Viinikka no 8

Tällä talosivulla ei ole enempää sisältöä. Asutko – tai onko sukuasi asunut tässä talossa tai tämän tilan alueella? Onko sinulla kuvia / tarinoita – ota yhteyttä – kirjoitetaan talon tarina yhdessä!

Piirros Viinikan talosta vuodelta 1850 Utsigt af Winikka Hemman i Muhos socken äges af Fändriken Herr A. G. Löthman, Aftagen från Norra sidan om Elfven. Näkymä herra vänrikki A. G. Löthmanin omistamasta Viinikan talosta Muhoksen pitäjässä, otettu pohjoispuolelta jokea. 8.9.1850. Kuvan oikeassa sivussa teksti: D. Nylander. Klikkaa kuvaa.

Pohjois-Pohjanmaan museo on antanut luvan kuvan julkaisuun vain Laitasaaren historiasivustolla. Piirustus on toiseksi vanhin mitä kylästämme on – eli se on meille todella arvokas! Laitasaari kiittää omaa museotamme!

Viinikan ja Hämälän talojen kohdalla Ketolanojan suulla sijaitsi lohipato 1750-luvun puolivälissä. Pato oli vielä tuolloin vanhakantainen karsinapato; karsina johon pato ohjasi lohet, sijaitsi Hämeensaaren kyljessä. Joki oli suljettu kokonaan, sillä myös Hämeensaaren ja rannan välissä oli pato. Viimeistään 1800-luvun alkupuolella pato muutettiin tehokkaammaksi pöhnäpadoksi. Hämälän talon itäpuolella oli tuolloin vielä kaskimaa. 1

Kajaanin pataljoonan Paltamon komppanian päällikkö Löthman

Samuel Johan Löthman (s. 29.9.1755 Kajaanin läänissä, ilmeisesti Paltamossa) avioitui Eva Maria Freidenfeltin (s. 1755) kanssa Kälviällä 7.2.1779. Eva Maria oli Pohjanmaan rykmentin everstiluutnantti Carl Gustaf Freidenfeltin (1729-1796) tytär. Freidenfeltin sukua asui myös Hakkarilassa no 25. Majuri Löthman sai kiinnekirjan Viinikkaan 21.9.1803 ja viljeli tilalla perunaa  viimeistään vuonna 1807.

Löthmanin perheessä oli lapset

  1. Carl Conrad (s. 1.12.1779 Kälviä, k. 28-vuotiaana 13.8.1808 sodassa saamiinsa haavoihin Pälkjärvellä)
  2. Johan Fredric (s. 30.10.1780 Raahe, k. 22.5.1840) – puoliso Maria Gustava Rosén
  3. Gustaf Ulric (s. 21.2.1783 Paltamo, k. 22.7.1823 Kokkola) – puoliso Maria Christina Malm
  4. Maria Christina (s. 21.5.1785 Paltamo, k. 1862 Liminka) – naimaton
  5. Christer Ludvig (s. 26.4.1787 Paltamo, k. 1808) – merimies
  6. Axel Jöran (Georg, s. 6.12.1789 Paltamo) – seuraava isäntä
  7. Claes Reinhold (s. 26.6.1792 Paltamo) – puoliso Christina Catharina Wilén
  8. Arvid (s. 9.6.1794 Paltamo) – merimies, kuoli ehkä ulkomailla
  9. Fredrica Lovisa (s. 18.7.1797, k. 12.5.1845 Oulu) – puoliso kruunun nimismies Johan Nicklas Polviander, Fredrikan kuoltua Johan avioitui Viskaalin eli Koistilan tyttären Anna Brita Wallinin kanssa.

Samuel Johan Löthman kuoli sotatautiin 15.9.1808 Kaavilla. Perukirjassa lasten holhoojaksi mainitaan Gustaf Reinhold Appelgren. Leskirouva Eva Maria kuoli Muhoksella 82-vuotiaana 23.3.1837. 2

1808 majuri Herra Samuel Johan Löthman, kuoli syyskuussa – majurska rouva Eva Maria Löthman, syntyään Freidenfelt, verotila no 8 Laitasaari. Poika adjutantti Johan Fredrik Löthman, Gustaf Ulric Löthman ja kotona olevat lapset Axel Jöran 16, Clais Reinhold 13, Anders (Arvid) 11, Maria Christina 20 ja Fredrika Lovisa 10. Holhoojaksi Gustaf Reinhold Appelgren. 3

Axel Jöran Löthmanista tuli isänsä jälkeen Viinikan uusi isäntä. Merimieheksi lähteneeltä veljeltään Arvidilta hän sai lainhuudon tilaan vuonna 1831, äidiltään vuonna 1836, sisareltaan Fredrikalta ja  naimattoman sisarensa Marian holhoojalta Matti Kekkoselta vuonna 1841.

Axel avioitui 8.12.1827 Margareta Lovisa Rosénin (s. 1799) kanssa, jonka isä oli Oulunsalon Vilppulan vänrikin puustellin haltija Jonas Rosén. A. J. Löthmanin perheeseen syntyivät Laitasaaressa

  1. 7.10.1828 kolmoset Samuel Fredric (k. 14.12.1829), Jonas Ulric (k. 6.12.1828) ja Axel Otto (k. 1.10.1838 onnettomuudessa tai risatautiin)
  2. Maria Gustava (s. 27.8.1831)- muutti Liminkaan avioiduttuaan kruununnimismies Eric Kockin kanssa 30.6.1859
  3. Victor August (s. 24.9.1834)
  4. Oscar Alexander (s. 10.4.1841)
  5. Lovisa Mathilda (s. 21.12.1844). 4

Viinikan isäntä Axel Jöran (Georg) Löthman kuoli Muhoksella 72-vuotiaana 6.3.1864.

Lue FM Hannu Romppaisen artikkeli Löthmanin perheestä täältä.

Viinikka kirkkoherra Strömmerin omistukseen

Samuel Strommer Kirkkoherra Samuel Strömmer (1813-1889) osti 13.01.1865 Viinikan 5/12 manttaalin perintömaan N:o 8 (Jaakko Strömmerin kertoman mukaan ”kun siinä oli niin hyvät pellot”) Vänrikki Axel Georg Löthmanin perillisiltä 4.800 markalla. Viinikan ostaminen ilmeisesti kävi päinsä sen jälkeen, kun Pielisjärvellä Jakob Abraham Strömmerin perikunnan omistama Monolan tila oli myyty ja pesä jaettu.

Samuelin äiti Hedvig Dorothea Strömmerkin oli muuttanut Pielisjärven Monolasta Samuelin luo Muhoksen pappilaan, jossa sitten kuoli vuonna 1858. Samuel siirtyi Limingan kirkkoherraksi 1880, mutta piti Viinikan ja viljeli sitä kuolemaansa asti.

Viinikan huutokauppa 1908 Samuelin leski Hedvig Sophia (1817-1899) möi ”Samuel Strömmeriltä perityn Wiinikka nimisen perintömaan, viisi kahdestoista (5/12) osaa manttaalin N:8 10.000 markasta” heti leskeydyttyäään eli jo 3.4.1889, ”kanssaperillisten suostumuksella” vävylleen Pataljoonan saarnaaja Viktor Gideon Aulinille (myöh. Aulis, 1854-1920) ja tämän vaimolle eli tyttärelleen Auroralle (1852-1940).

Samaan hintaan saa ostaja kaupassa tuulimyllyn, yhden hevosen, viisi lehmää ja kaksi muuripataa… Kaupassa pidätän minä itselleni elämänikäisen oikeuden asua nyt myydyssä Viinikan talossa jos se muutoin minulle soveliaaksi näkyy.

Sotarovasti Viktor Gideon Aulis ja Aurora Aulis möivät 18.4.1907 ”Iso-Viinikka nimisen 5/12 osaa manttaalin N:8” tilan Kaupin suvulle 33.000 markan kauppasummasta. Aurora Aulis asui leskeydyttyään jonkin aikaa Oulussa ja muutaman vuoden päästä Rönköstä lohkaistussa ”Muhoksen Monolassa” aina kuolemaansa saakka. 5

Kaupit Viinikassa

Korivaaralta Viinikkaan Viinikan uusi omistaja oli liikemies Iisak Heikinpoika Kauppi (s. 8.1.1866 Oulun msrk) ja hänen vaimonsa Maria Amanda Erikintytär Grandlund (s. 12.10.1872 Haukipudas). Perhe vietti kesäisin aikaa Viinikassa. Lapset, vanhin Oulujoella syntynyt, muut Haukiputaalla

  1. Yrjö Iisak (s. 3.7.1895)
  2. Anna Kristiina (s. 20.4.1897)
  3. Maria Elisabet (s. 4.2.1900)
  4. Aaro (s. 23.11.1902).

Veljekset Aaro ja Yrjö Kauppi ostivat tilan vanhemmiltaan vuonna 1926. He ostivat myös Korilan eli Halkovaaran no 47 ja yhteisomistuksessa tilat olivat aina vuoteen 1951 asti, jolloin Aaro perheineen jäi asumaan tilalle.

Lakitieteen tohtori Aaro Iisakinpoika Kauppi (s. 23.11.1902, k. 19.8.1979 Oulu) ja vaimonsa Kerttu Loviisa Paasivaara (s. 14.12.1906 Oulu) asuivat talossa kolmen lapsensa kanssa.

Tila on kantatila ja kuulunut suvulle vuodesta 1926 1907. Se sijaitsee Laitasaaren kylässä 3 km kirkolta Oulujoen eteläpuolen tien varrella. Kokonaispinta-ala on 410 ha, josta on metsää 215 ha, peltoa 30 ha ja joutomaita 165 ha. Koivukujan päässä sijaitseva  hirsinen ja rapattu päärakennus on 1800-luvulta ja sisältää 7 huonetta. Toinen hirsinen asuinrakennus 1800-luvun alkupuolelta sisältää 5 huonetta. Hirsinen talousrakennus 1930-luvulta sisältää 5 asuinhuonetta. Hirsinen ja rapattu karjarakennus sisältää karjakeittiön, navetan, tallin ja lantalan. Lisäksi on rantasauna 1800-luvun loppupuolelta, 2 autotallia, traktoritalli, 2 hirsistä aittaa 1920-luvulta, työkaluvaja, kuivaamo, halkovaja ja sementtinen kellari. Tilalla on traktori työkoneineen, puimakone ja hevonen. Savi- ja multamaassa viljellään ruista, ohraa, kauraa, perunaa, punajuurta, lanttua ja hernettä. Havumetsään on istutettu 5 ha ja kylvetty 5 ha. Sk-karjaan kuuluu 12 lypsävää ja 6 nuorta. Isäntä on väitellyt tohtoriksi ja on Tampereen Yliopiston vakituinen professori. Hän kuuluu kunnanvaltuustoon ja eduskuntaan. 6

Aaro Kauppi Muhoslainen kansanedustaja Aaro Kauppi kävi koulunsa Oulussa ja valmistui ylioppilaaksi Oulun lyseosta vuonna 1921. Tämän jälkeen hän ryhtyi opiskelemaan lakia Helsingin yliopistossa ja väitteli lopulta lakitieteen tohtoriksi.

Kauppi viljeli omistamaansa Viinikan tilaa Muhoksella vuosina 1926–79. Sen ohella hän toimi Soson Tiili Oy:n toimitusjohtajana ja johtokunnan puheenjohtajana ja perusti myös Soson rakennuslevytehtaan, jossa valmistettiin betoni-olkimassasta puristettua Soso-levyä. Soson tiilitehtaan ja levytehtaan toiminta lakkasi 1970 luvulla.

Aaro Kauppi oli ensin maalaisliiton ja sittemmin sen seuraajan keskustan kansanedustaja vuosina 1951–54, 1956–58 sekä 1963–66.  Kauppi vaikutti politiikassa myös paikallistasolla Muhoksen kunnanvaltuustossa. 7 8

Oulujokivarren eteläpuolen osayleiskaavan muutos ja laajennus -kaavaselostuksessa kerrotaan Viinikasta:

Viinikka / Pihapiiri. Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä pihapiiri, johon johtaa pitkä koivukuja. Rakennukset ovat pääosin 1800-luvulta, mm. päärakennus, mansardikattoinen vanha asuinrakennus ja vijelysten reunassa kaksi aittaa. Rakennusten ulkoasu on 1900-luvun alkupuolelta. Kohde on rakennushistoriallisesti arvokas. 9

Aaro Kaupin perilliset omistavat tilan edelleen. Pellot ovat olleet vuokraviljelyssä vuodesta 1996 lähtien.

  1. Oulujokilaakson historia, Jouko Vahtola, Matti Huurre
  2. Muhos rk 1802-1811, s. 60
  3. Lea Rinne, Muhoksen perukirjoja
  4. FM Hannu Romppaisen tutkimukset, viesti 4.11.2013
  5. Strömmer-suvun perun- ja lainhuutoasiakirjat, Anna Heikinheimo o.s. Strömmer, viesti 19.8.2014
  6. Suuri Maatilakirja VII s.  291, 1968
  7. Kirjastovirman henkilögalleria, Aaro Kauppi
  8. Suomen kansanedustajat, Aaro Kauppi
  9. Muhoksen kunta, Oulujokivarren eteläpuolen osayleiskaavan muutos ja laajennus Kaavaselostus 1.10.2008, s. 17

Vastaus kohteessa Viinikka no 8

  1. Niilo Kauppi sanoo:

    Hei,
    Aaro Kaupin pojanpoikana minua kiinnostaisi kovasti tietää mikä on se vanhin kuva Laitasaaresta. Kiitoksia.
    Yst.terv. Niilo Kauppi

    Solja: Kiitos viestistäsi! Vanhin kuva eli grafiikka on teoksessa A. F. Skjöldebrand: Voyage Pittoresque au Cap Nord, Stockholm 1801. Kuva VIII Fleuve d´Uleå. Näkymä Korivaaralta Oulujoelle Muhoksella, etualalla pappila. Piirustus on tehty 2.6.1799.

    Kuvaa voi katsoa täältä – se isonee nappulalla jossa neljä nuolta osoittaa pikkukuvan nurkkia https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/HK10000_4122.8

    Yritin tingata kuvaa Museovirastolta mutta olisi pitänyt maksaa yli 40 euroa siitä. Onneksi Heikinheimon Annalla on kirja, jossa sama kuva on ja se on meillä nyt skannattuna. Tähän Viinikkaanhan se kuuluisi kun siinä on jo ennestään valokuva Korivaaralta otettuna. Pitäisipä tehdä juttu kuvasta koska se on todellakin meille laitasaarelaisille oikea helmi!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *