Yliväärä no 13

Yliväärä 1933

Kuva Yliväärän rakennuksista vuodelta 1933 1

Laajalan Niilo ensimmäinen asukas

Niilo Ollinpoika Laajala (Nils Olofson Lajala) isännöi ¼ manttaalin tilaa Laitasaaren Kestilänkylässä. Hänestä tiedetään hyvin vähän. Vuoden 1627 ruodutusluettelossa hänen iäkseen ilmoitetaan 80 vuotta. Vaimokin oli, koska hän saman luettelon mukaan asui talossa 30-vuotiaan poikapuolensa Lauri Heikinpojan kanssa. Talo oli pitkään Niilon kuoleman jälkeenkin hänen (lesken) nimissään, kertovat veroluettelot ja maakirjat.

Vuosina 1650, 1654, 1661 ja vielä 1676 Niilo olisi isäntänä yhdessä uuden isännän Matti Hartikan kanssa ”Nils Olofss eller Mats Hartikka”. 2 Niilo ei ole voinut olla elossa enää tuohon aikaan. Henkikirjojen ja kymmenysluetteloiden mukaan vuonna 1650 kymmenyksiä maksaa Heikki Laajala. Heikillä mainitaan olevan vaimo ja tytär. 3 Heikin talostelu päättyy vuonna 1669, jolloin talo ilmoitetaan autioksi.

Ritva Nygren löysi 12.-23.6.1680 päivätyn käräjäpöytäkirjan, joka kertoo omistus- ja sukulaisuussuhteista 4

Henrik Henriksson pyysi saada mennä isänsä 1/4 mtl:n Hartikan perintötilalle, mitä vastaan hänen isänsä sisar Matts Hartikka-vainajan leski Walborg Larsdotter näytti käräjäoikeuden kirjoituksen 10.2.1663, minkä mukaan Henrikin isä Henrik Larsson Lajala on myynyt ko. tilan Matts Hartikalle. Henrikillä ei oikeutta tilaan, ei myöskään pysty sitä hallinnoimaan eikä huolehtimaan kruunun ja velkojien saatavista, vaimo Walborg Larsdotter vävynsä Hans Larssonin kanssa, jolla on vanhimman pojan oikeudet, sekä Walborgin pojat Brusius ja Johan Mattsson pitävät Hartikan 1/4 mtl tilan.

Uusi isäntä Hartikasta

Matti Jaakonpoika Hartikka asusti Hartikassa no 3 joen itäpuolella, josta muutti Laajalaan vuoden 1670 paikkeilla. Matti oli alkujaan Turkan sukua. Hänen vaimonsa nimeä ei mainita, mutta vuonna 1674 taloon saatiin vävy Hannu Hannunpoika vaimonaan Riitta Mikontytär. Seuraavana vuonna talossa on jo toinen vävy Hannu Matinpoika vaimonaan Riitta Matintytär. 5 Kanssa-asujana oli Matti Jaakonpojan veljen vaimo Valpuri Matintytär. Lisäksi vuoden 1674 henkikirja mainitsee talossa asuvan edellisen isännän  tyttären Kirsti Heikintyttären.

Talonpitoa jatkoi vävy Hannu Matinpoika vaimonsa Riitta Matintyttären kanssa. Riitta kuoli vuonna 1680 ja taloon tuli uusi emäntä Aune Simontytär. Hannukin sai vävyn; Mikko avioitui talon tyttären Kaarinan kanssa ja näkyy 1699 vuoden henkikirjassa.

Vuoden 1683 veroluettelossa talo muuttuu ¼ manttaalin taloksi ja saa nimen Hartikka – tilaa hallitsee Hannu Matinpoika yhdessä toisen vaimonsa Aune Simontyttären kanssa. Aune kuoli ennen vuotta 1688 ja Hannulle on sen jälkeen merkitty Kaarina -niminen  vaimo, joka on siis järjestyksessä kolmas. Hannu mainitaan entisen isännän Matti Turkan eli Hartikan vävyksi. Hannu kuoli suurten nälkävuosien aikaan (1696-97). Talossa asui myös Hannun vaimon veli Erkki Turkka vaimonsa Annan kanssa. 6 7

Hannun kuoleman jälkeen tilaa isännöi leski Kaarina, joka muutti sitten Liminkaan. Edellä mainittu vävy Mikko vaimonsa Kaarinan kanssa yritti pitää 1/8 mtl taloa, mutta joutui lähtemään kerjuulle vuonna 1698.

Tila meni jakoon

1/8 mtl taloon tuli vuonna 1685 isännäksi aiemman isännän eli Matti Jaakonpoika Hartikan poika Brusius Hartikka vaimonsa Marketan kanssa. Brusiuksen talossa asuivat myös lukkari Anders 8 ja vuonna 1700 vaimon veljeksi mainittu Mikko. Myös Brusiuksen veli Juho asui talossa. 9

Vuoden 1699 rippikirjan mukaan 1/12 mtl:n torppaa asutti Mikko Paskoi ja vaimonsa Kaarina. Oliko kyseessä Paskovaaran torppa ja jättikö Mikko Paskoi nimensä Muhoksen historiaan? Yliväärän no 13 ja Pelkosen no 14 tilat jakavat korkean vaaramaisesti nousevan alueen maat. Paikka on nykyisin nimetty Rovastinkankaaksi, mutta iät ajat se tunnettiin Paskovaarana. Torpparina mainitaan 1700-luvun alussa Matti Hartikka ja vaimonsa Marketta. Alueelle perustettiin 1800-luvun lopulla useita torppia.

Uusi isäntä ja lisänimi Yliväärä

Hartikka no 13 sai uuden nimen vuonna 1704 vaihtuneen isännän Paavo Erkinpoika Väärän (s. n. 1675) mukaan. Hän tuli taloon Väärän no 5 tilalta ja oli syntynyt Laitasaaressa. Ei ole tietoa ostiko Paavo talon vai saiko hän sen perintönä. Paavolla oli kolme vaimoa – ensimmäinen Riitta (s. n. 1675, k. n. 1710), toinen Marketta (s. n. 1685, k. n. 1720) ja kolmas Riitta (s. n. 1695, k. 15.1.1773). 10

Yliväärän taloon on merkkitty asukkaaksi myös ajalla 1713-22 Paavon veli Juho, jolla oli vaimo Anna ja tytär Kaarina.

Paavolle on kirjattu seuraavat lapset:

  1. Erkki (s. n. 1695) – avioitui Tuomas Rahkosen lesken Valpurin (s. n. 1670) kanssa ja asuivat Väärä no 5 taloa
  2. Juho (s. n. 1700) – avioitui Marketta Ukkolan kanssa, asuivat Yliväärässä
  3. Jaakko (s. 24.4.1702) – avioitui Kaarina Laurintytär Koistisen (s. 14.9.1704) kanssa; Jaakko toi miniän Yliväärään, mutta he muuttivat 1740-luvulla Muhoskylän Tikkaseen, josta 1760 luvulla Ylikiimingin Vepsänkylän Kokkoon
  4. Kaarina (s. n. 1715) – avioitui Antti Aaponpoika Tikkasen (s. n. 1717) kanssa
  5. Valpuri (s. n. 1720) – avioitui Jaakko Heikinpoika Pikkaraisen (s. 31.1.1726) kanssa
  6. Matti (s. 25.9.1723) – avioitui Riitta Antintytär Koistisen eli Perttusen (s. 2.3.1729) kanssa ja asuivat Yliväärän tilaa Matin kuolemaan saakka – hän kuoli 89-vuotiaana vanhuuteen 19.8.1812.

Paavo Väärä eli Hartikka lahjoitti vuonna 1738 Muhoksen kirkkoon kuusihaaraisen kynttiläkruunun, jonka arvoksi mainittiin 54 taalaria. 11 Paavo kuoli 70-vuotiaana rintakipuun 7.1.1755 Laitasaaressa.

Paavon pojan Matin tytär Anna (s. 28.11.1764) avioitui vuonna 1782 Antti Juhonpoika Suorsan (s. 9.5.1741) kanssa joka oli tullut Tyrnävältä edellisenä vuonna. 12  Antti kuoli kuitenkin jo 43-vuotiaan pilkkukuumeeseen 8.4.1791, jonka jälkeen tilaa isännöi leski Anna poikiensa Johanneksen (s. 11.3.1783), Matin (s. 21.1.1788), Antin (s. 14.12.1790) ja tyttärensä Liisan (s. 25.6.1785) kanssa. 13

Poika Johannes (s. 1783) ja vaimo Riitta Matintytär Keränen (s. 8.7.1785) muuttivat Määttä-Rönkköön no 18, ollen alkuun talokkaana. Johannes kuoli Määttä-Rönkön mäkitupalaisena vuonna 1857.

Poika Matti (s. 1788) meni vävyksi Pelkoseen no 14 – vaimo oli Matleena Pelkonen (s. 1788). Matista tuli isäntä taloon ajalle 1810-18. Matti vaihtoi asuinpaikkaa vuosien 1826-39 aikana asuen tiloja Perttunen eli Juntti no 21 ja Valkola eli Uusitalo no 39, josta muutti Muhoskylän Rautioon no 45:een. Hän kuoli siellä mäkitupalaisena vuonna 1862. 14

Poika Antti (s. 1790) ja vaimo Riitta Heikintytär Pakonen (s. 28.1.1790), muuttivat myös Määttä-Rönkön no 18 tilalle veli Johanneksen kanssa-asujaksi, josta Heljän no 41 torppariksi. Antti ja Riitta muuttivat 1830 luvulla Mäkelään no 19, johon heidät oli kirjattu talokkaiksi, edelleen Onteron no 60 tilalle kunnes henkikirja vuodelta 1850 ilmoittaa heidän talostelevan Kärnä-Tapiossa no 26. 15 16 17

Ainoa tytär Liisa avioitui Kaaperi Juhonpoika Pelkosen (ent. Niska, s. 17.4.1780) kanssa – meni siis miniäksi Pelkoseen no 14. 18

Rippikirja vuodelta 1826-1832 kertoo tilan olevan herastuomarin pojan Perttu Pertunpoika Greusin (s. 9.10.1770) hallussa. Perttu oli Muhoskylän Greusin no 8 tilalta ja kuoli 30.1.1830.

Uusi isäntä Konnusta

Matti Matinpoika Kontu (s. 2.11.1800) tuli uuden vaimonsa Liisa Tapanintytär Riikon eli Greuksen (s. 20.9.1800) kanssa Hartikka-Yliväärän taloon Konnusta no 31. 19 Matti oli ollut aiemmin avioliitossa Limingasta tulleen Anna Juhontytär Moukan (s. 3.4.1801) kanssa – Anna kuoli synnytykseen 31.8.1833. 20

Matti Konnun kuoleman jälkeen – hän kuoli kuumeiseen vatsatulehdukseen 13.5.1850 – tila siirtyi Jaakko Pertunpoika Hämälän (s. 18.9.1825) haltuun. Jaakko oli Hämälän no 4 tilalta eikä hän itse  asunut Hartikka-Yliväärässä vaan asumista jatkoi syytinkisopimuksella Matti Konnun leski Liisa ja lapset Anna, Juho, Jaakko ja Maria Kustaava. 21

Talo vaihtoi jälleen omistajaa

Serkuksia Hannulasta ja Rauhalasta ym Muhoskylän Tikkalasta no 3 & 4 tuli Heikki Matinpoika Tikkanen (s. 15.9.1825) Hartikka-Yliväärän tilan omistajaksi vuonna 1860. Hän muutti tilalle vaimonsa Liisa Juhontytär Maksan kanssa. 22 Talo mainitaan muutamana vuotena autioksi 1870 ja 1880 lukujen taitteessa ja Heikin asuvan Muhoksen Tikkalaa no 3.

Heikki Tikkasen jälkeen hänen poikansa omistavat yhdessä tilan: Matti (s. 23.12.1854) toisen puolen eli tulevan Hannulan ja Juho (s. 13.5.1859) toisen puolen eli tulevan Rauhalan.

Matin tytär Ellen (s. 19.03.1889) avioitui Kustaa Huovisen (s. 20.8.1882) kanssa ja saivat Hannulan puolen haltuunsa. Juhon tytär Maria (s. 9.10.1890) avioitui Väinö Moilasen eli Halosen (s. 10.4.1881) kanssa ja saa haltuunsa Rauhalan.

– kirjoittanut Raimo Ranta, sivustolle siirtänyt Solja Holappa

2 vastausta kohteessa Yliväärä no 13

  1. Antti Huovinen sanoo:

    Kustaa Aadolf ja Ellen Huovisen perilliset:
    Toivo 1912 – 1967
    Veikko 1914 – 1929
    Lauri 1918 , pso Minna Sandström , Oulu
    Veli 1930 pso Eila Vuollo 1923 – 1984

  2. Raimo Ranta sanoo:

    Tarkennusta Yliväärä no 13 ent Hartikka ent Lajala talon asujamistoon
    Kun Erik Turkka tulee vaimonsa Annan kanssa Hartikkaan eli Yliväärään
    on isäntänä vävy Hans Matinpoika. Hänellä oli kolme vaimoa kuten jo aiemmin kerrotaankin, Brita Matintr, Agneta Simontytär ja Carin. Erik Turkka ilmoitetaan henkikirjassa Hansin vaimon veljeksi. Erik Turkka on Hnsin kolmannen vaimon Carinin veli eikä ensimmäisen Brita Matintyttären kuten aiemmin olin tulkinnut.

    Påhl Hartikka eli Väärä ei tuonut Hartikka nimeä taloon vaan tämä em mainittu Matti Jaakonpoika Hartikka noin 1670 tienoilla. Matti Jaakonpoika Hartikka toi Lajalle nimensä vävynä, hänen vaimonsa oli Walpuri Laurintr Lajala

    lähteet: henkikirja 1671-1676-1688-1690

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *