Tapio no 26

Tapion tila on entiseltä nimeltään Kärnä. Aikoinaan on ollut kolmen Kärnän päätila, josta on erotettu kaksi muuta tilaa. Perustettu noin vuonna 1550, isäntä Antti Savolainen. Ks. Kärnä kantatilan sivu.

Ennen Isovihan alkua

Tapio no 26

Ennen Isovihaa talossa asui Juho Kärnä vaimonsa Pietan sekä lapsiensa Juhon, Simon ja Marketan kanssa. Juho kuoli vuoden 1699 jälkeen – Antin puoli oli jo silloin autiona. Isänsä Juhon jälkeen tilan isännäksi tuli Simo Kärnä, alkaen vuodesta 1701. Simo oli sotilas ja hänelle oli merkitty vaimoksi Pieta. Antin puoli oli edelleen autioksi kirjattuna, vaikka siinä ehkä kuitenkin asuttiin, ei vain veroja pystytty maksamaan. Vuonna 1706 toinen puolisko pystyi jo maksamaan henkiveroa.

Antti Kärnällä oli vaimona Elina, mutta vuonna 1708 hänen vaimokseen on merkitty Riitta ja itsellisenä näkyy Elina Tapio. Antti kuoli noin 1708-11, sillä hänen leskensä Riitta maksoi henkiverot. Myöhemmin taas tämä Antin puoli on merkitty autioksi.

Erkki Niilonpoika Pukki toivoi saavansa joitakin vapaavuosia vastaan Simo Kärnän 1/3 manttaalin verohylkynä olevan tilan Laitasaaressa, mutta koska todettiin, että tila on perintötila ja ainoastaan yhden kerran huudettu kruunun rästistä, niin Pukille ei voitu myöntää vapautta verosta, minkä takia myönnyttiin siihen, että pitäjänkirjuri Lars Berg ja joku puolueeton lautamies arvioivat rakennukset ja maan kuten myös kirjaavat kruunun rästin ja yksityisten saatavat, minkä jälkeen Pukki voi ottaa tilan haltuunsa, mikäli kukaan sukulunastukseen oikeutettu ei valita. 1

Simon ja Pietan asuttamalla 1/3 mtl tilallakin oli isäntäpari vaihtunut. Tilan osan henkiverot maksoi Erkki Niilonpoika Kärnä (alk. Pukki). Erkki ja vaimonsa Kaarina näkyvät asuvan tilalla v. 1710. Ennen Tapioon tuloaan Erkki asui Oulunsuuhun merkityssä talossa. Näin tilanne jatkui isovihan alkuun saakka. 2 3 4 5 6 7 8

Isovihan jälkeiset asukkaat

Lautamiehet Bertil Berttula ja Olof Kärnä tehneet katselmuksen 15.5.1722 Erik Nilsson Kärnän 1/3 mtl:n ja Anders Jöransson Kärnän myös 1/3 mtl:n kruununtiloilla Laitasaaressa, joita Erik Simonsson Nurro havittelee yhtenä savuna, kuten tilojen kerrottiin vanhastaan olleen, veljekset jakaneet, Andersin osuus ollut 30 vuotta autiona ja Erikin osa myös jo autiona siitä kun vihollinen hyökkäsi maahan, eikä erityisemmin viljelty, koska asukkaat toinen toisensa jälkeen lähteneet. 9

Muhoksen ensimmäinen rippikirja on jaettuna kahteen osaan, sivun alaosassa olevat tiedot olisivat vuodesta 1722 lähtien. Tuon rippikirjan mukaan tilalla asui Antti Tapio (s. n. 1670, k. 1731), vaimo Elina (s. n. 1670, k. 1.6.1742) sekä vaimon edellisestä liitosta (Simo Juhonpoika Kärnän kanssa) kaksi poikaa Olli, tilan tuleva isäntä Erkki Simonpoika Kärnä (s. n. 1690, k. 6.6.1764) ja tytär Marketta. Ylläolevasta käräjäkirjasta selviää, että Simo Juhonpoika Kärnä oli alkuaan Nurroja.

Lisäksi tilalla asui poika Antti (s. n. 1689). Oliko perheessä myös poika Perttu Antinpoika tai Matti Simonpoika jonka venäläiset ryöstivät Isonvihan aikaan? Antti Tapiolle on soviteltu joissain tutkimuksissa myös Haataja -sukunimeä. Vuoden 1726 henkikirjan mukaan tilalla asui Erkki Kärnä 1.2.1724 vihityn laitasaarelaisen vaimonsa Marketta Heikintytär Hakkaraisen (s. n. 1698) kanssa ja molemmat 1/3 mtl tilat olivat yhdistettyinä Erkin tilaan, joista hän henkiveron maksoi.

Oulun ja Hailuodon käräjiltä 20.-24.2.1744 löytyi tietoa, että talollinen Erkki Simonpoika Kärnä on ottanut vävykseen Kärnän 3/4 manttaalin kruununtilalle Laitasaaren kylässä Paltamon pitäjästä Salon kylästä [Manamansalo] nuoren rengin Juho Antinpoika Haatajan, joka on Oulunsuusta olevan talollisen Tapani Lappalaisen veljen poika. Joten siis todennäköistä käräjäkirjatiedon perusteella on, että Antti Tapio mahtoi olla sukuaan Haatajia, jonka pojan Antin (s. 1689) poika Juho Antinpoika Haataja oli. Erkki Kärnä puolestaan mahtoi olla tilalla ennen isovihaa asuneen Simo Juhonpoika Kärnän poika.

Å sin broderson Johan Andersson Hatajas vägnar inlefwererade bonden ifrån Uhleåsuby, Staffan Lappalainen, följande emellan bonden Erich Simonsson Kärnä och bemälte Staffan Lappalainen, slutit contract så lydande:

Sub dato hafwa underskrefne ingått följande contract:

Att jag Erich Simonsson Kärnä antager unga drengen från Paldamo Sochn och Sahlo by, Johan Andersson Haataja, till min måg uppå mit nu åboende Kärnä 3/4 mtl kronohemman uti Uhleå Sochn och Laitasaari by, med de wilckor och förord, att han åhrl:n undfår löhn trettio dahl:r kmt så länge han hos mig förblifwer, samt kläder till nödtårften, hwaremot jag Johan Andersson Haataja will eij undandraga mig alt det arbete, som till hemmanets widmachthållande till nytta länder, samt bewisa den hörsamhet och lydno, som ett rättskaffens barn bör och ägner, förklaranders mig och wara nögder wed den löhn som här åfwanföre tillsagd och låfwad är, hwilket alt, uti gode främmande männs närwaro med wåra namn och egenhändige bohagsmärkens underristande, till den högtährade häradsrättens widere approbation bekräftes af

Muhos, d. 16 Januarii 1744

Erik Simonsson Kärnä               Johan Andersson Haataja

Attest. Gabr. Ståhlberg              Olof Perttunen

Staffan Haataja 10 11 12

Erkille ja Marketalle syntyi tilalla lapset

  1. Elina (s. 14.11.1725) – puoliso 14.3.1744 Juho Antinpoika Haataja (s. 1725 Paltamo) kanssa, Juho tuli vävyksi Kärnään
  2. Marketta (s. n. 1730) – puoliso Iisakki Juhonpoika Kassinen
  3. Erkki (s. 4.1.1731, k. 29.11.1742)
  4. Anna (s. 14.10.1737) – avioitui Antti Laukan kanssa joka oli kotoisin Laukasta no 24
  5. Liisa (s. 17.5.1741) – avioitui Matti Väärän kanssa – mistä Matti?
  6. Juho (s. 12.3.1744)
  7. Eeva (s. 1746) – muutti Tornioon 8.1.1770, mutta ilmeisesti palasi sieltä takaisin ja asui kotitilallaan
  8. Heikki (s. 2.3.1747, k. 8.11.1757). 13

Juho Haataja isäntänä

Viimeistään vuodesta 1746 lähtien vävy Juho Haataja isännöi tilaa vaimonsa Elinan kanssa. Marketta -nimistä naista, joka myös asui tilalla, kutsutaan henkikirjoissa Juhon äitipuoleksi, mikä on erikoista, jos kyseessä on Elinan äiti Marketta Hakkarainen. Myös Juhon veli Paavali Antinpoika Haataja asui vaimonsa Marketta Erkintytär Korhosen (k. 5.3.1764 Laitasaari?) kanssa tilalla. Heidät vihittiin Muhoksella 12.4.1753 – tuolloin Paavalin kirjattiin olevan renkimies Utajärveltä. 14 15 16 17 Juholle ja Elinalle syntyi lapsia seuraavasti tilalla

  1. Erkki (s. 24.3.1746) – muutti Ouluun 1788, palasi takaisin ja muutti Pieliselle, puoliso 18.12.1792 Kaarina Kassinen
  2. Juho (s. 10.3.1747, k. 16.11.1811 Oulujoki Holtinkoski) – 1. 20.12.1771 Valpuri Simontytär Paaso (s. 25.10.1746 Oulujoki, k. 1803 Laitasaari), 2. puoliso 28.10.1804 Maria Ollintytär Nykänen (s. 1753, k. 26.11.1822 Oulujoella) – seuraava isäntäpari
  3. Marketta (s. 1749) – puoliso 30.3.1779 Utajärven kirkkoväärtin pojan Juho Erkinpoika Nurro (s. 4.10.1757), asuivat Utajärvellä
  4. Antti (s. 1752) – puoliso Maria Pertuntytär Määttä – asuivat Pöytäkankaassa no 68
  5. Matti (s. 1753, k. 4.2.1808) – asui kotitilallaan kuolemaansa saakka, puoliso Pesolasta no 58 Stiina Laurintytär Pesola (s. 18.1.1760), pari oli ilmeisesti lapseton
  6. Liisa (s. 2.1.1756)
  7. Sakari (s. 1759)
  8. Riitta (s. 1.2.1761)
  9. Tapani (s. 16.3.1763) – puoliso 24.6.1792 Riitta Vuotila (s. 2.2.1769 Tyrnävä), asuivat kotitilalla
  10. Tuomas (s. 16.5.1765)
  11. Heikki (s. 16.2.1767) – puoliso 12.7.1796 Riitta Pertuntytär Juvani (s. 17.10.1778 Muhos), asuivat kotitilalla.

Perukirjoitus: 29.12.1789 2/3 mantt. kruununtila n:o 26 Laitasaari. Johan Andersson Kärnä, kuoli viime kesäkuussa. Leski Elsa Erikintytär Kärnä. Yhteisiä lapsia 7: Eric, Johan, Anders, Matts, Staffan ja Henrik, Margeta naimisissa Johan Nurron kanssa Utajärveltä. 18

Juhon kuoltua 1789 tilan isännyyttä piti leskivaimo Elina, mutta muutti sitten 1798 Utajärvelle – mahdollisesti tyttärensä Marian luokse Nurroon no 2, mutta tätä ei voi todentaa, koska Utajärven rippikirjat puuttuvat tuolta ajalta. Emäntä Elina palasi kuitenkin takaisin Laitasaareen. Tilanpitoa äidin lähdettyä jatkoi Juho-poika vaimonsa Valpurin kanssa. Heille syntyi Kärnässä seuraavat lapset 19 20

  1. Marketta (s. 3.2.1776)
  2. Kaarina (s. 3.2.1776, k. 30.6.1822 Kärnässä) – puoliso 19.4.1797 Jaakko Jaakonpoika Hiltunen (s. 13.9.1770 Paltamo, Auhonkylä) – tuli vävyksi Kärnään; seuraava tilan isäntäpari
  3. Liisa (s. n. 1777) – puoliso Juho Jaakonpoika Laihiainen (s. 23.6.1778 Laihiainen eli Kokko no 30), asuivat Koskenniskassa no 77, sitten Juhon kotitilalla Laihiaisessa no 30 ja lopuksi Ylitalossa no 69, jossa Juho kuoli mäkitupalaisena
  4. Elsa (s. 15.4.1780)
  5. Riitta (s. 1783)
  6. Matti (s. 8.3.1787, k. 16.2.1788)
  7. Juho (s. 15.5.1789, k. 20.11.1844 Oulujoki).

Juhon veli Tapani ja hänen vaimonsa Riitta saivat tilalla myös perheenlisäystä. Tapani kuoli ilmeisesti Suomenlinnassa.

  1. Heikki (s. 7.1.1793)
  2. Anna Liisa (s. 11.10.1794)
  3. Riitta Kaisa (s. 29.4.1796) – puoliso 4.6.1826 Kajaanista tullut Simo Joonas Okkonen (s. 5.2.1802 Kajaani)
  4. Elsa Reetta (myöh. Grandlund, s. 11.2.1801, k. vanhuuteen 2.1.1889 itsellisenä, haudattu Ouluun) – naimaton piika, mainitaan kiertolaiseksi – muutti Ouluun, sieltä Kokkolaan ja lopulta palasi takaisin Muhokselle Viipurin ja Pietarin kautta. 21 22

Myös veli Heikki asui tilalla vaimonsa Riitan kanssa ja lapsia heille syntyi ainakin Elsa Kaisa (s. 18.5.1798).

Juhon tytär Kaarina ja vävy Jaakko Hiltunen myös saivat perheenlisäystä tilalla

  1. Jaakko (s. 2.2.1798, kuoli pienenä)
  2. Juho (s. 3.8.1799, k. 29.8.1803)
  3. Valpuri (s. 11.9.1804, k. 4.2.1829)
  4. Anna Kaisa (s. 28.12.1806) – puoliso 10.7.1829 Heikki Matinpoika Kärsämä (myöh. Juvani, s. 6.3.1799) – muuttivat jonkun vuoden päästä Jurvakaiseen no 45 ja palasivat myöhemmin Onteron no 60 kautta takaisin Kärnään
  5. Liisa (s. 25.11.1809, k. 1811)
  6. Perttu (s. 14.6.1816) – asui kotitilallaan.

Tapion tila ostettiin perinnöksi kruunulta 14.8.1804. Kuka oston teki ei ole selvinnyt asiakirjoista. 23

Vävy Jaakko Hiltunen isäntänä

Myös Jaakko-vävyn äiti Anna Hiltunen o.s. Moilanen (s. 1734) asui poikansa luona ja kuoli talossa vuonna 1802. Tuohon aikaan asui Kärnässä todella paljon väkeä; äiti Elinakin palasi Utajärveltä. Vuonna 1806 hän sekä poika Juho pesueineen muuttivat Ouluun tai oikeammin Oulujoelle Holtinkosken taloon. Ilmeisesti tila alkoi käymään ahtaaksi väenpaljouden vuoksi.

Juhon lähdettyä hänen tyttärensä Kaarina ja vävy Jaakko isännöivät tilaa. Jaakolle ja Kaarinalle syntyi tilalla myös ensimmäinen lapsenlapsi Kaarina (s. 13.7.1822), jonka äiti Valpuri Jaakontytär (s. 1804) teki neitinä ollessaan. Pari vuotta lapsenlapsen synnyttyä isoäiti Kaarina menehtyi keukotautiin. Kolmisen vuotta vaimonsa kuoleman jälkeen leski Jaakko avioitui Muhoksella 31.5.1825 Kestin lesken Anna Ollintytär Kinnusen (s. 6.3.1773) kanssa. Syytingillä tilalla oli jonkin aikaa Tyrnävältä Laitasaareen tullut Juho Anundinpoika (s. 5.4.1765, k. 18.4.1822 Kärnässä) ja hänen vaimonsa Maria Tapanintytär Holappa (s. 1751). 24 25 26 27

Olli Tihinen kanssa-asukkaaksi

Kanssa-asukkaaksi Kärnään tuli Olli Klaunpoika Tihinen (s. 16.1.1784 Tihinen no 6 ) ja muhoslainen vaimonsa Riitta Stiina Iisakintytär Nykänen (s. 16.3.1785) kahden vanhimman lapsensa kanssa. Myöhemmin myös Ollin äiti Kaarina Pikkarainen (s. n. 1755, k. 31.8.1839 Kärnässä) asui tilalla. Ollin ja Riitan lapsia olivat 28 29

  1. Kaarina (s. 25.10.1814) – muutti Tyrnävälle 1835
  2. Olli (s. 10.1.1818) – puoliso Sofia Paavontytär Karppinen (s. 1.2.1822 mistä?), seuraava tilan isäntä isänsä Ollin jälkeen
  3. Kaisa (s. 1.1.1819, k. 2.11.1889) – puoliso, talollinen ja laskumies Jaakko Jaakonpoika Nuojua (aik. Lusua, s. 24.5.1812, k. 11.10.1860 Utajärvi Niskankylä) -asuivat Niskankylän Nuojuassa
  4. Klaus (s. 27.12.1820)
  5. Aapo (s. 9.5.1824)
  6. Jaakko (s. 2.9.1826, k. 7.9.1826).

Jaakko ja Kaarina tekivät ilmeisesti syytinkisopimuksen Tihisen kanssa, koska heidät mainitaan myöhemmin syytinkiläisinä talossaan ja Olli Tihinen tilan isäntänä. Puolet tilasta omisti Simo Simonpoika Leppiniemi (alk. Keränen, s. 1790), hän olikin sittemmin tilalla torpparina perheineen. Kärnässä Olli ja Sofia saivat ainakin kaksi lasta Kristiinan (s. 8.5.1843) ja Johanneksen (s. 4.2.1846, k. 1846). Perhe muutti tilalta vuoden 1846 jälkeen Perttuseen no 21. Tilan tytär Anna Kaisa (s. 1806) palasi miehesä Heikin kanssa tilalle kanssa-asukkaaksi Onterosta no 60 mukanaan lapset Marketta, Jaakko, Anna Kaisa, Liisa ja Valpuri. He eivät asuneet kovin kauan aikaa tilalla. 30 31 32 33

Konnun Antti ja Putaalan Matti

Vanha isäntäpari Jaakko ja Anna Hiltunen asuivat edelleen syytingillä Antti Antinpoika Konnun (s. 14.12.1790 Yliväärä no 13, k. 15.12.1863) tullessa tilalle isännäksi Konnusta no 31 noin vuonna 1847. Antin vaimo oli Riitta Heikintytär Pakonen (s. 28.1.1790) ja heillä oli liuta lapsia. Antin perhe kuitenkin mainitaan myöhemmin itsellisiksi Tapiossa. Heidän lapsensa olivat (syntyneet useiden muuttojen vuoksi eri taloissa todennäköisesti) 34

  1. Anna Liisa (s. 28.3.1812)
  2. Antti (s. 8.1.1815, k. 45-vuotiaana syytinkiläisenä 18.8.1861 vatsasyöpään) – puoliso  6.7.1836 Liisa Juhontytär Askola (s. 11.5.1820 Utajärvi Niskankylä, k. sokeana ruotuvaivaisleskenä 4.6.1868 lavantautiin) – asuivat Onterossa no 60, leskivaimo muutti vähäksi aikaa Rantsilaan, ilmeisesti tyttärensä Riitan luokse, mutta palasi Muhokselle
  3. Juho (s. 2.2.1819)
  4. Kaisa Maria (s. 18.3.1828) – puoliso 30.11.1858 Heikki Erkinpoika Päätalo (s. 13.11.1821) – asuivat Päätalossa no 70

Antti Konnun mukana tilalle muutti myös hänen poikansa, kanssa-asukkaan Antin ja vaimonsa Liisan lapset, kolme ensimmäistä syntynyt Onterossa, myöhemmät syntyneet jo Tapiossa :

  1. Antti (s. 10.2.1837, k. 4.9.1837 punatautiin)
  2. Juho (s. 11.2.1838) – muutti Ouluun 2.11.1861
  3. Heikki (s. 17.8.1839) – muutti Ouluun 2.12.1860, otti todistuksen Oulusta 3.11.1869 avioitumista varten, puoliso Vadsjössä, Norjassa Elsa Priita Kauppila (s. 9.4.1847 Alatornio) – heillä mm. poika Hjalmar, josta artikkeli 35
  4. Riitta (s. 6.10.1841) – isän sukunimenä kasteella Määttä, muutti Rantsilaan 1856, puoliso Kemissä Juho Erkki Erkinpoika Majala (s. 9.5.1845) – he muuttivat 1878 Alatornioon perheensä kanssa 36 – Riitan kerrotaan suvun muistietojen mukaan olleen täysin ruotsinkielinen – miten lienee mahdollista
  5. Antti (s. 2.11.1843, k. 20.10.1877 naimattomana kaatumatautiin) – isän sukunimenä kasteella Hangaskangas eli Kontu, raihnainen, sairasti epilepsiaa, mainitaan köyhäksi kuollessaan
  6. Pekka (s. 3.2.1846) – isän sukunimenä kasteella Hangaskangas
  7. Anna Liisa (s. 13.1.1848, 21.1.1848) – isän sukunimenä kasteella Kärnä
  8. Anna Maria (s. 1.2.1849, 22.2.1849) – isän sukunimenä kasteella Kärnä
  9. Katri (Catarina, s. 27.7.1850) – isän sukunimenä kasteella Kontu, meni piiaksi Muhoksen Karhunsaareen no 56, sitten Päätaloon no 70, jossa tätinsä emännöi, muutti Pudasjärvelle 20.2.1877 ja kuulutettiin siellä avioliittoon 6.3.1879
  10. Kalle (s. 13.7.1853, k. 9.11.1855) – kahden viimeisen kasteella isän sukunimenä Kärnä
  11. Riitta Liisa (s. 6.10.1857, k. 27.10.1857). 37

Tilalla asui isäntänä Matti Pekanpoika Putaala (alk. Valkonen, s. 1811 Putaala no 48), vaimonsa Anna Riitta (s. 1796) sekä heidän poikansa Pekka (s. 17.1.1834) vaimonsa Kaisa Matintytär Pelkosen (s. 12.1.1829 Utajärvi) kanssa. Pekka ja Kaisa saivat tilalla tyttären Anna Riitan (s. 5.8.1854, k. 1855). Perhe muutti vuoden 1856 jälkeen Utajärvelle.

Torpparina tilalla asui Simo Simonpoika Keränen (myös Leppiniemi, myöh. Kärnä-Tapio, s. 1790 Utajärvi?), vaimonsa Maria Ulrika Iisakintytär Leppiniemi (s. 1800 Muhos Leppiniemi no 53, k. 6.2.1850 kuumeeseen) sekä heidän lapsensa, joista kaksi nuorinta syntyi Laitasaaressa, muut Leppiniemen talossa Muhoksen puolella

  1. Anna Maria (s. 21.3.1823, k. 23.9.1824 hinkuyskään)
  2. Simo (s. 31.8.1824, k. 10.10.1824), kaksonen
  3. Iisak (s. 31.8.1824, k. 9.10.1824), kaksonen
  4. Liisa (s. 5.11.1825)
  5. Anna Stiina (s. 14.4.1828, k. 5.3.1840 keuhkotautiin)
  6. Kaisa Kreeta (s. 3.12.1829)
  7. Antti (s. 2.4.1831)
  8. Johannes (s. 17.8.1834, k. 29.1.1835)
  9. Pekka (s. 1.11.1835)
  10. Matti (s. 12.3.1838)
  11. Jaakko (s. 6.1.1841).

Myös Elsa Erkintytär Niskanen (s. 3.5.1818 Utajärvi) asui tyttärensä Kaisa Loviisan kanssa tilalla. 38 39 40

Samuli Kettunen Utajärveltä

Pitäjän seppä Samuli Samulinpoika Lesola (alk. Kettunen, myös Väänänen, s. 9.2.1819) muutti Utajärveltä Tapioon 1857. Hänen vaimonsa oli Kreeta Liisa Antintytär Rantakangas (s. 22.11.1826 Muhosperä Rantakangas no 49, k. 24.10.1869 Tapiossa). Pariskunnan lapset

  1. Katariina (s. 15.9.1850 Utajärvi)
  2. Samuli (s. 14.7.1853 Utajärvi) – puoliso 5.6.1881 Riitta Johanna Antintytär Pikkarainen (s. 10.9.1858 Oulu) – asuivat Kekkolassa no 28 vuodesta 1885 lähtien
  3. Kreeta (s. 22.11.1855 Utajärvi, kuollut pienenä)
  4. Liisa (s. 14.5.1859)
  5. Johannes (s. 30.7.1860) – asui vielä vuonna 1905 tilan mäkitupalaisena vaimonsa, Isomäätän eli Väänäsen no 16 tyttären Kaisa Juusontytär Määtän (s. 27.4.1867) kanssa. Heillä oli mm. poika Väinö (s. 12.8.1889), joka asui perheineen myöhemmin Lippo-Tikkasessa
  6. Jaakko (s. 24.6.1865, k. 26.6.1868)
  7. Anna (s. 1867, k. 25.2.1867)
  8. Maria (s. 10.5.1872) – puoliso 26.6.1892 työmies Antti Viittanen
  9. Liisa (s. 23.9.1877).

Perheeseen syntyi vielä tyttö ja poika, mutta he menehtyivät aivan pieninä. Reetan kuoltua vuonna 1869 Samuli avioitui 2.6.1871 Maria Kaisa Matintytär Parviaisen (s. 22.7.1830 Parviainen no 2) kanssa. He saivat tyttären Marian (s. 10.5.1872). Pariskunta asui tilalla vielä vuonna 1900. 41 42 43

Torppareina tilalla vuosien 1891-1900 aikana olivat Pekka Pekanpoika Rantala (s. 22.11.1855), vaimonsa Liisa Aapontytär Brunni (s. 9.9.1864 Ylikiiminki) ja heidän neljä lastaan. Jaakko Iikanpoika Mattila (s. 24.8.1859), vaimonsa Liisa Matintytär Huovinen (s. 1859) ja seitsemän lasta. 44

Pikkuahot Tapioon

Juho Jaako Pikkuaho Tapiossa

Pikkuahot muuttivat Tapioon vuonna 1903 Pudasjärveltä. Vuoden 1905 henkikirjassa kerrotaan heidän ostaneen tilan 24.4.1903.

Louhi no 53, 5.5.1903, s. 3

Talonkauppoja. Talollinen Samppa Tapio Muhoksella on myönyt omistamansa Tapion maatilan no 26 Laitasaaren kylässä Juho Jaakko Pieniaholle eli Otavalle Pudasjärveltä 17.200 markan kauppahinnasta. Osa irtaimistoakin myös kuului kauppaan.

Juho Jaakko Pikkuaho (eli Otava, s. 22.12. 1856, k. 4.10.1950 Tapiossa) ja vaimonsa Maria Rosalia Paavola (s. 18.1.1864 Pudasjärvi, k. 26.3.1921 Tapiossa) – heidät vihittiin Pudasjärvellä 18.9.1886. Pariskunnan lapset (vanhimmat syntyneet Pudasjärvellä)

  1. Erkki (s. 15.11.1886, k. 2.8.1968) – puoliso 8.4.1925 Hilja Maria Juhontytär Ontero (s. 30.6.1890 Kangastalo no 48, k. 17.2.1938), pariskunnan tytär Rauha Annikki avioitui Arvi Laukan kanssa jotka asuivat myöhemmin Hiljan kotitilalla Kangastalossa
  2. Anna Pieta (s. 2.8.1888, k. 21.11.1927) – puoliso 29.12.1914 Juho Heikki Pesonen (s. 9.6.1888, k. 27.2.1949) – neljä lasta Alli Annikki, puoliso Yrjö Keränen (s. 26.12.1919, k. 1.6.1988), Ahti Johannes (s. 16.3.1917, k. 13.6.1942, lapseton), Aino Maria (s. 4.6.1918, k. 7.6.1932, lapseton), Aira Elina (s. 22.3.1925, k. 2.1.1989), puoliso Heikki Valdemar Pikkarainen (s. 22.9.1925)
  3. Jaakko (s. 24.7.1890) – puoliso Tihisen no 6 tyttöjä, Lyyli Juhontytär Tihinen (s. 21.9.1900, k. 30.5.1931) – heidän Elsa-tyttärestään tuli emäntä Vieno Kassiselle Puujalkaan no 50, tytär Eeva avioitui Pienimäätän no 17 pojan Vilho Abram Määtän kanssa
  4. Aina Aliina (s. 5.1.1893, k. 31.12.1960) – naimaton
  5. Hilma Maria (s. 10.7.1895, k. 21.4.1929) – naimaton
  6. Matti (s. 1.12.1897, k. 19.5.1980) – naimaton
  7. Aukusti (s. 7.4.1900, k. 4.7.1983) – puoliso 9.3.1930 Reeta Stiina Heikkinen (s. 29.6.1906 Puolanka, k. 23.9.1970), asuivat Tapiosta jaetussa Kalliossa, jonka Aukusti rakensi vuonna 1932; saivat kuusi lasta
  8. Fanny Katariina (s. 23.6.1906).

Matti, Fanny, Erkki ja Aino omistivat myöhemmin Kangastalon no 48. 45 46 47

Tapion tilan tietämillä on ollut tilojen yhteinen alue, Laukan tukkihamina (reknro 494-402-876-4) joka on muodostettu 1920-luvulla.

Tapio vuonna 1950

Ojala 26:1 Eetu Aapeli Kostekivi (s. 3.3.1909) ja vaimonsa Elsa Amanda Tuppurainen (s. 28.12.1914) ja seitsemän lasta.

Kumpula 26:4 Pesoset ja Pikkaraiset.

Hautala 26:6 Heikki Väärä (s. 28.11.1895), vaimonsa Tilda Seppänen (s. 25.8.1896 Suomussalmi) ja seitsemän lasta.

Ahola 26:6 Juho Heikki Mustonen (s. 25.3.1882 Utajärvi) ja vaimonsa Reeta Liisa Kallio (s. 14.11.1890), työmies Pekka Aleksanteri Mustonen (s. 4.10.1909 Utajärvi) ja vaimonsa Ellen Sofia Karppinen (s. 3.4.1913) – heillä oli tuolloin yksi poika. Pauli Henrik Mustonen (s. 14.11.1913), vaimonsa Elma Karppinen ja kaksi poikaa (ks. Ulkometsätorpat).

Oisava 26:8 Juho Suorsa.

Tapio 26:9 Pikkuahot perheineen.

 Ulkometsätorpat

Aholan torppa on perustettu ilmeisesti vuonna 1894, jolloin siinä oli asukkaina Pekka Juhonpoika Holappa (s. 1851, k. 1910) ja puoliso Pieta (s. 1846). Pekka oli löysäläisenä jo vuoden 1890 lopulla, joten hän on saattanut asettua jo tuolloin Aholaan. Kun Pekka kuoli, hänen tyttärensä Katri (s. 1880) tuli takaisin kotimökkiin ja toi tullessaan vävyn Juho Heikki Mustosen (s. 1882). He asuvat sen jälkeen äiti Pietan kanssa torppaa. 48

– Sari Heimonen, käräjäkirjat Ritva Nygren

  1. Kihlakuntien renevoidut tk, PP tk, varsinaisten asioiden ptk 1709, KOa30, s. 442-443
  2. Pohjanmaan lt, tk 1708, 9249a, s. 445
  3. Pohjanmaan lt, tk 1699, s. 237, 9221
  4. Pohjanmaan lt, tk 1701, s. 248, 9227
  5. Pohjanmaan lt, tk 1706, s. 401, 9243
  6. Pohjanmaan lt, tk 17109, 9255a, s. 810
  7. Pohjanmaan lt, tk 1711, s. 542, 9258
  8. Pohjanmaan lt, tk 1713, s. 350, 9267
  9. PP tmk ptk 1722, Koa38, s. 108
  10. Pohjanmaan lt, tk 1708, s. 445, 9249a
  11. Muhos rk 1699-1722
  12. PP:n renevoidut tuomiokirjat, varsinaisten asioiden ptk 1744, KOa64, s. 566- 567, s. 285
  13. Muhos rk 1757-1771, IAa5
  14. Pohjanmaan lt, hk 1746, s. 47, 9359
  15. Pohjanmaan lt, hk 1750, s. 152, 9378
  16. Muhos rk 1733-1740, s. 89
  17. Muhos rk 1751-1759
  18. Perukirjoitukset Lea Rinne
  19. Muhos rk 1786-1792, s. 153
  20. Muhos rk 1794-1801, s. 33
  21. Muhos rk 1833-1839, s. 418
  22. Muhos, pitäjän- ja kirkonkokousten pöytäkirjat 1823-1853, s. 237
  23. Oulun läänin mk 1905, s. 234
  24. Muhos rk 1802-1811, s. 76
  25. Oulujoen rk 1804-1810, s. 109
  26. Muhos rk 1812-1818, s. 107
  27. Muhos rk 1819-1826, s. 226
  28. Muhos rk 1786-1792, s. 149
  29. Muhos rk 1819-1826, s. 111
  30. Muhos rk 1833-1839, s. 224
  31. Muhos rk 1733-1839, s. 118
  32. Muhos rk 1840-1846, s. 237
  33. Muhos rk 1840-1846, s. 307
  34. Muhos rk 1833-1839, s. 202
  35. Oulu rk 1858-1867, s. 41
  36. Kemi rk 1875-1880, s. 409
  37. Muhos rk 1853-1862, s. 533
  38. Muhos rk 1847-1853, s. 248
  39. Muhos rk 1854-1861, s. 334
  40. Muhos rk 1840-1846, s. 249
  41. Muhos rk 1862-1871, s. 208
  42. Muhos rk 1891-1900, s. 302
  43. Muhos sl 1886-1896, s. 280
  44. Laitasaaren asukasluettelo
  45. Muho hk 1905, s. 426
  46. Muhos hk 1910, s. 290
  47. Muhoksen srk tekemä sukuselvitys 17.5.1989
  48. Sanginjärven kylähistoria, s. 314

7 vastausta kohteessa Tapio no 26

  1. Hilkka Toivanen sanoo:

    Onko talosta olemassa kuvaa, sukulaiseni ovat olleet sota-aikana evakossa Muhoksella Tapio -nimisessä talossa? (nyt kuva sivulla, Soljan huom. 9.9.2014)

  2. Jaana sanoo:

    Hei Hilkka, kiva kuulla että evakkojenkin sukulaiset ovat kiinnostuneita blogista. Tapion talon kuva ei vielä ole tullut vastaan, mutta varmaan se tälle sivulle tulee sitten kunhan se löytyy. Otamme mielellämme vastaan myös evakkojen tarinoita ja kuvia Laitasaaresta.

  3. Hilkka Toivanen sanoo:

    Hei ja kiitos vastauksesta! Lisään tähän katkelman äitini serkun muisteluista: ”Kinnusten matka päättyi jo ennen Oulua, sillä majoituspaikka löytyi Muhokselta. Tapio-nimisen talon vanhaan asumattomana olleeseen asuinrakennukseen asettuivat niin Jannen kuin Albertin pesueet, ne jotka olivat evakkoon lähteneet… suuren pirtin seinille naulattiin ritsit kuin tukkikämpällä ikään. Mikäpä siinä oli asustellessa, kun oli vielä hella, jossa keitettiin sapuskat…
    Tapiossa oli tyhjillään iso vanha navetta, jonne kuusamolaiset evakot toivat lehmiään. Tapiota isännöi vanha sisaruspari, joka pestasi Tyynen (muistelija) avuksi karjanhoitoon.”

    • Solja sanoo:

      Tämä sisaruspari – olivatko Pikkuahoja? Ainakin tällaisia sisaruksia Erkki, Jaakko, Aino Aliina, Hilma Maria ja Matti. Ei ole tarkempaa tietoa meillä ketkä heistä olisi asuneet Tapiossa 1940-luvun loppupuolella.

      • Matti Pikkuaho sanoo:

        Talossa asui vanha isäntä Jaakko ja hänen lapsista ainakin Matti ja Aino Aliina.

  4. Sari sanoo:

    Hei nämä samat Pikkuahot, mistä Solja kertoo, omistivat Putaalan Kangastalon. http://www.laitasaari.fi/taloja/putaala-no-48/kangastalo-4813/
    Nytkinhän Pikkuahot omistavat Tapiosta jaettua tilaa. Sen aikoinaan osti appeni isä ja myyty ajat sitten muille.

  5. Jussi-Pekka silenius sanoo:

    Moro!
    Juho Jaakko Pikkuaho on tullut 1900 luvulla Pudasjärveltä Muhokselle tarkoituksenaan ostaa Tapion tila. Paavola sukuniminen soutaja oli soutanut Juhon joen yli ja kysellyt,millä asioilla mies liikkui. Juho oli kertonut tulleensa ostamaan Tapion tilan.”Tuon näkönen mies ei Tapiota pysty ostamaan”, oli Paavola sanonut. Kun miehet pääsivät joen yli, oli Juho käskenyt miestä kääntymään,että tunnistaa soutajan suuren nenän kun on ostanut Tapion. Ja niin oli repussaan Juho kaivanut tarvittavan rahasumman ja ostanut Tapion. (Lähteenä Teuvo Pikkuaho.)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *