Rönkkö no 18

Pihaheinäntekoa, taustalla Rönkön talot

Monolan väkeä heinähommissa – oikealla harava kädessä Tytti eli Gunvor Hägglund, vasemmalla Joonas Littow ja keskellä Antti Jaara Kivarista. Taustalla Rönkön rakennuksia.

Nimen taustaa

Sukunimi ”Rönkkö” on luultavasti peräisin karjalaisesta etunimestä ”Roti” tai ”Rotka”. Ne puolestaan ovat peräisin venäläisistä nimistä ”Rodion” ja ”Ronka”, jotka perustuvat kreikkalaiseen nimeen ”Herodion”. Sen taustalla on kreikan sana ”heros” (aatelinen, puolijumala). 1

Sukunimen ”Rönkkö” vahvinta aluetta ovat olleet Pohjois-Savo (erityisesti Sonkajärvi ja Iisalmi) ja Pohjois-Karjala. Rönkköjä on löytynyt myös Kainuun ja Oulujoen seuduilta. Ilmeisesti se on alun perin lähtöisin Oulun Pyhäjärveltä, josta on peräisin vanhin kirjallinen maininta henkilöstä Niilo Laurinpoika Rönkkö vuodelta 1572. 2

Yksi monesta Määtän talosta

Voit lukea vanhemmasta tilan historiasta kantatalon sivulta.

Ensimmäinen Rönkkö-niminen isäntä talossa oli Tuomas Rönkkö, joka näkyy Muhoksen vanhimmassa kirkonkirjassa vuonna 1699. Hänellä oli vaimo Silja ja tyttäret Riitta ja Valpuri sekä poika Tuomas. 3 4

Talvikäräjillä 19.1.1710 muhoslainen Tuomas Pertunpoika Henttula riiteli leski Valpuri Heikintytär Lotvosen kanssa perintöön liittyvistä vaatekappaleista – käräjäkirjassa mainitaan että kantajan kirjuri oli Thomas Nilsson Rönkkö. Oliko hän em. Tuomas Rönkkö – ja siis Niilonpoika?

Edellisen isännän poika, kirkkovahti Tuomas Tuomaksenpoika Määttä (eli Rönkkö, s. 1691, k. 68-vuotiaana rintakipuun 20.9.1759), 1. puoliso Marketta Pekantytär Määttä (k. ennen vuotta 1744), 2. puoliso 27.2.1744 Kaarina Erkintytär Väärä (s. 1712, k. 42-vuotiaana lentsuun 13.5.1754), 3. vaimo Taneli Kestin leski Kestistä no 35 Kaarina Tapanintytär Ukkola (s. 2.1.1725). Kirkkovahdin lapsia, kahdesta ensimmäisestä avioliitosta syntyneitä 5 6

  1. Maria (s. n. 1720) – talon seuraava emäntä iisalmelaisen miehensä kanssa
  2. Marketta (s. 4.1.1725) – puoliso Sotkajärvellä 28.1.1757 renki Olli Romppainen – Marketalla oli poika Jaakko (s. 25.3.1751), josta kastemerkinnässä maininta fad:sades vara Jacob Bertunen
  3. Anna (s. 6.1.1728)
  4. Juho (s. 25.6.1730)
  5. Maria (s. 1731)
  6. Tuomas (s. 1733)
  7. Riitta (s. 28.10.1735)
  8. Matti (s. 20.2.1745). 7 8 9

Kirkkovahdin appivanhemmat Pekka ja Elina Määttä sekä heidän lapsensa Juho ja Maria asuivat myös Rönkössä. Jäätyään leskeksi kirkkovahdin kolmas vaimo Kaarina Ukkola avioitui vielä kolmannen kerran, puoliso 1.2.1761 Aappo Tikkanen eli Säkkilänoja.

Haudattujen luettelosta löytyy 29.1.1771 kuollut Riitta Rönkkö joka olisi kuolinikänsä (84-vuotta) mukaan syntynyt vuonna 1687. Oliko hän kirkkovahdin sisar? Riitan kuolinsyy oli kräfta i ansikte eli syöpä kasvoissa.

Vävy ja isäntä Iisalmesta

Matti Matinpoika Ruotsalainen (myöh. Määttä, s. rippikirjan mukaan joko 1720 tai 1727, k. 71-vuotiaana halvaukseen 23.4.1791) vihittiin talon tyttären Maria Tuomaksentytär Rönkön (s. n. 1720, k. 70-vuotiaana 27.1.1790 lentsuun) kanssa 26.1.1746 – vihittäessä Matti mainitaan rengiksi ja Iisalmesta tulleeksi. 10

Perheen esikoinen oli tytär Anna joka syntyi 1.7.1746 Laitasaaressa. Muut lapset, Rönkössä syntyneet

  1. Matti (s. 29.12.1748, k. 21-vuotiaana halvaukseen 20.4.1769)
  2. Marketta (s. 21.9.1751, kuollut)
  3. Tuomas (s. 26.1.1754, kuollut)
  4. Pekka (s. 21.9.1756, k. 6-vuotiaana rokkoon 16.12.1762)
  5. Maria (s. 14.5.1759) – asui talossa perheineen vävyksi tulleen miehensä kanssa
  6. Juho (s. 21.3.1762) – seuraava isäntä
  7. Birgitta (tai Riitta, s. 8.8.1766, k. 2-vuotiaana hinkuyskään 11.11.1768). 11 12 13 14

Vuoden 1780 henkikirjassa talon isännäksi mainitaan Matin vaimo Maria. Oliko isäntä sairastunut? 15

Perukirjoja

1.11.1790 Matts Määtän vaimo Maria Thomasintytär Rönkkö eli Määttä, kuoli helmikuussa tammikuussa Laitasaaressa. Mies ja lapset Johan ja Maria naimisissa Pehr Pellikan kanssa.

2.7.1791 Matts Määttä, Laitasaari 18, kuoli 23.4. lapset Johan ja Maria, naimisissa Pehr Eskilinpoika Pellikan kanssa. 16

Poika Juho (s. 1762) ja 2.11.1794 vihitty vaimo Marketta Iisakintytär Kärkkäinen (s. 1764) isännöivät Rönkköä edellisen isäntäparin jälkeen. Pariskunnan lapset

  1. Maria (s. 29.4.1796) – muutti Ouluun vuonna 1812
  2. Riitta Stiina (s. 26.10.1797)
  3. Juho (s. 27.3.1801, k. 1805)
  4. Reeta Liisa (s. 20.6.1805)
  5. Matti (s. 1808). 17

Marketalla oli myös poika, poikapuoleksi mainittu Juho Marketanpoika Kärkkäinen (s. 5.2.1788, k. 29.9.1799). Vuonna 1800 mainitaan talon torppari ensimmäisen kerran; Jaakko Tarflig ja vaimo Kaarina. Jaakko saattoi olla entinen ruotusotilas.

Juho-isäntä kuoli 48-vuotiaana kuumeeseen 16.5.1808 ja perhe joutui siirtymään vuokralaiseksi, Elias Sutelan isännöidessä taloa perheineen. 18

Juhon sisar Maria (s. 1759) ja 23.4.1775 vihitty puoliso, talon vävy Pekka Eskonpoika Pellikainen (s. 2.1.1752 Utajärven Niskankylä) asuivat myös talossa – heillä oli lapset 19 20

  1. Matti (s. 13.12.1776) – puoliso Saara Samulintytär Markuksela (eli Markkanen, s. 9.12.1774) Tyrnävältä, lapset Pekka (s. 25.12.1797) ja Matti (s. 9.11.1800) – menivät Siekkisen no 23 kautta Vainiokankaaseen no 55
  2. Juho (s. 6.2.1779) – puoliso 9.7.1798 Anna Jaakontytär Yli (s. 30.8.1775)
  3. Pekka (s. 3.11.1781)
  4. Esko (s. 17.8.1784) – puoliso 25.4.1814 Kaisa Eliaksentytär Tikkanen (s. 3.1.1785 Muhos Tikkanen no 9), asuivat ensin Perttusessa no 21 ja myöhemmin Siekkisessä no 52
  5. Kaarina (s. 15.2.1788)
  6. Heikki (s. 5.7.1792)
  7. Elsa Maria (s. 27.4.1795) – puoliso, Antti Aaponpoika Keränen (s. 18.3.1789 Kopsa no 42)
  8. Iisak (s. 7.8.1797, k. 23.9.1798)
  9. Tuomas (s. 21.12.1799). 21 22

Pekka Pellikaisen perhe muutti Rönköstä Väärän no 5 taloon 23.

Väki vaihtuu tiheään

Rönkön uusi isäntäpari vuodesta 1815 oli talollisen poika Antti Antinpoika Hartikka (eli Suorsa, s. 14.12.1790 Yliväärä no 13) ja vaimonsa Riitta Heikintytär Pakonen (s. 28.1.1790). Riitta saattoi olla Tyrnävältä, koska vihkimerkintää ei Muhokselta löydy. Heille syntyi Laitasaaressa lapset Anna Liisa (s. 28.3.1812) ja Antti (s. 8.1.1815). Lainhuudon mukaan talon myyjä olisi ollut Juho Toppinen – oliko hän rippikirjassa vilahtanut Juho Pura? 24

Vuodesta 1820 alkaen talon isännöintiä jatkoi Antin vanhempi veli, aiemmin kanssa-asukkaaksi tullut Juho Antinpoika Hartikka (eli Suorsa, s. 11.3.1783 Yliväärä no 13) ja vaimonsa Riitta Matintytär Keränen (s. 3.7.1785, k. 1.4.1856).  Rönkköön he muuttivat Konnusta no 31. Heidät oli vihitty 2.1.1806 Laitasaaressa ja lapsia oli siunaantunut 25

  1. Antti (s. 23.4.1807, kuollut)
  2. Anna (s. 11.5.1808, 13.7.1886) – Muutti Tyrnävälle noin vuonna 1827. Vihitty Tyrnävällä 22.2.1835 puoliso Jaakko Juhonpoika Riikola (myöh Hangaskangas, s. 20.11.1800 Tyrnävä). Pariskunta muutti Tyrnävältä Laitasaareen Hangaskankaaseen no 43
  3. Juho (s. 1.10.1810), muutti Tyrnävälle vuonna 1828
  4. Pekka (s. 24.12.1813), muutti Tyrnävälle 1833
  5. Antti (s. 16.10.1817), muutti Ouluun 1836
  6. Maria Fredrika (s. 26.7.1819), muutti Ouluun 1835
  7. Riitta Liisa (s. 8.2.1822), kastettu sukunimellä Määttä kuten hänestä nuoremmatkin. Muutti Ouluun 1838, mutta ilmeisesti palasi sieltä takaisin melkoisen pian. Sai tyttären Fredrikan (s.22.11.1847). Riitta muutti sittemmin muuttokirjalla Ouluun 1862 ja myös tytär Fredrika vuonna 1863. 26 27
  8. Perttu (s. 14.5.1823, k. 28.8.1824)
  9. Aappo (s. 12.8.1825, k. 22.9.1832). 28 29 30

Perhe asui todennäköisesti tilalla tämän jälkeen itsellisinä ja lapset muuttivat kotoaan Tyrnävälle ja Ouluun. Juho isäntä kuoli mäkitupalaisena v. 1857. 31

Seuraava isäntäpari vuodesta 1827 lähtien oli Paavo Matinpoika Laukka (eli Karhu, s. 26.11.1798 Laukka no 24) ja vaimonsa Valpuri Juhontytär Ruotsinoja (s. 16.11.1804). Heidät oli vihitty Limingassa 14.11.1823 – lapset, kaikki Laitasaaressa syntyneitä

  1. Maria (s. 19.2.1826)
  2. Johannes (s. 2.11.1828)
  3. Matti (s. 15.8.1831). 32 33

Itseasiassa Paavon isä Matti oli tilan ostanut poikansa perheelle edelliseltä omistajalta Juho Hartikalta – lainhuudon Paavo sai tilaansa isältään 17.10.1826. Perhe muutti kuitenkin takaisin Liminkaan vuonna 1834 ja tuon ajan rippikirjassa lukee ”Heikki Matinpoika Valkonen eli Kärnä Tyrnävän Ängeslevältä omistaa tilan”. Heikki Matinpoika Valkonen (s. 26.6.1812) ja vaimonsa Kaisa Heikintytär (s. 26.2.1815) muuttivat takaisin Muhoksen Valkolaan no 39 vuonna 1842 ja taloa tuli asuttamaan uusi suku Hangaskankaasta no 43. 34 35

Uusi isäntäväki Hangaskankaasta

Auringonottajat vuonna 1935

Tuomas Tuomaksenpoika Rönkkö  (eli Hangaskangas eli Keskiahos. 18.2.1792, k. 13.10.1854) – 1. puoliso 22.3.1820 Riitta Stiina Lusikkakoski (s. 13.3.17924 Lusikka no 62 , k. 2.11.1836 vesitautiin), 2. puoliso 14.11.1837 Anna Tapanintytär Myllyaho (s. 17.5.1805 Utajärvi, Sotka, k. 1890), lapsia

  1. Tuomas (s. 20.12.1820) – muutti pois talosta jonnekin
  2. Maria (s. 21.11.1823) – muutti aviossa Utajärven Sotkajärvelle, puoliso Erkki Tanelinpoika Kukkonen
  3. kaksoset Valpuri (s. 28.08.1828) – muutti aviossa Tyrnävälle, puoliso Iisakki Niilonpoika Mattila – sukua asui myöhemmin Siekkisestä lohkotussa Mattilassa
  4. ja Helena (s. 28.8.1828) – puoliso Heikki Heikinpoika Kontu (s. 29.3.1836), vävy
  5. Jaakko (s. 30.4.1833) – seuraava isäntä
  6. Emma (s. 6.2.1841) – puoliso Jaakko Jaakonpoika Huovinen (s. 12.12.1844), isännöivät Huovista no 15
  7. Kalle (s. 4.3.1847). 36 37

Siskokset Maria ja Valpuri vihittiin kaksoishäissä 29.12.1848 Laitasaaressa.

Tuomas Hangaskankaan lapsuudenkoti oli myös Keskiaho no 73.

1. savu Määttä

Edellisen isännän poika Jaakko jatkoi Rönkön isäntänä ja tila jakautui kahteen savun. Jaakon 1. puoliso Stiina Juhontytär Huovila (s. 25.3.1833 Pienihuovinen no 32, k. 42-vuotiaana 29.7.1875 keuhkotautiin), 2. puoliso Kaisa Pekantytär Siekkinen (eli Katariina, s. 30.11.1842 Siekkinen no 23), lapset 38 39

  1. Kalle Jaakko (s. 30.1.1857) – 1. puoliso 8.6.1880 Maria Samulintytär Pirttikoski (s. 5.1.1863 Utajärvi, k. 5.2.1883 keuhkotautiin), Utajärven Sanginkylän Pirttikosken no 19 vävy, 2. puoliso 14.11.1883 Elsa Reeta Peltoniemi (s. 18.6.1863 Utajärvi) – asuivat Särkijärven Kinnusessa no 1 ja saivat pojat Jaakko William (s. 19.5.1888) ja Kaarle Andreas (s. 1.11.1891) – perhe lähti n. 1907 Amerikkaan 40 41
  2. Jaakko (s. ja k. 1859)
  3. Juho (s. 24.10.1860, k. 13.8.1920) – puoliso Maria Helena Juhontytär Honkarinta (s. 24.10.1849 Honkarinta no 78), heillä lapset Kaisa Maria (eli Katri, s. 19.4.1886) ja Anna (s. 6.8.1889, kuollut lapsena)
  4. Heikki (s. 26.12.1862, kuollut)
  5. Anna (s. 30.1.1865, k. 27.7.1866 rokkoon)
  6. Aappo (s. 12.9.1868, k. 13.9.1868 tuntemattomaan tautiin)
  7. Matti (s. 12.11.1869, k. 5.7.1873 näivetystautiin)
  8. Aappo (s. 29.7.1871, k. 13.11.1871 näivetystautiin)
  9. Liisa (s. 1875, k. 5.7.1875 näivetystautiin)
  10. Liisa (s. 12.10.1882) – naimattoman Liisan perintöasioista 1900-luvun alussa Isomäätässä no 16 on kirjoitettu täällä – sittemmin Liisasta tuli emäntä Laukkaan no 24.

Suuret nälkävuodet näkyvät tämän perheen lapsikatraassa. 42 43

Juho Juhonpoika Pikkarainen (myös Honkarinta ja Vainiokangas, s. 8.1.1845 Honkarinnassa 78, k. 23.11.1918) ja puoliso Siekkisestä no 23 Marketta Pekantytär Siekkinen (alk. Komulainen, s. 27.4.1843 Kuhmo, k. 19.1.1907) muuttivat Vainiokankaasta no 55 Rönkköön kanssa-asukkaaksi. Juhon sisar Maria Helena oli aviossa talon pojan Juhon kanssa. Juholla ja Marketalla oli lapset

  1. Maria Kustaava (s. 15.1.1870) – puoliso Heikki Määttä (myös Rantala, s. 30.3.1859), muuttivat perheineen vuonna 1905 Kestilään
  2. Juho (s. 20.3.1872) – puoliso Anna Juhontytär Kähkönen (s. 12.1.1876), muuttivat Oulujoelle vuonna 1927
  3. Kreeta Liisa (s. 24.10.1880) – muutti sisarensa Annan kanssa Kaustiselle vuonna 1905 naimattomanan
  4. Anna Aliina (s. 5.8.1884) – muutti Kaustiselle
  5. Lyyli Katariina (s. 5.9.1888, k. leskenä 26.2.1980 USA Baraga, MI) – lähti 18-vuotiaana Amerikkaan, passin päiväys 9.7.1907; puoliso Amerikassa Pekka Anton Putaala (s. 6.7.1883 Kemin msrk, k. 27.5.1939 USA Baraga, MI) – perheen hauta.

Juho Vainiokangas (s. 1845) mainitaan mm. vuosien 1900 ja 1905 henkikirjoissa sahan ja myllyn omistajaksi. 44

Höyrymylly Muhoksella:

Rönkön höyrymyllystä tänä talvena ei nouse savua eikä höyryä taivaalle pilviksi eikä myös sieltä kuulu pyöräin kolinaa, vain suuri hiljaisuus siellä vallitsee ikäänkuin kuolema olisi kaikki lopettanut. 45

Juhon setä Pekka Juhonpoika Honkarinta (eli Pikkarainen, s. 1810) asui talossa Beata-vaimonsa kanssa syytinkiläisenä henkikirjan mukaan, kun myös vanhaemäntä Anna Tapanintytär. 46 Jostakin syystä Juhon neljä nuorinta lasta muuttivat sukunimensä 1900-10 Rauhaniemeksi. Juho avioitui leskeksi jäätyään pudasjärveläisen Kaisa Aapontytär Hiltusen kanssa, aviosta ei syntynyt lapsia. 47 48

Jaakko Tuomaksenpoika Rönkkö muutti vuonna 1899 Isomäättään no 18. 49 Hänen poikansa Juho jäi Rönkköä isännöimään kunnes kuoli vuonna 1920 ja tämän leski Maria muutti tyttärensä Kaisa Marian eli Katrin kanssa myös Isomäättään. Rönkkö siirtyi perintönä tytär Katrille ja tämän puolisolle Heikki Karjalaiselle. Perhe asui kuitenkin myöhemmin Isomäätässä.

Suomen Maatilat -kirja vuodelta 1933 kertoo Rönkkö-Määtästä:

Omistajat v:sta 1920 Heikki Karjalainen ja puolisonsa Katri (o.s. Määttä). Ollut emännän suvulla n. 40 v. Pinta-ala n. 200 ha, josta peltoa 32, luonnonniittyä 2 ja metsämaata 166 ha. Pellot tasaisia savi- ja suomaita. Vapaa viljelys. V. 1931 oli 1,25 ha ruista, 2 kauraa, 1,5 ohraa, 0,35 perunaa, 1 juurikasveja, 21,9 heinää ja 4 ha laidunta. Talouskeskus viljelysten päässä, maantien varrella, Oulujoen rannalla. Rakennukset puusta. Navetassa vesijohto. Kotieläimiä: 2 hevosta, 11 lehmää, 1 sonni, 1 sika, 4 lammasta ja 12 kanaa. Myydään maitoa, lihaa ja perunoita paikkakunnalle, maito Laitasaaren osuusmeijeriin. Sekametsästä myyty polttopuita. 50

 2. savu Rönkkö

Matti Matinpoika Hiltunen (s. 12.1.1836 Ylikiiminki) ja puoliso Riitta Stiina Erkintytär Kääriä (s. 26.7.1831 Ylikiiminki) tulivat Ylikiimingistä vuonna 1859 – lapset, nuorin Laitasaaressa syntynyt

  1. Elsa (s. 24.6.1857)
  2. Riitta Liisa (s. 12.1.1859)
  3. Emma (s. 25.11.1860) 38

Perhe muutti takaisin Ylikiiminkiin jo vuonna 1862.

Jaakko Juhonpoika Vainiokangas (eli Honkarinta, s. 25.5.1842, k. 18.10.1903) ja puoliso 10.2.1865 Liisa Antintytär Pelkonen (s. 4.5.1845, k. 15.2.1915) muuttivat Vainiokankaasta no 55 taloon vuokralaisiksi 1870-luvulla – lapset

  1. Juho Jaakko (s. 15.12.1865) – puoliso oululainen Fanny Katariina Laitinen, asuivat perheineen myöhemmin Vainiokankaasta lohkotussa Kankaalassa
  2. Maria (s. 28.6.1866) – 1. puoliso Aappo Aaponpoika Mikkonen (s. 21.9.1857, isoisän isä Heikki Matinpoika Mikkonen Rovalasta no 63), oli lapsia – 2. puoliso Jaakko Ritokangas (s. 14.10.1850), ei lapsia
  3. Heikki (s. 5.7.1870) – puoliso Säräisniemeltä Maria Kontio (s. 17.5.1884), oli lapsia
  4. Anna Reeta (s. 20.11.1877, k. 14.4.1885). 52

Kolme Vainiokankaan (eli Honkarinnan, alk. Pikkarainen) sisarusta Maria, Juho ja Jaakko asuivat siis perheineen Määttä-Rönkön tilan alueella. 53 54

Tilalla asui mäkitupalaisena Kalle Hakkarainen vaimonsa Valpurin kanssa. Talon renki Aappo Iisakinpoika Kärnä (s. 25.5.1843) taisi elellä talossa aina kuolemaansa saakka. Mäkitupalaisena vuodesta 1890 ja kanssa-asukkaana 1895 lähtien myös Jaakko Simunanpoika Kärnä (s. 6.1.1841 Tapio no 26) ja vaimo Anna Kaisa Määttä (s. 1.12.1837) – heillä oli lapset

  1. Matti (s. 01.11.1866) – Amerikan passi 3.4.1900 ja oli siellä henkikirjan mukaan ainakin vielä 1905
  2. Jaakko (s. 29.12.1867, k. 12.2.1936) – seuraava kanssa-asukas isänsä jälkeen, puoliso 18.2.1894 Maria Augusta Hermannintytär Barckman (eli Leppiniemi, s. 22.3.1859, k. 4.4.1936), muuttivat vaimon kotitaloon Muhoksen Leppiniemeen no 53, tytär Tekla Estrid avioitui Huoviseen no 15
  3. Henrik (s. 22.9.1869)
  4. Simuna (s. 26.1.1878)
  5. Johannes (s. 1.12.1882) – otti passin Amerikaan vuonna 1901 ja oli siellä henkikirjan mukaan ainakin vielä 1905.

Leski Anna Kaisa asui talossa huonemiehenä ainakin vielä vuonna 1910.

Nimismies osti Rönkön

Rönkön maatila Muhoksen pitäjän Laitasaaren kylässä; ostaja nimismies Aksel Waldemar Melart, hinta tilasta kaikkine irtaimistoineen 13.000 markkaa. Sortavalaissyntyinen nimismies oli tullut perheineen Muhokselle Kiimingistä vuonna 1894. Melartin aikana Rönkössä vierailivat usein oululaisen Antell suvun jäseniä. 55 56

Melart myi tilan jo parin vuoden päästä eli vuonna 1898 (Juho) Antti Juhonpoika Timoselle ja tämän vastavihitylle vaimolle Anna Heikintytär Laukalle ja muutti perheineen asumaan Rauhalaan no 13:20. Kaupasta oli Oulun ilmoituslehdessä seuraava ilmoitus:

Maatilan kauppa. Nimismies A. Melart Muhokselta on myönyt omistamansa Rönkön maatilan N:o 18 Laitasaaren kylästä talollisen pojalle Antti Timoselle Oulun maaseurakunnasta 12.500 markan kauppahinnasta. Irtaimisto ei kuulu kauppaan. 57

Vahvistamattoman tiedon mukaan Antti Timonen olisi pitänyt Rönkössä kauppaa. Antti ja vaimonsa Anna muuttivat 1903 asumaan vaimon kotitilasta eli Laukasta lohkottuun Timoseen no 24, olihan heille valmistunut sinne upouusi talo. 58

Rönkkö 1933

Rönkön päärakennus, kuvattu vuonna 1933 – talon rakensi Jaakko Tuomaanpoika Rönkkö 59

Tila siirtyi seuraavaksi tyrnäväläisen Hannu Iisak Jaakonpoika Rauhion (s. 16.3.1883, k. 3.3.1915) omistukseen, kauppakirja oli päivätty 7.4.1904. Iikka avioitui 30.10.1907 Maria Aapontytär Kestin (s. 14.7.1880 Kestin no 35, k. 7.5.1942 leskenä) kanssa ja heistä tuli Rönkön uusi isäntäpari.

Marian isä, Kestin entinen isäntä Aappo Paavonpoika Kesti (alk. Kuja-Heiko, s. 6.4.1852) vaimoineen on merkitty Rönkköön huonemiehiksi eli vuokralaisiksi. He olivat myyneet Kestin talon ja muuttivat Rönkköön kolmen tyttärensä kanssa. Maria ja Iikka Rauhion perheeseen syntyi lapset

  1. Ilma Maria (s. 18.2.1910, k. 12.2.1984) – puoliso Johan Jakob Haapalainen (s. 16.6.1908, k. 20.5.1976), seuraava Rönkön isäntäpari
  2. Eeva (s. 16.1.1912, k. 17.1.1912)
  3. Aili Elisabet (s. 28.10.1912) – naimaton, muutti Rovaniemelle 1941 ja oli siellä postinhoitajana, palasi kotipaikkakunnalle ja oli Muhoksen postinhoitajana lähes eläkeikään saakka. Aili Rauhio toimi innokkaasti Martoissa ja oli mukana perustamassa Muhoksen kotiseutumuseota. 60
Rönkön tytöt

Kaiku 17.10.1914 – Tulipalo Muhoksella

Keskiviikkoiltana syttyi Muhoksen Laitasaaren kylässä maanvilj. I. Rauhion omistaman Rönkön talon navettarakennus palamaan. Tuli sai alkunsa toistaiseksi tuntemattomasta syystä navetan yhteydessä olevasta alakyökistä. Navetta, alakyökki ja navetan yhteydessä oleva rehulato paloivat poroksi. Eläimet ehdittiin pelastaa. Rakennus, joka oli noin 1.500 markan arvoinen, oli vakuutettu kunnan paloapuyhtiössä 200 mk:sta.

Iikka-isäntä kuoli nuorena ja leski Maria jäi asumaan taloa. Myös Marian vanhemmat kuolivat Rönkössä – isä Aappo vuonna 1932 ns. Pikku-Rönkössä ollen 80-vuotias – näin muistelevat sukulaiset – vaikka talo on ollut silloin jo Hägglundien omistuksessa. Pikku-Rönkkö tarkoittaa nykyistä Ylä-Monolaa, jota on myös Ala-Rönköksi sanottu. 61

Vuoden 1915 henkikirjan mukaan kanssa-asukkaina talossa olivat aiemmin mainitun Jaakko Simunanpoika Kärnän perilliset. 62

Vuonna 1933 ilmestyneessä Suomen Maatilat -kirjassa kerrotaan Rönköstä:

Omistaja v:sta 1908 Maria Rauhio (o.s. Kesti). Pinta-ala 191 ha, josta peltoa 41, metsämaata 140 ja joutomaata 10 ha. Pellot osaksi viettäviä savimultamaita. Vapaa viljelys. V. 1930 oli 2 ha ruista, 3,5 kauraa, 3 ohraa, 0,6 perunaa, 1,5 juurikasveja, 25,4 heinää ja 5 ha kesantoa. Talouskeskus viljelysten päässä, Oulujoen rannalla. Rakennukset puusta. Päärakennus (8 huonetta) v:lta 1890. 17 lehmän navetta ja sikala rakennettu 1920 ja talli 1916. Kaikissa rakennuksissa vesijohto (sähköpumppu) ja navetassa myös automaattiset juomakupit. Kotieläimiä: 2 hevosta, 20 lehmää, 1 sonni, 3 sikaa ja 14 kanaa. Siat maatiaisia. Myydään maitoa Saarelan osuusmeijeriin. Havumetsä. Sähkövalo ja -voima Oulusta. Käyttövoimana myös höyrykone, johon on osuus. Omistaja on osuuskassan jäsen. 63

Ilma ja Juho Haapalainen jatkoivat maatalouden harjoittamista tilalla. Heidän kuoltuaan perilliset jakoivat tilan jolloin Rönkön pihapiiri rakennuksineen jäi vanhimmalle tyttärelle. Leena Lappi o.s. Haapalainen myi kiinteistön noin kymmenen vuotta sitten. Uusi omistaja purki vanhat rakennukset pois ja rakennutti Oulujoen rantaan uuden talon.

Ulkometsätorpat

Vuodesta 1901 lähtien Rönkön tilan ulkometsätorpaksi merkittiin Takalo -niminen torppa Autionkylän alueella. Takalon ensiasukas vuodesta 1897 lähtien oli Elias Pekanpoika Karppinen (s. 1865), puolisonaan Anna Maria (s. 1873). Elias ja Anna asuvat torpassa vuoteen 1902 saakka, jonka jälkeen torppariksi tuli Jaakko Heikkinen (s. 1880) ja vaimo Elsa (s. 1881). Heikki ja Elsa lähtivät torpasta vuonna 1902 ja tilalle tuli Eera Kokko (s. 1876) sekä vaimo Anna Koskela (s. 1882). He asuvat torpassa pitkään, aina vuoteen 1937 saakka. 64

– Solja Holappa, lisätietoja Sari Heimonen

  1. Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, ”Sukunimet” (Otava, 2000)
  2. Rönkkölä -sukusivusto
  3. Muhoksen ensimmäinen rippikirja
  4. Muhos rk 1699-1722, Rönkkö
  5. Muhos hk 1730, s. 1180
  6. Muhos rk 1723-1732
  7. Muhos hk 1740, s. 715
  8. Muhos hk 1745, s. 74
  9. Muhos rk 1733-1740, s. 84
  10. Muhos hk 1750, s. 151
  11. Muhos hk 1755, s. 219
  12. Muhos hk 1766, s. 160
  13. Muhos rk 1741-1759
  14. Muhos rk 1757-1771
  15. Muhos hk 1780, s. 1248
  16. Lea Rinne, Muhoksen perukirjoja
  17. Muhos hk 1800, s. 212
  18. Muhos rk 1802-1811, s. 67
  19. Muhos rk 1771-1777, s. 200
  20. Muhos rk 1778-1780
  21. Muhos rk 1794-1801, s. 20
  22. Muhos hk 1808, s. 368
  23. Muhos rk 1812-1818, s. 77
  24. Muhos hk 1815, s. 227
  25. Muhos rk 1812-1818, s. 93
  26. Muhos rk 1847-1853, s. 556
  27. Muhos rk 1862-1871, s. 858
  28. Muhos rk 1819-1826, s. 97
  29. Muhos hk 1820, s. 157
  30. Muhos hk 1825, s. 190
  31. Muhos rk 1826-1832, s. 289
  32. Muhos rk 1826-1832, s. 106
  33. Muhos hk 1830, s. 267
  34. Muhos rk 1833-1839, s. 200
  35. Muhos rk 1840-1846, s. 211
  36. Muhos rk 1847-1853, s. 218
  37. Muhos hk 1850, s. 388
  38. Muhos rk 1854-1861, s. 206
  39. Muhos hk 1860, s. 500
  40. Utajärvi rk 1876-1885, s. 107
  41. Utajärvi rk 1901-1910, s. 566
  42. Muhos rk 1862-1871, s. 156
  43. Muhos hk 1875, s. 395
  44. Muhos hk 1905, s. 423
  45. 12.01.1894, Oulun Ilmoituslehti no 4
  46. Muhos hk 1880, s. 267
  47. Muhos hk 1890, s. 329
  48. Muhos hk 1895, s. 397
  49. Muhos rk 1891-1901, s. 234 ja 222
  50. Suomen maatilat; Tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista V: Oulun ja Vaasan läänit. 1933
  51. Muhos rk 1854-1861, s. 206
  52. Muhos rk 1862-1871, s. 158
  53. Muhos rk 1862-1871, s. 1040
  54. Muhos rk 1881-1890, s. 206
  55. Suomen maanviljelyslehti nro 2, 1.2.1896
  56. Erik Hägglundin haastattelu 22.8.2014
  57. Oulun ilmoituslehti no 128, 9.11.1898
  58. Muhos hk 1900, s. 406
  59. Sukutilat Webissä, Suomen Maatalousmuseo Sarka
  60. Muhos hk 1910, s. 287
  61. Maria-Liisa Falck o.s. Haapalainen, puhelinkeskustelu 2.9.2014
  62. Muhos hk 1915, s. 342
  63. Suomen maatilat: tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista V: Oulun ja Vaasan läänit. 1933
  64. Sanginjärven kylähistoria, s. 312

Vastaus kohteessa Rönkkö no 18

  1. Solja sanoo:

    Katsokaapa kuvaa ylempänä tekstissä, jossa oletan olevan Rönkön ja myöhemmin Isomäätän isäntäparin. Maj Öströmin mukaan kuvassa olisivat Hyrkin isäntä ja emäntä – mutta miksi Rönkön Liisu olisi siinä heidän kanssaan? Liisusta tuli myöhemmin emäntä Laukkaan. Jos katsoo Hyrkin sivulta kuvia sukulaisista, en huomaa yhdennäköisyyttä. Osaisiko joku ratkaista tämän kuvan arvoituksen?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *