Saunakangas no 74

Saunakankaan talo 1

Kuvassa oleva talo on siirretty 1930-luvun loppupuolella Rovalasta no 63. Aiemmin tilalla on ollut vanha iso talo, jonka rauniot olivat näkyvillä (25.6.2012). Mahdollisesti vanhan Saunakankaan talon paikka ja rauniot – myös kivinavetan rauniot, ovat paikoillaan. Talossa on asunut kaksi perhettä. 1 Saunakankaan no 74 tila on ylösotettu 5.3.1800 ja se sai 20 vuoden verovapauden. 2

Väisäset Saunakankaassa

Vuonna 1802 Saunakankaan tilalla asui sotilas Pekka Väisänen (eli Gren, myös Rehn, s. n. 1753, k. 14.12.1824 Saunakankaassa) ja vaimonsa Marketta Malo (s. n. 1751, k. 12.2.1809). Marketan kuoleman jälkeen Pekka vihittiin 14.7.1811 Kaarina Kaipaisen (s. 1759) kanssa.  Mistä Pekka tilalle tuli, ei ole toistaiseksi selvinnyt. Oliko hän tilan perustaja, vaiko ei. Sekään asia ei ole täysin selvinnyt. Pekalle ja Marketalla oli ainakin lapset

  1. Marketta Liisa (s. 4.11.1781) – puoliso Jaakko Juhonpoika Rahko (s. 1782 Rahko no 11), asuivat Huovisessa no 15 ja myöhemmin Penninkankaassa no 56
  2. Pekka (s. 1785)
  3. Matti (s. 1788) – muutti Ouluun 1810, mutta on kirjattu henkikirjaan 1808-10 isännäksi 3
  4. Juho (s. 18.6.1792, k. 28.11.1808)
  5. Olli (s. 4.3.1794).

Tilalle oli myös kirjattu Juho Sakarinpoika Määtän (s. 1779 Määttä no 20) perhe, mutta heille ei ole yhtään ripilläkäyntimerkintää Saunakankaassa.  Juho asui vanhempineen aiemmin Kustaankylän Isolassa, jonka isänsä Sakari sinne vuonna 1789 perusti. Sakari-isä hukkui Utokseen vuonna 1793 ja Juho muutti äitinsä Kaarinan kanssa Puujalkaan no 50. Äiti oli avioitunut talossa asuvan Antti Greusin kanssa. Juho muutti sieltä myöhemmin Saunakankaaseen. Juho vihittiin Laitasaaressa 7.7.1805 Helena Susanna Heikintytär Lusuan (s. 20.1.1780). Vihittäessä Juhon tittelinä oli renki ja Helenan piika. Heillä oli lapset

  1. Kaarina (s. 8.7.1805, kuoli pienenä)
  2. Antti (s. 17.9.1807) – muutti Ouluun 1825, palasi takaisin ja asui myöhemmin Keskiahossa no 73
  3. Pekka (s. 7.9.1810) – käytti myös nimeä Pikkarainen ja Honkarinta talojen mukaan missä asui
  4. Katariina (s. 27.1.1813) – avioitui Pikkaraiseen no 72 Olli Matinpoika Haatajan kanssa
  5. Juho (s. 1.10.1815) – asui myöhemmin Pikkaraisessa no 72, Honkarinnassa no 78 ja Vainiokankaassa no 55
  6. Marketta (s. 9.11.1817) – muutti Ouluun 1837
  7. Valpuri (s. 4.7.1820) – puoliso muhoslainen Heikki Matinpoika Halonen.

Juho oli kirjattu vuoden 1815 henkikirjaan isännäksi. Sekä Pekan (s 1753) että Juhon (s. 1779) perheistä Saunakankaassa oltiin ripillä vielä vuoteen 1817 asti. Juho Sakarinpoika Määttä eli Saunakangas muutti pian tämän jälkeen Pikkaraiseen no 72. 4 5 6

Pekuri ja Kemilä asuttivat tilaa

Edellinen väki lähti talosta kuka minnekin ja tilalle tuli Laihiaisesta no 30 rengiksikin tituleerattu Juho Iisakinpoika Pekuri (s. 26.5.1783 Kempele) ja vaimonsa Sofia Antintytär Sipelius (s. 26.8.1778 Oulu, k. 4.3.1821 Laitasaari). Saunakangas oli 1/6 manttaalin kokoinen kruununtila vielä tässä vaiheessa. 7 He asuivat talossa ainakin vuoteen 1825. Heillä oli ainakin seuraavat lapset, syntyneet Kempeleessä

  1. Anna Marketta (s. 3.4.1811)
  2. Iisakki (s. 6.8.1812)
  3. Antti (s. 2.9.1815, k. 1817)
  4. Juho (s. 24.6.1817).

Tilalla oli myös uusi asukas vuodesta 1823 lähtien eli Antti Juhonpoika Kemilä (s. 1790 Utajärvi Niskankylä Kemilä no 13), jonka isä Juho Kemilä (s. 1758) pesueineen muutti jo noin vuonna 1809 Niskankylästä Muhokselle.  Antilla oli vaimona Anna Turpeinen (s. 1788) ja lapsia

  1. Maria Kaisa (s. 1817)
  2. Juho (s. 6.2.1821, k. murskautui kaatuneen puukuorman alle 16.12.1834)
  3. Iisakki (s. 9.4.1824)
  4. Anna (s. 1.1.1827, k. 31.1.1827)
  5. Antti (s. 23.9.1829).

Kemilä isännöi hetken Saunakangasta, mutta sitten hänet kirjattiin Mäkelän no 19 torppariksi, talossa asui hänen veljensä Juho (s. 1804). Antti kuoli Mäkelän huonemiehenä 18.5.1840 keuhkotautiin. 8 9

Talossa asusti syytinkiläisenä aiemmin mainittu, vanha sotilas Pekka Väisänen (Rehn) kolmannen vaimonsa Valpurin Palon (s. 2.1.1766) kanssa. Heidät oli vihitty Oulussa 28.12.1817. Pekka kuoli Saunakankaassa vanhuuteen 1824. 10

Saunakankaassa tehdään kruununkatselmus

Kanssa-asukkaana oli vuodesta 1826 lähtien Heikki Tuomaanpoika Rasila (s. 4.3.1779) ja vaimonsa Reetta Juhontytär (s. 8.4.1783). He asuivat tilalla myöhemmin itsellisinä. Perheen lapset

  1. Heikki (s. 4.5.1816) – muutti Tyrnävälle 1835
  2. Reetta (s. 30.3.1821)
  3. Sakari (s. 13.2.1824, k. 17.6.1827).

Ja tulihan vielä väkeä lisääkin kanssa-asukkaaksi omistamaan puolikasta Saunakankaasta. Perttu Iisakinpoika Kosunen (s. 29.3.1792 Ylikosunen no 9) ja vaimonsa Liisa Pekantytär ( s. 28.2.1797) tulivat asumaan Saunakankaaseen noin vuoden 1826 paikkeilla Ylikosusesta no 9. Pertun isä oli Iisakki Iisakinpoika Kosunen (s. 1759) ja äiti Valpuri Pietarintytär Perttunen (s. 1765). Pertulla ja Liisalla oli lapset 11 12 13

  1. Pekka (s. 4.1.1816)
  2. Antti (s. 7.3.1821)
  3. Anna (s. 9.4.1824)
  4. Perttu (s. 11.12.1827).

Talossa oli 1826-32 välisenä aikana kahdessa perheessä saman ikäisiä lapsia. Mahtoi siinä olla vilinää ja vilskettä! Kosuset muuttivat noin vuonna 1832 Ouluun.

Kanssa-asukkaaksi tuli Oulusta vuonna 1832 Juho Heikki Heikkinen (eli Luukkonen, s. 23.3.1805) ja vaimonsa Maria (s. 9.2.1792). Lapsia heillä oli parikin – Jaakko (s. 2.1.1827) sekä Juho Heikki (s. 7.7.1830). 14 Juho Heikki muutti perheineen Alakiiminkiin vuonna 1835 15 ja heidät myös mainitaan tilalla itsellisiksi.

Saunakankaasta omisti puolikkaan Juho Juhonpoika Holappa (alk. Kärnä, s. 10.12.1784). Ei ole varmaa asuiko hän tilalla. Juho asui 1818-20 välisenä aikana Holapassa no 51.  Juho oli syntyisin Kärnän no 1 ensimmäisestä savusta. Vuoden 1835 henkikirjassa Juho Juhonpoika näyttäisi olevan tilallinen. Juhon aikana tilalla tehtiin kruunukatselmus 20.7.1832. Tämä ei tainnut onnistua, sillä vielä vuonna 1835 oli Saunakangas 1/6 edelleen kruununtilana. 16 17 18 19

Juho Juhonpoika ja vaimonsa Liisa näyttänevät sitten asuneen Saunakankaassa 1840-luvulla ja Juho kuolikin siellä 6.8.1845. Tämän jälkeen leski ja lapset muuttivat Ouluun. 20

Heikurat kanssa-asukkaina, Inkalat itsellisenä

Vuonna 1836 tilalle tuli Oulunsuusta Matti Matinpoika Inkala (myös Sangi, s. 13.5.1810 Inkala no 38) sekä vaimonsa Anna Pekantytär Heikura (s. 3.11.1812 Muhoskylä). Matti oli ollut vävynä Oulujoella Sangin no 1 talossa kanssa-asukkaan Muhokselta kotoisin olleen Pekka Heikuran taloudessa. Sieltä he muuttivat Saunakankaaseen. Heidän lapsiaan olivat

  1. Pekka (s. 12.1.1834 Oulujoki)
  2. Anna Maria (s. 28.7.1836)
  3. Liisa Kustaava (s. 24.3.1839)
  4. Kaisa Matleena (s. 3.3.1842).

Inkalat olivat sittemmin Kotikankaan no 65 mäkitupalaisia ja itsellisiä. He omistivat myös puolet Putaalasta no 48, jonne ilmeisesti muuttivatkin vuoden 1843 jälkeen. 21 22 23

Vuonna 1842 tilalle tuli Oulusta kanssa-asukkaaksi Anna Heikuran isä Pekka Pekanpoika Heikura (s. 22.12.1788 Muhoskylä Perukka Heikura no 14) ja hänen toinen vaimonsa Anna Kaisa Erkintytär Komula (s. 6.3.1814). Heidät oli vihitty Oulujoella 1838. Pekalla oli tästä liitosta lapsia 24

  1. Katariina (Kaisa, s. 10.10.1839) – puoliso 25.6.1865 Pauli Huovinen (s. 2.4.1838 Puolanka, k. 13.10.1896 Oulujoki), asuivat Oulujoella perheineen
  2. Maria Liisa (s. 15.7.1841 Oulujoella)
  3. Anna Kustaava (s. 15.5.1843)
  4. Pekka (s. 22.5.1845).

Heikuratkin muuttivat tilalta pois, jonka jälkeen talossa asui monta kävijää.

Monenlaista väkeä piipahtamassa

Itsellisiksi tilalle muutti Jaakko Junni (s. 8.5.1807) ja vaimonsa Maria Juhontytär Perttunen (s. 30.6.1803) lastensa kanssa noin vuonna 1845.

Vuonna 1845 mainitaan Saunakankaan tilalliseksi Pekka Maijala ja tämän vaimo Maria. Olli Ollinpoika Kärnä omisti tilasta osan. 25 26

1847-48 tilalla oli isäntänä Olli Ollinpoika Kärnä (s. 10.1.1818), vaimonaan Sofia Paavontytär Karppinen (s. 1.2.1822). Heillä oli tytär Kaisa Kustaava (s. 6.3.1847). Kauan ei Olli pesueineen tilalla viihtynyt vaan muutti noin 1853 Puujalkaan no 50. Olli tuntui omistavan myös Siekkisen no 52. 27

Vuonna 1848 tilalla asui uutena asukkaana ja Saunakankaan omistajana Simo Eliaanpoika Tikkanen (s. 8.5.1822) sekä tämän vaimo Klaara Iikantytär Riiko (s. 12.9.1813 Liminka) sekä heidän kolme lastaan. Simo oli käynyt välillä Oulussa ja palannut sieltä Laitasaareen vuonna 1847.

Vuonna 1853 tilalle kanssa-asukkaaksi saapui Heikki Samulinpoika Karhu (myös Hyrylä, s. 21.4.1818), vaimo Anna Greta Laamanen (s. 21.5.1814) Puolangalta sekä kaksi tytärtä. 28 Perhe muutti noin vuonna 1860 Kauppiin no 36. 29

Kaupista saapui Saunakankaaseen puolestaan siellä kanssa-asukkaaksi mainittu Pekka Heikinpoika Määttä (s. 6.11.1816) ja tämän puoliso Riitta Kaaperintytär Mäkelä (s. 3.6.1815) sekä muu perheensä. Määtät eivät myöskään kovin kauan isännöineet Saunakankaassa, sillä heidät mainitaan itsellisiksi. 30 31

Mitä ilmeisemmin Saunakangas on halottu vuonna 1864, kuten moni muukin laitasaarelainen tila. 74:1 on saanut nimen Reini ja 74:2 on jäänyt nimelle Saunakangas.

Vuonna 1867 isännäksi tituleerataan Matti Juhonpoika Moilasta (s. 22.3.1815 Suomussalmi, k. 7.12.1867). Matin vaimo oli Leena Heikintytär Huttu (s. 16.2.1823 Suomussalmi, k. 29.2.1868). Perhe tuli Suomussalmelta Hossan Pajuvaarasta no 58 Muhokselle. Pajuvaaran talo oli palanut, mahtoiko se ollut muuton syynä? Lyhyeksi jäi perheen talostelu Laitasaaressa; Matti kuoli saman vuoden lopussa lavantautiin 52-vuotiaana ja Leena parin kuukauden päästä 45-vuotiaana näivetystautiin, todennäköisesti siis keuhkotautiin. Perheen orvoiksi jääneet neljä lasta muutti kuka minnekin.

Seuraavaksi isännyyttä noin v. 1871 alkaen yritti Heikki Pekanpoika Saunakangas (alk. Määttä, s. 25.10.1838 Laitasaari) puolisonaan Anna Juhontytär Vainiokangas (s. 15.4.1847 Vainiokangas no 55) vuodesta 1871 lähtien. Heidät oli vihitty 25.7.1869. Tämä Heikki oli aiemman kanssa-asukkaan Pekka Heikinpoika Määtän ja hänen Riitta vaimonsa poika. Heidät listataan kuitenkin tilattomiin jo vuoden 1876 jälkeen. 32 33 34

Viimeistään vuonna 1880 tilalle isännäksi tuli Elias Erkinpoika Musta (s. 1.1.1847) sekä vaimo Riitta (s. 24.6.1847, k. 30.7.1881). Elias mainitaan tulleeksi Tyrnävältä, mutta hän oli mahdollisesti kotoisin Utajärven Sanginkylältä. Eliaksen vaimo Riitta kuoli ja leski avioitui toiseen liittoon Susanna Ollintytär Kettusen (s. 22.8.1822 Tyrnävä) kanssa. 35

Heidän lisäksi tilalla asui Pietari Marianpoika Mertaniemi (s. 1860) sekä vaimonsa Kaisa Maria Antintytär Siira (s. 22.3.1866). Saunakankaaseen he tulivat vuonna 1885, myöskin Tyrnävältä. Kiinnekirjan tilaan he olivat saaneet jo 26.3.1887. Tämä todennäköisesti oli myöhemmin rekisterinumerolla 74:2. 36 37

Saunakangas sai lisänimen Reini

Saunakankaan tilaa alettiin kutsua Reiniksi ja tilan nimi kirjoitettiinkin vuodesta 1891 lähtien Saunakangas eli Reini. Mistä Reini nimitys tulee, ei ole toistaiseksi selvinnyt. Voisi kuitenkin ajatella, että kun aikoinaan tilalla oli sotilas Pekka Väisänen, jonka sotilasnimi oli Gren ja myös Rehn – niin tästä saattoi muotoutua Reini-nimi.

Elias Musta perheineen asui edelleen tilalla, kuten myöskin Pietari Mertaniemi kanssa-asukkaana. Lisäksi Pietarin anoppi Anna Erkintytär Siira (s. 30.10.1824 Tyrnävä) tuli tilalle vuonna 1886. Elias Mustan pojalle Konstantin Samuel Mustalle (s. 20.8.1870) on maininta muutosta Amerikkaan vuonna 1899. Toinen poika eli Juho Eerik hukkui jokeen Pohjois-Amerikassa 22-vuotiaana, kuolintapaus on kirjattu Muhoksen kirkonkirjoihin. Elias Musta sekä Pietari Mertaniemi alkoivat käyttää sukunimenään Saunakangasta.

Hanna ja Aappo Kosunen Mäkituvassa asusti 1893-96 Sakari Riitanpoika Pelkonen (s. 15.5.1849) ja puolisonsa Maria Simunantytär Niemelä (s. 18.11.1851). 38

Elias ja Susanna Saunakangas myyvät 1/2 tilan Jaakko (s. 1853) ja Kaisa Kreeta Knuutilalle, kiinnekirja saatu 25.9.1901. 39 40 Knuutilat myivät tilasta 1/2  Matti ja Tilda Suorsalle, kiinnekirja saatu 3.3.1923. Ilmeisesti tämä tila oli sitten myöhemmin Parviaisten omistama Reini no 74:1.

Vuonna 1924 tilalla asui leski Kaisa Kreeta Knuutila (s. 1859), talollisena mainitaan Matti Suorsa (s. 1862) puolisonaan Matilda (s. 1880), heillä poika Iivari (s. 1899). Lisäksi tilalla oli talollisena edelleen Pietari Mertaniemi perheineen. 41

Tähän aikaan Saunakankaassa on ilmeisesti ollut vielä vanha talo, jonka rauniot ovat todennäköisesti nykyisen talon vierellä. Kun tiedetään, että Jaakko Parviainen siirsi talon Rovalasta no 63, niin jäänteet, mitä pihassa on yhä nähtävissä, ovat vanhan Saunakankaan tilan, jossa asui 1950-luvulla Mertaniemen naimattomat sisarukset.

Saunakangas vuonna 1950

Emäntä Anni Parviainen Reini 74:1 Jaakko Albert Aaponpoika Parviainen (s. 22.5.1889 Kangasparviainen no 2, k. 1958) sekä toinen vaimonsa Johanna Maria Papinaho (Hanna, s. 14.6.1893 Oulainen). Molemmat olivat leskiä avioituessaan. Jaakon ensimmäisestä avioliitosta Anna Kaarlentytär Keräsen (s. 1.5.1890, Keränen no 23, k. 1937) kanssa syntyivät lapset Rauha (s. 1926, k. 18-vuotiaana keuhkotautiin – on ehkä viereisessä kuvassa ***), Alli Lyydia (1928-2014) ja Kaarle Jaakko. Alli asui myöhemmin puolisoineen ja perheineen Inkalasta lohkotussa Kotilassa.

Hanna ja ensimmäinen puolisonsa Aappo Kosunen kuvassa ylempänä, perheeseen ei syntynyt lapsia. Rovala jäi ilmeisesti autioksi vuonna 1929 kun siinä olleet asukkaat muuttivat Oulaisiin. 42 Talon siirto on siis täytynyt tapahtua 1930-luvun alkuvuosina.

Saunakangas 74:2 Naimattomat Mertaniemen sisarukset Riitta Liisa Pietarintytär (s. 8.2.1889) sekä Iida Pietarintytär (s. 9.11.1892)

-Sari Heimonen, tietoja lisännyt Solja Holappa

11 vastausta kohteessa Saunakangas no 74

  1. Jussi-Pekka Silenius sanoo:

    Moro!
    Saunakankaan talo on vielä pystyssä Reininperällä,hyvin pitkälle alkuperäisessä asussaan,sisälläkin pirtissä jopa länget roikkuivat kuivamassa leivinuunin kyljessä.Täytyypä ottaa kuvia kun seuraavan kerran tulee siellä käytyä.
    T.Pete

  2. Sari sanoo:

    Kiitokset Pete, kuva laitettu sivulle.

    • Pekka Karppila sanoo:

      Muistan kuulleeni, että Rovala 63:sta olisi siirretty jokin rakennus Reinille ehkä 1940- tai 1950-luvulla. En tiedä, onko se tuo päärakennus vai jokin muu. Rovala 63 on ollut 1950-luvulta lähtien autio, maakellari vain jälellä.

  3. Sari sanoo:

    Moi Pekka, tuohan on todella mielenkiintoinen tieto ja tutkimisen arvoinen! Tosiaan tää tila on mun esi-isän perustama ja kiinnostaa kovin tällaiset tiedot. Onko muut kuulleet tämän saman jutun?

  4. Laura Salonen sanoo:

    Olipa kiinnostavaa lukea Reinistä! Reininperällä lenkillä käydessä on tullut monesti mieleen, että mitähän tarinoita tuokin talo voisi kertoa. Tässä vähän lisätietoa omalta osaltani.
    Pappani isä Jaakko Kosunen (Karppilan poikia Rovalta) asui leskenä viimeiset elinvuotensa 63 Rovalassa – Kosulanhan olivat ostaneet Maria-puolison vielä eläessä pojat Antti ja Heikki 1911. Vanh. veli Aappo meni Amerikkaan 1910, palasi sieltä ja avioitui Hannaksi kutsutun Johanna Maria Papinahon kanssa 1921. Jaakko-isän kuoltua 1924 Rovalaa isännöivät Aappo ja Hanna Kosunen. He myivät Rovalan Otto Siekkiselle ja muuttivat Matkanivan kylään 27.4.1929 Papinahon ja Haaviston tiloista ostetulle maalle tilallisiksi. Hanna jäi leskeksi 1936 ja solmi 2. avioliiton leskeksi jääneen Jaakko Parviaisen kanssa. Liekö kuvien Jaakon ja Hannan asuma Reinin talo sitten se sama 63 Rovalan talo, jossa Hanna asui aikanaan Aapon kannssa.
    Vanhan Reinin talon toisessa päässä asuneet naimattomat sisarukset Liisa ja Ida Mertaniemi olivat Kangasollin mummoni serkkuja. Idalla oli surullinen kohtalo. Aivan joulun alla hän oli hevosella palailemassa kotiin Reinille myllyreissulta kun jäi junan alle. Sekä Ida että hevonen menehtyivät.

    • Pekka Karppila sanoo:

      Kiitos Lauralle näistä tiedoista. Olen tiennyt tuon Reinin talon tarinan suurin piirtein samoin kuin Laura kertoi. Tuosta Rovalan talon siirrosta Reinille oli aikaisemmin yksityistä mailinvaihtoa Sarin kanssa. Hän oli kysynyt asiaa myös Eero Parviaiselta. Hänkin vahvisti Lauran kertoman.
      Asuinrakennuksen siirto Reinille lienee tapahtunut 1930-luvulla. Rovalan talossa ei asunut enää ketään v. 1931. Tapahtuiko talon siirto vasta Jaakon ja Hannan avion jälkeen vai ennen sitä? Onko Sari saanut asiasta lisää tietoa?

  5. Sari sanoo:

    Hei Laura ja Pekka, kiitokset viesteistä. Tuo Juho Sakarinpka Määttä on esi-isäni ja siksi tämä tila minua erityisesti kiinnostaa. Talo on historiallinen paikka kun siellä käy – siellä vasta sen siipien havinan kuuleekin! En ole saanut muuta tietoa asiasta, kuin mitä Eeron kanssa porisin silloin kun soitin viimeksi. Vanhemman Saunakankaan talon rauniot on siinä melkein vieressä. Navetan kivet on myös paikallaan ja se on iso navetta ollut. Ilmeisesti niitä oli kaksin kappalein. Reinin talolle pitäisi pikaisesti laittaa katto vähintääkin , ettei mene kokonaan pilalle. Niin ja pihamaalla on myös suuri kuusi, joka on suojeltu.

  6. Kari Heikkinen sanoo:

    ”1867 isännäksi tituleerataan Matti Juhonpoika Moilasta, mutta hän kuoli jo samana vuonna.”

    Matti Moilanen oli äitini äidinäidin isä Perhe Matti Moilanen (s. 22.03.1815 Suomussalmi k. 07.12.1867 Muhos) Leena Huttu (s.16.02.1823 Suomussalmi k. 29.02.1868 Muhos) Lapsia neljä, joista Elsa Moilanen (s.08.07.1860 Suomussalmi k. 03.02.1932 Hyrynsalmi) oli tullut piiaksi Teerelään? Avioitui Joona Antinpoika Keräsen ( 07.08.1821 Hyrynsalmi k.19.08.1889 Hyrynsalmi) kanssa.

    Matti Moilasen perhe muutti Suomussalmelta Hossan Pajuvaarasta (nro 58) Muhokselle.
    Moilasten sukukirja kertoo ko. perheestä. Myös tulipalosta Pajuvaarassa.
    Liekö tuo ollut muuton syynä?

    (toivottavasti teksti tuli oikein?)

  7. Sari sanoo:

    Terve Kari – siis olet sukusielu Moilasia on minullakin esi-polvissani. Pitääpä kattoa tuon Mikko Moilasen tiedot tästä perheestä. Kun näitä kirjoittelee ei muista mitä kaikkea omassa tietokannassakin on valmiina. En yleensä edes niitä kattele vaan etsin tiedot lähteistä jotta ei vaan tule toistettua omia tai muiden tekemiä virheitä :)

    Tuli teksti todella hyvin perille.

  8. Pentti Lohela sanoo:

    Valpuri Pietarintytär Perttunen (s. 1765), avioitui leskeksi jäätyään
    esi-isäni Johan Suorsan (Raatila, Raatiniemi, s. Utajärvi), Johan oli myös leski. Asuivat Kosulassa no 9 ja heillä oli myös lapsia. Johanin poika Isak oli myös renkinä Kosulassa.

    Solja: Pitääpä koettaa muistaaa lisätä tämä Kosulaan no 9 jahka sitä päästään kunnolla kirjoittamaan. Muistutapa :-)

    • Raimo Ranta sanoo:

      Tervehdys Pentti
      Johan Kärsämä eli Suorsa myös Raatiniemi s. 15.05.1766 Temmekellä
      muutti Laitasaareen toisen vihityn vaimonsa Valpuri Perttusen kanssa
      Kosula no 9 Laitasaari
      rippikirja 1802-1811 s.60 Johan muutti leskenä Jurvakainen no 45: teen
      rippikirja 1812-1818 s. 129. Valpuri kuolee Laitasaaressa 29.07.1811 ja Johan 17.01.1829 yhteisiä lapsia heillä oli 5. Johan.Brita, Caisa, Anna ja Maria

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *