Ritokangas no 57

Vuoden 1905 maakirjan mukaan 1/8 manttaalin Ritokangas no 57 on pantu verolle vuonna 1785, ostettu perinnöksi 9.5.1862 ja se on saanut nykyisen nimensä Ritola maakirjatutkinnassa vuonna 1899. Tilanumero on vaihdellut, henki- ja rippikirjoissa näkyy myös numeroita 60 ja 61. 1

Ensimmäiset raivaajat Juho Turkka ja Heikki Klemi 1767-69

Ritola

Ritokankaan ensimmäiseksi uudisasukkaaksi on kuitenkin jo vuoden 1767 henkikirjassa merkitty Juho-niminen mies vaimonsa kanssa. Juholla on renkinään Heikki, jolla myös vaimo. Kahtena seuraavana vuonna uudisasukkaana on vain Heikki vaimoineen. 2

Vuoden 1768 talvikäräjien pöytäkirjassa kerrotaan, että kruununtilallinen Aappo Huovinen (Pienihuovinen no 32) oli syynäyttänyt maata raivatakseen peltoa Huovisen tilastaan vähän kaakkoon Ritokankaanlaidan takamaalta Heikki Klemin aikoman uudistilan yläpuolelta. Huovisen mukaan Klemi ei ollut vielä saanut uudistilalleen kiinnitystä eikä sitä myöskään ollut vielä syynätty, ja että uudistilan oli ensin ottanut Juho Turkka, joka oli antanut sen sitten Klemille. Turkan mukaan tilojen rajat oli ollut tarkoitus selvittää, mutta Klemi ei tullutkaan käräjille. 3

Juho Turkka on ilmeisesti sama kuin Ritokankaan lähellä sijaitsevan Hakkarilan sotilasvirkatalon lampuodiksi vuoden 1763 loppupuolella tullut Juho Lampela (s. 1731). Juhon mukana tulivat myös vaimo Beata (s. 1725), isä Heikki Turkka (s. 1698), äiti Valpuri (s. 1699), veli Jaakko (s. 11.6.1746), josta lisää myöhemmin, sekä sisar Valpuri (s. 1737). Rippikirjassa mainitun Oulun kirkkoherra Wegeliuksen 13.12.1763 päivätyn muuttokirjan perusteella perhe löytyikin Oulujoelta Sankilammen talosta. 4 5 6

Juhon vanhemmat ja sisar kuolivat pian Laitasaareen muuttonsa jälkeen, isä Heikki Turkka 70-vuotiaana 24.2.1764, sisar Valpuri 4.6.1767 ja äiti Valpuri 78-vuotiaana 2.3.1768. Oliko Juhon, Jaakon ja Valpurin isä Heikki se Heikki Antinpoika Turkka, jonka kerrotaan lähteneen Oulun kaupungista ”vaimonsa Valpurin kanssa Iin pitäjään Kiimingin Jäälinjärvelle 1731”? Haukiputaan Ala-Kiimingissä nimittäin syntyi 28.5.1730 Heikki Jäälinjärven ja hänen vaimonsa Valpuri Juhontyttären poika Johannes. Ritokankaan perustajalle Juholle on rippikirjoissa merkitty ainoastaan syntymävuosi 1731. 7 8

Juho ja Beata Turkka muuttivat Laitasaaresta 1773 Oulujoelle, jossa Beata kuoli ja hänet haudattiin Oulussa 17.12.1778. Juho palasi Laitasaareen ja avioitui 19.4.1779 leskivaimo Helena Juhontytär Mäläskän kanssa. Helena oli syntynyt 17.1.1742 Kopsan talossa no 42, ja hän kuoli 41-vuotiaana huonemiehen vaimona Laitasaaressa 6.10.1783. 9 10

Juho meni vielä kolmannen kerran naimisiin 6.6.1784 leski Marketta Heikintytär Tikkasen (s. 22.4.1740 Muhoskylä) kanssa. Marketta oli mennyt aikoinaan miniäksi puolisonsa Olli Matinpojan kotitaloon Valkolaan no 39. Juhon ja Marketan luona asui Marketan kolme nuorinta alaikäistä lasta. Marketta kuoli 6.7.1788 Muhoskylässä 49-vuotiaana torpparin vaimona ja Juho 20.6.1793 Laitasaaressa. 11 12

Heikki Heikinpoika Klemi oli tullut vävyksi Keräseen no 23. Hän saattaisi olla Oulujoen Hintan talossa asuneiden Heikki Antinpoika Klemin ja Marketta Juhontytär Perttusen 11.1.1734 syntynyt poika. Heikin ja hänen vaimonsa Valpurin (s. 30.4.1740) kerrotaan muuttaneen Keräsestä perheineen Utajärven Ahmakselle 1769. Myöhemmin Klemit näyttäisivät asuvan ainakin Sotkamossa ja Kuhmon Katermassa, jossa Heikki (s. 1730) kuoli 20.2.1791, vaimo Valpuri Siekkinen (Keränen) kuoli Sotkamossa 24.3.1799. 13 14

Paavo Remes, Jaakko Turkka ja Antti Hyvönen 1770-75

Ritola

Paavo Pekanpoika Remes (s. n. 1745) oli henkikirjojen mukaan ensin tilan renkinä 1770-71 ja sitten neljä vuotta isäntänä renkeineen. Hän ja hänen vaimonsa Valpuri Olavintytär Siira (eli Pelkonen, s. 4.12.1737) tulivat Pelkosen talosta no 14. Heidät oli vihitty 2.2.1766 ja heidän lapsiaan olivat

  1. Olavi (s. 16.5.1766) – Viaporiin (Suomenlinna) 1787
  2. Pekka (s. 5.1.1770) – puoliso 1.1.1790 Agneta Paaso (s. 15.4.1767), Päätalon no 70 uudisasukas, myöhemmin Muhoskylän Korkalassa no 68
  3. Valpuri (s. 5.2.1774) – puoliso 21.8.1808 Ylikiiminki Lauri Laurinpoika Perttunen (s. 8.6.1782 Ylikiiminki)
  4. Maria (s. 30.4.1777) – puoliso 23.3.1800 Tuomas Jaakonpoika Turkka (s. 3.9.1777), Lusikka no 62
  5. Riitta (s. 14.5.1780, k. 8.8.1781).

Lapsista Pekka ja Valpuri syntyivät Ritokankaalla. Perhettä näyttää olevan myöhemmin itsellisten kirjoissa ja Päätalossa no 70, jossa Valpuri Olavintytär kuoli 1.5.1801. Paavo kuoli 79-vuotiaana 2.3.1823 Ylikiimingin Sänkiahossa tyttärensä Valpurin perheessä. Ylikiimingin rippikirjassa olevan merkinnän perusteella Paavo oleskeli myös tyttärensä Marian ja tämän miehen Tuomas Jaakonpojan luona Lusikassa. 15 16 17 18

Rippikirjoihin tilan ensimmäiseksi uudisasukkaaksi on vuonna 1771 alkavassa kirjassa merkitty Jaakko Heikinpoika Turkka (s. 11.6.1746 Oulujoki), aiemmin mainitun Juho Heikinpoika Turkan veli. Henkikirjoissa 1771-72 hän on Paavo Remeksen aikana tilan renkinä. Jaakko ja hänen vaimonsa Valpuri Tuomaantytär Hämälä (s. 26.10.1750 Ketola no 27) olivat myöhemmin Lusikan no 62 uudisasukkaita.  Heidän lapsiaan oli mm. Paavo Remeksen Maria-tyttären mies Tuomas. Paavon ja Jaakon asuessa Ritokankaalla tilan viljelykset kärsivät heinäkuussa 1772 ankarasta rae- ja kaatosateesta.

Jaakon lähdön jälkeen Ritokankaalla oli pari vuotta renkinä Antti Hyvönen Marketta-vaimoineen, mutta hekin muuttivat pois. 19 20 21

Sakari Turkka 1776-91

Vuoden 1775 syyskäräjillä Sakari Turkka esitti 18.9.1775 päivätyn toimituskirjan Ritokankaalla tehdystä syynistä. Tilalla todettiin olevan aikaisemmin tehtyjä rakennuksia mäntyhirsinen pirtti sekä kuusihirsistä tehdyt sauna, navetta, aitta ja riihi. Ne olivat hyvässä kunnossa, katot vain kaipasivat korjausta. Kaivo piti kaivaa syvemmälle. Peltojen lisäksi mainittiin huomattavia raivauksia vaativat niityt, mm. Putahanoja Hakkarilan puustellin niityn vieressä sillan molemmin puolin ja Ansasaarenpää joen eteläpuolella. Kalastus Oulujoella, laitumet arvoltaan vähäiset. Lähimmät naapurit eivät vastustaneet. Samaa asiaa käsiteltiin vielä ainakin talvikäräjillä 1776 ja 1777. 22

Sakari Sakarinpoika Turkka (eli Hämäläinen, s. 1726) on henkikirjoissa merkitty Ritokankaan rengiksi 1776-78, myöhemmin uudisasukkaaksi. Hän tuli perheineen Ketolasta no 27, jonne hän oli muuttanut 1771 Oulujoelta. Olisiko hän ollut jotakin sukua aikaisemmin Laitasaareen muuttaneelle Turkan väelle? Sakarin kuoltua 5.9.1785 tila oli hänen leskensä Valpurin nimissä vielä 1788.  Valpuri asui talossa vuoteen 1791, jolloin muutti Oulujoelle. Sakarin perheen vaiheista on kirjoitettu enemmän Ketolan no 27 sivulla. 23 24 25 26

Yrjö Klemettinen, Pekka Keinänen ja Erkki Parkkinen 1789-1810

Uusi uudisasukas oli Hakkarilan puustellin lampuoti Yrjö Erkinpoika Klemettinen (s. 21.1.1741 Sieppo no 20, k. 29.3.1789). Yrjänän vanhemmat Erkki ja Anna olivat muuttaneet 1749 Sieposta uudisasukkaiksi Kylmälänkylään. Yrjön 24.2.1768 vihitty vaimonsa Beata Pekantytär Keinänen (s. 1747) oli seuraavan isännän Pekan sisar.

Tuskin oli Yrjänä ehtinyt asettua taloksi kun hän kuoli vain 48-vuotiaana. Kuolleiden luettelossa hänen tittelinsä on Hakkarilan puustellin lampuoti. Vuoden 1789 henkikirjassa hänet on merkitty Ritokankaan uudisasukaaksi ja Hakkarilan lampuotina on Erkki Klemettinen.

Beata vihittiin 21.5.1793 toiseen avioliittoonsa leski Juho Kaaperinpoika Niskan (s. 26.5.1752) kanssa Halkovaarasta no 47 ja hän meni Pelkosen no 14 emännäksi mukanaan lapset Pekka (s. 7.1.1771) ja Anna (s. 2.1.1778). 27 28

Seuraava isäntä oli Beatan veli Pekka Pekanpoika Keinänen (s. 24.8.1759). Pekka ja hänen vaimonsa Riitta Erkintytär Tapani (s. 30.5.1762) olivat tulleet Lumijoelta 1790. Pekka muutti perheineen noin 1804 Rahkoon no 11. Heillä oli lapsia

  1. Juho (s. 14.10.1786) – puoliso 16.5.1806 Riitta Ollintytär Tihinen (s. 12.12.1768) Tihisestä no 6
  2. Pekka (s. 8.12.1790) – muutti Rahkosta Lumijoelle 1812
  3. Erkki (s. 6.11.1793, k. 20.8.1799)
  4. Maija Leena (Anna Stiina? s. 5.10.1796) – Rahkosta Lumijoelle?
  5. Maria Susanna (s. 14.7.1800) – Rahkosta Lumijoelle 1815
  6. Jaakko (s. 19.12.1805, k. 1807). 29 30 31

Erkki Sihverinpoika Parkkinen (s. 8.5.1760) ja hänen siellä 9.1.1801 vihitty toinen vaimonsa Riitta Heikintytär Saarijärvi (s. 20.4.1772) tulivat 1803 Ylikiimingistä. Mukana olivat Erkin ensimmäisestä avioliitosta Elsa Heikintytär Mannisen kanssa Ylikiimingissä syntyneet lapset

  1. Sihveri (s. 10.7.1784) – puoliso 27.3.1807 Marketta Iisakintytär Kosunen (s. 11.6.1785 Kosula no 9)
  2. Marketta (s. 25.10.1785)
  3. Kaarina (s. 19.4.1788)
  4. Erkki (s. 18.5.1791)
  5. Heikki (s. 19.5.1794).

Perheen kerrotaan lähteneen 1810 takaisin Ylikiiminkiin, Sihveri kuitenkin näyttäisi jääneen vaimonsa kanssa Laitasaareen. 32 33

Jaakko Karhu, isä ja poika Kalle Brunni 1806-26

Ritolan riviaitta

Henkikirjojen mukaan uudistilaa viljeli 1806-08 Jaakko Heikinpoika Karhu (s. 13.9.1754 Muhoskylän Karhu, k. 1808?). Hän oli toiminut lampuotina Valkolassa no 39, Viinikassa no 8 ja Hämälässä no 4. Jaakko oli vihitty 26.3.1779 Liisa Antintytär Keräsen kanssa (s. 19.10.1756 Keränen no 23, k. 7.11.1832 Ritokangas). Muhoksen rippikirjasta 1802-11 puuttuu lehti nro 160, josta perhe mahdollisesti löytyisi. Aukeaman nro 159 oikealla puolella ensimmäisellä rivillä oleva kuolinaika 26.5.1808 saattaisi olla Jaakon. Lapsia, joista nuorimmat syntyivät Laitasaaressa:

  1. Heikki (s. 9.4.1780, k. 26.7.1781)
  2. Anna (s. 1.11.1781)
  3. Jaakko (s. 17.10.1782)
  4. Kaisa (25.6.1784) – tilan seuraava emäntä
  5. Juho (s. 8.10.1786)
  6. Riitta (s. ?)
  7. Antti, kaksonen (s. 5.3.1789, k. 12.6.1789)
  8. Maria, kaksonen (s. 5.3.1789, k. pienenä?)
  9. Aappo (s. 20.12.1791, k. 7.8.1793)
  10. Heikki (hk 1806 ”12 vuotta”)
  11. Perttu (s. 22.10.1794) – Hämälän no 4 lampuoti, myöhemmin omistaja
  12. Pekka (s. 14.8.1798) – Muhoskylän Lotvosen no 17 & Leskelän no 22 yhtiömies ja isäntä.

Sotavuoden 1808 verojen lyhennysluettelo on surullista luettavaa: köyhyyttä, tulvavahinkoja, sodan aiheuttamia tuhoja, onnettomuuksia, katoa, karjavahinkoja. Ritokangas ei kuten moni muukaan tila pystynyt maksamaan veroja. 34 35 36 37

Vuonna 1810 uudisasukkaaksi tuli Kalle Matinpoika Brunni (s. 1.9.1783, k. 24.11.1851) Lumiaisesta no 64 vaimonsa Ritokankaan edellisen isännän tyttären Kaisa Jaakontytär Karhun (s. 25.6.1784, k. 3.1.1860) kanssa. Heidän lapsiaan olivat

  1. Johanna Liisa (s. 22.11.1805, k. 31.1.1806)
  2. Anna (s. 21.12.1806) – puoliso 24.4.1828 Iisakki Antinpoika Määttä (s. 12.12.1802 Sieppo no 20 Sakari)
  3. Matti (s. 21.9.1808, k. 22.9.1808)
  4. Kaisa (s. 21.9.1814) – puoliso 24.8.1844 pitäjänsuutari Konsta Karhu (s. 17.1.1807)
  5. Kalle (s. 7.2.1820) – seuraava isäntä.

Perheessä asui myös vuodesta 1823 Kaisan äiti Liisa, joka kuoli 76-vuotiaana 7.11.1832. Isäntä Kalle oli ehkä hyvä lukemaan, kun seurakunta lahjoitti hänelle Raamatun vuonna 1818, Kaisa-tyttärellekin annettiin myöhemmin Uusi testamentti. Kallen piti maksaa vuonna 1825 sakkoa 4 ruplaa 8 kopeekkaa, kun oli laiminlyönyt jonkun perunkirjoituksen tekemisen. 38 39 40

Kalle Matinpojan kuoltua 68-vuotiaana 1851 poika Kallesta tuli uusi isäntä. Hänet oli vihitty Oulussa 3.1.1844 Maria Jaakontytär Pelttarin (s. 9.8.1823 Oulunsalo, k. 26.4.1854) kanssa, ja he saivat neljä lasta. Kallen toinen puoliso oli Valpuri Tuomaantytär Ukonaho (s. 24.4.1821 Ylikiiminki, k. 25.9.1909). Jossakin he ovat käyneet vihillä, kuulutuspäivä on 4.11.1854. Kalle sai vielä neljä lasta Valpurinkin kanssa;

  1. Riitta Liisa (s. 21.8.1844, k. 25.2.1907) – puoliso 10.12.1871 Jaakko Matinpoika Ylitalo (s. 14.10.1850 Ylitalo no 69), myöhempi isäntäpariskunta
  2. Kaisa (s. 11.8.1845) – lähti Helsinkiin 1873
  3. Jaakko (s. 24.1.1848) – puoliso 3.10.1874 Oulujoella Kaisa Simontytär Vasala (s. 6.8.1847 Saunakangas no 74), muuttivat Oulujoelle 1877 poikansa Jaakko Kustaan (s. 9.4.1875) kanssa, tytär Klaara Maria oli kuollut viiden päivän ikäisenä 20.6.1876
  4. Kalle (s. 31.8.1850) – Ouluun 1870
  5. Valpuri (s. 6.2.1856) – Helsinkiin 1873
  6. Anna Maria (s. 20.6.1858, k. 5.9.1858)
  7. Juho (s. 6.8.1860)
  8. Anna Kreeta (s. 21.7.1863) – Helsinkiin 1895. 41 42 43

Kalle Kallenpoika Ritokangas perinnöksiosti Ritokankaan kruununtilan no 57 9.4.1862. Tila on ollut kooltaan 1/8 manttaalia. Perinnöksiostokirjan hän on saanut 9.5.1862. 44

Kalle kuoli 77-vuotiaana eläkemiehenä 9.4.1897. Hän oli luovuttanut tilan vanhimmalle pojalleen Jaakolle, joka 22.3.1876 tehdyn kauppakirjan mukaan myi

…minun omistetun Ritokankaan 1/8 osa veroa perintömaan… kuin myös löysää omaisuutta talokkaalle Paavo Paavonpoika Kekkoselle…  Ostaja on tästä päivästä lähtiin edesvastaava sen elatuksen edestä joka minun Isälle ja Äitille kuin mun veljelle Juholle ja sisarelle Annalle… 45 46

Paavo Lasala ja Jaakko Ylitalo sekä Keräset Muhokselta

Mähylän isäntä keskellä

Uusi omistaja Paavo Paavonpoika Lasala (myös Ritola ja Kekkonen, s. 25.6.1843) oli muuttanut 1871 Pudasjärven Kurjenkylästä 7.12.1867 vihityn vaimonsa Anna Maria Matintytär Päätalon (s. 18.10.1845) kanssa Kekkolaan no 28, minne muuttivat samaan aikaan myös Hutut Pudasjärveltä. Paavon ja Anna Marian vanhin poika oli syntynyt Pudasjärvellä, muut Laitasaaressa:

  1. Paavo Aleksanteri (s. 5.9.1869)
  2. Aukusti (s. 1.5.1872)
  3. Juho Heikki (s. 16.4.1875)
  4. Kustaa (s. 20.2.1878, k. 28.2.1878)
  5. Kalle (s. 26.7.1879).

Paavo myi 1880 Ritokankaan ”talonpoialle Jaako Ylitalolle”, jonka vastuulle siirtyivät mm. talon ”ruotilainen ja kiertolaiset”, ja lähti Amerikkaan, vaimo Anna Maria ja pojat seurasivat häntä kaksi vuotta myöhemmin. 47 48

Aikaisemmin mainitun pariskunnan Jaakko Matinpoika Ylitalon ja Riitta Liisa Kallentyttären lapset, kolme poikaa, syntyivät Ylitalossa:

  1. Juho (s. 7.1.1872) – lähti Amerikkaan
  2. Kalle Jaakko (s. 2.10.1873) – lähti Amerikkaan, vihitty siellä 19.10.1901 Liisa Mikontytär Hämälän kanssa. Liisa oli syntynyt 16.10.1876, jolloin hänen vanhempansa Mikko ja Johanna Liisa olivat Ketolan no 27 torppareina. Amerikassa heille syntyi lapsia ainakin Hilda Johanna, Tyyne Elisabet ja Väinö Johannes.
  3. Matti (s. 22.10.1875), puoliso 23.2.1899 Elsa Kustaava Juhontytär Huotari (s. 2.12.1871 Sotkamo), lapsia Salli Katariina, Matti, Väinö, Vieno Elisabet ja Niilo Heikki. 49 50

Jaakko ja Riitta myivät tilan Juho Heikki Juho Pekanpoika Keräselle (s. 20.3.1855 Muhos, k. 23.12.1925) ja vaimolleen Emma Heikintytär Hartikalle (s. 27.9.1851 Hartikka-Rintamäki no 3, k. 30.6.1933). Ensimmäinen lainhuuto oli 28.2.1907.

Riitta Liisa kuoli 25.2.1907 ja Jaakko vihittiin toiseen avioliittoonsa 10.6.1910 Maria Jaakontytär Vainiokankaan (s. 28.6.1868 Rönkkö no 18) kanssa. Maria oli Koortilan no 34 torppari Aappo Aaponpoika Mikkosen (s. 21.9.1857, k. 23.2.1908) leski. 51

Keräset, uudet omistajat, olivat aiemmin asuneet Hämälän no 4 torpassa josta sittemmin rakennettiin Koivula eli Rajala-niminen huvila. Pariskunnan lapsia

  1. Anna Emilia (s. 7.12.1887, k. 15.1.1963) – naimaton
  2. Eemil Henrik (s. 2.4.1889, k. 9.7.1892)
  3. Juho Pietari (s. 5.7.1890, k. 21.2.1965) – Naimi Karolina Ruusulehto (v:een 1906 Roslund, s. 1.7.1893 Petäjävesi) – asuivat perheineen Juhon isän alunperin ostamassa Mähylässä eli Hangaskankaanlaidassa no 59
  4. Santeri (Simuna Aleksander, s. 19.11.1891, k. 14.9.1965) – puoliso Hilja Katariina Leskelä (s. 1913 Leskelä 32:7), lapset Jenni Marjatta, Reino Iisakki, Aune Katariina, Kerttu Elsa.
  5. Hulda Katarina Elisabeth (s. 22.11.1893, k. 17.6.1945) – puoliso Juho Jaakonpoika Rahko, asuivat Rahkolassa no 11
  6. Feetu Henrik Nikolai (s. 7.6.1897) – puoliso Anna Laina Maria Arola (s. 28.4.1896 Pulkkila). 52

Tila jäi Santeri-pojan perheelle. Vuonna 2000 Ritolan omisti Onni ja Santerin tytär Marjatta (o.s. Keränen) Aittakumpu. Onni on Isomäätän no 16 poikia.

Huonekuntalaisia ja mäkitupalaisia Ritolassa

Leski Margareeta Matintytär Laitinen (s. 1765), Kokon eli Laihiaisen no 30 entinen emäntä, mainittu vuoden 1830 henkikirjassa. 53

Pekka Matinpoika Raumala (s. 13.7.1840) ja hänen 20.11.1861 vihitty vaimonsa Maria Loviisa Pekantytär Karhu (s. 21.12.1843), Hakkarilan no 25 lampuotin tytär, mainitaan henkikirjoissa 1865 Ritokankaalla ja 1870 Jurvakaisessa no 45. Ehkä joku heidän lapsistaan syntyi Ritokankaalla. 54 55

Pitäjänräätäli Lauri Pesosen leski Anna Liisa Tapanintytär Määttä (s. 6.6.1834 Isomäättä no 16), poika Heikki (s. 13.1.1860) ja hänen vaimonsa Anna Kaisa Konstantytär Karhu (s. 26.1.1854 – oikea synt.aika 26.1.1854, kastetuissa vain Catharina), joka oli Kalle Kallenpojan sisaren Kaisan (s. 21.9.1814) tytär. Heidät oli vihitty 9.10.1887. Perhe muutti Siepon no 20 Sakariin, jonne Kalle Kallenpojan sisar Anna (s. 21.12.1806) oli aikoinaan mennyt emännäksi. 56

Paavo Matinpoika Karppinen (s. 9.1.1857) Säräisniemeltä ja vaimo Anna Kreeta Aapontytär Raappana (s. 4.4.1861) Tyrnävältä, vihitty 27.7.1884, mainittu henkikirjoissa 1900, 1905 ja 1910. Lapsia: Selma (s. 19.4.1885), Kalle Fredrik (s. 25.2.1887), Paavo (s. 5.9.1890), Aappo Artturi (s. 2.12.1894), Anna Riitta (s. 10.2.1897) ja Eeva Liisa (s. 18.5.1899). 57 58 59

Aappo Aaponpoika Lotvonen (s. 4.12.1848) ja hänen 9.6.1894 vihitty toinen vaimonsa Emma Iisakintytär Perttunen (s. 10.10.1859), mainittu henkikirjoissa 1905, 1910 ja 1915. 60 52

Kustaa Pertunpoika Peltoniemi (s. 7.6.1852) ja 29.8.1875 vihitty vaimo Kaisa Antintytär Kärnä (s. 27.7.1850 Tapio no 26), henkikirjoissa 1905, 1910 ja 1915. Heillä oli lapsia Kaisa Stiina (s. 23.12.1876), Perttu (s. 12.11.1879, k. 6.5.1884), Erkki Kustaa (s. 2.7.1882), jolla vaimo Johanna Aliisa Juhontytär Pakonen (s. 21.11.1879), Juho Heikki (s. 17.2.1886), Eino (s. 24.6.1888) ja Maria Elisabet (s. 10.8.1893). 62

Ritva Nygren, lisätietoja Solja Holappa, Helena Kukkamo

  1. Oulun läänin maakirja 1905, s. 239
  2. Muhos hk 1767, s. 143
  3. Käräjät 26.9.1768, s. 1072-1073v
  4. Muhos rk 1757-1771 (jakso 1757-63)
  5. Muhos rk 1757-1771 (jakso 1764-70)
  6. Oulu rk 1760-1765, s. 267, Oulujoki
  7. Oulu rk 1723-1730, s. 60
  8. Haukipudas sl 1715-1768, s. 88
  9. Oulu rk 1778-1784, s. 94, Oulujoki
  10. Muhos rk 1778-1780
  11. Muhos rk 1781-1786
  12. Muhos rk 1786-1793, s. 118
  13. Muhos rk 1757-1771, jakso 1764-70
  14. Kuhmo rk 1787-1793, s. 27
  15. Muhos hk 1770, s. 71v
  16. Muhos rk 1771-1777, s. 176
  17. Muhos rk 1778-1780
  18. Ylikiiminki rk 1821-1834, s. 39
  19. Muhos rk 1771-1777, s. 264
  20. Muhos hk 1772, s. 72
  21. Muhos hk 1774, s. 175
  22. Käräjät 25.9.1775, s. 1059v-1062, § 22
  23. Muhos hk 1776, s. 164
  24. Muhos rk 1778-1780
  25. Muhos rk 1781-1786
  26. Muhos rk 1786-1793, s. 172
  27. Muhos hk 1789, s. 124
  28. Muhos rk 1786-1793, s. 206
  29. Muhos rk 1786-1793, s. 231
  30. Muhos rk 1794-1801, s. 70
  31. Muhos rk 1802-1811, s. 100
  32. Ylikiiminki 1802-1819, s. 15
  33. Muhos rk 1802-1811, s. 227
  34. Muhos hk 1806, s. 390
  35. Muhos rk 1786-1793, s. 74
  36. Muhos rk 1802-1811, s. 159
  37. Oulun läänintilit, tk 1808, s. 694-695
  38. Muhos rk 1812-1818, s. 144
  39. Muhos rk 1819-1826, s. 148
  40. Muhos rk 1840-1846, s. 303
  41. Muhos rk 1847-1853, s. 316
  42. Muhos rk 1853-1862, s. 304
  43. Muhos rk 1881-1890 (IAa:22), s. 428, SSHY
  44. Annettujen perintökirjojen luettelot 1862-65
  45. Lainhuutokortisto, Oulun maakunta-arkisto
  46. Muhos, lainhuudot 15.9.1876, § 31, s. 847, Oulun maakunta-arkisto
  47. Muhos rk 1861-1879, s. 216
  48. Muhos, lainhuudot 25.9.1895, § 20, s. 1056, Oulun maakunta-arkisto
  49. Muhos rk 1891-1901 IAab:25, s. 450, SSHY
  50. Muhos rk 1901-1910 AIa:27, s. 292, MKO 11, Oulun maakunta-arkisto
  51. Muhos rk 1901-1910 AIa:27, s. 219, MKO 8, Oulun maakunta-arkisto
  52. Muhos hk 1915, s. 352
  53. Muhos hk 1830, s. 268
  54. Muhos hk 1865, s. 147
  55. Muhos rk 1861-1879, s. 948
  56. Muhos rk 1881-1890 IAa:22, s. 430, SSHY
  57. Muhos rk 1891-1901 IAab:25, s. 452, SSHY
  58. Muhos lk 1891-1901 IAab:25, s. 414, SSHY
  59. Muhos hk 1905, s. 433
  60. Muhos rk 1891-1901 IAab:26, s. 201, SSHY
  61. Muhos hk 1915, s. 352
  62. Muhos rk ja lk 1891-1891 IAab:26, s. 285, SSHY

2 vastausta kohteessa Ritokangas no 57

  1. Juha Huusko sanoo:

    Ritokankaan (N:o 57) sijainti ei selviä kartalta.

    Solja: Ei niin :-) Ks. http://www.laitasaari.fi/useasti-kysyttya/ Oikeastaan tuo karttahässäkkä linkkeineen pitäisi poistaa kokonaan.

  2. Pentti Lohela sanoo:

    Erkki Kustaa Peltoniemen poika Yrjö s 1913 asui 60-luvulla Keränen 23, mökissä Riihikyläntien varrella. Talon aikoinaan rakensi urheilijasisarusten isä Martti Virkberg. Virkbergin perhe asui vähän aikaa ja muutti Sosolle. Martti oli urheilija itsekin ja kuorma-autoilija.

    Solja: Minulla on jostakin Virkbergin perheestä valokuva, Kesäniemen Martin ottama. Sivustolle sitä ei ole vielä viety. Lieneekö samoja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *