Tihinen no 6

Ragvald Tihinen Hyrynsalmelta 1600-luvun alussa

Oulujokilaakson historia -kirjan mukaan Tihisen talo mainitaan vuoden 1654 maakirjassa. 1 Talo on kuitenkin ollut olemassa jo aikaisemmin.

Tihinen v. 1739 Vikarin kartassa

Laitasaaren maakirjoihin ja kymmenysluetteloihin tulee nimi, jota tavataan myös Oulun erämaan eli Kainuun verokirjoissa (Hyrynsalmi). Ragvald Olofinpoika tai toisinaan Ravaldiksi, Raualiksi tai Rafaeliksi kirjoitettu. Hänet on kirjattu Laitasaaressa ensimmäisen kerran Tihiseksi vuoden 1629 ruodutusluetteloon ja iäksi ilmoitetaan 72 vuotta. Saman vuoden ruodutusluettelo mainitsee samanikäisen ja samannimisen miehen Hyrynsalmella Tihinen 1/8 manttaalin isäntänä. Raimo Rannan tutkimusten mukaan hän lähti Ristijärven Tihilästä ja toi Laitasaaren talolle nimen, jota se kantaa tänäkin päivänä. Ragvald palasi kotilalleen Hyrynjärven rantaan ja hänen poikansa Jöns jatkoi Tihisen isäntänä. 2 3

Ragvald on kirjauksista päätellen muuttanut noin 1616-20 Hyrynsalmelle jättäen Laitasaaren Tihisen pojalleen Jönsille ja tämän vaimolle Marketta Antintyttärelle. Jöns on kirjattu Tihisen  isännäksi vuodesta 1620 lähtien.

Käräjät 20.-21.7.1647 4

Erik Olofsson / Oulunsalo saamaan Jöns Tihiseltä / Laitasaari puolet poikansa varustemaksusta sekä hänen ruotukumppaneiltaan 4 ½ tlr, lautamiesten tutkimuksen mukaan ei ole maksettu.

Lapsia pariskunnalla oli ainakin kolme poikaa jotka jatkoivat talonpitoa. Tila näyttäisi manttaaliluvun perusteella olleen jakamaton eli sitä oli hoidettu veljesten kesken:

  1. Erkki – isäntänä isänsä Jönsin jälkeen, vaimo Marketta Jaakontytär – vaimo mainitaan leskeksi ja kanssa-asujaksi vuoden 1674 henkikirjassa 5
  2. Matti – jatkoi talonpitoa veljensä Erkin kuoleman jälkeen vuodesta 1674 vaimonaan Liisa Mikontytär joka kuoli noin vuonna 1677-79, uusi vaimo Kirsti Tapanintytär kirjattiin vuonna 1680 talon emännäksi
  3. Olli – hänestä tiedot ovat toistaiseksi hyvin niukat – ajalla 1678-81 on hänet kirjattu kanssa-asujaksi Tihiseen, vaimosta ei mainintaa. 6 7

Erkki Jönsinpojan poika Erkki Erkinpoika Tihinen tuli talon isännäksi setänsä Matin jälkeen vuoden 1685 tienoilla. Erkin vaimo oli nimeltään Maria. Pariskunnan lapsia: 8 9 10

  1. Valpuri (s. n. 1685, k. 64-vuotiaana 2.4.1749 pistoksiin) – avioitui Matti Yrjönpojan kanssa, joka kuoli isovihan aikaan; leski Valpuri vihittiin 3.4.1722 toiseen avioliittoon kuusamolaisen Matti Pentinpoika Karjalaisen (s. 1695) kanssa joka tuli taloon vävyksi ja myöhemmin isännäksi
  2. Erkki – kanssa-asuja tilalla
  3. Olli – puoliso Karhusta no 7 Kaarina Iisakintytär Karhu, asuivat vaimon kotitilalla
  4. Heikki – oli suutari ja asui Oulussa, 1. puoliso, vihitty 03.05.1724 Liisa Hannuntytär Kaakinen, 2. puoliso, vihitty 12.10.1742 Liisa Heikintytär Laurin, 3. puoliso, vihitty 31.08.1745 Marketta Matintytär Manninen.

Henkikirjassa vuonna 1695 mainitaan lisäksi Erkin veli Aatami Kaarina-vaimoineen, joka leskeytyy seuraavana vuonna. 1690-luvun lopulla Maria-emäntä mainitaan heikoksi, köyhäksi ja sairaaksi ja taloon tulee hänen avukseen oma sisar Anna. 11 12

Muhoksen kirkonkirjoissa mainitaan että Erkki Tihisen pojan Heikin  ryöstivät venäläiset isonvihan aikaan? Palasiko Heikki takaisin Venäjältä – oliko hän yllämainittu myöhemmin suutarina toiminut Heikki?

Kanssa-asukkaana ajalla 1723-40 Tihisessä oli myös nuoren emännän eli Valpurin poika hänen ensimmäisestä avioliitostaan eli Erkki Matinpoika Tihinen (s. 1713). Erkin ensimmäinen vaimo oli Anna Pekantytär Määttä (s. 10.8.1725 Pienimäättä no 17, k. 1755 Kruunupyyn sairaala) ja toinen Inkeri Niilotytär Hyrkäs (s. n. 1716 Muhos, k. 25.09.1771 Kylmälänkylä). Erkki Matinpoika Tihinen kuoli 11.11.1783 Kylmälänkylässä Nalkin eli Kukkosen isäntänä. Erkki mainitaan myös jäljempänä Tihisen ja Hyvärisen tilojen lainhuudoissa.

Paavoloita Utajärveltä

Erkki Heikinpoika Paavola eli Hyvönen/Hyvärinen (s. n. 1686 Utajärvi Sanginkylä, k. 54-vuotiaana 06.06.1740 Laitasaari) muutti perheineen Utajärveltä Muhoskylän Hyväriseen no 42, joka oli jäänyt autioksi edellisen isännän Erkki Hyvärisen jälkeen. Erkki Paavola oli siellä talollisena rippikirjan mukaan ajalla 1723-32. Hänen vaimonsa oli Valpuri Eskontytär (s. n. 1683, k. 02.09.1755 Muhos Kylmälä). Perhe muutti Tihiseen vuonna 1740; sekä isä että poika Erkki kuolivat heti muuton jälkeen. Leski Valpuri muutti poikiensa Matin ja Pekan mukana Kylmälänkylän Kärsämään no 9.

  1. Matti (s. 06.03.1722 Muhos Laitasaari) – myöhemmin Tihisen isäntänä
  2. Erkki (s. 1723 Muhos Laitasaari, k. 17-vuotiaana 18.05.1740 Laitasaari)
  3. Kaarina (s. n. 1726 Muhos) – puoliso Mikko Öysti
  4. Pekka (s. 25.01.1727 Muhos Laitasaari, k. 24.10.1803) – puoliso Anna Laurintytär Määttä (s. 10.8.1725), asuivat myös Kärsämässä 1740-luvulla. 13 14

Uusi isäntä Kuusamosta isovihan jälkeen

Valpuri ja Matti Pentinpoika Karjalaiselle eli Tihiselle syntyi ainakin poika Pentti (s. 12.4.1730) joka avioitui 17.2.1752 oulunsuulaisen Riitta Jaakontytär Korhosen kanssa. Matin vanhemmat Valpuri ja Pentti Karjalainen (s. 1655, k. 27.10.1740) asuivat Tihisessä kanssa-asukkaina sekä veljet Erkki ja Juho vaimonsa Marketta Juhontyttären Keräsen eli Kopsan no 42 tyttären kanssa kanssa.

Jäätyään leskeksi Matti Pentinpoika avioitui toistamiseen, vaimo oli 27.12.1749 vihitty Juliana Erkitytär Timonen (s. 1709 Pudasjärvi), jonka edellinen mies, vuokkiniemeläinen Ivan Pahominpoika Kurkinen oli kuollut noin vuonna 1741. Matin perhe muutti Muhoksen Kylmälänkylään Kärsämään no 9 1740-luvun puolenvälin jälkeen. Matti kuoli siellä polttotautiin 9.9.1763 ollen 68-vuotias. 15 16 17 18

Perukirja

11.10.1740 leski Walborg Eskelintytär, perilliset miehen Erik Henrikinpoika Tihisen jälkeen 1/2 mtl tilalla Laitasaaressa, Mats ja Peer Erikinpojat. 19

Lainhuudot Oulu ja Hailuoto 18.7.1740 (kuva 739) Tihisen ja Hyvärisen talot:

Kuolleen Erkki (Paavola) Hyvärisen poika Matti (Paavola) Hyvärinen esitti vaihtokirjan, alla mainitulla päivämäärällä ovat allekirjoittaneet tehneet keskenään seuraavan vapaaehtoisen sopimusasiakirjan ja tilan vaihdon.

Matti (Pentinpoika Karjalainen eli) Tihinen vaimonsa (Valpuri Erkintytär Tihisen) omaisten suostumuksella luovuttaa Erkki (Paavola) Hyväriselle ½ manttaalin perintötilansa Muhoksen kappelin Laitasaaren kylässä sitä vastaan, että saa Hyvärisen 1/8 manttaalin kruunun tilan Muhoskylästä sekä rahaa 280 taalaria, josta luovutetaan herra raatimies Barthold Freselle velan maksuna 141 taalaria 7 äyriä ja loput 138 taalaria 25 äyriä maksetaan Matin poikapuolelle Erkki (Matti Yrjönpoika) Tihiselle.

Oulu 21.3.1740

Todistaa Hendric Klowensich    Matti Tihinen    Erkki Hyvärinen

Berthold Frese    Amb. Gallenius    Erkki Tihinen

Erkki Hyvärinen on maksanut 36 taalaria velkaa ja osuutensa lainhuudatuksesta 18.4.1740, huudatettu ensimmäisen kerran ilman moitetta. 20

Tihisen isäntäparina 1740-luvulla oli aiemman isännän poika eli Matti Erkinpoika Tihinen (alk. Paavola ja Hyvönen, myöh. Kärsämä, s. 1722, k. 14.11.1803 Muhos Kylmälä) ja vaimonsa Valpuri Heikintytär Hyttinen (s. 1721 Pudasjärvi, k. 09.10.1785 Muhos Kylmälä). Heidät oli vihitty 13.12.1740 Muhoksella. Heille oli ainakin seuraavat lapset, kaikki Kylmälänkylässä syntyneitä

  1. Erkki (s. 22.04.1746)
  2. Heikki (s. 29.4.1749, k. lapsena 25.9.1749 rokkoon)
  3. Liisa (s. 25.07.1750).

Perhe asui Tihisessä vielä vuonna 1745, mutta jo vuonna 1749 Muhoksen Kylmälänkylän Kärsämässä – seuraavanlaisen tilusten vaihtokirja teon jälkeen. 21 22

Lukkari Henrik Bohm teki vaihtokaupat

Käräjät 1.8.1746 23

Oululainen kauppias Johan Lithovius esitti Muhoksen lukkari Henrik Bohmin puolesta 3.10.1745 päivätyn kauppakirjan, minkä mukaan Jaakko Lämsä oli 9.3.1745 lunastanut Antti Kärsämältä eli Suorsalta vaimonsa Marja Jaakontyttären isän 1/4 manttaalin Kärsämän perintötilan Ahmakselta, ja myynyt tilan vaimonsa suostumuksella Muhoksen lukkarille Henrik Bohmille 950 kuparitaalarilla ja saanut rahat. Sitten kauppias Lithovius kertoi, että Jaakko Lämsän vaimon veli talollinen Simo Kaakinen eli Kärsämä on vaatinut 5.11.1745 lukkari Bohmilta 30 kuparirahaa kaupan moittimatta jättämisestä.

1. lainhuuto

Edelleen kauppias Lithovius esitti 29.10.1745 allekirjoitetun sopimuksen, jossa Henrik Bohm luovuttaa laitasaarelaiselle perintötilalliselle Matti (Paavola) Tihiselle vastikään Jaakko Lämsältä ostamansa 1/4 manttaalin Kärsämän perintötilan, ja vastineeksi Matti Tihinen luovuttaa lukkarille 1/2 manttaalin Tihisen perintötilan Laitasaaresta ja 280 kuparitaalaria. Allekirjoittajina todistajien lisäksi Henrik Bohm sekä Matti ja Pekka Tihinen.

Kun edellinen oli luettu, valtuutettu Lithovius esitti vielä 29.7.1746 laaditun sopimuksen, jossa talollinen Heikki Tihinen, joka oli kutsunut Henrik Bohmin oikeuteen, koska edellä mainittu Tihisen talo oli Heikin isän perintömaata ja hänen sisarensa Valpurin kautta joutunut vieraisiin käsiin, ja Heikki oli aikonut lunastaa tilan, mutta luopui siitä ja luovutti tilan Bohmille, joka oli vakuuttanut maksavansa Heikille 100 kuparitaalaria. (2. lainhuuto 26.1.1747).

Lukkari Bohm siis asusteli talossa utajärvisen vaimonsa Liisa Antintytär Ollilan kanssa muutaman vuoden. Heillä oli lapset, Muhoksella syntyneet Petrus (s. 9.6.1734), Andreas (s. 14.12.1737), Brita (s. 17.1.1740) ja Lisa (s. 12.6.1751). 24 25

Hiltuset Ylikiimingistä 1750-luvulla

1750-luvun alkupuolelta lähtien Tihistä isännöivät Simo Antinpoika Hiltunen (s. 6.4.1712 Ylikiiminki) ja vaimonsa Anna Aapontytär Juurus (s. 1713 Oulunsuu). Heidät oli vihitty Oulussa 26.2.1731 ja he tulivat Ylikiimingistä. Pariskunnalla oli iso perhe:

  1. Kaisa (s. 3.1.1732 Haukipudas, k. 23.1.1775 Muhos) – vihitty 1.4.1760 renki ja vävy Heikki Pelkosen eli Tuohinon (s. 1726) kanssa – asuivat sittemmin tilalla Puujalka no 50
  2. Kreeta (s. 26.7.1733 Haukipudas, lienee kuollut pienenä)
  3. Liisa (s. 24.6.1735 Haukipudas) – vihitty 29.3.1761 Juho Ollinpoika Perttusen kanssa, asuivat Kiimingissä
  4. Antti (s. 12.4.1737 Haukipudas) – seuraava isäntä
  5. Maria (s. 24.12.1738 Haukipudas, k. 1739 ja haudattu 7.5.1739 Haukipudas)
  6. Anna (s. 16.8.1740 Haukipudas, k. 16.5.1791 Utajärvi) – vihitty 29.3.1761 Yrjö Iisakinpoika Seppäsen kanssa, asuivat Utajärven Ahmaksella
  7. Maria (s. 1.4.1743 Haukipudas) – vihitty 7.4.1772 Tuomas Iisakinpoika Seppäsen kanssa, joka oli em. Yrjö Seppäsen isoveli, ja tämän kuoltua 4.9.1790 Samuli Simonpoika Pyykön kanssa, asuivat Utajärven Ahmaksella
  8. Aappo (s. 4.10. 1744 Ylikiiminki) – asusteli Tihisessä vuoteen 1766 saakka, isoveljensä isännöidessä taloa
  9. Mikko (s. 10.10.1746 Ylikiiminki, k. 12.10.1746 Ylikiiminki)
  10. Maria (s. 21.10.1747 Ylikiiminki) – asui vielä 1766 talossa
  11. Simo (s. 13.12.1749 Ylikiiminki, k. 24.12.1749 Ylikiiminki)
  12. Riitta (s. 11.12.1751)
  13. Jaakko (s. 12.11.1754).

Simo, Anna ja osa lapsista muutti Kiiminkiin vuonna 1761. 26 27

Vuosina 1764-72 Tihisen isännyyden otti edellisen isännän poika Antti Simonpoika Tihinen (s. 12.4.1737 Haukipudas), joka vihittiin 5.3.1762 Muhoksen Ahmaksella Valpuri Ollintytär Seppäsen (s. 1.4.1744 Muhos, Ahmas) kanssa – heillä oli lapset:

  1. Anna (s. 3.1.1763)
  2. Simo (s. 27.10.1764, k. 18.9.1765 polttotautiin)
  3. Olli (s. 20.09.1765, k. 23.2.1772 lentsuun)
  4. Johannes (s. 17.8.1766)
  5. Antti (s. 30.8.1768)
  6. Jaakko (s. 17.2.1770). 28

Antin aikaan Tihisellä toimitettiin Hakkarilan no 25 vänrikki Maranderin perukirjoitus, jonka voit lukea täältä. Antillakin oli saamisia Maranderilta.

Talossa asuivat samoihin aikoihin kanssa-asukkaina isännän sisar, talontytär Kaisa Simontytär Tihinen (s. 3.1.1732 Haukipudas, k. 23.1.1775) miehensä Heikki Pelkosen kanssa – perheessä lapset:

  1. Heikki (s. 12.5.1761, lienee kuollut pienenä)
  2. Matti (s. 20.9.1763)
  3. Anna (s. 28.3.1766, k. 27.8.1767)
  4. Simo (s. 17.12.1770)
  5. Heikki (s. 16.7.1773). 29 30

Nämä perheet – sisarusten Antin ja Kaisan – on merkitty kahdeksi eri ruokakunnaksi eli taloa asuttiin kahdessa savussa. Kaisan perhe muutti asumaan vuonna 1771 tilalle Puujalka no 50. Antin perhe muutti Tyrnävälle vuonna 1772 – alla kuvaus tilusten vaihdosta – ja Tyrnävällä Antti sitten kuolikin 19.10.1813.  31 32

Oulu, Hailuoto ja Muhos tuomiokirjat 4.10.1773, s. 1201v-1203 33

Olli Hirvelä Limingan pitäjästä Tyrnävän kylästä esitti 13.2.1772 Tyrnävällä allekirjoitetun tilojen vaihtokirjan, jonka mukaan talollinen Antti Simonpoika Tihinen luovuttaa Tihisen 1/2 manttaalin perintötilan nro 6 Muhoksen pitäjästä Laitasaaren kylästä talollinen Olli Ollinpoika Hirvelälle, joka luovuttaa vastineeksi puolikkaansa eli 1/8 manttaalin osuutensa Hirvelän verotilasta nro 30 Limingan pitäjän Tyrnävän kylästä sekä lisäksi välirahan tuhatkolmesataa taaleria kuparirahaa, mikä tulee toimittaa Antille puolipaastoon eli 29.3.1772 mennessä.

Edellisen kesän ruiskylvön kumpikin pitää ja leikkaa aikaisemmalle tilalleen, mutta ohran kumpikin kylvää vaihdetulle tilalleen. Antti jättää Ollille kolotut tervapuut (katved), mutta pinopuut (kastved) vaihdetaan siten, että Antti saa Hirvelässä ja Olli Tihisessä olevat, paitsi ne mitä Antti tänä talvena vetänyt rantaan lauttausta varten. Antti jättää Ollille kaksilaitaisen veneen laudat, irtaimistonsa kumpikin pitää ja vie mennessään.

Olli sai pyytämänsä ensimmäisen lainhuudon, kun oli todistettu, että 1/2 manttaalin Tihinen on perintötila, eikä sillä ole mineraaleja (mineral streck) tai suuria puita (storwirks trän).

Nevalan suku Tyrnävältä asuttamaan Tihistä

Kuten em. vaihtokirja kertoo Tihistä asuttivat vuodesta 1772 lähtien Tyrnävältä tullut Olli Ollinpoika Hirvelä aik. Nevala ja Kantola (s. 1735, k. 12.4.1808) ja vaimonsa, Tyrnävällä 13.6.1751 vihitty Kaisa Klauntytär Ojala (s. 1736, k. 7.6.1811).

Perheessä oli lapset 34

  1. Klaus (s. 16.9.1756, k. 24.5.1795) – puoliso, vihitty 26.4.1780 Kaisa Juhontytär Väärä eli Pikkarainen (s. 1757 Oulunsuu, k. 31.8.1839), asuivat perheineen Tihisessä ja Utajärven Yliutoksella – leski Kaisa sittemmin poikansa Ollin taloudessa Tapiossa no 26
  2. Antti (s. 5.3.1759, k. 30.11.1830) – oli renkinä Tihisessä
  3. Jaakko (s. 5.5.1761) – puoliso, vihitty 27.11.1789 Onteron no 60 talon tytär Liisa Antintytär Ontero eli Valkonen (s. 5.9.1765), asuivat Tihisessä kanssa-asukkaina, mutta muuttivat perheineen Utajärven Yliutokselle noin vuonna 1793
  4. Hannu (s. 8.11.1763, k. 6.4.1836) – puoliso, vihitty 01.04.1802 Maria Iisakintytär Nykälä (s. 18.03.1773, k. 18.2.1850), Hannu toimi kirkon kuudennusmiehenä
  5. Juho (s. 22.8.1766, k. 17.2.1808) – puoliso, vihitty 5.5.1798 Anna Maunontytär Nevalainen (s. 23.08.1775 Utajärvi, k. 19.10.1832 Muhos), omistivat puolet Tihisestä
  6. Riitta (s. 12.12.1768) – puoliso, vihitty 16.5.1806 Juho Pekanpoika Rahko (s. ehkä 1777)
  7. Kaisa (s. 3.9.1771) – puoliso Holapasta no 51, vihitty 5.5.1798 Iisakki Iisakinpoika Viittanen (s. n. 1772)
  8. Maria (s. 4.3.1775, k. 18.11.1776). 35 36 37 38

Taloa asuttiin kahdessa savussa

Tihisen taloa asuttiin edelleen kahdessa savussa. Toista puolta alkoi isännöidä 1700- ja 1800-luvun vaihteessa edellisen isännän poika Juho Ollinpoika Tihinen ja puolisonsa Anna Maunontytär Nevalainen. Anna oli luultavasti ahmaslaisen Mauno Laurinpoika Nevalaisen tytär. Pariskunnalla oli lapset:

  1. Kaisa (s. 3.4.1799, k. 25.6.1799)
  2. Maria (s. 7.8.1800) – puoliso, vihitty 28.07.1821 Jaakko Jaakonpoika Rahko (s. 21.3.1799 Rahko-Hyrkki no 12) – toisen savun isäntäpari
  3. Olli (s. 27.11.1802) – muutti pois vuonna 1828
  4. Juho (s. n. 1804, k. 4.7.1811 punatautiin)
  5. Anna Liisa (s. 15.1.1805, k. 1812)
  6. Kaarina (s. 12.2.1808, k. 4.1.1809).

Perukirja isäntä Juho Ollinpojan jälkeen:

1.8.1808 Johan Olofinpoika Tihinen, syntyään Nevala, Tihilä no 6, Laitasaari, Johan omisti puolet tilasta. Lapset Olof 5 1/2 vuotta, Maria 8, Anna Lisa 3 1/2 ja Carin 1/2-vuotias. Kutsuttu paikalle Mats Määttä holhoojana valvomaan lasten etuja. Leski Anna, vainajan veli Hans Tihinen. 39

Leskeksi jäätyään Anna asui Tihisessä lapsineen ja vuodesta 1822 lähtien myös hänen Kempeleestä tullut uusi miehensä Juho Jaakonpoika Pelttari (s. 1786, k. noin 1855). Heidät vihittiin Muhoksella 18.10.1822. Juho oli isäntänä Tihisessä 1822-29, jonka jälkeen he muuttivat Ouluun. Juho Pelttari oli myynyt oman puoliskonsa Tihisestä langolleen Jaakko Rahkolle 20.10.1829. Annan kuoleman jälkeen v. 1832 Juho palasi ensin syytingille Tihiseen ja asui sitten myöhemmin uudessa aviossaan tilalla Ylitalo-Perttunen no 21. 40 41

Hannu jatkoi veli-Juhon työtä

Juho Ollinpoika Tihisen kuoltua vuonna 1808 hänen veljensä Hannu Ollinpoika Tihinen ja vaimonsa Maria Iisakintytär Nykälä hoitivat talo isännyyttä aina 1830-luvulle saakka. Hannu oli kirkon kuudennusmies. Perheeseen syntyivät lapset:

  1. Juho (s. 18.12.1802, k. kuumeeseen 16-vuotiaana 20.4.1819)
  2. Kaisa (s. 26.2.1805, k. 2.11.1867) – puoliso, vihitty 07.04.1829 leskimies Risto Antinpoika Laamanen (s. 3.5.1784 Puolanka, k. 28.07.1851) – asuivat Puolangan Otermalla
  3. Jaakko (s. 29.9.1808) – muutti Tyrnävälle vuonna 1832 ja vihittiin 03.07.1841 Maria Natanaelintytär Nykäsen (s. 5.4.1823 Muhos, Ahmas) kanssa
  4. Vappu (s. 28.5.1811, k. puolivuotiaana 20.12.1812 tuntemattomaan tautiin)
  5. Hannu (s. 19.4.1813, k. 27.4.1814 tuntemattomaan tautiin)
  6. Maria (s. 16.8.1814) – muutti vuonna 1833 Ouluun
  7. Liisa (s. 18.10.1815, k. 26.10.1815 tuntemattomaan tautiin)
  8. Riitta (s. 11.4.1817) – puoliso, vihitty 24.10.1847 leskimies Iisakki Erkinpoika Pekuri (s. 28.4.1825 Kempele). 42

Isäntä-Hannulle taisi tulla vanhuuden heikkous, koska vävy Risto Laamanen ja puolisonsa Kaisa Hannuntytär Tihinen palasivat Puolangan Otermalta vuonna 1832 isännöimään Tihistä. Heille syntyvät lapset:

  1. Maria (s. 18.2.1830 Puolanka) – puoliso, vihitty 28.4.1849 Heikki Matinpoika Parviainen (s. 16.6.1819) – seuraava isäntäpari
  2. Krister (s. 6.2.1832 Puolanka, k. 31.10.1832 punatautiin)
  3. Kaisa (s. 19.10.1833) – muutti Tyrnävälle vuonna 1853
  4. Juho (s. 26.1.1838) – muutti Tyrnävälle vuonna 1853
  5. Birgitta (s. 22.7.1843) – muutti Ouluun 8.11.1864. 43

Riston taloudessa asuivat 1840-luvulla myös hänen anoppinsa, leski Maria Iisakintytär Nykälä ja käly Riitta Hannuntytär Tihinen. Henkikirjan mukaan talon omisti Risto Tihinen aina kuolemaansa saakka. 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55

Toisen savun isäntä Hyrkistä

Tihinen - pitajankartta 1850

Vuosien 1830-45 aikana toisen savun isäntänä oli aiemmin mainittu Rahko-Hyrkistä no 12 tullut Jaakko Jaakonpoika Rahko (s. 21.3.1799) ja vaimonsa, talon tytär Maria Juhontytär Tihinen. Jaakko osti tilanpuoliskon vaimonsa äidin toiselta mieheltä Juho Pelttarilta.

Pariskunnan lapset:

  1. Liisa (s. 25.8.1822) – muutti Tyrnävälle vuonna 1844
  2. Anna Maria (s. 29.10.1823)
  3. Juho (s. 9.4.1826, k. 19.4.1892) – puoliso, vihitty 21.3.1855 Anna Maria Karppila (s. 6.1.1814 Muhos, k. 28.2.1904), Juho muutti isännäksi vaimonsa kotitaloon eli Karppilaan no 49
  4. Vappu (s. 4.9.1828, k. 18.7.1829 rokkoon)
  5. Aapo (s. 26.1.1831)
  6. Eeva (s. 9.10.1833, k. 18.8.1834 tuntemattomaan tautiin)
  7. Kaisa (s. 1.9.1834, kuoli ilmeisesti lapsena)
  8. Eeva (s. 9.8.1835)
  9. Kaisa (s. 1.2.1837)
  10. Vappu (s. 18.9.1839)
  11. Riitta Sofia (s. 25.12.1841). 56

Jaakko oli kirkon kuudennusmies. Perhe muutti pois Tihisestä vuoden 1846 toukokuussa, mahdollisesti Rantsilaan. Kauppakirja Tihisestä oli päivätty 25.11.1845. 41

Vuonna 1846 Oulusta tulleet Sakari Matinpoika Perälä (s. 24.8.1820 Oulu) ja puolisonsa Riitta Kreeta Stiinantytär Makkonen (s. 7.7.1825 Oulu) asuivat Tihisessä vain lyhyen ajan, sillä he muuttivat  Oulunsuuhun jo seuraavan vuoden marraskuussa. Henkikirjaankaan he eivät ehdi. Pariskunta oli vihitty Oulussa 25.5.1844 ja heillä oli tytär Anna Maria (s. 9.7.1844 Oulu). 58 59 60

Vävy Heikki Parviainen isäntänä 1850-luvulta alkaen

Aiemmin mainitut Heikki Matinpoika Parviainen ja puolisonsa Maria Ristontytär Tihinen talostelivat Tihisessä 1850-luvulta lähtien, entisen isännän eli Risto Tihisen kuoltua. Heillä oli lapset:

  1. Kreeta (s. 30.10.1849) – muutti Tyrnävälle vuonna 1866
  2. Matti (s. 29.9.1852, kuoli ilmeisesti pienenä)
  3. Juho Aapo (s. 15.6.1854, k. 1.5.1855)
  4. Antti Hermanni (s. 15.6.1854)
  5. Heikki (s. 8.1.1858, k. 73-vuotiaana 2.3.1931 Hancock, Houghton, Michigan) – muutti pois 1877 ja lähti myöhemmin Amerikkaan, Michiganin Oskariin, jossa hän työskenteli seppänä useamman vuoden. Avioitui 1897 Michiganissa Anna Heikintytär Hamarin (s. 18.6.1867 Utajärven Juorkunan Hamari no 13, k. 70-vuotiaana 30.1.1938 Hancock, Houghton, Michigan – suku alkuaan Holappia) kanssa ja muutti Hancockiin, jossa aloitti oman sepänpajan, jota hoiti kuolemaansa saakka. Kuolintodistuksen mukaan hän oli ollut sepän ammatissa 35 vuotta ja sukunimenä perheellä oli Amerikassa Hendrickson. Lapsia Ida (s. 1898), Anna Esther (s. 1899), John Henry (s. 1901, k. 1934), Edna S. (s. 1902, k. 1997), Alma C (s. 1904, k. 1987), Hulda (Adele, s. 1905, k. 1979), Hilma (s. 1908, k. 18.2.1910). 61
  6. Jaakko (s. 18.8.1861) – muutti pois talosta vuonna 1879
  7. Aapo (s. 15.9.1865, k. 21.6.1866)
  8. Matti (s. 17.6.1867)
  9. Ida Maria (s. 8.10.1871, k. 15.11.1871).

Perhe asui myöhemmin kanssa-asukkaana uuden omistajan isännöidessä taloa kunnes Heikki pesueineen muutti Ouluun vuonna 1880, lapsista muuttivat mukana Antti Hermanni ja Matti. 62 63 64

Määtän suku Vänttilästä isännöi molempia taloja

Koivulan Tihiset

Jo 1840-luvun lopussa tuli taloon kanssa-asukkaita Vänttilästä no 61. Aappo Aaponpoika Vänttilän (s. 16.01.1819) vanhemmat olivat Määttä-Sakarista no 20 Aappo Jaakonpoika Määttä ja Kaisa Pekantytär Väärä. Aappo osti Tihisen 11/24 mtl verotalosta 11/48 mtl Sakari Matinpoika Tihiseltä eli Perälältä, kauppakirja oli päivätty 10.1.1847. Perheen sukunimi muuttuu Vänttilästä Tihiseksi. 41

Vuodesta 1860 lähtien Aappo omisti molemmat Tihisen talot ja entinen isäntäväki siirtyi kanssa-asukkaaksi. Aapon emäntä oli nimeltään Maria Erkintytär Koistinen (s. 11.11.1818 Oulunsuu, vanhemmat talollinen Erkki Erkinpoika Koistinen ja Liisa Jaakontytär Seikkula). Perheessä oli lapset 55

  1. Marketta (Reeta, s. 07.10.1842), sai pojan – Pietari (Pekka) Tihinen (s. 26.3.1879) joka vihittiin 8.6.1890 Anna Antintytär Rovalan (s. 11.12.1868 Rovala no 63) kanssa. Heille syntyi ainakin lapset Otto (s. 9.11.1891), Anna (s. 2.9.1895), Antti (s. 1908, k. 1941). Perhe asui aluksi Marketta-äidin kotitilan alueella torppareina, myohemmin Kauppi-Peltolassa. Lapsista poika Antti avioitui Elsa Maria Tikkasen (s. 24.3.1904, k. 1992) kanssa – he asuivat Kauppi-Jokelassa ja heillä oli ainakin lapset Yrjö, Kaarlo, Elsa ja Anna.
  2. Kaarina (s. 08.11.1844) – avioitui 15.04.1869 Heikki Heikinpoika Ähkysen (s. 18.01.1835 Ähkynen no 37) kanssa. Perheeseen syntyivät Kosusessa no 9 ainakin lapset Lisa Augusta Aurora (s. 22.10.1869), Anna Beata (s. 4.10.1871), Olga Lydia (30.08.1873) ja Heikki (s. 19.10.1878).
  3. Liisa (s. 29.06.1847) – puoliso Pekka Juhonpoika Rahko, asuivat Rahkossa no 11 ja myöhemmin Apajassa no 38
  4. Jaakko (s. 23.03.1850, k. 1922) – asusteli naimattomana Tihisellä
  5. Juho (s. 23.02.1853) – seuraava isäntä
  6. Olga Maria (s. 25.9.1856, k. 26.4.1893 keuhkokuumeeseen) – naimaton
  7. Anna (s. 08.03.1860, k. 23.4.1863 hinkuyskään)
  8. Aappo (s. 06.08.1863, hukkui Oulujokeen 18-vuotiaana 7.5.1882 yhdessä kahden muun samanikäisen kylän pojan kanssa – traagisesta hukkumisonnettomuudesta on kerrottu Kärnän talon no 1 historiikissa).

Aappo-isäntä kuoli 13.3.1886 pistoksiin ja leskivaimonsa Maria melko pian perään eli 16.12.1886 keuhkokuumeeseen.

Poika Juho jatkoi isänsä jälkeen

Poika Juho Tihinen oli kahdesti aviossa. Ensimmäinen puoliso oli 08.01.1884 vihitty Riitta Kaisa Heikintytär Heinonen (s. 16.08.1859 Liminka, k. 32-vuotiaana kuumeeseen 17.05.1892). Riitta Kaisa oli torpparin tytär ja tuli Muhokselle Valkolan maatalouskoulun karjakoksi tammikuussa 1881 Oulusta. Juho rakastui neitoseen ja lähti kosioretkelle puhemiehenään torppari Juho Ähkynen.

Toinen vaimo, 02.12.1894 vihitty Anna Pekantytär Tapanila (s. 04.05.1870, k. 09.09.1952, vanhemmat Kylmälänkylän Kärsämän no 11 talosta Pekka Pekanpoika Tapanila (s. 9.6.1833) ja puoliso Laukasta no 24, 2.7.1861 vihitty Kaarina Juhontytär Laukka (s. 30.5.1841, k. 4.1.1880 Muhos). Juho kuoli 87-vuotiaana 05.12.1940. 67

Ensimmäisestä avioliitosta syntyivät lapset Maria ja Hans Tihinen

  1. Hans Abraham (s. 25.03.1885, k. 96-vuotiaana leskenä 09.06.1981) – puoliso, vihitty 19.12.1918 Maria Elisabet Väisänen (s. 07.11.1900 Utajärvi, k. 69-vuotiaana 15.01.1970), asuivat Tihinen, Koivula (no 6:6) – perheeseen syntyi 12 lasta
  2. Yrjö (s. 22.10.1886, k. 29.12.1950) – naimaton, käväisi Amerikassa
  3. Juho (s. 21.02.1889, k. 13.06.1976) – kaksonen, puoliso, vihitty 23.8.1930 Olga Katariina Lusikka (s. 22.5.1894 Ylihyrkki no 12, k. leskenä 21.9.1988), asuivat Tihinen, Kangas (no 6:9), ei lapsia
  4. Jaakko (s. 21.02.1889, k. 18.01.1959) – kaksonen, 1. puoliso, vihitty 17.01.1915 Fanny Margareta Lohela (s. 19.10.1895 Sieppo no 20, k. 04.04.1918), 2. puoliso, vihitty 14.11.1920 Fanny Margareta Hentilä (s. 07.07.1895 Utajärvi, k. 28.09.1929), asuivat Tihinen, Päivärinta (no 6:4).

Toisesta avioliitosta syntyivät lapset M ja A Tihinen - mutta ketkä?

  1. Maria (s. 27.09.1895, k. 17.07.1972) – puoliso 03.04.1921 vihitty Juho Heikki Kosunen (s. 18.01.1887, k. 20.01.1938); asuivat Takatalo-Puistolan tilaa (no 48:7) ja perheessä lapset Urho, Martti, Pauli, Reino, Toivo ja Lilja.
  2. Lyydia (s. 23.09.1898) – puoliso 4.2.1923 vihitty leskimies Aappo Ollinpoika Kosunen (eli Perttunen, s. 19.02.1869 Laitasaari) Oulusta, Lyydia muutti kirjansa Ouluun 28.11.1923. Avioliitosta ei syntynyt lapsia. Aappo oli ollut aiemmin naimisissa Anna Maria Jaakontytär Rahkon kanssa joka oli Rahkosta no 11 ja kuoli vuonna 1922 Oulujoella.
  3. Lyyli (s. 21.09.1900) – puoliso 17.06.1928 vihitty Jaakko Juhonpoika Pikkuaho (s. 24.07.1890 Pudasjärvi, k. 17.07.1953); asuivat Tapiossa no 26:9; lapset Elsa – puoliso Vieno Henrikki Kassinen (s. 1913), Puujalka no 50 ja Eeva – puoliso Vilho Abram Määttä (s. 1923), Pienimäättä no 17
  4. Anna Liisa (s. 28.06.1903, k. 07.08.1928) – puoliso 24.3.1923 vihitty Väinö Tapio (s. 12.8.1889, k. leskenä toisesta aviostaan 3.8.1966); lapset Anna, Alli, Valter ja Paavo, asuivat Lippo-Tikkanen tilaa no 45:3.
  5. Väinö (s. 09.07.1906, k. 05.10.1977) – puoliso 15.3.1935 vihitty Elma Granqvist (s. 26.4.1913 Iisalmi, k. leskenä 3.10.1996 Muhos); asuivat Tihinen, Myllykangas (no 6:7), ei lapsia
  6. Martti (s. 17.11.1908, k. 20.08.1993) – puoliso 23.05.1937 Martta Helena Pirttikoski (s. 25.09.1914 Oulujoki, k. 12.12.1983); Tihisen tilan seuraava isäntäpari, perheessä lapset Senja, Asta ja Toivo.
  7. Aune Kaarina (s. 26.05.1912, k. 04.03.1944) – puoliso 26.12.1938 vihitty Aaro Pietari Tomperi (s. 23.3.1913, k. 3.3.1943); perheessä tyttäret Kaarina (myöh. Kärnä) ja Anitra. Aaro Tomperi oli sotamiehenä Pion.P 34:ssä ja kaatui taisteluissa Röhön tiellä, siunattiin ja haudattiin Muhoksen sankarihautausmaalle.
Lyydia ja Aappo Kosunen

Aappo Kosunen lähti Muhokselta Ouluun nuorena suutarina ja alkoi laajentaa, perusti jonkinlaisen valmistamon ja kaupan (Kenkä Kosunen, ehkä v. 1902). Sehän on iso kenkäkauppa. Oulussa oli kaksi Kosusen kenkäkauppaa – toinen kauppa on ollut kivenheiton päässä Oulun kauppahallilta, olisiko Saaristonkadulla ja samassa talossa ovat olleet myös asuinhuoneet, joissa Kosusen perheetkin ovat asuneet, myös vanhusäiti asui siellä yli satavuotiaaksi omassa boksissaan.

Lyydia Tihinen oli käynyt sairaanhoitajaopiston ja oli tavannut pahasti sairastuneen Aapon sairaalassa, jonne hänet oli pitänyt tuoda hoitoon. Hoito oli kestänyt useita viikkoja. Siitä oli sitten alkanut leskimiehen ja nuoren sairaanhoitajan seurustelu, joka johti avioitumiseen. 68

Jaakko Tihisen perhettä

Tihisen huonemiehinä ja myöhemmin torpparina noin vuodesta 1885 alkaen oli Antti Aataminpoika Heikkinen (s. 02.10.1839 Puolanka) ja vaimonsa Kaisa Tuomaantytär Kyllönen (s. 10.12.1842 Puolanka) – he tulivat Utajärveltä. Pariskunnalla oli lapset

  1. Matti (s. 29.03.1872)
  2. Kaisa (s. 19.02.1876)
  3. Anna Saara (s. 08.02.1878)
  4. Jaakko (s. 03.11.1880)
  5. Antti (s. 20.02.1889). 69 70

Isäntä Juho Aaponpoika Tihinen kuoli 87-vuotiaana 5.12.1940 ja hänen leskensä Anna 82-vuotiaana 9.9.1952.

Suuren Maatilakirjan mukaan Tihisen on omistanut vuodesta 1936 Martti Tihinen ja puolisonsa Martta Pirttikoski. Heillä on kolme lasta.

Tila on suvulla kolmannessa polvessa. Edellinen isäntä oli Juho Tihinen. Tila sijaitsee Laitasaaren kylässä, 8 km kirkolta Oulujoen pohjoisrannalla, Oulu-Kajaani tien varrella, pihapuina koivuja ja kuusia. Kokonaispinta-ala on 401,46 ha, josta metsää 255 ha, peltoa 11,5 ha ja joutomaita 129 ha. Hirsinen päärakennus vuodelta 1950 sisältää 3 huonetta. Lautarakenteinen karjarakennus vuodelta 1966 käsittää navetan, keittiön ja rehutilat. Lisäksi on tarpeelliset varastot. Tilalla on traktori, puimakone ja hevonen. Savimultamaassa viljellään kauraa, ohraa, heinää ja perunaa. Sekametsässä on tarpeelliset hakkuut suoritettu. Sk-karjaan kuuluu 5 lypsävää ja 3 nuorta. 71

Tihisestä lohkottuja tiloja Päivärinta, Koivula, Myllykangas ja Kangas (1950). 72

Raimo Ranta, Ritva Nygren, Pekka Karppila, Vänttilän väestä eteenpäin Solja Holappa

  1. Huurre, Matti ja Vahtola, Jouko. Oulujokilaakson historia. Kivikaudelta vuoteen 1865. Osakeyhtiö Liiton Kirjapaino, Oulu 1991
  2. Muhos hk 1606-1606, s. 80
  3. Muhos hk 1671-1671, s. 72
  4. Tuomiokirjat, Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1645-1649, kuva 253, käännös Ritva Nygren
  5. Muhos hk 1663-1663, s. 318v
  6. Muhos mk 1675-1675, s. 52
  7. Muhos hk 1675-1675, s. 134v
  8. Raimo Rannan kommentti 18.3.2012
  9. Laitasaaren asukkaat 1610
  10. Muhos kymmennysluettelo 1686, s. 245v
  11. Muhos hk 1712-1712, s. 419v
  12. Muhos hk 1724-1724, s. 60v
  13. Muhos rk 1699-1722
  14. Muhos hk 1687-1687, s. 49
  15. Muhos rk 1723-1732, s. 91
  16. Muhos rk 1733-1740, s. 91
  17. Muhos rk 1741-1749
  18. Muhos rk 1751-1759
  19. Lea Rinne, Muhoksen perukirjoja
  20. Ilmoitusasioiden pöytäkirjat 1708-1749, P-Pohjanmaa, käännös Ritva Nygren, suluissa olevat alleviivatut selventävät lisäykset Raimo Ranta
  21. Muhos hk 1742, s. 93
  22. Muhos hk 1745, s. 73
  23. Tuomiokirjat, ilmoitusasiat, käännökset alkuperäisistä käräjäkirjoista Ritva Nygren, suluissa olevat alleviivatut selventävät lisäykset Raimo Ranta
  24. Muhos hk 1746, s. 46
  25. Muhos hk 1750, s. 150
  26. Muhos rk 1751-1759
  27. Muhos rk 1757-1763
  28. Muhos hk 1760, s. 200
  29. Muhos rk 1764-1770
  30. Muhos rk 1771-1777, s. 224
  31. Muhos hk 1764-1764, s. 161
  32. Muhos hk 1772-1772, s. 71v
  33. Oulun tuomiokirjat, ilmoitusasioiden pöytäkirjat 1765-76 , käännös Ritva Nygren
  34. Muhos hk 1773-1773, s. 73
  35. Muhos rk 1771-1777, s. 224
  36. Muhos rk 1778-1780
  37. Muhos rk 1781-1786
  38. Muhos rk 1786-1792, s. 149
  39. Muhoksen perukirjoja, Lea Rinne
  40. Muhos hk 1800-1800, s. 212
  41. Tihisen tiluskaupat, Matti Lundin selvitys 10.9.1992, Turku (Esko Tihinen)
  42. Muhos hk 1820-1820, s. 157
  43. Muhos hk 1835-1835, s. 263
  44. Muhos rk 1794-1801, s. 7
  45. Muhos rk 1802-1811, s. 57
  46. Muhos rk 1812-1818, s. 78
  47. Muhos rk 1819-1826, s. 83
  48. Muhos rk 1826-1832, s. 90
  49. Muhos rk 1833-1839, s. 174
  50. Muhos rk 1840-1846, s. 185
  51. Muhos rk 1847-1853, s. 188
  52. Muhos rk 1854-1861, s. 212
  53. Muhos mk 1805-1845, s. 120
  54. Muhos hk 1810-1810, s. 298
  55. Muhos hk 1850-1850, s. 387
  56. Muhos hk 1830-1830, s. 266
  57. Tihisen tiluskaupat, Matti Lundin selvitys 10.9.1992, Turku (Esko Tihinen)
  58. Muhos rk 1826-1832, s. 90
  59. Muhos rk 1833-1839, s. 176
  60. Muhos rk 1840-1846, s. 185
  61. History of Oskar Michigan and its residents, Jack Ruohonen sekä Kicke Larsen ja Denise Heater, Juuret Pohjois-Pohjanmaalla fb-ryhmä, 15.5.2016
  62. Muhos rk 1854-1861, s. 176
  63. Muhos rk 1862-1871, s. 100
  64. Muhos hk 1855-1855, s. 465
  65. Tihisen tiluskaupat, Matti Lundin selvitys 10.9.1992, Turku (Esko Tihinen)
  66. Muhos hk 1850-1850, s. 387
  67. Muhos hk 1910-1910, s. 284
  68. Matti Lundin sähköposti Pekka Karppilalle, anoppinsa Martta Hansintytär Tihisen (s. 1919) kertomaa
  69. Muhos hk 1905-1905, s. 420
  70. Muhos rk 1891-1901, s. 164
  71. Suuri Maatilakirja VII, s. 290, 1968
  72. Laitasaari-Seura, asukasluettelo 2003

2 vastausta kohteessa Tihinen no 6

  1. pentti lohela sanoo:

    Melkoinen sukujuttu. Tätä ei pysty tekeen kuin ammattilaiset. Onneksi Olkoon !

  2. Solja sanoo:

    Katsokaapa Tihiset sivun alaosassa olevaa kuvaa jossa on kaksi naista ja klikatkaa sitä isommaksi. Kuvassa luki ”M ja A Tihinen”. Ovatko he Maria (s. 1895, myöh. Kosunen) ja sisarensa Anna Liisa (s. 1903, myöh. Tapio)? Jos näin niin todnäk kuva olisi otettu ennen Marian avioitumista eli v. 1921; silloin he olisivat noin 25 ja 18 vuotiaat. Mutta kumpi on kumpi? Vanhempi eli Maria istumassa? Anna Liisa kuoli jo vuonna 1928.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *