Siekkinen no 52

Uudisasukas Perttu Siekkinen perusti tilan

Perttu Antinpoika Siekkinen (s. n. 1707 Siekkinen no 23, k. 4.5.1771 polttotautiin) otti vaimon Juorkunasta. Hänet vihittiin 9.1.1735 Marketta Erkintytär Keinäsen (s. 1711, k. 5.1.1770 lentsuun) kanssa. Perttu oli kotitalossaan välillä torppari, välillä itsellinen. Asui perheineen itsellisenä Jurvakaisella no 45 ainakin 1750-luvulla. Hänet mainitaan kuollessaan vuonna 1771 olevan uudisasukas Siekkinen 52. 1 2 3

Käräjät 1.9.1764

Torppari Bertil Siekkinen oli halunnut uudisasukkaaksi ja esitti 10.8.1763 päivätyn katselmuskirjan. Siekkisen paikka sijaitsi Laitasaaren Hotinkankaalla perintötalollisten Bertil Kosusen ja Henrik Inkalan tilojen välissä. Hänellä oli siellä jo seuraavat rakennukset: uusi pirtti, jossa ei vielä uunia 10 neliökyynärää (n. 35 m2), toinen pirtti, jossa uuni 8 neliökyynärää, sauna 7 neliökyynärää, navetta 9 neliökyynärää ja vanha maavarainen (jordfast) aitta, peltoa 2 ¼ tynnyrinalaa hietamaata, niittyjä jne. 4

Pertun ja Marketan perheessä oli lapset

  1. Marketta (s. 16.12.1735, k. 9.12.1791 pöhöön) – puoliso Paavo Kokko (s. 1740) ilmeisesti Tyrnävältä, on merkitty isännäksi vuoden 1768 henkikirjasta alkaen 5 6
  2. Riitta (s. 9.3.1737, k. 17.6.1737)
  3. Anna (s. 23.4.1738)
  4. Erkki (s. 29.1.1740)
  5. Kaarina (s. 3.10.1743)
  6. Saara (s. 1746) – lähti Liminkaan
  7. Valpuri (s. 1748) – puoliso 2.7.1770 Heikki Heikinpoika Jurkka Oulunsuusta
  8. Maria (s. 14.10.1752) – lähti Oulunsuuhun, ehkä sisarensa Valpurin luokse
  9. Liisa (s. 13.9.1755, kuollut pienenä)
  10. Riitta (Birgitta, s. 31.3.1759).

Tilan perustaja Perttu kuoli Siekkisessä 64-vuotiaana, jonka mukaan hän olisi siis syntynyt noin vuonna 1707.

Vävy Paavosta tuli isäntä; pariskunta oli vihitty Tyrnävällä ja siellä oli syntynyt ensimmäinen lapsikin. ”Hafwa attest af hra Comm Keckman af den 31 Martii 1766”.

  1. Perttu (s. 1763) – puoliso Riitta Antintytär Kaakinen (s. 1.6.1758 Tyrnävä Kaakinen no 10), tullut Tyrnävältä 1791 ja vihitty pian sen jälkeen
  2. Paavo (s. 27.12.1766, k. 11.11.1769 rokkoon) – isäksi merkitty renki Paavo Kokko
  3. Elina (s. 1770, k. 23.9.1779 punatautiin)
  4. Riitta (s. 22.4.1772) – jäi piiaksi kylälle
  5. Kaarina (s. 1.2.1775, k. 20.8.1782 pöhöön)
  6. Heikki (s. 26.3.1777, k. 22.9.1779 punatautiin). 7

Rippikirjassa mainitaan myös Paavon äiti Elina.

Paavon poika Perttu (s. 1763) ja vaimonsa Riitta saivat lapset Reeta Liisa (s. 9.7.1793) ja Paavo (s. 15.8.1796). Perhe muutti Tyrnävälle vuonna 1796, isä Paavo jäi Siekkiseen syytingille.

Inkalan no 38 isäntä Heikki Väänänen omisti Siekkisen vuonna 1797 henkikirjan mukaan. 8

Turpeiset Hämälästä

Uudet asukkaat tulivat Hämälästä no 4 vuonna 1798 – alunperin paltamolainen Pekka Aaponpoika Turpeinen (s. 24.3.1761) muhoslaisen vaimonsa ja perheensä kanssa. Vuonna 1804 tila oli vielä Pekan omistuksessa, mutta sitten eivät perheen asiat olleet kovin hyvin; vanhemmat olivat syytinkiläisiä ja osan lapsista sanotiin kiertelevän kylällä ja kerjäävän. Pekan 13.1.1785 vihitty vaimo Maria Pekantytär Anttila (s. 1758), joka oli mm. Hämälässä asunutta sukua, kuoli kuumeeseen 2.8.1807. Tytär Stiina (s. 9.10.1785) oli muuttanut Liminkaan 1805 ja poika Aleksanteri (s. 3.12.1791) myös, vuonna 1806. Perheen kaksi vanhinta lasta olivat kuolleet pieninä. 9 10

Siekkinen oli 1805-10 Kähkösen no 40 omistuksessa. 11

Seuraavat asukkaat Hailuodosta

Siekkiseen tuli 1.4.1811 uutta väkeä – syytinkiläisleski Kaisa Kittilä (s. 1761 – ehkä Kaisa Iisakintytär Eskola) pesueineen Hailuodon Kittilän no 36 talosta. Puoliso Jaakko Kittilä (alk. Savola, s. kuoliniän mukaan 1759) oli ilmeisesti kuollut keuhkotautiin vain 44-vuotiaana 17.8.1803 Hailuodossa. Lainhuuto Siekkisestä leskiäidille ja Juho-pojalle Vääriltä 6.2.1812.

  1. Juho (s. 1780) – vaimo Anna Heikintytär (s. 1770) lähti takaisin Hailuotoon 7.1.1813 mukanaan tytär Lovisa Carolina (s. 1809); Juho jäi kylälle rengiksi, vaikuttaa olleen pahapäinen
  2. Anna Kaisa (s. 1786, k. 24.5.1833 syöpään) – sai pojat Simo (s. 12.1.1812), Juho Jaakko (s. 3.2.1815, kuollut lapsena), Sakari (s. 8.12.1816, lähti Tyrnävälle rengiksi), Johannes (s. 15.7.1820) ja Jaakko (s. 30.11.1826, k. 2.12.1826)
  3. Marketta (Greta, s. 1788) – puoliso ”venäläinen jääkäri” Johan Carlinpoika Broström (s. 22.1.1782 Saloinen) – tullut Iisalmesta, perheessä lapset Johan Henrik (s. 25.3.1814), Catharina (s. 21.5.1819) ja Jacob (s. 12.1.1823)
  4. Loviisa (s. 17.4.1793)
  5. Saara (s. 9.5.1795) – sai lapset Marketta (s. 6.4.1815), Jaakko (s. 25.12.1817, k. 6.4.1824), Heikki (s. 17.4.1816, k. 16.6.1817 tuhkarokkoon) ja Maria (s. 26.12.1820). 12 13 14

Vuoden 1815 henkikirjan mukaan Siekkisen omisti leskimies Heikki Karppinen (s. 15.1.1777, k. ennen v. 1833), hän oli saanut lainhuudon Kittilöiltä jo syyskuussa 1812. Heikillä oli mukanaan tytär Anna (s. 31.10.1802) kun he tulivat taloon Karppilasta no 49. Heikki avioitui talon tyttären Saara Kittilän kanssa 5.8.1821, heillä oli ikäeroa 18 vuotta ja mies mainitaan tuolloin syytinkiläiseksi. Näyttäisi siltä, että hän oli myös Saaran aviottomina syntyneiden lasten isä, koska avioitumisen jälkeen lasten patronyymit muuttuvat ja maininnat on vedetty yli. Vanhaemäntä Kaisa Kittilä jäi taloon syytingille ja kuoli 7.10.1831. 15 16 17 18

Pikaisia kävijöitä

Vuonna 1820 oli leskimies Anders Mellin (s. 9.3.1780) Siekkisen omistajana Kosusesta no 10 – tosin lainhuuto oli saatu jostakin syystä vasta 26.2.1827. Muutti Ouluun uudessa aviossaan leski Dorde Saarijärven kanssa 1821. 19

Vanha isäntä, tilan perustajan vävy Paavo Siekkinen eli Kokko kuoli Siekkisessä 80-vuotiaana syytinkiläisenä vanhuuteen 9.1.1820.

Vuonna 1821 tuli taloon Paavolasta, Pehkolankylän Harjun no 47 talosta Kustaa Pekanpoika Harju (myös Keränen, s. 1768 Ii?), vaimo Reeta Erkintytär (s. 1775) ja lapset Kaisa (s. 1809), Matti (s. 1813) ja Juho (s. 1815). Paavolaan he olivat muuttaneet vuotta aiemmin Keräsestä no 23. Siekkisestä he lähtivät Tyrnävälle vuonna 1831. Asuivat siellä huonemiehinä, sokeaksi mainittu Kustaa kuoli 81-vuotiaana leskenä 10.2.1849 vanhuuteen. Vaimo Reeta oli kuollut hukkumalla 1.5.1841, ollen 66-vuotias. Keitä Kustaa ja Reeta alunperin olivat ja mistä, ei ole toistaiseksi selvinnyt. 20 21 22 23 24 25

Perttusesta no 21 Esko Pekanpoika Väärä (alk. Pellikka/Pellikainen, s. 17.8.1784 Rönkkö no 18) ja 25.4.1814 vihitty vaimonsa Kaisa Eliaksentytär Tikkanen (s. 3.1.1785 Muhos Tikkanen no 9) tulivat Siekkiseen vuonna 1830 perheineen. Eskon mainitaan kärsivän silmäsairaudesta, samoin poika Eliaksen. Perheen poika Juho hukkui 6-vuotiaana 18.8.1834. Tytär Maria muutti Ouluun 1834 ja poika Elias 1838. Vanhemmat jäivät syytingille kun taloon tuli uusi isäntäväki. 26 27

Isäntäväki Inkalasta

Vuonna 1835 Heikki Juhonpoika Pekkala (myös Inkala, s. 28.6.1801 Ylikiiminki) ja vaimo Saara Matintytär Laihiainen (s. 7.2.1808 Oulujoki) sekä Inkalassa no 38 syntyneet lapset Juho (s. 2.6.1831) ja Heikki (s. 27.2.1833 – asui myöhemmin Käärmekankaalla no 66) muuttivat taloon. Myös Saaran tytär ensimmäisestä avioliitosta eli Marketta Iisakintytär Ähkynen (myös Inkala, s. 11.3.1826) muutti perheen mukana. Siekkisessä syntyivät

  1. Erkki (s. 28.2.1836, k. 11.8.1839 punatautiin)
  2. Maria Liisa (s. 30.5.1838)
  3. Jaakko (s. 30.11.1840)
  4. Pekka (s. 3.1.1843, k. 17.2.1853)
  5. Anna Kaisa (s. 24.6.1845)
  6. Alarik (s. 2.10.1847) – puoliso, vihitty 2.3.1873 Muhoksella, Reeta Lisa Valpurintytär Kokko eli Piirala (s. 18.11.1850 Utajärvi); Alarik oli ensin renkinä Siekkisellä no 23 ja sen jälkeen Pyhänsivulla. Asui viimeksi perheineen Muhoksen Pyhänsivun Häikiön no 1 torpparina ja mäkitupalaisena. Poika Heikki eli perheineen myöhemmin Kopsassa no 42 mäkitupalaisena. 28

Perhe kävi mutkan Tyrnävällä – lähtivät vuonna 1843 ja palasivat 1845 Siekkiseen no 52 huonemiehiksi – lukuunottamatta Markettaa, joka ilmeisesti jäi Tyrnävälle.

Heikki Juhonpoika Siekkinen kuoli kuumeeseen 49-vuotiaana 10.2.1851. Leski Saara Matintytär meni kolmanteen avioonsa, vihittiin 26.12.1852 Juho Petter Kokon (s. 4.11.1818 Oulu) kanssa. Juho Petter oli syntynyt Oulun kaupungissa äidilleen Kaisa Reeta Kokolle ja mainitaan vihittäessä rengiksi ja nuoreksi mieheksi. 29 30 31 32 33 34 35 36

Saara kuoli 11.4.1858 tuntemattomaan tautiin ”mäkitupalaisen vaimona Oulun läänin yleisessä sairaalassa”. 37 38

Taloa isännöi muutaman vuoden ajan Juho Heikki Heikinpoika Päätalo (alk. Lehrbäck, myöh. Siekkinen, s. 7.2.1818 Oulunsuu Päätalo no 93) ja 25.11.1845 Muhoksella vihitty vaimonsa vaimonsa Riitta Kaisa Jaakontytär Rahko (myös Penninkangas, s. 10.7.1818 Rahko no 11) kunnes muuttivat 8.9.1846 syntyneen Maria-tyttärensä Koistilaan no 22 noin vuonna 1860.

Kärnän perhe Puujalasta

Seuraava asukas oli Olli Ollinpoika Kärnä (sukunimenä myös Kaiponen, Perttunen, Tuohino, Saunakangas ja Siekkinen, s. 10.1.1818 Kärnä eli Tapio no 26, k. 13.7.1868 vesitautiin) joka tuli perheineen Tuohinosta eli Puujalasta no 50. Ollilla oli 25.2.1843 vihityn vaimonsa, torpparintytär Sofia Paavontytär Karppisen (s. 1.2.1822, k. 12.3.1868) kanssa lapset

  1. Stiina Liisa (s. 8.3.1843)
  2. Juho (s. 4.2.1846)
  3. Kaisa Kustaava (s. 6.3.1847) – muutti Ouluun 1867
  4. Olli (s. 10.8.1849)
  5. Valpuri (s. 9.4.1852) – muutti Ouluun 1869
  6. Riitta Maria (s. 23.8.1856, k. 8.9.1856)
  7. Marketta (s. 10.9.1857) – muutti Ouluun 1875
  8. Emma (s. 29.12.1860) – muutti Ouluun 1877. 39

Vuoden 1855 henkikirjassa Olli mainitaan irtolaismieheksi. Vuonna 1861 hänen perheensä on maattomien luettelossa, eikä pariskunta enää pitkään elänytkään. Lapset muuttiva kuka minnekin. 40

Koskelat Oulunsuusta

Taloon muuttivat asumaan Oulunsuusta Olli Juhonpoika Koskela (alk. Askola, myöh. Siekkinen, s. 7.1.1821 Oulujoki) ja 20.12.1844 vihitty 1. vaimonsa Reeta Juhontytär Säävälä (s. 7.1.1817 Ii) sekä perheen lapset joulukuussa 1857

  1. Juho Niilo (s. 26.11.1847, k. 21.11.1848 Oulunsuu)
  2. Juho Heikki (s. 23.2.1851, k. 9.6.1876 polttotautiin) – puoliso 25.3.1876 Liisa Heikintytär Kaiponen (s. 21.4.1856). Heille syntyi poika Olli (s. 4.6.1876, k. 24.11.1877 sikotautiin). Miehensä ja poikansa kuoltua Liisa muutti joulukuussa 1877 Oulujoelle. 41 42 43

Ollin isän sukua oli ennen Oulujoelle muuttoaan asunut Laihiaisessa no 30. Ollin vaimo Reeta kuoli keuhkotautiin 21.5.1861 ”Oulun lasareetissa”. Leski avioitui 4.10.1863 Anna Antintytär Pekkalan eli Holtinkosken (s. 26.6.1834) kanssa. Hänen kanssaan hän sai ainakin tyttären Anna Maria (s. 22.7.1862, k. 16.6.1866 tuhkarokkoon).

Talollinen Olli Koskela eli Siekkinen perinnöksiosti Siekkisen kruunulta 3.12.1869. Surullinen oli Ollin perheen tarina; kaikki lapset ja lapsenlapset kuolivat. Hän itse kuoli 70-vuotiaana 13.7.1891 suonenvetoon. Leskivaimo Anna jäi syytingille taloon. Eno Matti Kontiokoski (s. 17.2.1820 Oulu) asui ainakin 1885-90. Laitasaarelaiset ovat kertoneen että kylällä asui aikoinaan tietäjä Siekki-Olli; oliko kyseessä sama mies, ehkäpä. 44 45 46

Väkeä Mäkelästä, Tyrnävän kautta

Otto Siekkisen tyttäret

Vuonna 1891 muuttivat Siekkiseen Tyrnävältä Fredrik Juhonpoika Nevala (alk. Mäkelä ja Kemilä, s. 10.11.1845 Mäkelä no 19) ja 8.7.1869 Tyrnävällä vihitty vaimonsa Anna Maria Juhontytär Nevala (s. 16.10.1846 Tyrnävä Nevala no 70). Lainhuudon tilaan he saivat Olli ja Anna Siekkiseltä eli Koskelalta 17.9.1891. Uuden asuintalon mukaan tuli sukunimeksi perheelle Siekkinen. Lapsia – kaikki Tyrnävällä syntyneitä:

  1. Juho (s. 21.1.1870, k. pöhöön 22-vuotiaana 9.5.1892) – naimaton
  2. Antti (s. 1.12.1872, k. 8.12.1872 sydäntautiin)
  3. Maria Liisa (s. 8.2.1874)
  4. Iisak Herman (Iikka, s. 16.2.1877)
  5. Otto Anders (s. 29.2.1880, k. 14.2.1881 tuntemattomaan tautiin)
  6. Ida Hilja (s. 12.4.1882, k. lapsena Muhoksella)
  7. Otto Werner (s. 17.8.1884, k. 1.12.1960) – puoliso Laina Helena Pertuntytär Inkala (s. 10.4.1896 Ala-Inkala no 38, k. 20.12.1960), tilan seuraava isäntäpari
  8. Ahti (s. 10.5.1887, k. 8.2.1888 – kuolinsyy ”muut taudit”)
  9. Väinö (s. 12.11.1888, k. 21.3.1891 – kuolinsyy ”muut taudit”). 47 48 49 50 51 52

Talossa asui myös edellisen isännän leski Anna Antintytär Siekkinen.

Poika Otollakin oli Amerikan passi, päivätty 23.2.1903, mutta matka taisi jäädä tekemättä. Otto sai lainhuudon tilaan vanhemmiltaan 23.2.1906. 53 54 55

Kosusia ja Similöitä

Otto ja Laina Siekkinen omistivat 1928-33 myös Rovalan no 63. Heille syntyivät tyttäret Helga, Marja-Terttu, Hilkka Elisabet, Sanelma Sylvia (asui perheineen Hattarassa), Sirkka Inkeri, Laila Kaarina ja Leena Orvokki.

Kotiseutuni Pohjois-Pohjanmaa -kirjassa vuodelta 1970 kerrotaan Siekkisestä no 52:

Tilan pinta-ala on 32 ha, josta viljeltyä 10 ha ja metsää 22 ha. Maatalouskoneet: traktori. Eläimet: 5 lehmää ja 7 kanaa. Puinen asuntorakennus on rakennettu v. 1900 käsittäen 3 huonetta. Puinen talousrakennus on rakennettu v. 1880. Rakennus on uusittu v. 1925. Tila on kuulunut samalle suvulle v:sta 1880 lähtien siirtyen nykyisen omistajan haltuun Otto Siekkiseltä v. 1963.

Omistaja: mv Santeri Kotasaari. Vanhemmat: kirvesmies Niilo ja Martta Kotasaari o.s. Karmujef. Puoliso: Sirkka. Vanhemmat: mv Otto ja Laina Siekkinen o.s. Inkala. 56

Siekkinen vuonna 1950

Järvelä: Kaiku-lehdessä kuulutettiin 5.9.1917, että kuvernöörin virasto on vahvistanut Järvelä-nimisen palstatilan erottamisen Siekkisen perintötalosta no 52. Tilan omisti Heikki Mertaniemi Vauhkolastan no 53 ja myi/luovutti sen tyttärelleen Liisa Kangasollille, lainhuuto 16.1.1931. Vuonna 1950 asui tilalla työmies Petter Heikki Yrjänä (s. 10.11.1895 Yrjänä no 29) ja vaimonsa Alli Sofia Lepistö (s. 31.1.1899 Hailuoto) poikansa kanssa.

Vesala ja Similä: Ensimmäinen Vesalan asukas oli Iisakki Iisakinpoika Mäkelä (s. 10.9.1860) ja 1.1.1886 vihitty vaimonsa Kurimon rautaruukin masuunimestarin tytär Helena Sofia Simontytär Niemelä (alk. Pussinen, s. 7.5.1866 Utajärvi), lainhuuto 21.2.1918. Perhe tuli Koistilan no 22 mailta, jossa olivat olleet mäkitupalaisina. Iisakin samanniminen isä oli syntynyt vuonna 1817 Mäkelässä no 19.

Similän väkeä Siekkisessä

Vuodesta 1930 asuivat tilaa Armas Pekka Similä (s. 3.8.1892 Laitasaari) ja vaimonsa Kaisa Lyydia Heikintytär Kinnunen (29.12.1888 Muhos) perheineen. Pekan ja sisarensa Anna Lyylin (s. 11.4.1901 Laitasaari) äiti oli Kreeta Heikintytär Similä (s. 18.4.1858). Hänen  vanhempansa olivat muhoslainen torppari Heikki Erkinpoika Similä (s. 25.2.1825 Muhos) ja talollisen tytär Reeta Iisakintytär Inkala (suku alk. Poutiainen, myöh. Inkala, s. 11.3.1826 Ahkynen no 37). Kreeta mainitaan jo vuoden 1895 henkikirjassa Siekkisen talon mäkitupalaiseksi yhdessä poikansa Pekan kanssa. Pekalle ja Lyydialle syntyivät lapset Kaarlo, Hilja ja Raili . 57 58 59

Vehkakangas: Suomen valtio

Korteikko: Kerttu Väliaho, Bertta Vimpari, Juho Brunni (s. 8.10.1886) ja vaimonsa Hilma Maria Isola (s. 12.12.1891) sekä perhe.

Siekkinen: Otto ja Laina Siekkinen perheineen.

Heinämaa: Sulo ja Hilma Lybeck

Palsta: Johan Mikael Korpela (s. 8.5.1912) vaimoineen ja tyttärineen.

Hattara

– kirjoittanut Solja Holappa; tietoja saatu Sinikka Koskiselta, Pentti Lohelalta, Raimo Rannalta, Paula Maikkulalta

  1. Muhos rk 1757-1771, jakso 168
  2. Muhos rk 1764-1770
  3. Muhos rk 1771-1777, s. 260
  4. Oulun renovoidut tuomiokirjat 1764, s. 296, käännös Ritva Nygrén
  5. Muhos hk 1768, s. 139
  6. Muhos hk 1771, s. 74
  7. Muhos rk 1794-1801, s. 93
  8. Muhos hk 1797, s. 196
  9. Muhos rk 1802-1811, s. 96
  10. Muhos hk 1804, s. 224
  11. Muhos hk 1805, s. 374
  12. Hailuoto hk 1800, s. 233
  13. Hailuoto hk 1810, s. 326
  14. Muhos rk 1812-1818, s. 136
  15. Muhos hk 1815, s. 230
  16. Muhos rk 1812-1818, s. 231
  17. Muhos rk 1819-1826, s. 305
  18. Muhos rk 1833-1839, s. 590
  19. Muhos hk 1820, s. 159
  20. Muhos rk 1819-1826, s. 141
  21. Paavola rk 1820-1826, s. 160
  22. Muhos hk 1825, s. 192
  23. Muhos rk 1826-1832, s. 151
  24. Muhos hk 1830, s. 268
  25. Tyrnävä rk 1832-1838, s. 339
  26. Muhos rk 1826-1832, s. 113
  27. Muhos rk 1833-1839, s. 272
  28. Sinikka Koskinen, kommentti 12.1.2014 ja Raimon Ranta, sähköposti 14.1.2014
  29. Muhos hk 1835, s. 266
  30. Muhos hk 1845, s. 329
  31. Muhos hk 1850, s. 393
  32. Muhos vl 1822-1859
  33. Muhos rk 1840-1846, s. 295
  34. Muhos rk 1847-1853, s. 308
  35. Muhos rk 1854-1861, s. 511
  36. Muhos hk 1855, s. 472
  37. Muhos kl 1827-1883
  38. Sinikka Koskisen sukututkimukset
  39. Muhos rk 1853-1862, s. 294
  40. Muhos rk 1861-1879, s. 740
  41. Paula Maikkulan sähköposti 23.1.2014
  42. Muhos hk 1860, s. 506
  43. Muhos rk 1861-1879, s. 304
  44. Annettujen perintökirjojen luettelot, Oulun lääni, Ba 7.9
  45. Muhos rk 1881-1890, s. 408
  46. Muhos hk 1890, s. 340
  47. Tyrnävä rk 1865-1876, s. 169
  48. Tyrnävä rk 1877-1880, s. 169
  49. Tyrnävä rk 1881-1890, s. 431
  50. Tyrnävä lk 1891-1900, s. 250
  51. Muhos hk 1895, s. 409
  52. Muhos hk 1900, s. 417
  53. Muhos hk 1905, s. 432
  54. Muhos hk 1910, s. 298
  55. Muhos hk 1915, s. 351
  56. Kotiseutuni Pohjois-Pohjanmaa. 1970. Suomen Maakuntajulkaisu Oy, s. 322
  57. Muhos hk 1915, s. 352
  58. Muhoksen papinvaaliluettelo 1924
  59. Muhos rk 1861-1879, s. 974

4 vastausta kohteessa Siekkinen no 52

  1. Pekka Vasala sanoo:

    Tervehdys
    Kuvassa olevat Otto Siekkisen tyttäret ovat käsittääkseni vasemmalta Helga, Marja-Terttu ja Hilkka Elisabet (s. 120220)
    Itse olen Hilkan poika.

    Solja: Kiitos tiedosta Pekka, saatiinpa nimet näille suloisille tytöille!

    • Pekka Vasala sanoo:

      Olette muuten tehneet hienoa työtä kylähistorian tallentamisessa. Lukiessa muistuu mieleen moni asia lapsuuden kesistä Siekkisessä, siis noin 60 vuoden takaa.
      Nytkin Siekkisessä saattaisi olla historioitsijalle tallennettavaa. Siellä asuu minun tätini Sirkka os. Siekkinen (s. 1925) miehensä Santeri Kotasaaren kanssa. Santulla on maanviljelijäksi erikoinen harrastus, taidemaalaus. Tilan rakennusten seinät ovat täynnä hänen töitään. Isännällä on oma ateljeensakin, mutta se on jo varsin vähällä käytöllä, kun aika menee sairastelevasta Sirkasta huolehtimiseen.
      Terveisin Pekka

      Solja: Kiitos palautteesta. Onhan tässä urakoitu kolmatta vuotta jo kaikenkaikkiaan. Kova into on ollut päällä, mutta nyt pidämme hengähdystaukoa. Mietimme hieman miten jatkamme. Aikaa pitäisi saada riittämään muuhunkin. Mm. haastattelemaan emme ehdi enää oikeastaan ollenkaan ja se harmittaa kovasti. Yksi ”apulainen” oltiin jo saamassa haastatteluun, mutta hän perui jo melkein samantien. Tämä on pitkäjännitteistä työtä (lue: harrastusta) – sinnikkyyttä tarvitaan. Mutta välillä on pakko pitää taukoa.

  2. Sari sanoo:

    Hei, kävimme Jaanan kanssa noin vuosi sitten Kotasaarilla. Silloin katselimme valokuvia, ja minun pitäisi siellä käydä uudemman kerran, koska monta asiaa jäi tuolloin auki. Mutta nyt ainakin on niin kiirettä kesänaikana että valitettavasti vierailu tulee auttamatta jäämään syksyyn / talveen 2014

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *