Tyllinoja no 46

Tyllinoja, ote pitäjänkartasta

Kemin komppanian entinen sotilas perusti Tyllinojan

Tyllinojan uudistila on todennäköisesti perustettu viimeistään vuonna 1762, jolloin tilalle asettui asumaan uudistilallinen, Kemin komppanian entinen sotilas Heikki Magnuksenpoika Tyllinoja eli Räf (s. n. 1717, k. 15.6.1765 polttotautiin). Heikin vaimo oli Anna Heikintytär Perttunen (s. 1722, k. 26.5.1765 polttotautiin) – heidät oli vihitty 26.4.1748. Pariskunnalla oli lapset

  1. Maria (s. 2.7.1749, k. 26.7.1749)
  2. Kaarina (s. 4.2.1751)
  3. Johanna (s. 1.5.1753) – puoliso vihitty 24.2.1779 kyytirättäri Hannu Pekanpoika  Pelkonen (myös Remes, s. kaksosena 7.11.1744 Laitasaari, k. 7.12.1795), heillä poika Hannu (s. 5.11.1779) – sittemmin uudisasukkaina Viinikanojassa no 67
  4. Eeva (s. 14.3.1761, k. 3.2.1782 keuhkotautiin). 1

Pohjanmaan jalkaväkirykmentin värväysluettelosta, Kemin komppaniasta vuodelta 1749 löytyy Henrik Magnusson Rääf 31-vuotias, naimisissa, ruotunumero 50. Sen mukaan Heikki olisi syntynyt noin vuonna 1718. Todennäköisesti kysymyksessä on sama mies.

Seuraava Räf -niminen sotilas vuodesta 1757 lähtien oli Pekka Räf (alk. Kärppä, s. 1728, k. 27.4.1797 kuumeeseen). Hänellä ja 16.2.1753 Muhoksella vihityllä vaimollaan Elina Jaakontytär Juvanilla (s. 1732, k. 23.4.1796 vesitautiin) oli lapset

  1. Liisa (s. 1753)
  2. Kaarina (s. 26.9.1759)
  3. Valpuri (s. tammikuussa 1762, k. 1.11.1763 yskään)
  4. Saara (s. 8.5.1765)
  5. Pekka (s. 25.11.1767)
  6. Jaakko (s. 26.8.1770, k. 1796)
  7. Elsa Marketta (s. 2.1.1778 k. 29.3.1778)
  8. Juho (s. 19.11.1781)
  9. Maria (s. 8.4.1783). 2 3

Perhe asui ilmeisesti juuri Räfin sotilastorpassa aiemman sotilaan perustettua uudistilan.

Uudisasukasperhettä kohtasi tragedia – vanhemmat kuolivat polttotautiin alle 50-vuotiaina, ensin Anna ja sitten Heikki.

Heidän jälkeensä viimeistään vuodesta 1766 lähtien tilalla asui Juho Juhonpoika Perttunen (s. n. 1730) ja vaimonsa Regina Hannuntytär Kallilla (s. n. 1728). He tulivat Tyllinojalle Kempeleestä. Lisäksi tilalla asui Heikin vaimon Annan veli Olli Heikinpoika Perttunen (s. n. 1730, k. 21.01.1795 Laitasaari). Hänen vaimonsa oli Marketta Pietarintytär Lukkari (s. n. 1740, k. 03.02.1806 Laitasaari) – heidät oli vihitty Temmeksellä 09.01.1757. Olli asui tilalla itsellisenä ja oli tullut Limingasta vuonna 1758. 4 5

Juholla ja Reginalla oli ainakin seuraavat lapset, joista neljä ensimmäistä syntyi Kempeleessä 6 7 8

  1. Juho (s. 10.2.1758, k. 22.3.1758)
  2. Heikki (s. 27.9.1759)
  3. Liisa (s. 15.4.1762)
  4. Juho (s. 14.1. 1765)
  5. Jaakko (s.13.12.1767)
  6. Perttu (s. 17.7.1772).

Juho saattoi olla Anna Perttusen sukulainen koska tilalla asuviksi mainitaan ”tytärpuolet”, edellisen isännän Heikki Räfin tyttäret, Maria (s. 1749) ja Eeva (s. 1761). Tyttöjen vanhemmat olivat kuolleet saman kuukauden sisällä polttotautiin.

Juho pesueineen muutti vuonna 1778 Temmekselle. Tarina kertoo – ja vanha karttakin sen vahvistaa – että Räävin pellolla Oulujokivarressa oli Tylliin liittyvä sotilastorppa. Räv nimi oli annettu värväystilanteessa henkilölle, jonka  ulkomuodossa löytyi värvääjän mukaan ketun piirteitä! 9

Halosia ja Hännisiä

Tyllin rakennuksia Seuraavaksi tilalla asui Pekka Tapaninpoika Halonen (s. 13.5.1737 Muhoskylä Halola) ja hänen vaimonsa Helena Bergqvist (s. 1738), heidät vihittiin Muhoksella 7.7.1778. Pekka tuli Tylliin Oulunsuun Maikkulan ja Laitasaaren Tuohinon eli Puujalan no 50 kautta  ja oli sitten Tyllinojan jälkeen Kestin torpparina. Pekka oli ennen Helenaa naimisissa Valpuri Antintytär Huovisen ( s. 1.5.1741 Huovinen no 15, k. 16.6.1777) kanssa – heidät oli vihitty 15.3.1759 Muhoksella, tästä liitosta  lapsetkin olivat; 10 11

  1. Tapani (s. 9.4.1760 Muhoskylä)
  2. Matti (s. 1764)
  3. Liisa (s. 7.6.1771 Laitasaari)
  4. Kalle (s. 21.5.1774 Laitasaari)
  5. Saara (s. 3.6.1777 Laitasaari).

Perukirja 22.5.1778

Anders Huovinen ja vaimo Lisa Carlintytär kuolleet edellinen elokuussa ja jälkimmäinen syyskuussa Huovisen 1/4 mantt. tilalla Laitasaaressa. Lapset lautamies Carl Huovinen, Anders Viinikka ja Matts Huovinen, tytär Walborg naimisissa Pehr Halosen kanssa ja Lisa Olof Greuksen kanssa Muhoskylästä.

Vaimo Walborg Andersintytär Huovinen kuoli 20.6. (huom oikea kuolinaika 16.6.1777) Lapset Matts, Pehr ja Carl, Lisa, kaikki täysi-ikäisiä vuonna 1778. Pehr Staffanssonin holhoojaksi Olof Greus, vainajan sisaren mies. Jäi leski Pehr Staffansson Tyllinoja (alkuaan Halonen). 12 

Pekan lisäksi tilalle tuli asumaan kyläseppä Heikki Heikinpoika Hänninen  (s. n. 1741) ja vaimonsa Marketta Antintytär Heikura (s. 1752). Heikki ja Marketta vihittiin Muhoksella 24.4.1781. Heillä oli ainakin seuraavat lapset, kaikki syntyneet Laitasaaressa 13 14

  1. Kaarina (s. 22.6.1783, k. lapsena 18.11.1783 hinkuyskään)
  2. Antti (s. 19.10.1784)
  3. Johannes (s. 28.5.1787)
  4. Maria (s. 5.12.1788).

Pekan vaimo kuoli ja leski muutti tyttärensä kanssa Lumijoelle, Heikin löytää sittemmin perheineen maattomien luettelosta.

Kestin tytär puolisoineen taloon

1920-luvulla Ruotolan kalakulteella kalamajan edustalla Pyhäkoskella Seuraavaksi isännäksi tilalle tuli Erkki Matinpoika Ukkola (alkuaan Kolehmainen,  myöh. Askola ja myös Laihiainen, s. 22.12.1748 Utajärvi Niskankylä, k. 4.5.1850 Oulun msrk) ja vaimonsa  Saara Tanelintytär Kesti (s. 23.12.1750 Kesti no 35). Heidät vihittiin Muhoksella 25.9.1772. Heillä oli ainakin seuraavat lapset, joista ensimmäiset syntyivät Muhoskylässä ja kolme viimeisintä Laitasaaressa 15 16

  1. Olli (s. 7.1.1773) – puoliso Dorde Matintytär Tomperi (s. 27.2.1764, k. 21.2.1800)
  2. Taneli (s. 22.12.1774)
  3. Erkki (s. 4.3.1778)
  4. Iisakki (s. 9.3.1780)
  5. Heikki (s. 1.2.1781)
  6. Maria (s. 23.9.1782)
  7. Matti (s. 27.1.1785) – puoliso Marketta Juhontytär Kanniainen (s. 1785 Oulujoki) – asuivat vuodesta 1824 Inkalassa no 38
  8. Juho (s. 8.8.1789)
  9. Jaakko (s. 16.4.1792, k. 28.3.1794).

Tämäkään väki ei asunut pidempään tilalla – he lähtivät tilalta noin 1793 jälkeen; Erkki muutti pesueineen naapuritaloon eli Laihiaiseen no 30. Tapahtuiko jonkinlainen tilusvaihto, koska Laihiaisesta tuli sitten väkeä vastaavasti Tyllinojaan.

Hartikat Laihaisesta Tyllinojaan

Tyllin aitta ja muita rakennuksia Tilalle kirjattiin isännäksi vuodesta 1794 alkaen Olli Jaakonpoika Hartikka (s. 20.2.1766, k. 9.5.1825 halvaukseen) ja vaimonsa Helena Samulintytär Paldanius (s. 15.12.1761 Tyrnävä, k. 13.1.1814 keuhkotautiin) – heidät oli vihitty  Muhoksella 6.4.1790 . He tulivat Tyllinojalle Laihiaisesta no 30. He saivat Tyllinojassa ainakin seuraavat lapset 17 18

  1. Valpuri (s. 16.1.1794, k. 9.7.1803 rokkoon)
  2. Jaakko (s. 1.7.1795, k. 8.12.1800 hinkuyskään)
  3. Ulrika (s. 5.2.1798, k. 18.9.1873) – puoliso vihitty 28.6.1821 Elias Juhonpoika Kemilä (myöh. Hjerppe, s. 22.5.1800 Utajärvi Sanginkylä, k. 8.9.1876 Utajärvi) – asuivat ensin Sangin Kemilässä, sitten myöhemmin poikansa taloudessa Niskankylän Hovissa eli Hjerpessä
  4. Olli (s. 1.8.1800, k. 8.7.1807)
  5. Helena (s. 27.2.1803, k. 25.6.1807 tuntemattomaan tautiin)
  6. Samuli (s. 4.12.1804, k. 17.11.1880 Tyllinojassa) – seuraava isäntä, puoliso vihitty 2.7.1825 Maria Liisantytär Piirainen (s. 27.3.1801 Oulu, k. 27.11.1858).

Lisäksi tilalla asui jokin aikaa myös Ollin veli Jaakko Hartikka (s. 1749) vaimonsa Liisa Kärpän kanssa.

Helenan kuoltua 1814 Olli avioitui 28.6.1814 Liisa Paavontytär Piiraisen (s. 5.12.1773 Ketola no 27, k. 27.12.1848 Tyllinojassa) kanssa, he saivat ainakin lapset

  1. Anna Liisa (s. 3.7.1815)
  2. Olli (s. 30.7.1817) – puoliso vihitty Muhoksella 11.5.1842 Liisa Maria Matintytär Lotvonen.

Liisalla oli Tyllinojaan tullessaan tytär Maria, joka avioitui Ollin pojan Samulin kanssa. Ollin kuoltua 1825 leski Liisa talosteli tilalla poikapuolensa Samulin ja tyttärensä Marian kanssa. Samuli ja Maria saivat Tyllinojassa ainakin seuraavat lapset: 19 20 21 22 23

  1. Olli (s. 3.6.1826) – puoliso vihitty 5.12.1850 Maria Liisa Paavontytär Keinänen (s. 23.1.1828, k. 07.12.1890 Laitasaari), muuttivat asumaan Ylikoistilaan no 22  ja oli sittemmin nimellä Perttunen. Olli vaihtoi tiluksia Heikki Hartikan eli Tikkasen kanssa ja asui sitten Ylikosusessa no 9.  24
  2. Maria Liisa (s. 19.2.1829) – puoliso vihitty 12.6.1852 Heikki Kustaanpoika Henttunen (myöh. Mertaniemi, s. 1.4.1827, k. 19.11.1899 Muhos), Maria muutti miniäksi Honkalaan Honkasenahoon no 68 josta muuttivat noin 1859 Kylmälänkylän Mertaniemeen no 15 – heidän pojastaan Juho Samulista tuli sittemmin Tyllinojan uusi isäntä 25 26
  3. Jaakko (s. 9.11.1831, k. 24.1.1901 Tyllinojassa) – seuraava Tyllinojan isäntä isänsä Samulin jälkeen, puoliso vihitty 7.7.1855 Liisa Mikontytär Karjalainen (myöh. Pesola, s. 17.6.1819, k. 29.11.1901  Muhos) Honkalankylän Pesolasta no 47 – muuttivat rippikirjan mukaan 4.8.1855 Utajärvelle, mutta palasivat sieltä takaisin Tyllinojaan, lapseton pariskunta 27 28 29
  4. Helena (s. 10.1.1835, k. 03.05.1894 Muhos Kylmälänkylä) – Helenan 1. puoliso vihitty 22.6.1858 leski Juho Laurinpoika Kontu (alk. Määttä, myöhemmin Väärä, s. 30.5.1822, k. 10.10.1872 Laitasaari); asuivat Konnussa no 31. 2. puoliso vihitty 11.04.1874 Adolf Laurinpoika Seppänen (eli Kukkonen s. 28.01.1846  Utajärvi)  30
  5. Anna Saara (s. 19.2.1838) – muutti Tyrnävälle 1860, puoliso vihitty siellä 30.03.1860 Juho Niilonpoika Mattila (s. 29.10.1837 Tyrnävä)
  6. Juho (s. 10.6.1841, k. 19.02.1900 Oulu) – puoliso vihitty 4.10.1863 Maria Liisa Pernu (s. 30.04.1836 k. 08.06.1880 Oulu)
  7. Samuli (s. 11.12.1845) – puoliso vihitty Muhoksella 9.4.1871 Maria Heikintytär Hartikka (s. 18.4.1846 Laitasaari).

Jaakko ja Maria Tyllinoja ostivat Tyllinojan perinnöksi 3.9.1863, jolloin tila oli kooltaan 1/6 manttaalia. Perinnöksiostokirjan hän on saanut 2.11.1863. Koska Jaakko ja Maria jäivät ilman omia perillisiä muutti Jaakon sisaren Maria Liisan poika Juho Samuli Mertaniemi (s. 6.8.1858 Kylmälänkylä Mertaniemi no 15) Tyllinojaan ottopojaksi viimeistään vuonna 1885. Juhosta tuli myöhemmin Tyllinojan seuraava isäntä – hän osti Tyllinojan enoltaan ja kasvatti-isältään Jaakolta 13.12.1887. Juho vihittiin Muhoksella 27.3.1890 Kaisa Maria Heikintytär Härkösen (s. 13.1.1871 Säräisniemi, k. 10.07.1939 Tyllinojassa) kanssa. 31 32

Raimo Rannalta saamani perimätiedon mukaan sekä kastekirjojenkin mukaan tilalla asui torpparina, työmiehenä ja renkinä  Jaakko Heikinpoika Mertaniemi (eli Henttunen ja Honkasenaho, s. 11.11.1869 Muhos Kylmälänkylä). Jaakko oli mm. kummina Juho Tyllinojan tyttärelle Laina Elisabetille ja pojalle Otto Sakeukselle. Jaakon puoliso oli Helena Annantytär Niemelä (s. 26.12.1873 Utajärvi). Myöhemmin hän asui Utajärven Sanginkylällä olevassa Haukiputaan metsänhoitoalueen Syrjälä nimisessä kruununmetsätorpassa.  He siis muuttivat Helenan eli Leenan isäpuolen Juho Piiralan ja Helenan äidin Anna Simontytär Niemelän luokse. Jaakko käväisi myös Amerikassa leveämmän leivän perässä, mutta palasi sieltä takaisin. Passin hän sai vuonna 1903 ja matkusti Amerikkaan 18.03.1903 määränpäänään Calumet Michigan. Paluu ajankohta ei ole tiedossa. 33 34

Tilalla asui vuosien 1899-1900 aikana myös mäkitupalaisina Kalle Jaakko Antinpoika Heikkinen (s. 11.11.1865 Ristijärvi) ja vaimonsa Anna Reeta Juhontytär Laurila (s. 23.4.1864 Muhos) sekä heidän lapsensa. He tulivat Ristijärveltä vuonna 1892. Tyllin tilalla oli Mäntylä -niminen torppa Räävin pellon laidassa; lienevätkö Kalle ja Anna siinä asuneet tuolloin.

Tyllin Kaija Juholle ja Kaisa Marialle syntyi Tyllinojassa ainakin seuraavat lapset 35 36 37 38

  1. Ilma Elisabeth (kastekirjassa nimi Ilna samoin hautakivessä, s. 3.4.1891, k. lapsena 6.2.1895 rintatautiin)
  2. Maria (s. 9.4.1892, k. 17.03.1936 Haukipudas) – puoliso Janne Vanhala
  3. Yrjö Henrik (s. 28.9.1893, k. 20.01.1958 Laitasaari) – puoliso Anna Johanna Räisänen (s. 20.12.1898 Kuopion mlk), asuivat mäkitupalaisina tilan alueella
  4. Signe Katariina (s. 7.5.1895, k.21.09.1987 Muhos) – naimaton, kutsuttiin Tyllin Kaijaksi, piti pyhäkoulua kylän lapsille eri taloissa – kuvassa oikealla
  5. Elvi Margareta (s. 16.4.1897, k. 4.8.1932)
  6. Johan Emil (s. 14.2.1899, k. 1.10.1955 Muhos) – naimaton
  7. Laina Elisabeth (s. 18.9.1901, k. 30.08.1974 Muhos) – naimaton
  8. Lyydi Helena (s. 6.3.1904, k. lapsena 2.5.1904)
  9. Otto Sakkeus (s. 23.8.1905, k. 20.9.1906 vatsuriin)
  10. Arvo Jaakko (s. 20.7.1907, k. 21.05.1979 Muhos) – naimaton
  11. Anna Irja (s. 21.10.1908, k. 31.01.1993 Muhos) – puoliso Aukusti Luukkonen
  12. Otto Lennart (s. 26.2.1913) – kaksonen, naimaton
  13. Onni Artturi (s. 26.2.1913, k. 24.05.1984 ) – kaksonen, puoliso Siiri Räihä.

Ilma Tyllinoja kuolinilmoitus Naimattomat sisarukset Johan Emil eli Eemeli, Arvo, Signe Katariina eli Kaija, Laina ja Otto jäivät pitämään tilaa ja myöhemmin testamentillaan säätivät niin, että Otto Lennart oli heidän osuuksiensa saaja.

Otto Lennartin eläessä tilaa jaettiin ja sen kiinteistön, jossa vanhat rakennukset sijaitsevat nimi on nykyään Vanha Tylli no 46:21 Tämän kiinteistön Otto testamenttasi  vanhimman veljensä Yrjön nuorimmalle pojalle Kaarlo Mertaniemelle.

Vuoteen 1950 mennessä Tyllinojasta jaetut tilat

Mäntylä 46:1 om. Maria Mikkosen perikunta, asukkaina Marttilat Tyrnävältä.

Tyllinoja 46:2 om. Kaisa Maria Mertaniemen perilliset. Tilalla asui Mertaniemiä, Uittoja, Määttäsiä Kanneljärveltä, Marttiset ja Sepät Salmista Karjalasta ja Kaitasuo. 39

– Sari Heimonen, lisätietoja antanut Kaarlo Mertaniemi, Solja Holappa, Anna Heikinheimo, Raimo Ranta

3 vastausta kohteessa Tyllinoja no 46

  1. Sari sanoo:

    Sain Raimo Rannalta tähän mukavasti tarkentavaa tietoja ja ne on lisätty sivulle. Kiitos Raimo!
    Mahtava kuva tuo Tyllin Kaijan kuva – hyvä Kaisu !

    Solja: Hyvä, hyvä – näin ne tiedot täydentyy!

  2. Kalevi Leskelä sanoo:

    Kaksi tositarinaa Tyllin Kaisasta. Tyllin pirtissä pidettiin 1940-1950 luvulla pyhäkoulua. Kaisa toimi opettajana kertoillen meille lapsille raamatullisia tarinoita lempeään tyyliinsä. Kaisa tarjosi mehut ja piparit sekä joka käynnin jälkeen jakoi aiheeseen sopivan kiiltokuvan joita kerättiin ja liimattiin vihkoon.
    Toinen tapaus, kun Oulujoen pohjoispuolen talot Hakkarilaa myöten kuskasivat maidot veneillä Saarelan meijeriin. Meijerin kohdalla alkoi ranta madaltua eivätkä veneet maitolastissa päässeet rantaan. Tyllin Kaisa sanoi toisille maidon tuojille että otetaampa lapiot seuraavalla kerralla matkaan ja kaivetaan rannalle kanava. Niin se sitten tapahtui ja kanava sai nimekseen Kaisan kanava joka näkyi meijerin rannassa vuosikymmenet. Tarinan kertoi minulle Huovisen Veli kauan sitten.
    Kalevi Leskelä

    Solja: Olipa mukava muisto, kiitos Kalevi!

  3. Aimo Kämäräinen sanoo:

    Tyllinojan taloon liittyvää.
    Länsi Iisalmen paikallishistoriaa (4 kylää) tutkiessani tuli vahvasti esiin Vapaussodan aikainen Lillierin Hiihtäjät niminen yksikkö. Hallituksen joukkoihin kuuluneen osaston vahvuus oli 120 miestä joista 62 oli iisalmelaisia, 24 haapaveteläisiä ja noin 30 Oulun seudulta, kauimmaiset Ranualta ja Pudasjärveltä. Osaston sotatie kulki Ikaalisten seudulta Tampereelle.
    Muhoksen Tyllinojalta Hiihtäjiin ilmoittautui Yrjö Henrik Mertaniemi s. 28.9.1893 hän oli mukana Ikaalinen, Rykinmäki, Parkano, Luhalahti, Viljakkala, Hämeenkyrö, Mannamäki ja Nokian taisteluissa. Lillierin Hiihtäjistä on kertomus paikallishistoriikissa Täällä ovat juuremme, sivuilla 388-397, Bookwell Oy Porvoo 2012. Teos on mm. Oulun Yliopiston kirjastossa. Hiihtäjistä on valmistettu kolmiopurjeen muotoinen hopeinen ruuvimerkki JH Pekurilla Oulussa, siinä on teksti Lillierin Hiihtäjät ja sauva ja kivääri ristikkäin. Tiedossani on yksi tätä keräilijöiden haluamaa kallista merkkiä.

    Solja: Kiitos mielenkiintoisesta lisätiedosta! Päivitin myös Mertaniemen veljeksistä kertovaa artikkelia. En nimittäin ollut huomannut Yrjöä Muhoksen sotaveteraanimatrikkelista, koska hän on siinä sukunimellä Tyllinoja eikä Mertaniemi kuten muut http://www.laitasaari.fi/veljekset-suomea-puolustamassa/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *