Ylitalo no 69

Ylitalo69

Heikki Matinpoika Mikkonen isäntänä 1789-98

Ylitalo mainitaan maakirjassa 1805 perustetuksi 16.9.1789, henkikirjassa se näkyy vuonna 1793. Tuolloin isäntänä oli Heikki Matinpoika Mikkonen (s. n. 1750, k. 22.4.1814 Laitasaari Ylitalo) – hän tuli taloon Rovalasta no 63. Toistaiseksi ei ole selvinnyt mistä Heikki oli lähtöisin; patronyymi Matti käy ilmi esikoisen kasteesta. Heikillä oli vaimona Kaarina Jaakontytär Sparf (s. 20.5.1750 Laitasaari, k. 20.2.1813 Laitasaari Pirttijärvi), heidät vihittiin Laitasaaressa 24.2.1770. Kaisan vanhemmat olivat renki Jaakko Sparf (s. n. 1720, k. 18.2.1758 kuumeeseen) ja Anna (s. n. 1724). Sparf -niminen ruotutorppa oli ainakin Utajärven Sanginkylässä. Heikki perheineen kävi pyörähtämässä Sanginjoella, mutta palasi takaisin Ylitaloon viimeistään vuonna 1794. Heikin ja Kaarinan lapset Heikki (s. 1769), Jaakko (s. 1772), Valpuri (s. 1776), Anna (s. 1778), Kirsti (s. 1778) ja Kaisa (s. 1783) syntyivät kaikki ilmeisesti heidän Rovalassa asuessaan. Aapo-poika (s. 1791)  syntyi joko Ylitalossa tai Sanginjoella. Aapolla oli myös käytössä Pirttijärvi -nimi. Poika Heikki asui vaimonsa Maria Tumeliuksen kanssa myös Ylitalossa kuolemaansa saakka. 1 2 3 4 5 6

Aapolla oli vaimona Maria Aapontytär Valkonen (s. 29.6.1792 Laitasaari, k. 28.11.1864). Vihittäessä 11.7.1813 Aapo oli torppari ja Maria piika. Marian vanhemmat olivat renki Aappo Matinpoika Valkonen (s. 13.12.1756 Muhoskylä, k. 13.4.1811 Muhos) ja Kaarina Heikintytär Baltzar (s. 25.7.1771 ilmeisesti Oulussa, k. 27.2.1800). 7 8

Aapolle ja Marialle syntyivät ainakin seuraavat lapset:

  1. Kaarina (s. 16.3.1814) – puoliso Muhoksella 29.4.1843 Juho Heikinpoika Pellikainen (s. 14.8.1820, k. 26.12.1865).  Kaarinalla oli poika Heikki (s. 5.12.1839) joka avioitui 24.12.1873 Liisa Aapontytär Nurron (s. 24.3.1853) kanssa. He asuivat Inkalassa no 38 1887-91 ja muuttivat sitten Ouluun 14.9.1892. Sieltä perhe muutti 24.3.1900 Tornioon ja edelleen Muurmannin rannikolle. Jälkeläisiä on syntynyt Muurmannilla Belokamenka -nimisessä kylässä muuttaen sieltä Karjalan kautta takaisin Suomeen, sukunimenä Inkola. 9
  2. Liisa (s. 1.2.1815) – muutti Ouluun vuonna 1834 ja avioitui Petteri Koskelaisen kanssa
  3. Heikki (s. 2.10.1816, k. keuhkotautiin 27.7.1881) -asusteli ilmeisesti Pyhänsivulla huonemiehenä; Heikillä oli ainakin kaksi vaimoa; 1. puoliso 17.1.1847 lukkarin tytär Valpuri Jaakontytär Kukkonen (s. 25.7.1814 Ylikiiminki, k. hermokuumeeseen 6.1.1848 Muhos Pyhänsivu), 2. puoliso Anna Reeta Jaakontytär Vesa (s. 14.10.1817 Ylikiiminki) 10 11 12
  4. Maria (s. 20.1.1819 k. 18.5.1830)
  5. Stina (s. 28.6.1821)
  6. Aappo (s. 2.10.1823, k. 7.12.1879)
  7. Jaakko (s. 18.8.1826, k. 31.5.1827)
  8. Juho (s. 24.2.1828, k. 29.7.1853)
  9. Anna (s. 16.9.1830, k. 31.5.1832)
  10. Aapeli (s. 18.6.1833) – oli kaksi kertaa aviossa; 1. puoliso 22.6.1856 Anna Kaisa Antintytär Holappa (s. 19.8.1825 Utajärvi, k. 24.3.1868), 2. puoliso 14.2.1878 Maria Erkintytär Musta (s. 12.2.1832 Utajärvi, k. 25.10.1901)
  11. Anna Maria (s. 18.6.1833, k. 3.11.1903 Oulun msrk) – muutti Ouluun vuonna 1859 ja kuoli Oulun msrk:ssa syytinkimies Juho Erik Karhun leskenä. 13

Koko perhe muutti tilalta vuoden 1801 jälkeen, sillä heitä ei enää sen jälkeen tilalle kirjattu rippikirjoihin. Isä Heikki kuoli 1814 Laitasaaressa Pirttijärvi -nimisenä – perhe asui siis isänsä kuoleman aikaan Laitasaaren Pirttijärven tilalla. Aapo Heikinpoika vaimoineen mahtoi olla tilan torpparina 1840-50. 14

Greusit Ylitalossa 

Olli Antinpoika niminen mies oli vuonna 1800 isäntänä Ylitalossa. Todennäköisesti hän oli Antti Ollinpoika Greusin poika. Nimittäin viimeistään vuonna 1802 Ylitalossa asui Antti Ollinpoika Greus (s. 1755) toisen vaimonsa Kaarina Aspegrenin (s. 1749) kanssa. He tulivat Ylitaloon Puujalasta no 50.

Kaarina oli ollut aiemmin aviossa Sieposta no 20 lähtöisin olleen Sakari Määtän kanssa ja leskeytynyt hänestä vuonna 1793. Kaarinalla oli edellisestä liitostaan jo viisi lasta, jotka aikuistuttuaan asuivat kuka missäkin. Antti Greus oli myös ennen Kaarinaa ollut aviossa ja tästä avioliitosta oli lapsia, joista suurin osa oli syntynyt Putaalassa no 48. Antin ja Kaarinan taloudessa Ylitalossa asui Antin poika Olli (s. 11.1.1783 Muhoskylä, k. 1808) ja tytär Riitta  (s. 14.7.1790, k. kuumeeseen Ylitalossa 1.12.1808). Olli mainitaan sotilaaksi – hänellä oli vaimonaan Riitta Erkintytär Kärsämä (s. 9.8.1785 Muhos Kylmälänkylä). Heille syntyi ainakin yksi tytär Riitta Kaisa (s. 23.11.1806).

Greusin pesue asui tilalla ainakin vuoteen 1809 saakka. Ollin kuoltua leski Riitta muutti vuonna 1811 tyttärensä kanssa Pulkkilaan ollen siellä Matti Paulinpoika Leiviskän (s. 1780) emäntänä. 15 16 17

Matti Ervelius isäntänä 1809-15

Matti Juhonpoika Ervelius (s. 1766-69) lapsineen muutti perheineen Ylitaloon Puujalasta no 50 noin 1809. 18 19 Vaimo Riitta Matintytär Korhonen (s. 1764) kuoli Ylitalossa jo lyhyen ajan päästä muutosta vuonna 1810. Perheessä oli ainakin seuraavat lapset, kolme vanhinta syntyneet Oulunsuussa, seuraavat Puujalassa ja nuorin Ylitalossa:

  1. Marketta (s. 1791)
  2. Johannes (s. 9.3.1793, kuoli pienenä)
  3. Valpuri (s. 14.4.1797)
  4. Matti (s. 23.12.1799)
  5. Jaakko (s. 6.2.1802)
  6. Maria (s. 23.2.1805, kuoli pienenä)
  7. Liisa (s. 23.7.1809).

Matti pesueineen asui tilalla viitisen vuotta kunnes muutti Ouluun 29.1.1815.

Juho Hartikka Ylitaloon vuonna 1815

Juho Jaakonpoika Hartikka (s. 23.6.1778 Laihiainen no 30) asettui isännöimään tilaa vaimonsa Liisa Juhontytär Kärnän (s. 1777 Kärnä eli Tapio no 26) ja Laihiaisessa syntyneiden lastensa kanssa. 20

Juhon poika Jaakko (s. 2.3.1800) avioitui ensimmäiseen liittoonsa Maria Liisa Juhontytär Nykäsen (s. 15.3.1796 Muhos Perukka Nykänen no 12, k. 17.9.1826 synnytykseen) kanssa. Heille syntyi ainakin yksi poika Jaakko (s. 1826), joka kuoli pienenä. Leskeydyttyään Jaakko vihittiin 30.5.1829 Valpuri Antintytär Viittasen (s. 24.6.1809 Paasimaa no 76, k. 18.12.1875) kanssa. Vuonna 1830 Jaakko muutti vaimonsa kotitilalle perheineen eli Paasimaahan – heille syntyi tilalla useita lapsia.

Juhon tyttäret Riitta (s. 1804) ja Anna Kaisa (s. 1815) muuttivat Ylikiiminkiin. Tytär Liisa (s. 1812) puolestaan avioitui Muhoksella 6.11.1830 torppari Iikka Antinpoika Viittasen kanssa. Valpuri (s. 1820) vihittiin Muhoksella 24.4.1842 renki Heikki Antinpoika Viittasen (s. 3.4.1816) kanssa. Isä Juhokin muutti Paasimaahan poikansa Jaakon talouteen leskenä. 21 22

Vuonna 1825 tilan itsellisenä asui Juho Paavola vaimoineen ja torpparina Iikka Perttunen vaimoineen. 23

Itsellinen, torppari, sotilaan poika Antti Antinpoika Lehrbäck (s. n. 1771 Oulunsuu, k. 13.11.1845 vanhuuteen) perheineen tuli Ylitaloon viimeistään vuonna 1826. Asuivat aiemmin Holapassa no 51, sitten muuttivat Oulunsuuhun ja palasivat takaisin noin v. 1820 Muhokselle ja sitten Laitasaareen Ylitaloon. Anttia ei mainita isäntänä, vaan itsellisenä, myöhemmin torpparina. Antin vaimo oli Eeva Matintytär Hartikka (s. 9.7.1783 Holappa no 51, k. 44-vuotiaana 26.4.1828 kohtutautiin, moderpassion) – Eeva ja em. Juho Hartikka olivat serkukset. Eevalla ja Antilla oli useampia lapsia 24

  1. Matti (s. 27.4.1802) – muutti Tyrnävälle 15.12.1829 – puoliso Valpuri Matintytär (s. 1811)
  2. Antti (s. 24.2.1804, k. 8.3.1834 lavantautiin, haudattu Ouluun)
  3. Maria (s. 27.9.1806) – kävi Tyrnävällä ilmeisesti piikomassa vuonna 1826 ja palasi takaisin 1827, sai Jooseppi pojan (s. 25.12.1830, k. 4.1.1834 lavantautiin) Ylitalossa
  4. Juho (s. n. 1810) – kävi Suomussalmella vuonna 1859, palasi takaisin ja kuoli 26.5.1881 rintatautiin
  5. Saara (s. 21.3.1813)
  6. Anna Stiina (s. 10.11.1815 Oulunsuu)
  7. Heikki (s. 18.2.1818 Oulunsuu, kuollut)
  8. Heikki (s. 18.8.1819 Oulunsuu) – puoliso Vilhelmiina Nivalainen (s. 7.9.1824, k. 7.5.1868)
  9. Kaisa (s. 18.7.1821, k. 3.11.1833 punatautiin)
  10. Pekka (s. 31.7.1825).

Eeva-vaimon kuoltua Antti avioitui 3.2.1832 Kaisa Haatajan (s. 1785) kanssa. Antin kuoltua leski Kaisa asui ilmeisesti poikapuoli Matin perheen kanssa. *** koko Lehrbäckin perheeseen korjauksia

Hartikat asuivat tilalla ainakin vuoteen 1831. Heidän jälkeensä tilalle muutti Määttiä. 25 26

Määtät Ylitalossa vuodesta 1832 alkaen

Vuosien 1832-1833 välillä tilalle muutti Rahkosta no 11  Aatami Aataminpoika Määttä ( s. 19.10.1786 Määttä-Sieppo no 20, k. 27.5.1862 Ylitalo no 69), joka omisti puolet Ylitalosta. Aatami oli aiemmin tilalla asuneen Antti Greusin vaimon Kaarina Aspegrenin ensimmäisen puolison Sakari Määtän veljenpoika. Isä siis kotoisin Yrjänästä no 29.  Aatamin vaimo oli Maria Liisa Juhontytär Kukkonen (s. 16.4.1789 Ahmas Utajärvi, k. 3.2.1861 Ylitalossa) Heillä oli ainakin seuraavat lapset,  27 28 29

  1. Aatami (s. 4.7.1820, k. 14.9.1820)
  2. Juho (s. 22.7.1821,k. naimattomana 5.4.1848 )
  3. Kaisa (s. 15.12.1825, k. 4.9.1896 Ylitalossa) – puoliso Muhoksella 11.4.1846 leskimies Matti Aaponpoika Mäkelä (eli Keskiaho, s. 20.5.1821 Ylikiiminki, k. 29.1.1890 Ylitalo), tilan seuraava isäntä. Matti muutti Sanginjoelle Keskiahoon Ylikiimingistä vuonna 1845 ensimmäisen vaimonsa Riitta Juhontytär Kokon (s. 1.3.1817 Ylikiiminki, k. 2.9.1845) kanssa. 30 *** koko Aatami Määtän perheeseen korjauksia

Vuonna 1835 Ylitalo mainitaan kruununtilaksi, jossa on ¼ manttaalia, myöhemmin luku oli 1/12. Tilalla tehtiin kruununkatselmukset 15.9.1838 ja 31.7.1860. Vuoden 1838 katselmuksessa todettiin, että Ylitalolla ei ole kalavesiä eikä myllyä. Seuraavassa katselmuksessa vuonna 1860 taloon kuului ”heikko” kalavesi. 31 32

1840-50 tilalla asui myös mäkitupalaisena edelleen Iikka Perttunen Anna vaimonsa ja poikansa kera sekä Aapo Mikkonen vaimonsa Marian sekä poikansa Aapon kanssa. Mahtoi siis olla entisen tilan isännän Heikki Mikkosen poika. Itsellisenä asui Aapo Määttä ja vaimonsa Kaisa. 33 34

Samaan aikaan kanssa-asukkaana Ylitalossa asui ainakin vuosien 1833-39 aikana Erkki Erkinpoika Karhu (s. 1778) vaimonaan Anna Yrjänäntytär Lind (s. 1779) – heidät oli vihitty Muhoksella 29.9.1805. Pariskunnalla oli Ylitaloon tullessaan kaksi tytärtä: Kaisa Stina (s. 1819) ja Liisa (s. 4.8.1821 Laitasaari). Heidät kuitenkin kirjattiin piakkoin itsellisiin tai torppareihin ja he muuttivat Tyrnävälle vuonna 1835.

Vävy Matti Mäkelä isännäksi vuonna 1850

Seuraavaksi Ylitalon isännyyden otti haltuunsa vävy Matti Mäkelä. Matin vanhemmat olivat Ylikiimingin Mäkelästä no 26 Aappo Aaponpoika Mäkelä (s. 20.9.1776) ja Anna Pekantytär Siltakoski (s. 18.5.1794), heidät oli vihitty Ylikiimingissä 15.12.1818.

Matille ja Kaisalle syntyi Ylitalossa seuraavat lapset 35 34 37 38

  1. Maria (s. 21.12.1846) – puoliso 22.2.1866 Muhoksella puusepänkisälli Juho Henrik Karell Oulun kaupungista; Maria muutti Ouluun avioitumisensa jälkeen 26.4.1866 39
  2. Juho (s. 15.4.1848, k. 26.4.1856)
  3. Jaakko (s. 14.10.1850) – Ritokankaan no 57 vävy ja isäntä, puoliso 10.12.1871 Riitta Kallentytär Ritokangas (s. 21.8.1848), perheeseen syntyi lapsia Ritokankaassa 40
  4. Anna (s. 3.8.1853, k. 8.5.1856)
  5. Matti (s. 24.3.1855) – puoliso 8.7.1882 Kreeta Jaakontytär Kuivala (s. 15.8.1854 ilm. Oulunsalo), muutti  Oulunsalosta Ylitaloon vuonna 1883 – seuraava isäntäpari 41
  6. Anna (s. 1858) – puoliso Muhoksella 28.4.1876 Matti Paulinpoika Kokko (s. 1.1.1860 Ylikiiminki) kanssa, asuivat Ylikiimingissä 42
  7. Johannes  (s. 2.1.1860, k. 27.5.1866)
  8. Heikki (s. 27.2.1862) – Muhoskylän Raatikaisen no 56 vävy; puoliso Muhoksella 17.11.1885 Anna Eskontytär Raatikainen (s. 2.1.1867), perheeseen syntyi Raatikaisessa useita lapsia. 43 44

1850 torppareina tilalla olivat Erkki Perttunen vaimonsa Valpurin kanssa sekä Iikka Perttunen vaimoineen edelleen. Vuonna 1860 oli torpparina Juho Paavola ja vaimo Valpuri sekä itsellisenä Jaakko Parkkinen ja vaimo Leena. Vanhaisäntä Aatami Aataminpoika Määttä kuoli tilalla 1862. 45

Matti Mäkelä piti tilaa hallinnassaan aina kuolemaansa 1890 saakka. Tila siirtyi sitten keskimmäiselle pojalle Matille. Hänellä ja vaimollaan Kreetalla oli ainakin seuraavat lapset

  1. Juho Teodor (s. 2.1.1886)
  2. Saima Katariina (s. 18.9.1887)
  3. Henrik (s. 27.6.1889)
  4. Kaarle Viktor (s. 24.10.1891)
  5. Naemi Maria (s. 6.10.1894)
  6. Helmi Matilda (s. 8.4.1898)
  7. Iida Margareta (s. 28.5.1900).

Ylitaloon annettiin immissionipäätös 22.6.1893. Tämä tarkoitti sitä että Matilla oli kiinteistöön hallintaoikeus. Talo oli Matin ja Kreetan hallinnassa ainakin vuoteen 1910 saakka.

Koska Matti Matinpoika Ylitalo on hakenut asumaoikeutta Ylitalo nimiseen 1/12 manttaalin kruununmaahan, n:o 69 Laitasaaren kylässä Muhoksen pitäjässä ja Oulun kihlakunnassa kehoitetaan niitä, jotka haluavat asujiksi sanotulle maalle eli joilla on alaikäisten etua siihen walwottawina, kuuden kuukauden sisään, tästä päivästä lukien, siitä tänne sisälle jättämään kirjalliset hakemukset ynnä mainetodistuksen ja ne muut kirjat joita haltijat tahtovat hyväksensä käyttää. Oulun läänin Maankonttorissa 19 p. joulukuuta 1892. And. Joh. Malmgren. 46

Tilan kirjoihin oli merkitty myös mäkitupalainen Iikka Iikanpoika Paasimaa (s. 1847), vaimonsa Anna (s. 1856) ja poika Iikka (s. 1884). 47 48 49

Ylitalo siirtyy Parviaisille 1916 

Tila siirtyi Parviaisten omistukseen Juho Pietari Parviaisen (s. 17.4.1883 Laitasaari Kangasparviainen no 2, k. 30.1.1944) ostettua tilan perinnöksi 13.1.1916. Hinta kaupalle oli 39 Smk ja 8 penniä; tila oli kooltaan 1/12 mtl. Perintökirjan he saivat 6.2.1919. Juhon vaimo, vihitty 24.6.1912 Johanna Heikintytär Kosunen (s. 31.7.1888 Kosunen no 10, k. 30.12.1930). Juholle ja Johannalle syntyi ainakin seuraavat lapset: 50 51

  1. Linda Maria Katariina (s. 15.4.1913, k. 8.3.1932)
  2. Wäinö Aabram Henrikki (s. 18.1.1915, k. 5.1.1916)
  3. Helga Johanna (s. 3.2.1917, k. 7.3.1939)
  4. Ellen Elisabet (s. 18.9.1919, k. 16.11.1919)
  5. Anna Liisa (s. 17.3.1921, k. 23.3.1958) – puoliso Vilho Johannes Kesti (s. 1923)
  6. Aarne Johannes (s. 24.11.1922, k. 2.12.1922)
  7. Martti Ilmari (s. 7.6.1929, k. 27.8.1929).

Perheeseen syntyi em. lisäksi kaksi edelleen elossa olevaa lasta. 

Ylitalo vuonna 1950

Juho Pietari Parviaisen perilliset, Vilho ja Anna Kesti perheineen.

– Pirkko Kettunen, sivustolle vienyt ja täydentänyt Sari Heimonen, lisätietoja Raimo Ranta

  1. Oulu lt, Maakirja 1805, s. 482-483
  2. Muhos rk 1794-1801, s. 79
  3. Muhos sl 1760-1784, s. 112
  4. Muhos sl 1785-1790
  5. Muhos hk 1793, s. 119
  6. Muhos rk 1786-1792, s. 208
  7. Oulu rk 1785-1792, s. 216
  8. Muhos rk 1794-1801, s. 255
  9. Olga Inkola Sari Heimoselle tammikuussa 2016
  10. Muhos rk 1862-1871, s. 846
  11. Muhos rk 1881-1890, s. 152
  12. Muhos kl 1827-1883, s. 387
  13. Oulu kl 1887-1903
  14. Muhos rk 1812-1818, s. 157
  15. Muhos hk 1800, s. 216
  16. Muhos rk 1802-1811, s. 105
  17. Pulkkila rk 1810-1817, s. 17
  18. Muhos rk 1812-1818
  19. Muhos hk 1810, s. 305
  20. Muhos hk 1815, s. 21
  21. Muhos rk 1819-1826, s. 156
  22. Muhos hk 1830, s. 269
  23. Muhos hk 1825, s. 192
  24. Muhos rk 1826-1832, s. 284
  25. Muhos sl 1760-1784, s. 289
  26. Muhos rk 1826-1832, s. 161
  27. Muhos rk 1826-1832, s. 287
  28. Muhos rk 1833-1839, s. 296
  29. Muhos kl 1827-1883, s. 247
  30. Muhos rk 1840-1846, s. 321
  31. Kruununtilojen katselmuskortisto, OMA, Muhoksen kruununtilojen katselmuskortistot, Bha25
  32. Muhos hk 1835, s. 266
  33. Muhos hk 1840, s. 320
  34. Muhos hk 1850, s. 394
  35. Ylikiiminki rk 1821-1834, s. 29
  36. Muhos hk 1850, s. 394
  37. Ylikiiminki sl 1744-1806, s. 256
  38. Muhos rk 1854-1861, s. 321
  39. Muhos um 1846-1890, s. 89
  40. Muhos lk 1881-1890, s. 428
  41. Muhos rk 1881-1890, s. 478
  42. Ylikiiminki rk 1869-1879, s. 43
  43. Muhos rk 1881-1890, s. 806
  44. Muhos lk 1891-1900, s. 444
  45. Muhos hk 1860, s. 507
  46. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot, Suomalainen virallinen lehti n:o 24, 30.1.1893
  47. Muhos hk 1895, s. 411
  48. Muhos hk 1910, s. 301
  49. Wikipedia, Imissionikirja
  50. Annetut perintökirjat luettelo 1913-28, s. 164
  51. Laura Salosen sukututkimukset

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *