Sieppo 20

Siepon varhaisvaiheet

Siepon ja Sakarin talot (1972)

Siepon tila on vanhastaan vanha kahdesta tilasta muodostunut tila. Se on muodostunut kun yhdistettiin kaksi Määtän tilaa. Toinen Määtän tiloista on tuolloin ollut vanhaa perintötilaa 1/3 mtl ja toinen 1/4 mtl vanhaa kruununtilaa. 1 Sieppo oli siis alkuperäiseltä nimeltään Määttä, katso Määtän kantatilasivu.

Vuonna 1692 tilalla asui Juho Eliaanpoika Määttä ja se oli 1/3 manttaalin verotila. 2 Juhon isä Elias Laurinpoika Määttä asui isänsä Laurin jälkeen Määtän tilaa. Juho Eliaksenpoika asutti tilaa ainakin vuoteen 1713 ja Isonvihan aikana tila autioitui. 3 Juholla oli vaimona Valpuri ja heillä on ainakin pojat Heikki ja Elias Määttä. Heidän jälkeen tilalle tuli Perttusen sukua. 4

Käräjät 19.-21.7.1669

Elias Määtän ja Jacob Rahkoisen välistä riitaa humalatarhasta selvittämään nimismies Östen Eriksson ja Henrik Halonen sekä Simon Eskilsson. – Jakob Rahkoinen vastaan Elias Määttä siitä, että on hyökännyt hänen veljensä kimppuun hänen omassa talossaan lyönnein ja iskuin, minkä kiisti, lykätään seuraaville käräjille todistajien tuloon, joihin Jakob viittasi. 5

Yrjänä Määttä isännöi tilaa

Noin vuodesta 1722 alkaen tilaa asui Juhon jälkeen Yrjänä (Jöran) Pertunpoika Määttä (alk. Perttunen, s. n. 1684, k. 3.12.1764 syöpään Laitasaaren Määtässä) ja vaimo Kaarina Henttunen (s. n. 1696 Muhos, k. 16.9.1743 Laitasaari, Määttä). Yrjänä Määtän aikana 1/3 osaa tilasta oli verotilaa ja 1/4 kruununtilaa.

Yrjänä sai tilan haltuunsa maksamalla tilan kiinnitysvelta 125 taaleria ja täten tilan perilliset luopuivat sukuoikeudestaan. Asiaa käsiteltiin käräjillä 1722 ja siitä selviää miten tuho ja autioituminen oli vaikuttanut tilan kuntoon

Koska entisen talollisen Johan Määtän 1/3 manttaalin perintötila Laitasaaressa nyt vihollisen täällä ollessa muutamia vuosia joutunut autioksi, niin talollinen Jöran Perttunen samasta kylästä pyytää saada sen raivatakseen ja viljelläkseen, minkä vuoksi hän on myös jo antanut perillisten lautamiesten Simo Tikan ja Bertil Perttusen tarkastaa tilan, ja 18.1.1722 päivätyn tarkastustoimituskirjan mukaan tilalla on pirtti 30 tlr, tupa ränsistynyt 10 tlr, tupa ilman ovea 10 tlr, lato ilman kattoa ja ovea 10 tlr, navetta 20 tlr, talli ilman kattoa, ovea ja lattiaa 10 tlr, talli aivan ränsistynyt 5 tlr, keittiö kelvoton 4 tlr, sauna ränsistynyt 5 tlr, sauna kelvoton 5 tlr, ruoka-aitta 10 tlr, ruoka-aitta 6 tlr, yhteensä 125 taaleria kuparirahaa, peltoa kuusi tynnyrinalaa ohrakylvöä metsittyneet ja ilman aitoja, mistä yhden tynnyrinalan Jöran Perttula on raivannut, niittyä neljä porvarikuormaa (borgarelass) pilattu, tilaa tutkittiin lähemmin, minkä jälkeen todistettiin, että lautamiehet Simon Tikka, jonka vaimo on Johan Määtän sisaren tytär, ja Bertil Perttula, joka on Johan Määtän sisaren poika, ovat lähimmät perilliset jotka läsnä olleena määräsivät (uppdraga) tilan Jöran Perttuselle niillä ehdoilla, että hän myös tuon kiinnitysvelan maksaa, mihin hän nyt täällä sitoutui, ja kun Jöran Perttunen pyysi,  että mainittu sopimus hänen ja lähimpien perillisten Simon Tikan ja Bertil Perttusen välillä pitää vahvistaa, niin mainittu sopimus heidän välillään vahvistettiin. 6

Yrjänällä oli ainakin lapset

  1. Perttu (s. n. 1729, k. 28.1.1804) 7 – puoliso Maria Juhontytär Viinikka, seuraava isäntäpari
  2. Paavo
  3. Anna – puoliso Erkki Tuomaanpoika Klemettinen (s. 1717)
  4. Kaarina (s. 17.4.1725, k. 18.7.1725)
  5. Riitta (s. 26.8.1726) – puoliso vihitty Muhoksella  29.12.1748 Jaakko Ollinpoika Siira eli Kukkonen (s. 1.6.1724)
  6. Maria (s. 21.12.1728)
  7. Liisa (s. 18.7.1733)
  8. Kaarina (s. 2.12.1735). 8

Perukirja 1.6.1765: Laitasaari 20 Määttä  1/3 mtl ja 1/4 mtl, Jöran Bertilsson Määttä kuollut joulukuussa 1764. Vaimo Karin Peersdotter kuollut 1743. Heillä lapset Bertil Jöransson sekä tyttäret Anna mies itsellinen Erik Klemettinen Kylmälänkylässä, Brita mies talollinen Jacob Kukkonen Sotkajärvi sekä alaikäinen (oförsorgd) Marja naimaton, töissä kappalainen Ståhlbergin luona.

Perukirjoituksessa oli läsnä Perttu Yrjänänpoika, joka vaimoineen asui tilalla ja vävy Jaakko Siira (eli Kukkonen). Perukirjassa mainitaan myös Määtän tilan koko, joka tuolloin oli yhteensä 7/12 mtl. Molempien Määtän talojen arvo 4.000, koko pesä 5.927, lyhennyksiä 3.474. Tässä vaiheessa Määtässä tämän mukaan oli kaksi taloa.

Anna Yrjänäntytär Määttä vihittiin Laitasaaressa 28.11.1740 renkimiehen Erkki Tuomaanpoika Klemettisen kanssa. Erkki tuli vävyksi Määttään ja käytti sekä Klemettinen että Määttä -sukunimeä. Heille syntyi Määtässä lapset

  1. Yrjö (s. 21.1.1741) – puoliso Beata Pekantytär Keinänen, asuivat Ritokankaalla no 57
  2. Tuomas (s. 21.5.1744)
  3. Anna (s. 21.4.1747, k. 9.11.1779) – puoliso Juho Matinpoika Karjalainen  (s. 18.11.1748, k. 15.3.1808) Muhosperän Karjalaisesta no 13. Heidän poikansa Erkki (s. 12.3.1778) asui sittemmin Päätalossa no 70.

Leski-isäntä Yrjänä eleli avioitumatta uudelleen vielä 21 vuotta kunnes kuoli  1764 syöpään. Erkki ja Anna olivat Määtässä isäntäparina ainakin vuoteen 1749 saakka. 9 10

Poika Perttu Yrjänänpoika isäntänä 1754-73

Hautajaiset Siepossa (1956)

Perttu Yrjänänpoika avioitui 7.2.1752 Maria Juhontytär Viinikan (s. 25.12.1728, k. 25.12.1805) 11 kanssa. He saivat Määtässä useita lapsia:

  1. Katariina (s. 10.12.1752)
  2. Maria (s. 6.5.1755) – puoliso vihitty 21.3.1775 Antti Juhonpoika Kärnä, tuli vävyksi Sieppoon
  3. Valpuri (s. 2.12.1757)
  4. Liisa (s. 15.11.1759)
  5. Yrjänä (s. 1762, k. 18.6.1800 Määttä 29)
  6. Perttu (s. 22.12.1763)
  7. Riitta (s. 27.7.1766)
  8. Anna  (s. 7.7.1768). 12

Perttu Yrjänänpoika oli Määtän isäntänä ainakin vuodesta 1754 lähtien noin vuoteen 1773 saakka. Myös Maria Viinikan äiti Valpuri Kosunen (s. 1705) asui tilalla ja kuoli siellä 1772. 13 14 Perttu muutti toiseen Määtän taloon eli Yrjänään no 29, sillä Sieppo-Määtän isäntänä vuonna 1776 oli Sakari Heikinpoika Määttä (s. 22.04.1728 Laitasaari). Sakari oli syntynyt Laitasaaren Määtässä no 29 (myöhemmin tila nimellä Yrjänä). Eli jonkilainen tilojen vaihto on tainnut tapahtua.

Uusi isäntä Yrjänästä

Ainakin vuodesta 1776 lähtien isäntänä Määtässä no 20 oli Sakari Heikinpoika Määttä (s. 22.4.1728, k. 21.12.1797 vanhuuteen Laitasaaressa). Hänen isänsä oli Heikki Pekanpoika Rahkonen myöh. Määttä, syntyisin Rahkosta no 12. Sakarin isä Heikki otti aikoinaan Määtän no 29 viljelykseen Simo Määtän jättäessä tilan autioksi. Sakarin äiti puolestaan oli Valpuri Hakkarainen, joka oli syntynyt Hakkarilassa Heikki Väänäsen, myöh. Hakkaraisen tyttäreksi. 15 16

Sakari oli ottanut vaimokseen 10.3.1747 Marketta Jaakontytär Määtän (s. 11.6.1730). Marketan suku tule Määtän talosta, joka myöhemmin tunnetaan nimellä Isomäättä no 16. Hänen vanhempansa olivat Jaakko Aaponpoika (s. n. 1678, k. 1744 Laitasaari) ja Valpuri Aapontytär Määttä.

Muhos perunkirjat 4.8.1747 Laitasaari:

Jacob Abrahaminpoika Määttä, kuollut 4 vuotta sitten, vaimo Walborg Abrahamintytär, lapset Pehr, alaikäinen, Walborg naimisissa Bertil Bertilinpoika Kosusen kanssa, Anna Pehr Tuppuraisen kanssa, Margeta Zachris Henrikinpoika Määtän kanssa, Karin holhottava. Tila Jacob Abrahaminpojan perintömaata.

Sakarille ja Marketalle syntyi ainakin yhdeksän lasta, kaikki heidän asuessaan Yrjänän talossa no 29. Mukana Yrjänästä muutti myös heidän pojat Aatami (s. 1755) – hänen poikansa Aatami (s. 1786) muutti Sieposta Ylitaloon no 69 sekä Jaakko (s. 1761).

Sakarin ja Marketan pojista vanhin oli Sakari (s. n. 1752, k. hukkumalla Utoksella 18.05.1793). Hän avioitui arviolta 1775 Muhoksen lukkarin tyttären Kaarina Juhontytär Aspegrenin (s. 29.8.1749) kanssa. Sakarille ja Kaarinalle syntyi Määtässä seuraavat lapset:

  1. Sakari (s. 22.10.1776)
  2. Juho (s. 24.4.1779, k. 15.9.1848)
  3. Aapo (s. 26.11.1781) – puoliso Riitta Kaisa Tervonen  (s. 6.8.1787 Paltamo Jormua, tuli Paltamosta v. 1802). Aapo perheineen asui jonkin aikaa Hangaskankaanlaidassa no 59 (tuolloin numerolla 61)
  4. Anna (s. 9.4.1784)
  5. Samuli (s. 11.3.1787)
  6. Marketta (s. 12.10.1789).

Näitä jälkeläisiä asui sittemmin muunmuassa Laitasaaren taloissa Saunakangas no 74, Vainiokangas no 55 ja Pikkarainen no 72. 17

Sakarin ja Marketan toinen poika Jaakko (s. 1761) asui myöhemmin Sakaria.

Sakari Määttä oli yksi Kustaankylän eli Yli-Utoksen perustajista:

15.9.1789 saapui Muhoskonttoriin neljän miehen allekirjoittama anomus saada toimitettavaksi perustamiskatselmus heidän uudistiloilleen. Miehet olivat Muhoksen lukkari Samuel Aspegren, Heikki Kuosmanen, Jaakko Vainiokangas ja Sakari Määttä. He kertoivat, että olivat keskenänsä sopineet perustavansa uudistilat toistensa läheisyyteen Utosjoen varrelle todelliseen ja asumattomaan erämaahan pitäjän ylimpään osaan Hyrynsalmen pitäjää vasten. Koska uudistilat sijaitsivat kaukana muusta asutuksesta ja sellaisella suunnalla, että saattoivat kuulua joko Sangin, Juorkunan tai Särkijärven kylään, miehet anoivat saada perustaa oman kylän. Anomuksen johdosta luettiin 20.9.1789 Muhos ja Utajärven kirkkojen saarnastuoleista seuraava kuulutus:

Wapaasukuisen Herran Maaherran ja Riddarin I.F. Carpelanin Armållisen Käskyn jälkeen synätän sinä 6. päivänä Octoberis Kuusa eli kaxi vickoa tulevasta tiistaista ne Nybyggin tilukset kuin Luckari Samuel Aspegreni, Henrik Kuosmanen, Jacob Wainikankangas ja Zachris Mättä Utås jåella erinäisexi Kyläxi åvat aikåneet ylös åtta, ja sijnä neljän talohon erinäisexi peldåmaixi heile ulvåskatsånet. Palåvaaran Ylipän ja Alapän, Wuohingi Kåsken ja Påndeman Kåsken kuvet; Sitten yhteisexi Nijttyn maixi, 1. Utalammen tjenot ja åjat, ja myös Utalammen Latva Suot. 2. Saucko åja. 3. Bildungin jåen ahtehet eli Rämet. 4. Lapio Suo. 5. Påtkunjärvi Se almimmainen ja Påtjujåen ahtehet. 6. Påndeman åja. 7. Palåvaran åja ja Ladvasuo, 8. Salkå oja, 9. jåenrannat Utalammesta Alaspäin Låuhickå kåsken asti, 10. Yxi neva Palåvaaran ja Utåsjåen välille.

Katselmukset suoritettiin 6.-10.10.1789; Samuel Aspegrenin tilaksi tuli Niemelä, Heikki Kuosmaselle Ojanperä, Jaakko Vainiokankaan tila oli Vuohinki ja Sakari Määtän tila oli Isola. Lisäksi myös aiemmin uudistilan sinne tehnyt Heikki Pekkalan tila oli Koskela sekä myöhemmin tehty tila oli Klaus Tihisen Ylitalo. Nimi Kustaankylä tuli silloisen hallitsijan nimestä. Kaikki nämä uudisasuttajat tulivat Laitasaaren kylästä. Sakari Määtän Isola sijaitsi Utosjoen Sauna- eli Pontemakosken eteläpuolella Isokangas-nimisen mäntykankaan laidalla. 18

Sakari ei kauan ehtinyt Isolan tilaa pitää, sillä hän hukkui Utokseen ja leski Kaarina jäi usean pienen lapsen kanssa yksin.

Sakari  Heikinpoika näyttäisi isännöivän Määtässä aina kuolemaansa eli vuoteen 1797 saakka. 19 20

Määttä jakautui 1800-luvulla

Määtän tilasta on jo aiemmin mainittu, että 1/3 tilasta oli verotilana ja 1/4 kruununtilana. Mitä ilmeisemmin nämä osuudet jaettiin 1800-luvun alussa. Saattoi olla, että alunperin Sakari Määttä jakoi tilan kahteen osaan, toisen itselleen ja toisen pojilleen. Toisesta osasta tuli siis Sieppo ja toisesta Sakari. Nimi Sakari  jo hiukan antaisi osviittaa siitä, kuka tilan aikoinaan jakoi. Siepon nykyiset asukkaat Ojalat tietävät kertoa, että Määttä jaettiin 1/2 Sieppoon ja Sakariin.

Rusaset asuttamaan Sakaria

Muhos, pitäjänkartta, Määtän taloja

Vuonna 1802 toista jaettua tilaa eli Sakaria asui Mäkelät eli Rusaset; Antti Iisakinpoika Rusanen (s. 28.4.1774 Paltamo) perheineen sekä isänsä Isak Antinpoika Rusanen (s. 1745 todennäköisesti Paltamossa). Mistä nimi Mäkelä heille tulee – vaikuttaisi kuitenkin, että he olisivat muuttaneet Paltamosta – tuolloin Isakin vaimona oli Elina Juhontytär Määttä, vihitty 25.3.1768 Paltamossa. Samaisella tilalla asui lisäksi vähän aikaa vielä entisen isännän Sakari Määtän poika Juho Määttä perheineen, mutta he muuttivat tilalta Pielisjärvelle noin vuonna 1803.

Toista Määttää eli Sieppoa asui Matti Jaakonpoika Kassinen (aik. Mäkelä ja Juvani, s. (s. 25.1.1761 Muhoskylän Kassinen no 9) perheineen, mutta asuipa siellä vielä Sakari Määtän poikia; Sakari, Samuli, Juho ja Aabraham, lisäksi sisar Anna. Näyttää kuitenkin siltä, että Määtät lähtivät talosta kuka minnekin. Molemmat tilat olivat kooltaan 1/6 mtl (perintömaata), 1/8 mtl (kruununmaata). 21 22 Sakarin tilan historia on kuvattu sen omalle sivulle.

Matti Kassisella, joka myöhemmin käytti nimeä Määttä, oli vaimona Marketta Antintytär Laitinen (s. 8.6.1776) ja heille syntyi lapsia ainakin

  1. Matti (s. 2.10.1800)
  2. Maria Liisa (s. 8.8.1803)
  3. Marketta (s. 27.3.1809)
  4. Riitta (s. 18.12.1814).

Matti Kassinen omisti 1810-luvulla myös Rahkon no 11 talon, mutta ei asunut siellä. Perhe muutti Konnun tilalle noin vuoden 1823 jälkeen. Kyseisenä vuonna tilalle tuli kanssa-asukkaaksi Perttu Pertunpoika Määttä (s. 29.5.1801), tämän vaimo Saara Matintytär Kääriä (s. 20.3.1800), pariskunnan poika Perttu (s. 23.3.1825) ja Pertun sisar Riitta Pertuntytär Määttä (s. 4.3.1799). Perttu ja Riitta olivat aiemman Yrjänä Perttusen eli Määtän jälkeläisiä. 23 24

Kaupista uudet asukkaat

Määttä Kaupista tuli tilalle noin vuonna 1825 Heikki Juhonpoika Määttä (alk. Kärnä, s. 12.12.1781, k. 16.1.1856 Laitasaari Määttä 20) vaimonsa Liisa Pukin (s. 14.10.1788, k. 1859) kanssa. 25 26 Heikki ja Liisa Määtällä oli lapset

  1. Perttu (s. 4.3.1813, k. 17.1.1833) – puoliso Riitta Kaaperintytär Mäkelä (s. 1813), lapset Heikki (s. 25.10.1838), Katariina (s. 24.10.1843, k. 10.11.1846), Riitta Liisa (s. 27.8.1847), Maria (s. 30.12.1849, k. 18.3.1857) ja Anna Beata (s. 19.4.1853). Perttu omisti puolet Määttä Kaupista no 36, missä hän asuikin kanssa-asukkaana vuodesta 1855 lähtien. Toinen puoliso 28.12.1866  Anna Vimpari (s. 7.9.1825, k. 27.7.1892).
  2. Pekka (s. 6.11.1816) – asui Saunakankaassa no 74
  3. Jaakko (s. 28.1.1828) – seuraava isäntä 1855 lähtien, puoliso Maria Pyhtinen (s. 27.11.1829, k.5.4.1865), Maria tuli Laitasaareen vuonna 1850. 27
Dagmar ja Lyydia

Jaakon ja Marian lapset olivat syntyneet Siepossa

  1. Anna Liisa (s. 25.7.1851)
  2. Maria (s. 2.9.1853, k. 26.11.1854)
  3. Erkki (s. 9.9.1855, k. 9.6.1856)
  4. Katariina Valpuri (s. 25.4.1857, k. 28.6.1857)
  5. Jaakko (s. 6.6.1858) – puoliso, vihitty 25.3.1883 Liisa Simunantytär Kanniainen (s. 8.3.1860 Ylikiiminki, k. Utajärven Autionkylän Ketola). Heillä oli lapset, joista ainakin neljä ensimmäistä syntyi Siepossa:  Maria (s. 29.9.1883 – myöh. Leppimaa, muutti Utajärveltä Nivalan Maaliskylän Ruuskanperälle), Kaisa (s. 5.11.1885 – puoliso Antti Huoseuslampi eli Häggberg), Hilda (s. 26.1.1889 – muutti Utajärveltä Ylivuoton kautta Ylikiiminkiin ), Jaakko (s. 20.11.1891, k. 15.6.1892), Väinö (s. 28.7.1893 – muutti Utajärveltä Ylivuoton kautta Ylikiiminkiin), Jaakko (s. 4.4.1896 Utajärvellä – muutti Autionkylän Ketolaan) ja Antti (s.15.2.1899 Utajärvellä). Torppari Jaakko asui vaimonsa ja lastensa kanssa Siepossa ainakin vuoteen 1892 saakka. Heidät kirjattiin Inkala-Apajaan no 38, mutta ainoatakaan ripillä käyntiä ei perheelle siellä ole. Pariskunta ilmeisesti muutti Utajärven Kemilänkylään. Kemilänkylässä oli todennäköisesti Inkalan ulkometsäpalstoja sekä torppa, jossa Jaakko oli torpparina. Tämä torppa lienee ollut nimeltään Koivuniemi. 28 29 30 31
  6. Heikki (s. 16.4.1861) – seuraava isäntä, puoliso 8.10.1880 Anna Juhontytär Laukka (s. 20.8.1855 Laukka no 24, k. 10.12.1891). 2. puoliso Anna Stina Kerola (s. 1854 Oulujoki, k. 4.8.1902) ja 3. puoliso 1.4.1903 Anna Liisa Pekantytär Sieppo Sakarin (s. 17.6.1878 ) kanssa, Sakarista. Heikki ja Anna Liisa saivat ainakin yhden tyttären Iida Dagmarin (s. 1903) – myöhemmin Iida asui Määttälässä. 32 33
  7. Juho (s. 29.12.1863, k. 8.11.1864).

Isä Heikki Jaakonpoika Määttä kuoli 1856 ja äiti Liisa 1859. Heidän poikansa Jaakko oli edelleen isäntänä vuonna 1880. 34 35 36

Maria ja Kustaa Ojala poikineen sekä tytär Hilda

Heikki ja Anna Siepolla olivat seuraavat lapset 37

  1. Liisa (s. 9.7.1881, k. 5.10.1965) – puoliso Juho Pietari (Pekka) Tomperi (s. 12.5.1884 Pyhänsivun Tomperissa) – Pekka oli Laitasaaren meijerin masinisti – perhe asui useammassa paikassa kylällä, mm. Ylikaupissa no 36, Isomäätän no 16 alueella ja Halkovaarassa eli Korilassa no 47
  2. Maria (s. 30.6.1883, k. 18.4.1903) – naimaton
  3. Anna (s. 17.4.1886) – puoliso Aappo Jaakonpoika Rahko (s. 22.12.1887), asuivat Rahkossa 11
  4. Kaisa – kuoli pienenä.
Heikki Sieppo sekä tyttäret Liisa ja Anna

Ensimmäisen vaimonsa Annan kuoleman jälkeen Heikki avioitui uudelleen 12.1.1893 Anna Stiina Kustaantytär Kerolan (myöh. Nikkilä, s. 22.7.1854 Oulujoki) kanssa. Annan vanhemmat olivat suutarimestari Kustaa Kerola (myöh. Nikkilä, s. 25.7.1814 Lumijoki) ja Maria Kristiina Viksted (s. 19.3.1810 Oulu). 38 Anna Stiinan vanhemmat ostivat Oulujoella kappalaisenpuustellin Nikkilä no 19 ja muuttivat sinne, joten heille tuli sukunimeksi Nikkilä talon mukaan. Lumijoen Kerolat ovat alkuaan Oulujoen Perttusia. Heikki oli välillä poissa Määtästä, hänellä on muuttomerkintä Ouluun 18.11.1894, mutta palasi sieltä takaisin noin vuonna 1898. 39 40

Heikki Määttä eli Sieppo (s. 1861) osti Siepon no 20 perinnöksi 13.9.1892. 41 Heikki ja hänen kolmas vaimonsa Anna Liisa Sieppo asuvat tilalla vuoteen 1902 saakka, kunnes he myivät sen Heikki ja Marketta Siekkiselle.

Siekkiset ja Ojalat Siepossa nykypäivään

Maria ja Kustaa Ojala - kihlakuva

Seuraava omistaja Siepolle tuli 14.4.1902 päivätyllä kaupalla, jolloin Heikki Siekkinen (myöh. Määttä, s. 9.7.1835, k. 17.5.1903 keuhkokuumeeseen) ja tämän vaimo Marketta eli Reeta Mikontytär Määttä (s. 11.9.1832 Ylikiiminki, alk. Karjalainen, k. 4.11.1918), vihitty 27.7.1873, ostivat Siepon puolen itselleen Heikki ja Anna Määtältä eli Siepolta. Reeta oli aiemmin aviossa Frans Väänäsen (s. 1829, k. 1871) kanssa, joka tuli isännäksi Pienimäättään no 17 – Heikki nai leski-Reetan Fransin kuoltua. 42 Heikki Siekkinen ei kuitenkaan kauan ehtinyt Sieppoa isännöidä, sillä hän kuoli jo vuonna 1903 hieman yli vuosi kaupan teon jälkeen.

Tämä Heikki Siekkinen oli sama, joka oli Pietari Siekkisen poika Siekkisestä no 23 ja jonka mainittiin asuvan torpparina ja myöhemmin isäntänä Pienimäätässä. Heikillä ja Reetalla oli kaksi tytärtä; Maria Matilda Siekkinen (s. 17.2.1877 Pienimäättä) sekä Stiina Liisa Siekkinen (s. 10.8.1874 Pienimäättä). Heikin kuoltua leski Reeta myi tilan 29.6.1903 vävyilleen Juho Kustaa Ojalalle (s. 3.7. 1877 Oulun mlk) ja tämän vaimolle Maria Matildalle ja Antti Matinpoika Lohelalle (s. 17.9.1871) sekä tämän vaimolle Stiina Liisalle. Antti ja Stiina Liisa vihittiin 14.1.1894 ja Antin veli asui Siekkisessä.

Kustaa Ojalan isovanhemmat Paavo sekä Maria Ojala asuivat aiemmin tilalla Hangaskangas no 43. Maria ja Kustaa Ojala ostivat 22.4.1914 puolet Siepon tilasta Antti ja Liisa Lohelalta. 43 Mariasta ja Stiina Liisasta on kerrottu heidän isänsä veljen eli setänsä Iisakki Pietarinpoika Siekkisen (myöh. Kaupin) perinnönjaossa, artikkeli löytyy täältä. 44

Kustaa ja Maria Ojala (1952)

Kustaa ja Maria saivat useita lapsia Siepossa ja he jäivät sitten myöhemmin useiksi vuosiksi syytinkiläisiksi taloon, jonka ostivat heidän kolme poikaansa Jonne (Johan Bartholomeus) Ojala puolisoineen, Väinö Matias Ojala puolisoineen sekä Eino Kustaa Ojala kaikille yhteiseksi. Muille perillisille, jotka eivät taloon jääneet, veljekset maksoivat osuudet tilasta. Kustaa ja Maria viettivät tilalla vielä useita vanhuuden vuosia syytinkikamarissaan, Maria kuoli vuonna 1956 ja Kustaa 1963.

Seuraavaksi tilan omisti Jonne ja Eeva Ojalan poika Pentti Ojala puolisoineen. Uusi rakennus on rakennettu vuonna 1972, vanha Siepon talo on purettu. Nykyään tilan omistaa Eevan ja Pentin perikunta Lea Ojala Hänninen, Eila Ojala ja Soili Viholainen. 45 46

Sieppo vuonna 1950

Sieppo-Sorola 20:5 Heikki Määtän (s. 20.5.1868, k. 28.10.1941) perilliset. Sorolan pihassa on iso kivi navetanraunioiden ja kaivon läheisyydessä. Kivessä on merkintöjä ja se on siihen laitettu merkiksi rautatien pysäkkiä varten. 47

Sorola 20:5 Heikki Nikolai Heikkinen (s. 3.2.1903 Haukipudas), vaimo Tyyne Elisabet Roivainen (s. 17.6.1912 Säräisniemi) sekä lapset.

Heikkinen 20:7 Uuno Pikkarainen

Pienipehkola 20:9 Heikki Suorsa (s. 5.7.1888 Utajärvi, k. 1962 Utajärvi), vaimo Kaisa Amanda Holappa (s. 11.10.1894 Utajärvi) sekä lapset. Kaisa Amanda oli Heikki Suorsan toinen puoliso ensimmäisen kuoltua. Kaisa on tämän kirjoittajan mummon Hilma Holapan sisar. Heidän kotinsa oli Pehkolasta mentäessä lähes Sanginkylälle tienvieressä oleva Maaselän torppa. Kyseinen torppahan kuului Laitasaaren Keräsen tilalle.

Pehkola 20:10 Antti Seppänen

Saunasaari 20:12 Eino Siira sekä Aarno Karppinen (s. 11.9.1901) ja vaimo Loviisa Sofia Ervasti (s. 15.2.1882 Kuusamo).

Onnensuo 20:14 Ahti ja Taimi Kiela

Mattila 20:16 Matti Iisakka

Sieppo-Sakari 20:17 Perttu Jalmari Vimpari (s. 7.6.1902 Ylikiiminki) ja vaimo Ella Rauha Runtti (s. 15.1.1908) ja lapset.

Ulkometsätorpat

Puolangantien varressa sijaitsee Pehkolan mäkitupa ja se mainittiin asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1881. Sitä asuttamaan tuli Jaakko Juhonpoika Peltoniemi (s. 17.3.1835) ja vaimo Aune Matintytär Moilanen (s. 14.2.1828 Utajärvi, Juorkuna). He asuivat torpassa 1881-82. Ilmeisesti Pehkola oli autiona kunnes ilmaantuu jälleen asiakirjoihin ja kun Laitasaaren kylän Siepon yhtä osataloa alettiin kutsua Pehkolaksi (Pienipehkola). Torppariksi tuli vuonna 1908 Pehkolaan Juho Suorsa ja puoliso Liisa. 48 49

Parempaa tietoa Pehkolan asioihin löytyi Siepon arkistosta. Pehkolan torpan osti itselleen 8.1.1883 Juho Suorsa ja myyjinä olivat Konstantin Sakari sekä Heikki Sieppo. Eli ei tämän tiedon mukaan ole ollut autiona 1882-1908 välisenä aikana. Juho Pekanpoika Suorsan (s. 31.1.1853 Utajärvi) vaimo oli Liisa Viitaniemi (s. 14.2.1862). Juho ja Liisa ovat Heikki Suorsan (s. 1888) vanhemmat, joka asuivat myöhemmin Pienipehkola 20:9 nimistä tilaa. Pehkolan vanhaa torppaa ei enää ole, vaan se on purettu. Heikki Suorsan rakentama talo on edelleen pystyssä Puolangantien varressa. 50 51

– Sari Heimonen, lisätietoja Solja Holappa, Eila Ojala ja Raili Turunen

  1. Oulun läänin mk 1905, s. 233
  2. Tositekirja 1692
  3. Tositekirja 1713
  4. Muhos rk 1699-1722
  5. Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1667-1671, käännös Ritva Nygren
  6. PP tmk ptk 1722, Koa 38, s. 88
  7. Muhos rk 1802-1811, s. 79
  8. Muhos rk 1733-1740, s. 92
  9. Muhos rk 1741-1749
  10. Muhos hk 1747-1749
  11. Muhos sl 1722-1733
  12. Muhos rk 1764-1770
  13. Muhos hk 1754
  14. Muhos hk 1773
  15. Muhos  hk 1776, s. 162
  16. Muhos rk 1771-1777, s. 232
  17. Muhos rk 1786-1792, s. 147
  18. Sanginjärven Kylähistoria, Sangin kyläseura ry, 2000, s. 171-172
  19. Muhos hk 1797
  20. Muhos rk 1794-1801, s. 22
  21. Muhos hk 1810
  22. Muhos rk 1802-1811, s. 69
  23. Muhos rk 1819-1826, s. 101
  24. Muhos rk 1819-1826, s. 95
  25. Muhos hk 1825
  26. Muhos rk 1826-1832, s. 110
  27. Muhos hk 1880, s. 267
  28. Muhos sl 1856-1878
  29. Muhos rk 1891-1901, s. 252
  30. Muhos rk 1891-1901, s. 376
  31. Riitta Turunen 2013
  32. Muhos hk 1905, Ou169, s. 424
  33. Muhos kuulutettujen l 1891-1903
  34. Muhos rk 1847-1853, s. 224
  35. Muhos hk 1855
  36. Muhos rk 1854-1861, s. 212
  37. Muhos rk 1862-1871, s. 170-171
  38. Oulujoki rk 1851-1857, s. 99
  39. Muhos rk 1891-1901, s. 250
  40. Muhos hk 1880
  41. Siepon tilan arkistot, perinnöksiostokirja 13.9.1893
  42. Siepon tilan arkistot, kauppakirja 14.4.1902
  43. Siepon tilan arkistot
  44. Muhos rk 1891-1900, s. 201
  45. Pentti Ojalan haastattelu 18.6.2012
  46. Eila Ojalan tiedonanto 30.10.2016
  47. Pentti Ojalan haastattelu 18.6.2012
  48. Sanginjärven kylähistoria, s. 313
  49. Utajärvi rk 1876-1885, s. 306
  50. Pentti Ojalan ja Siepon tilan arkistot, kauppakirja 8.1.1883
  51. Utajärvi sl 1884-1894

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *