Vänttilä no 61

Mettäperän ensimmäinen talo

Vänttilä 2009

Vänttilän perusti vuonna 1774 Kalle Aataminpoika Haataja (s. 19.12.1746), joka oli syntynyt Tyrnävän Ängeslevällä Haatajan no 16 talossa. Perustamispäätös on annettu 10.2.1774 ja tila sai 30 vuoden verovapauden. Ensimmäistä kertaa se joutui verolle vuonna 1804. Kallen vanhemmat olivat Aatami Kallenpoika Haataja (eli Riiko, s. n. 1720) ja Kaisa Erkintytär Riski. 1 2

Koska osa Tyrnävän kirkonkirjoista on tuhoutunut, ei Kallen lapsuus- ja nuoruusvuosista ole tietoa. Hän ei ilmeisesti viettänyt lapsuuttaan Haatajan talossa vaan äidinisänsä Erkki Riskin omistamassa Ängeslevän Suorsan talossa no 29. 3

Verotusarvoltaan Vänttilän uudistila oli 1/6 manttaalin suuruinen ja Kallelle myönnettiin 30 vuoden verovapaus. Kalle raivasi talon kruununmetsään parin, kolmen virstan päähän Oulujokivarresta, jossa suurin osa Laitasaaren taloista tuohon aikaan sijaitsi. Niistä katsottuna talo oli varmaankin perämetsässä ja varmaankin siksi sitä alettiin jossain vaiheessa nimittää Mettäperäksi. Välillä tilan numero on myös 55. 4

Kalle tuli rengiksi Laitasaaren Sieppoon no 20 1760-luvun puolivälissä ja naikin talon vanhimman tyttären helmikuussa 1767. Vaimo Vappu Sakarintytär Määttä (s. n. 1748 Sieppo no 20, perhe mainittu Yrjänässä no 29, k. lapsivuoteeseen 25-vuotiaana 2.2.1774). Vain viikko Vapun kuoleman jälkeen allekirjoitettiin immissiokirja, jolla Kalle sai oikeuden perustaa Vänttilän uudistilan kruununmaalle, noin 4 virstan päähän Määtän talosta. 5

Kallen ja Vapun tyttäret

  1. Kaisa (s. 26.4.1767, k. 1.11.1770 tuntemattomaan tautiin)
  2. Marketta (s. 28.12.1768) – naimaton
  3. Anna (s. 10.5.1772, k. 2.12.1820) – naimaton. 6 7

Leski Kalle avioitui Klaara Ollintytär Flinkin (s. 31.10.1738) kanssa vuonna 1775. Klaara, joka oli syntyjään tornionjokilaaksolainen entisen sotilaan tytär, muutti tyttärineen Oulunsuusta Kallen luokse tämän edellisen vaimon isän, Sakari Heikinpoika Määtän (s. 22.4.1728) taloon eli Sieppoon. Kalle oli jo tuolloin merkitty Laitasaaren rippikirjassa Vänttilään, mutta Klaara ja molempien tyttäret merkittiin Määtän taloon vielä parin vuoden ajan. Klaaran tyttäret edellisestä avioliitosta olivat nimeltään Stiina, Riitta, Kaarina ja Klaara – heidän isänsä oli Pekka Kurkela eli Kärkkäinen. 8 9

Kallen ja Klaaran yhteiset lapset

  1. kaksoset Erkki ja Elsa (s. 1.2.1776) kuolivat pian syntymänsä jälkeen 10
  2. Maria (s. 27.7.1777, k. 23.11.1843 Liminka) – puoliso Muhoksella 26.1.1803 Juho Karjalainen (s. 13.5.1776 Temmes, k. 16.4.1854 Liminka) – asuivat Pöytäkankaassa no 68
  3. Liisa (s. 14.2.1779, k. 8.3.1837 Kello Haukipudas) – puoliso Samuli Samulinpoika Aspegren (s. 7.1.1778) – seuraava isäntäpari.

Vuonna 1777 talo viimein valmistui ja perhe pääsi muuttamaan Vänttilään. 11 Tyttäriä syntyi vielä kaksi lisää, mutta poikaa ei kuulunut. Uudistilan verovapauden turvin Kalle ja Klaara saivat perheensä elätettyä seuraavat parikymmentä vuotta. Toiveet tilan jatkamisesta laitettiin varmaankin vävyjen varaan, mutta sellaisia ei ollut tarjolla. Aviottomia lapsia tyttärille sen sijaan syntyi useitakin. 12 13 14 15 16

Vuosisadan vaihtuessa Kalle oli 54-vuotias. Hän sairastui influenssaan ja kuoli helmikuussa 1800. Klaara eli vielä yhdeksän vuotta ja kuoli halvaukseen vuonna 1809. Heidän tyttärensä Liisa (s. 1779) ja tämän mies Samuli Aspegren (s. 1778) yrittivät jäädä isännöimään tilaa siinä kuitenkaan onnistumatta. 17 18 19

Kallen ja Klaaran aiemmista vaiheista sekä heidän lastensa myöhemmistä vaiheista kerrotaan tarkemmin asukkaiden vaiheita -sivulla.

1800-luvun asukkaita

Lappalaiset pikavisiitillä

Vuonna 1808 Vänttilässä piipahtivat Perttu Pertunpoika Lappalainen (eli Ritola, s. n. 1781) yhdessä veljensä Erkin (s. 18.2.1792) ja sisarensa Eevan (s. 18.5.1796) kanssa. He muuttivat Oulunsuun Ritolasta Vänttilään toukokuussa 1808, mutta pakkasivat kamppeensa ja lähtivät Lumijoelle jo saman vuoden lokakuussa. 20 21

Määttiä Mettäperällä

Vänttilän kuisti

1800-luvun alkupuolella Vänttilän kruununtilalla vaihtuivat asukkaat melko tiuhaan. Asukkaina mainitaan mm. Matti Sakarinpoika Määttä (s. 12.11.1765 Kauppi no 36) ja hänen vaimonsa Maria Tuomaantytär Mäkelä (s. 17.6.1768 Mäkelä no 19) sekä Aapo Sakarinpoika Varis (s. 3.2.1769) ja hänen vaimonsa Riitta Liikanen (s. 3.8.1762). 22 23 24

Pisimpään, lähes 25 vuotta, taloa isännöi Aapo Jaakonpoika Määttä (s. 18.3.1794 Sieppo Sakari no 20), jonka ensimmäinen vaimo oli Kaisa Pekantytär Väärä (s. 15.12.1788 Väärä no 5) ja toinen utajärvisen Antti Pieniniemen leski Maria Liisa Matintytär Kemppainen (s. 4.6.1810). Aapo tuli Vänttilään Määtästä eli Sakarista. Aapo lienee ollut äkkipikainen mies, sillä häntä rangaistiin useaan otteeseen mm. parjauksesta, tappelemisesta, valehtelusta ja pahoinpitelystä. 25 26 27 28 29 30

Aapon lapsia

  1. Maria (s. 27.4.1815, k. 13.7.1882) – puoliso Antti Heikinpoika Päätalo (s. 12.5.1815 Oulu, k. 13.7.1884) – Maria muutti puolisonsa luo Ouluun, mutta he palasivat myöhemmin takaisin Laitasaareen ja asuttivat Isomäättää no 16
  2. Kaarina Marketta (s. 30.7.1816, k. vuoden ikäisenä tuhkarokkoon 22.6.1817)
  3. Aappo (s. 16.1.1819) – seuraava isäntä, puoliso, vihitty 26.6.1841 Maria Erkintytär Koistinen (s. 11.11.1818 Oulunsuu)
  4. Jaakko (s. 1.7.1821) – puoliso 26.4.1844 Anna Aapontytär Kosunen (s. 13.10.1821, Kosusen no 10 ainoa tytär – Jaakosta tuli tuli taloon vävy ja myöhemmin isäntä
  5. Riitta Kaisa (s. 15.6.1824, k. 10-vuotiaana keuhkotautiin 30.9.1834, muutaman kuukauden päästä äitinsä kuolemasta)
  6. Juho Sakarias (s. 8.2.1828) – 1. puoliso 28.8.1852 Anna Liisa Tapanintytär Laihiainen (s. 23.12.1817 Laihiainen eli Kokko 30, k. keuhkotautiin 2.11.1852, leskivaimo joka oli aiemmin aviossa Matti Heikinpoika Määtän kanssa Pienimäätässä no 17 – asuivat Juhon kanssa ensin Ähkylää no 37, sittemmin muuttivat takaisin Pienimäättään – 2. puoliso, vihitty 21.7.1854 Riitta Samulintytär Tuohino (s. 28.10.1833 Kempele) – asuivat Pienimäätässä ja myöhemmin Väntilässä, samassa taloudessa Juhon isän ja tämän toisen vaimon kanssa
  7. Liisa (s. 6.12.1846) – syntyi isänsä toisesta avioliitosta.

Isä Aappo teki syytinkisopimuksen poikansa Aapon (s. 1819) kanssa, kun tämä ryhtyi isännäksi.

Kruununtilan katselmuksessa vuonna 1845 nuoren isännän kerrotaan olleen ”erityisen ahkera ja huolellinen maanviljelijä”. Koko katselmuspöytäkirjan voi lukea täältä. Sittemmin Aappo perheineen asutti Tihisen no 6 taloa. 31 32

Perintötila vasaran alla

Vänttilänoja tulvii

1800-luvun puolivälissä Antti Juhonpoika Könönen (s. 12.8.1814) ja Liisa Erkintytär Koistinen (eli Kärppä, s. 2.7.1813) talostelivat Vänttilässä muutaman vuoden. He kuitenkin muuttivat takaisin Antin kotipitäjään Tyrnävälle. 33 34

Vuonna 1853 Vänttilän kruununtilan asumisoikeuden sai Juho Efraim Marianpoika Kärppä (s. 24.1.1817), joka oli entinen merimies ja kotoisin Oulunsuun Kärpän talosta. Hänen vaimonsa Reeta Juhontytär Sipola (s. 31.3.1818) oli kotoisin Lumijoelta. Perhe otti yleisen tavan mukaan talon nimen sukunimekseen. Perheeseen syntyivät lapset

  1. Maria (s. 18.9.1846)
  2. Juho (s. 24.12.1847)
  3. Kalle Kustaa (s. 28.1.1850)
  4. Kaisa Reeta (s. 20.8.1852)
  5. Liisa (s. 15.2.1855). 35 36 37 38

Juho Efraim osti Vänttilän perinnöksi vuonna 1859. 39 Hän kuitenkin velkaantui pahasti ja pakeni velkojiaan vaimonsa kotiseudulle Lumijoelle. 40 Vänttilä myytiin pakkohuutokaupassa vuonna 1870. 41 Huutokauppapöytäkirjassa kerrotaan edellisenä vuonna suoritetusta myyntiarvioinnista:

 26. toukokuuta kulunutta vuotta allekirjoitetulle annetun määräyksen No 730 mukaan on herra kuvernööri käskenyt panna toimeen myyntiarvioinnin mm. Wänttilän 1/6 manttaalin talossa nro 61 Laitasaaren kylässä, jonka asukas Johan Wänttilä on laiminlyönyt v. 1867 ja edellisten vuosien kruununverot 181 markkaa 95 penniä, minkä vuoksi talo on ilmoitettu myytäväksi, ja jonka vuoksi tämä toimeenpanoarviointi suoritettavaksi ja joka nyt tehdään ja sitten kun täällä on kirjoitettu muistiin, että asukas, edellä mainittu Johan Wänttilä, saadun tiedon mukaan jo kolme vuotta sitten hylkäsi tilan ja muutti pois Lumijoen kappeliseurakuntaan, jossa hankkinut itselleen Sippalan talon ja sillä perusteella hänen paluutaan kyseessä olevaan huoneistoon ei voida selvittää…

Pakkohuutokaupassa keväällä 1870 Vänttilän huusivat itselleen Pietari ja Saara Jäppinen. He kuitenkin myivät talon Juho Juhaninpoika Tuohinolle (s. 4.7.1842 Tuohino no 71) jo saman vuoden syksyllä, kauppahinta oli 600 markkaa. Juhon sijasta taloon asettuikin hänen veljensä Kaaperi Juhaninpoika Tuohino (s. 8.9.1845) ja tämän vaimo Anna Helena Jaakontytär Jaara (s. 25.12.1850 Kiiminki). Kaaperi osti talon veljeltään parin vuoden päästä 600 markalla. Myös Juhon ja Kaaperin sisar, Riitta Juhanintytär Tuohino (s. 18.2.1840) asui Vänttilässä jonkin aikaa, kunnes nai Olli Ollinpoika Parviaisen (s. 4.2.1851) ja muutti emännäksi parin virstan päähän Parviaiseen no 2. 42 43 44

mannikon_kuvista_vanttilan_navetta_50-luvulla_p

Samoihin aikoihin naapurissa, Käärmekankaan talossa no 66, asuivat Aukusti Juhonpoika Määttä (eli Yrjänä, s. 23.2.1847 Yrjänä no 29) ja Eeva Heikintytär Kemppainen (s. 15.2.1848). 45 Molemmat kuolivat keuhkotautiin vuonna 1874 ja Kaaperi Juhaninpoika nimitetään holhoojaksi heidän orvoksi jääneelle pojalleen, Juho Aukustinpoika Käärmekankaalle (s. 13.8.1869). Kaaperi myi Käärmekankaan talon oululaisille Åströmin veljeksille vuonna 1876, mutta vaikuttaa siltä, että hän käytti kaupasta saamansa rahat omiin tarkoituksiinsa. Myöhemmin Juho Aukustinpojan holhoojaksi nimittäin vaihtui Heikki Yrjänä (todennäköisesti Aukusti Juhonpojan veli) ja Vänttilä myytiin huutokaupalla Juhon perintörahojen takaisin saamiseksi. Lainhuudatusasiakirjoissa todetaan:

Wuonna 1879 Toukuun 26 päivä ulostarjottiin julkisella ja laillisella aikaa julistettu vapaa ehtoisella huutokaupalla joka toimitettiin paikalla Kaaperi Wänttilältä annetun valtakirjan mukaan siittä 15. päivästä sisälläolevaa kuuta ja vuotta häneltä holhotun alaikäisen Johan Kärmetkankaan perintö rahain maksuksi Wänttilä niminen perintömaa no 61 1/6 osa veronen Muhoksen pitäjän Laitasaaren kylässä kaikkine huoneineen, tiluksineen…

Huutokaupassa korkeimman huudon, 1500 markkaa, teki Juhani Samulinpoika Turpeinen (eli Kauppi, s. 20.1.1845 Kauppi no 36), joka muutti taloon vaimonsa Marja Liisa Juhontytär Ahmalan (s. 24.12.1835) ja heidän kolmen lapsensa kanssa. 46 47 48 49

1800-luvun lopussa Vänttilän maille perustettiin mäkitupa/torppa, Pellonpää.

Vuosisata samalla suvulla

Vänttilän pirtti

Vuonna 1901 Kuusamosta kotoisin olevat Emmanuel (s. 18.9.1865) ja Ulla Korpela o.s. Aho (Ulriika, s. 18.12.1869) ostivat Vänttilän 8000 markalla. 50 51 52 Emmanuel oli käynyt Amerikassa tienaamassa talorahat ja tiettäväsi hän rakensi Vänttilään uuden päärakennuksen, yhden huoneen pirtin, joka on nykyisen päärakennuksen vanhin osa. Vasemmalla olevassa, 1940-luvulla otetussa kuvassa näkyy pirtin pääty alkuperäisessä asussaan. Emmanuel rakensi myös hirsisen navetan 1910-luvulla ja siirsi sen jatkoksi useita aittarakennuksia.

Korpelan suku omisti Vänttilän yli 100 vuoden ajan. 53 54

Vänttilä vuonna 1950

Pellonpää 61:1

Aittala 61:3

Vänttilä/Riihelä 61:5 Kaarlo Einari Emmanuelinpoika Korpela (s. 21.10.1914), puoliso Aino Helmi Pyykkönen (s. 1916 Suomussalmi) sekä lapset.

– Vänttilän nykyinen emäntä Jaana Hietala, Solja Holappa täydentänyt ja lisännyt  perheiden lapset

  1. Tyrnävä rk 1738-1740
  2. Maakirja 1789, 9516, s. 316
  3. Tyrnävä hk 1747, s. 89
  4. Oulun pohjoisen kihlakunnan kruununvoudin arkisto, CIII:1 Maaherran päätöksiä ja niihin liittyviä asiakirjoja
  5. Muhos kl 1771-1780, s. 316
  6. Muhos rk 1771-1777, s. 260
  7. Muhos hk 1777, s. 136
  8. Muhos vl 1753-1780, jakso 19
  9. Muhos rk 1771-1777, s. 232
  10. Muhos kl 1771-80
  11. Muhos rk 1771-1777, s. 260
  12. Muhos rk 1778-1780, jakso 121
  13. Muhos rk 1781-1786, jakso 186
  14. Muhos rk 1786-1793, s. 138
  15. Muhos rk 1794-1801, s. 65
  16. Muhos hk 1893, s. 118
  17. Muhos rk 1802-1811, s. 97
  18. Muhos hk 1800, s. 215
  19. Muhos hk 1804, s. 224
  20. Muhos rk 1802-1811, s. 236
  21. Muhos hk 1808, s. 374
  22. Muhos rk 1812-1818, s. 139
  23. Muhos hk 1810, s. 305
  24. Muhos hk 1815, s. 230
  25. Muhos rk 1819-1826, s. 143
  26. Muhos hk 1825, s. 192
  27. Muhos rk 1826-1832, s. 153
  28. Muhos rk 1833-1839, s. 286
  29. Muhos rk 1840-1846, s. 309
  30. Muhos hk 1840, s. 321
  31. Kruununtilojen, kruunun uudistilojen ja autiotilojen katselmuspöytäkirjat 1845-1885. Hg1:18. Oulun lääninhallituksen lääninkonttorin arkisto. OMA
  32. Muhos rk 1847-1853, s. 322
  33. Muhos rk 1847-1853, 322
  34. Muhos hk 1850, s. 394
  35. Oulujoki rk 1811-1825, s. 50
  36. Muhos rk 1847-1853, s. 322
  37. Muhos hk 1855, s. 473
  38. Muhos rk 1853-1862, s. 312
  39. Senaatin perinnöksiostoasiakirjat, KA
  40. Muhos hk 1870, s. 415
  41. Oulun kihlakunnan kruununvoudin arkisto, F:2 Kiinteistöjen pakkohuutokauppapöytäkirjat, OMA
  42. Oulun raastuvanoikeuden I arkisto, AIb Lainhuudatus-, kiinnitys- ja holhouspöytäkirjat 1872, 1874 OMA
  43. Muhos rk 1862-1771, s. 324
  44. Muhos hk 1875, s. 402
  45. Muhos rk 1862-1871, s. 332
  46. Oulun raastuvanoikeuden I arkisto, AIb Lainhuudatus-, kiinnitys- ja holhouspöytäkirjat 1880 OMA
  47. Muhos hk 1880, s. 275
  48. Muhos rk 1881-1890, s. 448
  49. Muhos rk 1891-1901, s. 464
  50. Kuusamo rk 1885-94, s. 332
  51. Oulun raastuvanoikeuden I arkisto, AIb Lainhuudatus-, kiinnitys- ja holhouspöytäkirjat 1903, OMA
  52. Muhos ml 1891-1904
  53. Korpelan suvun jäsenten haastattelut, 2010
  54. Muhos hk 1915, s. 353

2 vastausta kohteessa Vänttilä no 61

  1. Raimo sanoo:

    Mistä nimi Vänttilä?
    Oletko selvitellyt Vänttilä nimen alkuperää. Mielestäni ei talossa ole ollut
    tuon nimistä asukasta, joka nimen olisi tuonut. Minulle on syntynyt ajatus yhdistää tila allaolevaan joka katoaa juuri suuren Pohjansodan alkuvuosina kuitenkin ennen vuotta 1722. Olisi mielenkiintoista saada tuohon varmuus sillä nimestä päätellen Laitasaressa olisi Hakkarilan lisäksi ollut toinenkin sotilavirkatalo

    Fältilä Bostel Muhos Laitasaari
    (rk1699-1712) Fältväbel Lars Amrosius

  2. Jaana sanoo:

    Raimo, olen miettinyt ja aihe kiinnostaa kovasti. Oletan, että Vänttilänoja, joka virtaa talon vierestä, on saanut nimensä talosta eikä päinvastoin. En ole löytänyt mitään yhteyttä talon perustaneen Kalle Haatajan ja nimen välille.

    Tiedän, että Haukiputaalla on ollut tuohon aikaan Vänttilä eli Kurkela -niminen talo ja olen meinannut tutkia, josko Kalle olisi ehtinyt poiketa siellä. Samannimisiä taloja löytyy toki muualtakin Suomesta, siis nykyisinkin, mm. Kuopiosta, Tohmajärveltä, Heinävedeltä, Varkaudesta, Rantasalmelta, Tuusniemeltä sekä 2 kpl Kiteeltä ja 2 kpl Limingasta. Nimellä lienee siis jokin merkitys, koska se on noinkin yleisesti käytössä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *