Rovala no 63

Ensimmäiset asukkaat Mikkoset ja Inkalat

Rovalan talo siirrettiin Saunakankaalle

Rovalan uudistila perustettiin 1780-luvulla – ja oletettavasti Inkalan no 38 maille – olisiko joku Inkalan pojista ollut asialla. Rovalan tila sai perustamispäätöksen 25.1.1780 ja 20 vuoden verovapauden. Tila oli kooltaan 1/8 mtl, ensimmäisen kerran se joutui verolle vuonna 1801. Sen perustaja oli Jaakko Rovala. 1 2 3

Tilan päärakennus on siirretty 1930-luvulla Saunakankaalle no 74 jota myös Reiniksi kutsutaan.

Vuosina 1781-85 tilalla asuivat uudisasukkaina renki Heikki Matinpoika Mikkonen (s. 1750) ja 24.2.1770 vihitty muhoslainen vaimonsa piika Kaisa Jaakontytär Karjalainen (eli Sparf, s. 20.5.1750). Mistä Heikki oli lähtöisin, ei toistaiseksi ole tiedossa. Heillä oli lapset

  1. Heikki (s. 22.12.1769, k. 7.11.1798) – puoliso 3.1.1795 Ylikiimingissä, Maria Juhontytär Tumelius (s. 17.3.1772 Ylikiiminki) – perheessä pojat Heikki (s. 30.8.1796) ja Juho (s. 7.1.1799). Heikin kuoltua vain 28-vuotiaana leski muutti poikiensa kanssa takaisin Ylikiiminkiin noin vuoden 1799 lopulla. 4
  2. Jaakko (s. 12.9.1772, k. 7.9.1779 punatautiin)
  3. Valpuri (s. 11.1.1776, k. 25.8.1779 punatautiin)
  4. Anna (s. 1.10.1778, k. 27.6.1779, ei kuolinsyytä)
  5. Kirsti (s. 2.4.1780, k. naimattomana 18.6.1812 synnytykseen)
  6. Kaisa (s. 28.11.1783, k.13.10.1803 isorokkoon) 5
  7. Liisa (s. 16.6.1787, k. 6.12.1793 hinkuyskään)
  8. Aappo (s. 29.12.1791, k. 12.3.1855 vanhuuteen).

Mikkoset muuttivat Rovalasta uudisasukkaiksi Sanginjoelle Ylitaloon no 69, jossa perheeseen syntyi kaksi nuorinta lasta. 6

Samoihin aikoihin vuosina 1783-85 Rovalaan tuli uudeksi asukkaaksi renki Matti Heikinpoika Inkala (s. 6.5.1757 Inkala no 38) ja vaimonsa talontytär Kaisa Juhontytär Keränen (eli Kopsa, s. 4.8.1761 Kopsa no 42) sekä lapset

  1. Marketta (s. 12.2.1781)
  2. Riitta (s. 3.2.1783)
  3. Vappu (s. 19.4.1785)
  4. Heikki (s. 20.9.1787). 7 8 9

Pian Inkalan Matti kuitenkin löytyy perheineen maattomien aakkosellisesta luettelosta. Lapsia hänelle syntyi vielä monta edellä mainittujen lisäksi.

Moilanen seuraava isäntä

Vuosina 1788-95 Rovalaa asuttivat Oulusta tulleet Jaakko Moilanen (s. 1759) ja vaimonsa Kaisa (s. 1761). 10 Heillä lapset, kaksi ensimmäistä jossakin muualla syntyneitä – siksi heistä ei ole tarkkoja syntymäaikatietoja

  1. Juho (s. 1780)
  2. Anna Kaisa (s. 1786)
  3. Kreeta (s. 23.12.1788)
  4. Susanna (s. 20.4.1791, k. 19.6.1791 lastentautiin)
  5. Jaakko (s. 12.5.1792, k. 26.1.1794 pöhötautiin)
  6. Loviisa (s. 11.12.1793).

Saattoi olla, että Moilaset olivat alkuaan Sotkamosta, mutta tieto on tarkistamaton. Jostakin syystä uudemmissa henkikirjoissa isännäksi on kirjattu Juho Rovala eikä Jaakko. Perhe muutti Hailuotoon vuonna 1795. 11 12 13

Seuraavat isännät Käärmekankaalta

Rovalan talo siirrettiin Saunakankaalle

Rovalaa siirtyivät isännöimään noin vuodesta 1802 alkaen tilalta Käärmekangas no 66 tulleet Kalle Kallenpoika Brunni (s. 4.10.1752 Ylikiiminki, k. 13.8.1827 Muhos) ja vaimonsa Liisa Heikintytär Perttunen (s. 16.7.1757 Koistila no 22, k. 12.8.1817 Muhos) – heillä oli lapset

  1. Kalle (s. 21.2.1776) – muutti pois vuonna 1803
  2. Heikki (s. 13.9.1778, k. 1.5.1827) – seuraava isäntä
  3. Riitta (s. 19.1.1781 Ylikiiminki) – muutti pois vuonna 1805
  4. Marketta (s. 6.12.1787) – muutti pois vuonna 1805
  5. Matti (s. 16.6.1794) – muutti Tyrnävälle vuonna 1825. 14

Kalle Brunnin poika Heikki (s. 1778) ja vaimonsa Katri (Kaisa) Pekantytär Anttila (s. 17.3.1777 Muhos, k. helmikuussa 1825 hukkumalla Oulujokeen) jatkoivat isännyyttä Rovalassa. Katrin sukua asui mm. Hämälässä no 4. Heillä oli lapset

  1. Kalle (s. 16.9.1804) – puoliso Elsa Juhontytär Koistinen (s. 28.2.1792 Ylikiiminki)
  2. Liisa (s. 3.4.1807, k. 1807)
  3. Anna (s. 9.3.1809, k. 9.5.1817)
  4. Katri (s. 20.12.1811)
  5. Heikki (s. 14.8.1814)
  6. Maria (s. 25.12.1817).

Heikki ja Katri perheineen sekä Heikin leski-isä Kalle muuttivat takaisin Käärmekankaalle siten, että heidät löytää kirjattuna taloon jo vuonna 1820. 15 16 17 18

Suorsan suku Rovalassa

Noin vuodesta 1820 Rovalaa asuttivat Pekka Paavonpoika Suorsa (s. 1763, k. vanhuuteen 94-vuotiaana 15.1.1858 Muhos) ja hänen vaimonsa Elsa (s. 1763, k. 22.12.1835 Muhos) ja heillä lapset

  1. Anna (s. 1801) – muutti Tyrnävälle vuonna 1826
  2. Jaakko (s. 1803, k. 13.2.1866) – seuraava isäntä
  3. Liisa (s. 1805) – muutti Tyrnävälle vuonna 1832. 19 20 21 22

Myöskään tämän perheen tulopaikkaa ei toistaiseksi tiedetä – Tyrnävältäkö, koska tyttäret muuttivat sinne? Poika Jaakko ja vaimonsa Maria Pertuntytär Pöytäkangas (s. 11.9.1803 Pöytäkangas no 68, k. 1855) 23 jatkoivat talonpitoa isäntäparina Rovalassa 1850-luvulta alkaen. Heillä syntyi Rovalassa lapset

  1. Pekka (s. 26.3.1828, k. 4.4.1828)
  2. Perttu (s. 4.5.1829, k. 25.8.1832)
  3. Jaakko (s. 25.2.1832, k. 26.3.1832 punatautiin)
  4. Liisa Stiina (s. 27.6.1833) – puoliso Juho Antinpoika Keränen (s. 19.1.1831) – asuivat Putaalassa no 48
  5. Jaakko (s. 15.4.1836, k. 17.8.1837 punatautiin)
  6. Anna Maria (s. 29.9.1838) – seuraava emäntä
  7. Riitta Leena (s. 20.5.1842, k. 31.3.1845)
  8. Juho (s. 8.1.1846 Muhos) – muutti Tyrnävälle Korkalaan vävyksi vuonna 1867, omisti Rovalan vuoteen 1876 asti. 24 25 26 27 28 29 30

Itsellisiä tilalla

Henkikirjojen mukaan Rovalassa asui vuonna 1860 itsellinen Juho Heikura ja vuonna 1865 myös piika Kaisa Siekkinen ja ruotuvaivainen Roosa Karppinen. Vuonna 1870 itsellinen Agneta Jurvelin. Vuonna 1875 itsellinen Juho Petteri Kokko ja leski Liisa Kylmälä kolmen poikansa kanssa. Vuoden 1880 henkikirjan mukaan Rovalassa asuivat myös itsellisenä Juho Putaalan (alk. Keränen, s. 19.1.1831) leski ja talon tytär Liisa Stiina (s. 27.6.1833) kolmen lapsensa kanssa. 31

Rovalaan vävy Limingasta

Talon tytär Anna Maria Rovala (s. 1838) meni naimisiin Limingasta tulleen Antti Jaakonpoika Virkbergin (s. 24.5.1835 Liminka, k. ennen vuotta 1921) ja he asuivat vuokralla Rovalassa vuodesta 1868 alkaen. Antti osti tilan 18.2.1876 omaksi vaimonsa veljeltä Juho Rovalalta eli Korkalalta; kiinnekirja Rovalaan on päivätty 21.2.1877. 32 Heille syntyi lapset

  1. Maria (s. 22.3.1863 Liminka, k. 27.6.1919) – puoliso Pekka Heikinpoika Rusanen (s. 9.1.1856, k. 27.6.1933), asuivat Pienimäätässä no 17
  2. Juho (s. 10.12.1864 Liminka) – muutti Amerikkaan ilman perhettään 1900-luvun alussa ja kuoli siellä 1.5.1937 – puoliso Anna Maria Kustaantytär Durkhus (s. 19.10.1858 Kempele)
  3. Anna (s. 11.12.1868, k. 20.10.1952) – puoliso Pekka Kreetanpoika Tihinen (s. 26.3.1870, k. 10.2.1949), asuivat Kauppi/Peltolassa no 36
  4. Antti (s. 25.5.1871, k. 25.8.1898 keuhkotautiin)
  5. Riitta Liisa (s. 2.11.1873, k. 7.9.1902 keuhkotautiin) – puoliso Alarik Kinnunen (s. 1.9.1869 Sotkamo), joka muutti poikansa Aarne Ilmarin (s. 7.3.1901 Oulu) kanssa pois Rovalasta vuonna 1904
  6. Iita (s. 1.2.1876, k. lapsena 9.2.1876)
  7. Jaakko (s. 22.9.1879, k. 31.3.1906 keuhkotautiin) – seuraava isäntä
  8. Kaarlo (s. 17.12.1881, k. 7.2.1899 keuhkotautiin).
Antti Määttä (s. 1902) ja Anna Rovala

Talon poika Jaakko Rovala (s. 1879) avioitui Riitta Sofia Erkintytär Kontion (s. 31.9.1877 Kiiminki, k. 22.6.1923) kanssa ja heillä oli lapset

  1. Leevi Andreas (s. 14.8.1903, k. 6.12.1906 kurkkumätään)
  2. Anna Esteri (s. 8.2.1905, k. 1.3.1937) – puoliso Antti Pekanpoika Määttä (s. 8.9.1902 Pienimäättä no 17, k. 19.5.1984), asuivat Paasimaassa no 76.

Leski Riitta muutti Anna Esterin kanssa Leevin kuoltua Rovalasta Kiiminkiin vuoden 1906 lopussa.

Vuoden 1910 henkikirjan mukaan isäntä Antti Rovala (s. 1835) asui tilalla leskenä yhdessä poikansa Juhon vaimon Anna Durkhusin ja tämän neljän lapsen kanssa. Poika Juhoa ei mainita, koska hän oli muuttanut Amerikkaan ja sille tielle jäikin. Rovalassa asuivat Annan lapset Maria (s. 7.1.1889), Fanny (s. 11.2.1891) ja Väinö (s. 11.3.1893), joka oli syntynyt Oulussa. Anna lapsineen asui myöhemmin Jurvakaisessa no 45. Antti Rovala oli jo vanha mies ja muita jatkajia Rovalan tilalle ei löytynyt. Myöhemmin Anna Esterin mies Antti Määttä osti Rovalan tilan vuonna 1950 ollessaan toisessa aviossa.

Kesällä 1925 Antti (Määttä) päätti lähteä sukuloimaan Alakiiminkiin. Siellä asui Anna Esteri Rovala, joka oli syntynyt Laitasaaressa. Isän kuollessa Anna oli yhden vuoden ikäinen. Hänen äitinsä oli Kontion tytär Kiimingistä. Leskeksi jäätyään Annan äiti meni naimisiin Muhoksen Pyhänsivulta kotoisin olleen Aapo Kinnusen kanssa (asuivat myöhemmin Hyrkissä no 12) Anna annettiin kasvatiksi äidin veljelle, jolla ei ollut omia lapsia. Kun Antti tuli kyläilemään Annan enon taloon, tämä pyysi häntä jäämään kesäksi töihin. Siitä tuli pitempiaikainen pesti, kun nuoret rakastuivat ja menivät naimisiin seuraavana talvena 1.1.1926. Eno lupasi testamentata talonsa nuorelle parille, jos he jäävät siihen asumaan. Näin tehtiin ja Aira (vanhin lapsista) syntyi Kiimingissä marraskuussa 1926. Antti perheineen lähti seuraavana kesänä Ouluun sukuloimaan, sillä aikaa Annan eno kuoli. Suru oli kaksinkertainen, sillä testamenttia ei ollut ehditty tehdä. Sukulaiset häätivät Annan perheineen maantielle. 33

Vuoden 1905 maakirjan mukaan talon nimi Rovala muutettu nimeksi Rova. 34 35 36

Pikaisia kauppoja

Rovalan suvulta talo joutui myyntiin 17.5.1910 ja oulujokinen, mutta Kuusamossa syntynyt Iisakki Iisakinpoika Ervasti (s. 20.6.1877, k. 26.12.1954) osti sen Antti Rovalalta. Hiukan outoa oli, että Iisakki Ervasti teki jo 23.6.1910 kaupat tilasta Turun läänistä olleiden maanviljelijöiden Johan Aulan ja Elis Eskolan kanssa. Tuo kauppa kuitenkin purettiin samassa 4.4.1911 tehdyssä kauppakirjassa, jolla Iisakki Ervasti myi Rovan tilan muhoslaiselle Tikkala -nimiselle puutavarayhtiölle, joka piti Rovaa paikallisena asemapaikkanaan. Erikoista oli myös, että päivää myöhemmin Tikkala Osakeyhtiö myi tilan jo edelleen Jaakko Kosuselle (alk. Karppila, s. 3.4.1856, k. 15.4.1924). Nopeat kaupat kielivät, että tarkoitus lienee kuitenkin ollut hyödyntää tilan metsävarat. 37

Kosuset viimeiset asukkaat

Hanna ja Aappo Kosunen

1910-luvulla Jaakko Kosunen lienee asunut Rovassa yksinään, sillä hänen vaimonsa Maria Jaakontytär Kosunen (s. 2.8.1858 Muhos) oli kuollut keväällä 1911. Jaakko oli tullut Rovaan Kosulasta no 10. 38

Vuoden 1921 henkikirjan mukaan Jaakko asui tilalla poikansa Aapon (s. 9.9.1882 Muhos) ja tämän vaimon Johanna Maria Papinahon (s. 14.6.1893 Oulainen) kanssa. 39

Aapo ja Johanna muuttavat Muhokselta Oulaisiin 27.4.1929, jonka jälkeen Rova jäi autioksi. Aapon kuoltua Johanna palasi Laitasaareen vuoden 1938 lopussa ja meni naimisiin Jaakko Parviaisen (s. 22.5.1889, k. 28.8.1958) kanssa, joka hänkin oli leski. He asuvat tilalla Saunakangas eli Reini no 74. Autioitunut Rovan asuinrakennus siirrettiin Reinille joskus 1930-luvulla. 40 41

Rova siirtyi Otto Siekkiselle

Aapo Kosunen myi Rovan 18.10.1928 tilaa Siekkinen no 52 isännöineelle Otto Siekkiselle (alk. Nevala, s. 17.8.1884 Tyrnävä, k. 1.12.1960) ja hänen vaimolleen Laina Helena Pertuntytär Inkalalle (alk. Pelkonen, s. 10.4.1896 Ala-Inkala no 38, k. 20.12.1961) ja jäi itse asumaan tilalle huonemiehenä vaimoineen.

Vuonna 1929 tilan maista 0,5 ha pakkolunastettiin valtion rautatiealueeksi, jossa sijaitsi myös Rovan rautatiepysäkki (virallisesti laiturivaihde). Rakennus valmistui vuonna 1928. Pysäkinhoitajan perhettä allaolevassa kuvassa, klikkaa suuremmaksi. 42

Rovan pysäkin hoitaja Eino Suominen perheineen

Niilo Karppila seuraava omistaja

Otto ja Laina Siekkinen myivät Rovan 13.7.1933 tehdyllä kaupalla Niilo Karppilalle (s. 24.10.1914, k. 17.9.1984 Helsinki). Haapasalossa asunut Niilo tarvitsi lisää maata viljelyksille. Niilon aikana Rovasta myytiin 13,5 hehtaarin palsta Rovan Tiili Oy:lle vuonna 1947 ja vuotta myöhemmin pieni palsta Pentti ja Helga Karppilalle, jotka asuttivat Metsäpirtti -nimistä tilaa.

Vuonna 1942 tilasta pakkolunastettiin 14,5 ha alue valtion maatiealueeksi. 43 44

Määtät seuraavat omistajat

28.3.1950 Niilo ja vaimonsa Vieno o.s. Ruottisen (s. 12.2.1916 Temmes, k.15.6.1966 Nokia) sekä Niilon lapset Airi ja Aini myivät Haapasalon 49:1 ja Rovan tilan Antti Määtälle (s. 8.9.1902, k. 19.5.1984) ja tämän pojalle Aarno Määtälle. Aarno sai kaupassa puolet Rovalan tilasta. 45

Rovan tila siirtyy Ervasteille

Antti Määttä ja toinen vaimonsa Lilja Katariina o.s. Törmänen (s. 18.7.1909, k. 24.4.2002) ja poika Aarno myivät 15.8.1955 Haapasalon kaupan yhteydessä Rovan no 63 Aarne Armas (s. 4.7.1911, k. 29.10.1993) ja Kerttu Annikki o.s. Kinnunen (s. 20.11.1919 Oulujoki, k. 26.3.1990) Ervastille. 46 Aarne oli aiemmin mainitun Iisakki Ervastin poika.

Yrjänäisen suku asuttaa Rovaa

Ervastit myivät tilan Eero Juhani Yrjänäiselle, joka rakensi vuonna 1992 tilan maille omakotitalon, jota on vuodesta 2001 lähtien asunut hänen poikansa. Tilalla on pinta-alaa 7 ha. Eero harjoitti 1990-luvulla mansikanviljelyä maillaan Rovalla. Heidän aikanaan Rovasta on lohkottu tontteja.

Rovan tilan vanhoista rakennuksista ei ole enää jäljellä kuin maakellari Rovantien varressa. Suuren petäjän lähellä tien toisella puolella oli vielä 1980-luvulla heinälato. 1950-luvulla oli jokin Rovan ulkorakennus petäjän puoleisella osalla ja maakellarista luoteeseen n. 150 m päässä oli vielä 1970-luvun lopulla puimakatos. 47

Rovalan puimakatos (1977)

Rovalasta lohkottuja alueita ennen vuotta 1960

Vehkapuro: omisti aikoinaan Väinö Pietari Männikkö (alk. Pienimäättä, s. 2.11.1893). Puoliso Hilja Maria Väänänen (s. 14.6.1902 Utajärvi). Asumaton. Erotettu Rovasta jo 1930-luvulla. Väinö asui tuolloin Arola/Rinne no 44:ssa.

Sopala: omisti aikoinaan leski Salli Katariina Sopanen (o.s. Runtti, s. 2.2.1895 Ylikiiminki). Puoliso Lauri Vilhelm Sopanen (s. 20.6.1890 Sotkamo). Asumaton. Erotettu Rovasta jo 1930-luvulla. Salli asui Inkalassa no 38.

Pellikainen: omisti aikoinaan Johanna Linnea o.s. Kuosmanen (s. 2.7.1920 Haukipudas). Puoliso Iisakki Aleksander Pellikka (s. 7.4.1883 Muhos). Pieni mökki Rovan pysäkin lähellä, purettu jo aikoja sitten. Erotettu Rovasta noin vuonna 1946.

Kankaala: omisti aikoinaan Juho Alfred Pikkarainen (s. 1.6.1892 Oulujoki), puoliso Maria Sofia Sutela (s. 29.7.1890 Oulu). Yhden huoneen ja eteisen pieni mökki lähellä Metsäpirttiä. Erotettu Rovasta jo 1950-luvun puolessa välissä. Jussi ja Mari asuivat useassa paikassa ympäri Laitasaarta, ennen kuin saivat oman mökin joskus 1950-luvun lopulla. Kumpikin kuoli 1960-luvulla ja mökki autioitui. Vuonna 2006 mökki oli jo ränsistynyt, liiteri romahtanut, sauna vielä pystyssä. 48

– Pekka Karppila, lisätietoja Solja Holappa, Pirkko Kettunen ja Sari Heimonen

  1. Huurre, Matti ja Vahtola, Jouko. Oulujokilaakson historia. Kivikaudelta vuoteen 1865. Osakeyhtiö Liiton Kirjapaino. Oulu 1991
  2. Aarno Määtän sukutiedot
  3. Maakirja 1789, 9516, s. 316
  4. Ylikiiminki rk 1802-1819, s. 54
  5. Muhos sl 1760-1784, s. 294
  6. Muhos rk 1786-1792, s. 208
  7. Muhos rk 1781-1786, kuva 203
  8. Muhos sl 1760-1784, s. 113
  9. Muhos hk 1785
  10. Muhos rk 1786-1792, s. 229
  11. Muhos rk 1786-1792, s. 229
  12. Muhos rk 1794-1801, s. 73
  13. Muhos hk 1793, s. 119
  14. Muhos hk 1800, s. 216
  15. Muhos rk 1802-1811, s. 102
  16. Muhos hk 1810, s. 305
  17. Muhos rk 1812-1818, s. 147
  18. Muhos rk 1819-1826, s. 269
  19. Muhos rk 1819-1826, s. 269
  20. Muhos hk 1820, s. 159v
  21. Muhos rk 1826-1832, s. 158
  22. Muhos hk 1835, s. 267
  23. Muhos rk 1801-1811, s. 105
  24. Aarno Määtän sukutiedot
  25. Muhos rk 1826-1832, s. 158
  26. Muhos rk 1833-1839, s. 290
  27. Muhos rk 1840-1846, s. 313
  28. Muhos rk 1847-1853, s. 324
  29. Muhos hk 1850, s. 394
  30. Muhos rk 1854-1861, s. 315
  31. Muhos hk 1860, s. 507
  32. Muhos rk 1862-1871, s. 380
  33. Aarno Määttä, Rusanen-Määttä-suvun sukukirja
  34. Muhos hk 1910, s. 300
  35. Pekka Karppilan sukutietokanta
  36. Oulun läänin mk, Laitasaari s. 240
  37. Muhoksen kihlakunnanoikeus, lainhuutorekisterikortit
  38. Muhos rk 1911-1920
  39. Muhos hk 1921
  40. Muhos hk 1929
  41. Pekka Karppilan sukutietokanta
  42. Muhoksen kihlakunnanoikeus, lainhuutorekisterikortit
  43. Muhoksen kihlakunnanoikeus, lainhuutorekisterikortit
  44. Pekka Karppilan sukutietokanta
  45. Muhoksen kihlakunnanoikeus, lainhuutorekisterikortit
  46. Muhoksen kihlakunnanoikeus, lainhuutorekisterikortit
  47. Pekka Karppilan sukutietokanta
  48. Muhos hkt 1934, 1938, 1942, 1946, 1952, 1956 ja 1960

4 vastausta kohteessa Rovala no 63

  1. Eero Yrjänäinen sanoo:

    Historian jatkoa: ostimme Rovan tilan vaimoni Raili Helena Yrjänäisen kanssa 1975. Talo sinne valmistui 1992 ja 1999 myimme tilan Juha ja Sini sekä Markku Yrjänäiselle. Juhalle ja Sinille jäi kantatila ja toinen poikamme Markku osti samassa tilaisuudessa metsät ja Kantinaron pellot. Eli tila jakaantui kahteen osaan. Nyt Markun tilan koko on noin 35 ha ja Juha/Sini omistavat loput, eli noin 20 ha.
    Markku rakensi vaimonsa Sannan kanssa talon Markkula 63:12 tilalle 2009.
    Juha/Sini ovat myyneet tontin Mika ja Päivi Väisäselle. Päivi on Sinin sisko.
    Markun tilasta on erotettu myöhemmin viisi tonttia Kantinsaaren tien varresta Pellikalle, Ylimartimoille, Saloselle, Strengeleille sekä Joensuille.
    Mansikoiden lisäksi tilalla oli lampaita -90 luvulla, enimmillään 30. Mutta EU:hun liittyminen romahdutti lampaanlihan hinnan, ja silloin lampaat lähtivät.

    Solja: Monet kiitokset tästä lisäyksestä!

  2. Pentti Lohela sanoo:

    Rovala 63 liittyy myös voimamiessukua. Kalle Kallenpoika Brunnin s. 1752 veljen Antin s. 1739 pojanpoika Antti Brunni s. 1808 oli voimamies. Hänen kerrotaan vetäneen metsästä viisi syltä pitkän pirtin hirret, kolmen muun ulkohuoneen hirret kuin myös kaikki polttopuunsa sekä kolmen lehmän heinät. Talvella 1855 hän veti perässään reella 295 kuormaa erilaisia rankoja. Hän muutti aikoinaan Puolangan kautta Paltamoon ja vaikutti siellä. Hän ei tarvinnut hevosta. http://juhansuku.blogspot.fi/2010/11/kainuun-jattilaiset.html
    (Ylikiiminki rk 1802 j88, rk 1789 j33, rk 1756 j12)

    Solja: No onpa ollut voimamies :-) Luin Lyyli Similän keräämistä perinnetarinoista myös Hyrkkään isännästä, jolla oli voimia kuin pienessä kylässä. Hänestä ehkä toiste lisää – vaikkei kuulukaan Laitasaareen.

    • Pekka Karppila sanoo:

      Pentti on löytänyt mielenkiintoisen jutun. Laskin, että Antin pituus 5 jalkaa ja 1,5 tuumaa vastaa alle 160cm:ä eli on kyse varsinaisesta ’pikkujättiläisestä’. On hänelle varmaan ruokakin maistunut tuollaisten ponnistelujen jälkeen.

      • Pentti Lohela sanoo:

        Hänestä on juttua myös Muistojen Mieslahti-kirjassa. Siinä ei hänen tietty olevan ylikiiminkiläisiä syntyperältään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *