Puujalka no 50

 
Puujalka

Puujalka oli aiemmin nimellä Tuohino. Talon kerrotaan rakennetun jo vuonna 1669, mutta sellaista arkistotietoa ei löydy. Ehkä on tullut virhe vuosisadassa, sillä Tuohino löytyy arkistolähteistä vasta 1768. 1 Tuohino on näitä ”uudempia” Laitasaaren tiloja. Tuohinoa ei näy ennen vuotta 1768 henkikirjoissa Laitasaaressa. Tuolloin tilalla asui Olli Tuohino vaimonsa kera. Vuonna 1769 Tuohino mainitaan uudistilaksi ja tilalla asui vaimo Marketta. Ollia ei näy henkikirjoissa enää vuoden 1768 jälkeen. Vuodesta 1770 lähtien Tuohinossa asui uudistilallinen Pekka Tuohino eli Siira. Hänellä oli vaimona Maria sekä yksi poika Petteri (s. 9.1.1770 Laitasaari). Pekka mainitaan henkikirjassa rengiksi ja leski Marketan asuvan vielä tilalla. 2 3 4

Pelkoset asuttivat Tuohinoa

Tuohinon isännäksi vuoden 1771 rippikirjassa mainitaan leski Heikki Pelkonen (s. 1726, k. 1790). Heikin lisänimenä oli Tihinen, mutta se ei ole hänen alkuperäinen sukunsa, sillä naimisiin mentyään 1.4.1760 Kaarina Simontytär Tihisen (s. 1734, k. 23.1.1775) kanssa Heikki käytti lisänimeä Pelkonen. Heikki tuli Tuohinoon vaimonsa kanssa Tihisestä no 6 jossa hän oli ollut toisen savun isäntänä. Vuonna 1777 oli Heikki titteliltään ja nimeltään uudistilallinen Heikki Tuohino. Tuohino oli laitettu verolle vuonna 1785. 5

Tihisessä Heikkiä kutsuttiin langoksi koska Heikin vaimo oli Olli Tihisen (s. 1735) vuotta vanhempi sisar Kaarina. Tihisessä asusti myös Heikin äiti Kaarina Antintytär (s. 1706), joka muutti Heikin mukana myös Tuohinoon. Kaarina Antintyttären syntymävuosi muuttui taloon tullessa – hän näkyy Tuohinossa syntymävuodella 1710, mutta samasta henkilöstä on kuitenkin kyse. Isäntä Heikki kuoli vuonna 1790.

Heikillä ja Kaarinalla oli lapset

  1. Matti (s. 20.9.1763, k. lentsuun 4.12.1794) – puoliso 16.1.1787 Marketta Puhakka Oulunsuusta
  2. Simo (s. 17.12.1770)
  3. Heikki (s. 16.7.1773, k. 10.1.1795)
  4. Anna (s. 28.3.1766, k. 27.8.1767).

Ilmeisesti Tuohinonoja -niminen torppa perustettiin uudelleen, sillä Kotikankaan no 65 väki oli jo aiemmin kirjattu Tuohinonoja no 50 tilalle. Matti, Simo ja Heikki asuivat Tuohinonojassa. Tuohinonojaa ei enää kirjattu v. 1802 rippikirjaan. Henkikirjoissa 1793-98 veljekset asuvat Tuohinossa no 50, viimeisimpänä Simo, joka ilmeisesti sitten myi tilan Erveliukselle ja itse muutti Utajärvelle 1799. 6 7 8

Ervelius osti tilan perinnöksi 1799

Seuraava asukas oli Matti Ervelius (s. 1766), joka tuli Laitasaareen Oulusta vuonna 1799. Hän näyttää ostaneen tilan perinnöksi 11.6.1799 maakirjojen mukaan. Hänen vaimonsa oli Riitta Matintytär Korhonen (s. 12.9.1764, k. 8.2.1810). Lapsia heillä oli useita. Perhe asui Tuohinossa vuoteen 1809 ja muutti sitten Ylitaloon no 69. 9 10 11 12

Greusit, Väärät, Masalin ja Vuotilat Tuohinossa

Seuraava isäntä on Antti Ollinpoika Greus (myöh. Tuohino eli Ylitalo, s. 15.7.1755) ja vaimonsa, 18.11.1800 vihitty Kaarina Aspegren (s. 1749, k. 1823). Kaarina oli aiemmin leskeytynyt Sakari Määtästä, kun tämä hukkui Utoksella vuonna 1793. Sakari Määttä oli yksi Kustaankylän perustajista ja asui perheensä kanssa aiemmin Määtässä eli Siepossa no 20 ja sen jälkeen Yli-Utoksen eli Kustaankylän Isolassa.

Kaarinan mukana Utajärveltä Tuohinoon muutti hänen ja Sakari Määtän 14-vuotias poika Juho (s. 1779), joka asui myöhemmin Saunakankaassa no 74. Kaarinan elämä ei ole ollut helppoa, sillä hän menetti miehensä ensin toukokuussa 1793 ja saman vuoden marraskuussa nuorin tytär Marketta kuoli 4-vuotiaana Laitasaaressa hinkuyskään. Antille ja Kaarinalle ei ole merkitty ripilläkäyntejä Tuohinoon 1801-11, todennäköisesti siitä syystä että he asuivat tuolloin Ylitalossa no 69. 13

Antti Greus asui aiemmin ensimmäisen vaimonsa Kaarina Tuppuraisen (eli Häikiön, s. 1754) kanssa 1794-1800 Putaalassa no 48, jossa heidän lapsetkin syntyivät. Heidät oli vihitty 12.4.1775.

Tuohinonoja on tässä vaiheessa jo siirtynyt numerolle 71. Tilan vävynä oli Jussi Väärä (s. 6.2.1779), joka vihittiin Antin edellisestä liitosta syntyneen tyttären Kaarinan (s. 5.4.1778) kanssa. Kaarina Aspegren kuoli Tuohinossa vuonna 1823 ja isä Antti muutti noin vuonna 1824 Muhoksen Greusiin. Antin vävy Jussi oli Tuohinon isäntänä jonkin aikaa ja sitten hänkin muutti vuonna 1820 Ouluun.

Talossa oli kanssa-asukkaana vuoden päivät henkikirjuri ja sotakamreeri Bengt Masalin (s. 8.1.1766) ja vaimonsa Anna Matleena Åhman (s. 6.5.1774). Masalin kuoli jo 7.2.1822 turvotustautiin. Hänen leskensä sekä neljä lastaan asuivat Masalinin kuoleman jälkeen talossa vielä muutaman vuoden, kunnes muuttivat pois noin 1822-1827. Anna muutti Tervolaan ja pojat kuka minnekin, yksi jopa Tukholmaan. Myös Juho Vuotila perheineen oli talossa kanssa-asukkaana vuonna 1825, he tulivat Tuohinoon Tyrnävältä, mutta hekään eivät kauaa Tuohinossa viihtyneet. He muuttivat takaisin Tyrnävälle vuonna 1828. 14 15

Puujalka -nimitys Marttiloitten aikana Tuohinolle

Oulusta saapui vuonna 1828 seuraava isäntä Tuohinoon – hän oli Juho Marttila (s. 18.9.1801), vaimonaan Reetta Ollintytär Kinnunen (s. 19.8.1800). Isäntä Juhoa oli rankaistu käräjillä vuonna 1830 juopumuksesta ja oli merkintöjen mukaan läpikäynyt jonkin rangaistuksenkin vuonna 1831. Juholle ja Reetalle kasvoi suuri perhe. Juho oli tainnut olla taipuvainen väkijuomiin, sillä kirkonkirjat kertovat, että Tuohinon isäntää on yhteensä 3 kertaa rankaistu juopumuksesta. Juho asusteli tilalla isäntänä tästä huolimatta ja siinä asemassa hänet mainitaan aina vuoteen 1847 asti – sitten hänen kerrotaan olevan syytinkiläinen. Lapset muuttivat lähinnä Ouluun.

Tuohinoon tuli kanssa-asukkaaksi Olli Ollinpoika Kärnä (s. 10.1.1818) – hän asui aiemmin Saunakankaan no 74 talossa. Ollin perhe muutti sittemmin Siekkiseen no 52.

Lisäksi uudeksi omistajaksi tuli Antti Mäkelä (s. 25.3.1830), Mäkelästä no 19 – hän asuikin Tuohinossa vuodesta 1855 lähtien perheineen. Vanha isäntä mainitaan syytinkiläiseksi, eli Antti on mahdollisesti ostanut tilan syytinkiä vastaan Juho Marttilalta. Onko Antti Mäkelä entisen isännän Juho Mäkelän sukulainen, ei ole selvitetty. Vuoden 1847 alkavassa rippikirjassa Tuohino oli jo saanut lisänimen Puujalka, siis paljon ennen kuin saksalainen Meyer taloon tuli. 16 17 18

Antti asui perheineen Tuohinoa vuodesta toiseen, kunnes heidät mainitaan itsellisten joukossa vuodesta 1869 lähtien.

Granrothit ja makkaramestari Meyer

Naiset valtasivat seuraavaksi Tuohinon, sillä talon uusi omistaja oli mamselli Carolina Sofia Granroth. Talossa asusteli myös muitakin Granrothin naisia; Katariina Sofia Granroth sekä Amanda Granroth.

Amanda (s. 10.2.1854 Oulunsuu) oli pitäjänseppä Jaakko Granrothin (s. 2.3.1826) ja vaimonsa Greta Sofian (s. 1814) tytär. Hänellä oli sisaruksia Anna Liisa (s. 12.5.1846) sekä Sofia Carolina (s. 21.1.1851). He olivat lähtöisin Kuusamosta. 19

Katariina Sofian (s. 10.6.1816 Kempele) sisaruksia Kempeleessä olivat Brita Christina (s. 1.2.1822), Anders (s. n. 1824) ja Anna Elisabeth (s. 6.12.1829). Heidän äitinsä oli Anna Elisabeth Granroth (s. n. 1786) – synnytti siis neljä lehtolasta. Brita, Anna ja Anders kuolivat pieninä Kempeleessä, vain Katariina jäi eloon ja kasvoi aikuiseksi. Tuohinon omistaja Carolina Sofia (s. 17.8.1838 Oulu) oli Katariina Sofian lehtolapsi. Katariina ja Carolina löytyvät ensin tilattomista Oulussa. Ainakin Katariina muutti Muhokselle 23.11.1863. 20 21 22

Katariina avioitui Oulujoella saksalaissyntyisen Eberhard Meyerin (s. 26.3.1827 Baijerissa, Saksassa) kanssa 12.4.1864. Talonomistaja ja poikamies Eberhard Meyer Oulunsuusta Oulun pitäjästä ja taloudenhoitaja myös naimaton Katarina Sofia Granroth, vihitty Oulussa tai Oulun pitäjässä pastorin todistuksen mukaan. Meyer siis avioitui taloudenhoitajansa kanssa. Meyer ja Katariina asuivat tuolloin Oulunsuun Nykäsen no 17 tilalla – he tulivat sinne Muhokselta vuonna 1864. He muuttivat takaisin Muhokselle vuonna 1881. 23 24

Miksi Carolina Granroth omisti Tuohinon jo 1860-luvulla, eikä Meyerin omistussuhteesta taloon mainita mitään? Eräät lähteet kertovat, että Meyer oli tilalla vuokraviljelijänä 1881 lähtien, joten hän siis mahdollisesti vuokrasi tilan Carolinalta. Miksi Carolinaa ei näy muuttaneissa äitinsä kanssa Oulusta Muhokselle muuttokirjassa 1863? Omistaja mamselli Carolina mainitaan heikkomieliseksi ja äitinsä Katariina Meyerkin joutui myöhemmin Kuopion mielisairaalaan jossa kuoli vuonna 1887. Asuiko Meyer talossa, sillä ainakaan rippikirjassa ei hänen kohdallaan ole mitään merkintöjä? Toisaalta Meyer löytyy Oulujoen rippikirjojen mukaan omistamaltaan Nykäsen tilalta, ja siellä hän on kyllä käynyt ripillä. Muuttokirjasta Oulusta Meyer ja Katariina kyllä löytyy – he muuttivat Muhokselle 23.5.1881. Katariinan tytärtä Carolinaa ei mainita muuttaneissa. Missä hän on tämän ajan, ei ole selvinnyt. 25 26

Meyerin kaksoset Kun ensimmäinen vaimo Katariina kuoli Kuopiossa vuonna 1887, Meyer avioitui 8.3.1890 paltamolaisen Eeva Heikintytär Leinosen (s. 30.1.1857) kanssa, joka oli tullut Tuohinoon piiaksi. Heillä oli 13.12.1885 syntyneet kaksoistyttäret Olga Kristiina (kuvassa oikealla) sekä Ida Serafiina. Olga meni miniäksi Kekkolaan no 28 ja Ida muutti Hämeenlinnaan Fredrika Sofia Wetterhoffin ompelu- ja kudontakouluun. Hän oli siellä ainakin vuonna 1905. 27. Ida matkusti marraskuussa 1912 Helsingin kautta Amerikkaan. Hän kuoli Montanassa vuonna 1919 naimattomana. 28 29

Meyerin ja Eevan avioliitto ehti kestää vain pari vuotta, sillä ukko Meyer, makkaramestari, kuoli 5.1.1892. Hänet on haudattu Muhoksen Kirkkosaareen, vastoin toivettaan saada hautapaikka Tuohinon isojen kuusien alta. 30 31 Kuolinsyyksi mainitaan verenoksennus.

Meyerin kuoltua Eeva Meyer avioitui sotkamolaisen Juho Heikki Iisakinpoika Huttusen (s. 6.1.1872) kanssa. Heillä oli kolme poikaa

  1. Johan Hjalmar (s. 9.3.1895, k. 30.5.1896 kuumeeseen)
  2. Heikki (s. 22.7.1896, k. 13.1.1897 tuhkarokkoon)
  3. Johan Henrik (s. 23.6.1898), joka eli ainoana aikuisikään ja asui myöhemmin vanhempineen Vauhkolassa no 53. 32 33 34

Huttusen perhe osti Kaupin no 36 talon vuonna 1904, mutta eivät selvinneet veloistaan, joten tila siirtyi valtion haltuun vuonna 1906. Ilmeisesti pariskunta muutti Yrjänän no 29 torppaan, jossa asuivat ainakin vuonna 1910.

Kassisen suku Utajärveltä

Vuonna 1910 Puujalkaan muutti Utajärven Sotkajärveltä Heikki Matinpoika Kassinen (s. 18.9.1866 Utajärvi, Sotka, Kassinen no 1) ja 26.1.1910 vihitty vaimonsa Hilja Maria Iisakintytär Kolehmainen (s. 30.12.1888 Rantsila). Heikin vanhemmat olivat 23.1.1846 Sotkalla vihityt Matti Jaakonpoika Kassinen (alk. Takkinen, s. 5.12.1814 Pudasjärvi, Kollaja) sekä Riitta Stiina Pekantytär Keränen (s. 3.1.1825 Muhos). Kassinen osti tilan 1.4.1910. Perheessä oli kuusi lasta, joista yksi kuoli pienenä. Nykyään talon omistus on puolitettu poikien Vieno Henrikin (s. 1913) ja Mauno Pietarin (s. 1916) perikunnille. Heillä oli siskot, joille oli 1960-luvulla lohkottu päätilasta omat palstat eli Veera Eliinalle (s. 1914) Lepistö no 50:6, Eeva Katariinalle (s. 1918) Koivulehto no 50:8 ja Maria Linnealle (s. 1921) Peippola no 50:4.  Vienolla ja Tapiosta no 26 lähtöisin olevalla vaimollaan Elsa Maria Pikkuaholla oli tuolloin Alatuohino no 50:3. 35 36 37 38 39 40

– Sari Heimonen, lisätietoja Solja Holappa

14 vastausta kohteessa Puujalka no 50

  1. Solja sanoo:

    Ja sittenhän on olemassa myös Tuohino 71. Onko talosivun karttalinkki väärässä paikassa – näyttää Pikkarainen 72? Miten nämä kaksi Tuohinoa liittyy toisiinsa, jos ylipäätään liittyy?

  2. Sari sanoo:

    En yhtään tiedä muutakuin että Tuohinonoja on yhden rippikirjajakson ajan Tuohino 50 numerolla ja sitten muuttuu numerolle 71. Olisiko olleet samaa tilaa jossa kaksi savua?

  3. Jaana sanoo:

    Tuohino 71 -karttalinkki korjattu. Talo oli kartalla oikeassa paikassa, linkki vain väärä.

    Tuohinonoja-nimiseen taloon en osaa ottaa kantaa. Tuohino l. Puujalka no 50 -talolla on/on ollut maita samannimisen ojan varressa, joka siis virtasi (sittemmin kuivatetusta?) Tuohinonjärvestä Saunakankaan no 74 takaa, Halosen no 54 ja Puujalan välistä Oulujokeen.

  4. Raimo Ranta sanoo:

    Hei
    Tuohino no 71 uudistilan perustaja oli Oulunsalossa 1769 syntynyt Jacob Henrikinp Anttila. Tuli v 1799 vaimonsa Elisabet Johantr Vähän ja kahden lapsenssa kanssa Laitasaareen. tila on edelleen saman suvun hallussa.
    isäntä 1799-1849

  5. Sari sanoo:

    Raimo – Tuohinonoja näkyy v. 1794-1801 rk s. 60, jolloin se on Tuohinon nro 50 , numerolla ja siellä asuu tuo Matti Tihinen. Sitten seuraavassa rk.ssa s. 106 on Tuohinonoja 71 numerolla. Aiemmin Tuohinonojassa on asunut Olli Kemilänen

  6. Solja sanoo:

    Sain tänään aika historiallisen näköisen dokumentin – kirkkoherra Kaarlo Alfred Strömmerin (kirkkoherrana Muhoksella 1924–1944) tekemän ”sukuselvityksen Muhoksen seurakunnasta”. Se on päivätty 28.10.1925 ja siinä kerrotaan Eberhard Meyerin perheestä. Hänet mainitaan Eeva Leinosen kaksoistyttärien isäksi. Sain myös kuvan kaksosista. Heistä Olga avioitui Pesolaan ja Ida meni Helsingin kautta Amerikkaan vuonna 1912. Ida kuoli naimattomana vuonna 1919 Montanassa, 34-vuotiaana. Laitan kaksosten kuvan Puujalan albumiin.

  7. Solja sanoo:

    Huttuset ovat siis asuneet Puujalassa ainakin silloin kun sukuselvitys on tehty. Eeva on elossa tuolloin, samoin hänen poikansa Johan Henrik (s. 1898). Kotiseutumme kirjan mukaan Puujalan omistaa nykyisin Mauno Kassisen perikunta – jolle talo on kuulunut kahden sukupolven ajan.

  8. Noora Kassinen sanoo:

    Kiitos, tästä kirjoitelmasta. Olen etsinyt sukuni taustaa vähän aikaa, satuin löytämään tämän sivun. Tuosta talosta omistamme puolet. :) Isäni lapsuudenkoti.

    Tahtoisin korjata myös että Heikillä ja Hiljalla oli yhteensä 6 lasta, mutta yksi heistä kuoli noin vuoden iässä(?) Nykyään puolet talosta omistaa Maunon perikunta ja puolet Vienon perikunta, eli me.

  9. Sari sanoo:

    Hei Noora, kiitokset viestistäsi tänne blogiin. Tein nuo lisäykset. Teillä varmasti on upeita kuvia talosta?

  10. Jorma Kukka sanoo:

    Oulun Viikko-Sanomissa 20.7.1872 (www.digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/binding/483392) on sivulla 1 ”Kertomus allekirjoitun matkasta Pudasjärvelle ja Kuusamoon erittäinkin poronpaistien kylmältä savustamista toimittamaan”. Kertomus on päivätty Tuohinossa Muhoksella 20.4.1872 ja allekirjoittaja on, jos oikein tulkitsen, Ebd Meier. Tästä päätellen Meier olisi asunut Tuohinossa jo tuolloin. Kun Eberhard Meierin ammatti oli makkaramestari, hän olisi hyvinkin voinut olla asiantuntija myös kylmäsavustamisessa.

    Solja: Kiitos, Jorma, mielenkiintoisesta löydöstä! Tässä linkki vielä suoraan vanhaan sanomalehteen http://www.digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/binding/483392 Tuohinon artikkeleissa on makkaramestarin muistokirjoitus jossa myös näihin lihansavustusasioihin viitataan http://www.laitasaari.fi/taloja/puujalka-no-50/tarinoita-puujalasta/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *