanhin lapsista oli Valpuri (s. 1748) joka nai taloon rengiksi tulleen Kalle Aataminpoika Haatajan (s. 19.12.1746 Tyrnävä). Vapusta piti tulla Vänttilän no 61 ensimmäinen emäntä, mutta hän kuoli lapsivuoteeseen vain viikko ennen kyseisen uudistilan immissiokirjan allekirjoittamista.

Tilalla asui ajalla 1764-70 myös Heikki Pekanpoika Rahkosen poika, Sakari Määtän setä Aatami Ähkynen, joka muutti joksikin aikaa Ähkyseen no 37 ja sieltä Muhosperälle. 8 9 10

Sakari Määttä (s. 1728) osti Määtän tilan 1/4 manttaalia kruunulta perintötilaksi 13.12.1759

Kun 1/4 manttaalia tilan vanhasta verosta on 1703 vähennetty ja 1/4 manttaalia ostettu perinnöksi 13.12.1759, on 1/8 manttaalia tullut kruunulle vuoden 1785 verollepanossa ja myös tämän osuuden on (kanssa)viljelijä Henrik Määttä lunastanut perinnöksi 17.12.1863. Vero tästä tilasta, jota vuoden 1845 maakirjassa kutsutaan Määtäksi, on sisältynyt nimismiehen palkkaan. 11

Määtät vaihtoivat tiloja noin vuonna 1776

Määtästä no 29 muutti Sakari Määttä, Määttään no 20, joka tunnetaan myöhemmin Sieppona. Sieltä muutti Määttään no 29 puolestaan Perttu Yrjänänpoika Määttä perheineen, vaimonsa oli nimeltään Maria. Perttu isännöi Määttää no 20 ainakin vielä vuonna 1773, mutta näkyy isäntänä Määtässä no 29 viimeistään vuonna 1776. Perttu oli alkuaan Perttusen sukua. Pertun ja Marian lapsista

  1. Kaarina (s. 1752) – avioitui Kalle Heikinpoika Heikuran (s. 24.6.1757) kanssa 18.4.1776 ja meni Muhoksen Heikuraan miniäksi
  2. Maria (s. 1755) – vihittiin Antti Juhonpoika Kärnän (s. n. 1752) kanssa 21.3.1775, asuivat tilalla Kärnä eli Tapio no 26. Antti ja Maria muuttivat takaisin Marian kotitilalle noin vuonna 1778 ja sieltä Pöytäkankaaseen no 68 noin vuonna 1786.
  3. Liisa (s. n. 1759) – vihittiin 19.4.1781 Kustaa Heikinpoika Heikuran (s. 9.4.1758) kanssa. Sisarukset Liisa ja Kaarina naivat siis Heikuran veljekset. 12 13
  4. Yrjänä (s. 1762) – vihittiin Kaarina Henttusen (s. 1.6.1762, k. 25.11.1821) kanssa. Yrjänä ja Kaarina ehtivät olla naimisissa Määtässä 15 vuotta kunnes Yrjänä kuoli vuonna 1800 kihtiin. Heille syntyi Määtässä ainakin lapset Maria (s. 23.1.1786) ja Kaarina (s. 19.1.1791). 14
  5. Perttu (s. 1763) – avioitui Kaarina Aapontytär Määtän (s. 23.1.1764, k. 26.12.1808 Laitasaari) kanssa, jonka koti oli Määtässä no 16 eli Isomäätässä. Kaarinan vanhemmat olivat Aapo Pekanpoika Määttä (s. 29.10.1739) sekä Valpuri Tuomaantytär Pikkarainen (s. 1742).
  6. Riitta (s. 27.7.1766) – avioitui 29.4.1790 Antti Iisakinpoika Kosusen (s. 1764) kanssa. He asuivat Ylikosusessa no 9 15 16

Poika Pertulle ja Kaarinalle syntyi Määtässä lapset

  1. Valpuri  (s. 31.10.1785) – puoliso Inkalasta no 38 Erkki Matinpoika Inkala (alk. Holappa, s. 18.7.1786 Muhos, Vuoton Holappa no 1), isännöivät Inkalaa
  2. Kaarina (s. 15.11.1787)
  3. Maria (s. 17.5.1792)
  4. Perttu (s. 10.4.1790, k. 6.11.1799 tulirokkoon)
  5. Liisa (s. 16.4.1794, k. 4.1.1795)
  6. Johannes (s. 12.5.1797)
  7. Riitta (s. 4.3.1799)
  8. Perttu (s. 29.3.1801).

Perttu muutti perheineen Määtästä – toistaiseksi ei ole selvillä minne. 17

Perukirja 1809

Catharina Abrahamintytär Määttä, Laitasaari 16. Mies Bertil Bertilinpoika Määttä eli Yrjänäinen. Alaikäiset pojat Johan ja Bertil, tytär Walborg naimisissa Eric Matinpoika Inkalan kanssa, Caisa ja Brita, joiden holhoojaksi tuli oma isä. 18

Vanha Perttu Yrjänänpoika Määttä kuoli vuonna 1804 ja leskiemäntä Maria eli vielä vuoden päivät.

Vävy Juho Ähkynen tilan isännäksi

Kun poika Yrjänä oli kuollut, Perttukin muuttanut ties minne ja vanha pariskuntakin kuoli, otti tilan isännyyden vanhimman pojan Yrjänän tyttären mies. Maria Yrjänäntytär Määttä vihittiin 4.4.1802 Juho Aaponpoika Ähkysen (s. 29.6.1777, k. 28.4.1831 Yrjänä 29) kanssa. Juho tuli vävyksi Ähkysestä no 37. Myös anoppi Kaarina asui edelleen tilalla.

Juholle ja Marialle syntyivät tilalla lapset

  1. Aapo (s. 20.10.1802, k. 7.6.1833) – seuraava isäntä
  2. Riitta (s. 8.3.1805, k. 6.5.1805)
  3. Kaisa (s. 9.5.1806, k. 29.8.1808)
  4. Juho (s. 7.1.1809)
  5. Maria (s. 11.3.1811, k. 1811)
  6. Liisa (s. 7.6.1812, k. 29.1.1814)
  7. Yrjänä (s. 1.2.1815)
  8. Pekka (s. 19.4.1821)
  9. Elsa Maria (s. 24.9.1822)
  10. Juho Heikki (s. 6.2.1825)
  11. Kaisa Kristiina (s. 13.4.1827, k. 18.4.1833).

Tilalla asui myös emäntä Marian sisar Kaarina (s. 1791) joka avioitui Lauri Korhosen (s. 1798) kanssa 4.1.1823. 19

Tilannimeksi Yrjänä

Juhannusjuustolla rukoushuoneella (1954) Yrjänä tilan nimenä tulee esille vuosien 1819-26 aikana. Luultavasti kutsumanimi tilalle on jo ollut kauan käytössä. Tila sai nimensä Yrjänä miehen etunimestä –  joko kantaisästä, isoisästä, pojasta tai pojanpojasta. Yrjänä nimi on näiden Määttien (eli  Perttusten) suvussa kulkeva miehen nimi. Olihan Perttusten suku lähtöisinkin samannimisestä talosta ja esi-isästä. Varhaisin tiedossa olevan esi-isä oli nimeltään Yrjänä Erkinpoika Yrjänäinen (s. n. 1490), Yrjänän mahtitilan isäntä Oulunsuusta. Yrjänä Erkinpojalla oli ainakin 11 lasta ja yhdestä heistä eli Perttu Yrjänänpojasta syntyi Perttusten laaja sukukunta. 20

Isoäiti Kaarina kuoli vuonna 1821 ja Aapo-poika avioitui 19.4.1824 tyrnäväläisen Kaarina Matintytär Suutarin (s. 11.9.1797, k. 17.3.1826 Yrjänä 29) kanssa. Heille syntyivät kaksostyttäret

  1. Maria (s. 30.3.1825, k. 4 kuukauden vanhana 16.7.1825) ja
  2. Liisa.

Lasten äitikin kuoli puolen vuoden päästä tyttärensä kuolemasta ja Aapo jäi pienen Liisan kanssa yksin. Leski avioitui uudelleen ja otti 27.12.1827 vaimokseen Reetta Matintytär Inkalan (s. 11.12.1810 Oulujoki) Inkalasta no 38. Aapo ja Reetta saivat lapset

  1. Juho (s. 5.11.1828, k. 10.3.1829, kuoli 4 kuukauden ikäisenä)
  2. Perttu (s. 5.2.1831).  21 22

Vanhasäntä Juho kuoli 1831 keuhkotautiin, mutta ehti olla talossa isäntänä lähes 30 vuotta. Juhon tytär Kaisa Kristiina kuoli hermokuumeeseen 1833 vain 6-vuotiaana, pari vuotta isänsä kuoleman jälkeen. Juhon leski Maria Määttä muutti talosta Inkalaan no 38, josta hän omisti 3/4 osaa. Lapset Yrjänä, Perttu ja Elsa Maria muuttivat mukana. Maria lapsineen asui Inkalassa ajalla 1833-34, avioitui Juho Perttusen (s. n. 1786) kanssa ja muutti asumaan Perttuseen eli Ylitaloon n0 21. 23

Aapo Juhonpoika Määttä kuoli 1833 hermokuumeeseen. Leski Reetta avioitui itsellisen Pekka Laurinpoika Vimparin (s. n. 1802) kanssa. Reetta sai lapsia myös Pekan kanssa, mutta Perttu Aaponpoika seurasi  äitiään uuteen kotiin, jonne he Yrjänästä muuttivat noin  vuonna 1834. Aapon ensimmäisestä avioliitosta syntynyt kaksoistytär Liisa (s. 1825) muutti 1834 Tyrnävälle. Näin talossa lähes 60 vuotta asuneet Perttuset muuttavat pois ja tilalle tuli isäntä Rahkosta.

Juho Rahko isännäksi vuonna 1835

Yrjänän vanhaemäntä Juho Jaakonpoika Rahko (s. 14.7.1802 Rahko eli Hyrkki no 12, k. 8.2.1878 Yrjänä 29) ja tämän vaimo Anna Liisa Heikintytär Lotvonen (s. 3.12. 1804, k. 6.11.1887 Yrjänä 29) muuttivat perheineen isäntäpariksi Yrjänään noin vuonna 1835. 24

Juholla ja Anna Liisalla oli  lapset

  1. Anna (s. 7.5.1825) – avioitui Ouluun
  2. Elsa Kaisa (s. 24.1.1828) – avioitui Ouluun
  3. Heikki (s. 9.2.1832) – avioitui tyrnäväläisen Maria Liisa Heikintytär Ylipakosen (s. 13.11.1834) kanssa 13.7.1860 – seuraava isäntäpari
  4. Juho (s. 22.1.1837, k. 21.10.1862)
  5. Riitta Liisa (s. 2.9.1840) – vihittiin Juho Siekkisen (s. 17.12.1832 Kuhmo) kanssa ja he asuivat Siekkisessä no 23
  6. Aukusti (s. 23.2.1844) – avioitui Eeva Heikintytär Kemppaisen (s. 15.2.1848) kanssa 16.1.1869 ja he muuttivat asumaan tilalle Kärmetkangas no 66, jossa kuitenkaan elämä ei pitkään jatkunut, sillä molemmat kuolivat siellä keuhkotautiin vuonna 1874. 25

Vuonna 1845 oli tila 1/4 perintötilana ja 1/8 kruununmaata. Saattoi olla, että tällöin oli jo tilalla kaksi savua. Vuodesta 1850 lähtien Määttään oli yhdistetty Pöytäkangas 68, Juho Jaakonpoika oli nimittäin ostanut sen perinnöksi vuonna 1848. 26 Heikki Määttä osti 1/8 manttaalin Yrjänän kruununtilaosuuden perinnöksi 17.12.1863 ja perintötilan manttaaliksi tuli 3/8.

Heikki Rahko isäntänä vuodesta 1863

Isä Juho Jaakonpoika Rahko kuoli 1878 ja poika Heikki vaimonsa Maria Liisan kanssa olivat talon isäntäparina ilmeisesti jo vuodesta 1863, jolloin Heikki osti tilan kruunulta. Veljen Aukustin poika Juho Kärmetkangas (s. 13.8.1869 Yrjänässä) muutti tilalle takaisin puolisoineen noin vuonna 1888. 27. v. 1890 Juho ja Anna Liisa ostivat Pöytäkankaan no 68, mutta eivät siellä todennäköisesti kuitenkaan asuneet. Vanha emäntä Anna Liisa o.s. Lotvonen kuoli 1887, 83-vuoden iässä. 28

Pitkä ei ollut elontaival Juho Aukustilla: hän kuoli kovaan kuumeeseen vain 26-vuotiaana 8.6.1896. Leskivaimonsa, Limingasta Muhokselle vuonna 1888 tullut Anna Liisa Juhontytär Rautio (s. 8.11.1863 Hailuoto) jäi taloon yksin lapsikatraan kanssa:

  1. Reetta Emilia (s. 27.2.1890)
  2. Anna (s. 15.4.1891, k. 2-vuotiaana 29.7.1893 tulirokkoon )
  3. Juho Aukusti (s. 11.7.1892) – puoliso vihitty 1919 Kaisa Reeta (s. 1896)
  4. Anna Maria (s. 7.7.1894)
  5. Petter Henrik (s. 10.11.1895) – puoliso Alli Sofia Lepistö (s. 31.1.1899 Hailuoto) asuivat perheineen Siekkisestä no 52 lohkotussa Järvelässä.

Pikkaraisen Juhosta Yrjänän isäntä vuonna 1899

Yrjänän isäntäpari lapsineen Leski avioitui uudelleen huhtikuussa 1899. Puoliso oli Juho Kallenpoika Pikkarainen (s. 13.6.1873) Pikkaraisesta no 72 ja hänestä tuli taloon uusi tomera isäntä. Anna Liisan toisen avioliiton myötä sama vanha Määtän suku palasi Yrjänään.

Tästä avioliitosta syntyivät seuraavat lapset

  1. Kaarle Emil (s. 14.6.1900, k. 28.7.1989) – tilan seuraava isäntä
  2. Niilo Artur (s. 18.8.1901) – lähti 16-vuotiaana vapaaehtoisena vapaussotaan, kuoli 21.7.1918 lavantautiin ja haudattiin väliaikaiseen hautaan Ahkiojärven saareen Alakurtilla; sotilaslääkärin käsityksen mukaan hän oli saanut tartunnan  rajan takana olleista parakeista – sotasurmatietokannan mukaan kuolinsyy olisi ollut aivokalvontulehdus 29
  3. Iida Katariina (s. 25.7.1905) – 1. puoliso Pauli Matias Kärnä Kärnästä no 1, jossa Iida asui ensimmäisen miehensä kanssa – tämän kuoltua avioitui Pauli Vihtori Holapan (s. 30.11.1903) kanssa Holapasta no 51 ja pariskunta asui Karppilassa no 49.

Juho Pikkarainen osti eri tiloja Laitasaaresta. Vuonna 1900 hänelle tehtiin ensimmäinen lainhuuto Pöytäkankaan no 68 tilaan ja 1910 hänet merkittiinkin tilan omistajaksi. Ilmeisesti hän ei kuitenkaan Pöytäkankaassa asunut. Lisäksi  vuonna 1935 Karppilan no 49, jossa ei tiettävästi itse koskaan asunut  ja myi sen vuonna 1945 tyttärelleen Iidalle ja tämän toiselle miehelle Pauli Holapalle. Lisäksi tilalla asui tilallinen Antti Mikkonen (s. 1859) ja tämän vaimo Maria Liisa (s. 1862). 30

Vuonna 1910 tilalla oli torpparina Juho Huttunen (s. 1872), vaimonsa Eeva Leinonen (s. 1857) sekä tytär Iida Meyer, joka oli Eevan aiemmasta liitosta makkaramestari Meyerin kanssa. Eeva ja Meyer tyttärineen asui Puujalassa no 50. Yrjänästä perhe muutti noin 1911 Vauhkolaan no 53.

Suomen Maatilat -kirja vuodelta 1933 kertoo Juho ja Anna-Liisa Yrjämän tilasta:

Omistajat v:sta 1900 Juho Yrjämä ja puolisonsa Anna-Liisa (o.s. Rautio). Erotettu 15 ha:n suuruinen lohkotila. Pinta-ala 362,01 ha, josta puutarhaa 0,01, peltoa 27, luonnonniittyä 7, laidunta 8, metsämaata 220 ja joutomaata 100 ha. Pellot osaksi viettäviä ja osaksi tasaisia savimultamaita. Vapaa viljelys. V. 1930 oli 1,5 ha ruista, 4 kauraa, 1,5 ohraa, 0,5 perunaa, 0,5 juurikasveja ja 19 ha heinää. Talouskeskus viljelysten päässä, paikallistien varrella, Oulujoen rannalla. Rakennukset puusta. 30 lehmän navetta v:lta 1931. Karjasuojissa vesijohto (sähköpumppu) ja navetassa myös automaattiset juomakupit. Kotieläimiä: 3 hevosta, 20 lehmää, 1 sonni, 2 sikaa ja 15 kanaa. Myydään maitoa Laitasaaren osuusmeijeriin. Mäntypuuvaltainen metsä. Sähkövalo ja -voima Oulusta. Käyttövoimana myös polttomoottori. Katkaisusirkkeli ja pärehöylä. 31

Vuoden 1950 tilanne Yrjänässä

Yrjämän takapihalla Vuonna 1950 tilasta oli erotettu Päivärinteen parantolalle maita (tilusno 29:4). Yrjänä no 29:5 tilalla asui tilallinen Kalle Eemil Yrjämä (s. 14.6.1900, k. 28.7.1989) poikansa Kaukon perheen kanssa sekä yllämainitut tilalliset Juho ja Anna-Liisa Pikkarainen eli Yrjämä. Kallen vaimo oli Kärnästä no 1 Taimi Maria Kärnä (s. 24.10.1902, k. 10.11.1931), heidät vihittiin 7.7.1923. Kauko-pojan vaimo oli taas Rantakeräsen no 23 tyttöjä, Enni Keränen.

Myös työmies Juho Petteri Suorsa, vaimonsa Anna Marian ja tyttärensä kanssa asuivat tilan alueella.

– kirjoittanut Sari Heimonen, lisätietoja Solja Holappa, Laura Salonen

3 vastausta kohteessa Yrjänä no 29

  1. Solja sanoo:

    Kiitos Maj, Yrjänän isäntäperheen hienosta kuvasta 1910-15! Sinulla on upeita kuva-aarteita – innolla odotetaan taas uusia lähetyksiä – näin vanhoja on nimittäin harvalla. Talon asujaimistoakin tämän perheen osalta hieman tarkensin.

  2. Riitta Ravela sanoo:

    Tervehdys Kotkasta! Toivottavasti kysymykseni ei ole kovin ”hankala”.
    Eläkkeelle jäätyäni aloitin tutkia isäni sukua ja jäljet johtivat Durchman -nimisen suvun kautta Oulunsuuhun Perttu ”Bertil Jörensson” Yrjänäiseen, josta Bertil Mårtenssonin kautta Mårten Bertilssoniin (Bonde i Uhlå, Oulunsuunkylä Turkkalassa. Flyttade 1643 till Jutila eller Junttila), josta Zakris Mårthensson Durchman/Turckman (Porvari, Oulu, Turkkaholmen!?!). Huhun mukaan netissä, nimi Durchman lähtee siis tuosta Turkkalasta. Onko Turkkala ja Turkkaholmen sama paikka!? Itselläni ei ole mitään sukutietoja, koska isäni suvusta tunsin vain tätini. Olettepa tehneet mahtavan työn Oulunsuusta, josta sieltäpäin lähteneille on todella hienoa apua esi-isien asumusten paikantamisessa. Pitänee varmaan myös matkustaa paikan päälle tutkailemaan, kun siitä on tähän asti ajellut vauhdilla ohitse. Mikäli joku kirja on julkaistu tai voin lukea tiedot netistä, Kiitän!! Hyvää syksyä! Riitta Ravela

  3. Raimo Ranta sanoo:

    Hei
    Nimi lienee saksalaisperäinen ja suku ehkä sieltä lähtöisin, Nimi vääntynyt suomalaiseen muotoon Turkka. Suku on jättänyt paikannimistöön nimensä
    mm. Turkan saari Oulujoessa Turkan talon kohdalla Nykyisen Madekosken kaupunginosassa. Saaressa sijaitsee ulkomuseo joka on valtakunnallisesti merkittävä ”turistikohde”. Itse olen Bertil Jöransson Perttusen jälkeläisiä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *