Sanginjoen kansakoulu

Sanginjoen koulu

Sanginjoen kansakoulusta teki aloitteen kunnalle Palokankaan isäntä Juho Fredrik Törmänen (s. 26.8.1878). Kuntakokous pidettiin 29.3.1910 ja se päätti, että koulu perustetaan 1.8.1915. Tontin erotus oli tehty 15.9.1914 Pikkaraisen tilasta. 1

Sanginjoen vanha kansakoulu

Perustamistoimikuntaan kuuluivat Oskari Koskenniska Koskenniskasta no 77, Heikki Kassinen Keskiahosta no 73 sekä Erkki Kalila Hangaskankaasta no 43. Juho kuitenkin halusi, että koulu saataisiin aikaiseksi jo aiemmin ja niinpä hän valitti asiasta Oulun läänin kuvernöörille. Tämä määräsi, että koulu oli avattava jo 21.8.1910. Tapahtuman nopeuden ja tilojen puutteen vuoksi koulu avattiin kuitenkin vasta vuoden päästä eli vuonna 1911 vuokratiloissa. Tilat oli vuokrattu Oskari Koskenniskalta, Vaara -nimisestä talosta, jota on myös Koskenniskaksi kutsuttu.

Sanginjoen koulu 1960

Oma koulu saatiin rakennettua kahdessa vuodessa Sanginjoen varteen ja se avattiin vuonna 1913. Maat kunta hankki idean isältä eli Juho Törmäseltä. Koulu sijaitsee Kiimingin maantien ja Ylikylän kärrytien kulmassa. Ensimmäisenä vuonna koulussa oli 21 oppilasta. Uusi koulurakennus rakennettiin samaan pihapiiriin vuonna 1957, mutta se paloi 1962 – uusi saatiin rakennettua syyslukukaudeksi 1963. Nykyisin se rakennus on varastona. 2

Aino Pesola

Sanginjoen kansakoulussa toimi pitkään opettajana Aino Elisabeth Pesola (s. 29.7.1888, k. 1950-luvulla). Hän oli myös koulun ensimmäinen opettaja vuodesta 1911 lähtien. Aino oli kotoisin Kekkolasta no 28. Vuonna 1950 koululla oli opettajana Impi Katri Kemppi (s. 20.1.1910 Karjala).

Sanginjoen koulun oppilasmäärät vähenivät 1970-luvulle tultaessa niin, että koulun johtokunta esitti koulun lakkauttamista. Sanginjoen koulu siirrettiin syksystä 1972 alkaen Huovilan koulupiiriin.

Kansakoululla toimi vuodesta 2001 Partalan puutarha, joka lopetti toimintansa 2011. Puutarhureina olivat Reijo ja Helena Kamula. 3 4 5

– Sari Heimonen

  1. Reijo Kamula 29.12.2012
  2. Muhoksen kunnan historia, s. 145
  3. Muhoksen kansakoulut 1875-1925, s. 18-19
  4. Kirjastovirma, Muhoksen koululaitos
  5. Tervareitti 13.6.2012

5 vastausta kohteessa Sanginjoen kansakoulu

  1. Reijo Kamula sanoo:

    Sanginjoen kansakoulun tontilla, toimi omistamani Partalan puutarha vuodesta 2001 vuoteen 2011. Nykyisin asustelemme vaimoni Helena Kamulan kanssa alkuperäisellä peruskorjatulla koululla kahdestaan.
    Hallussani on alkuperäiset Sanginjoen kansakoulurakennuksen kustannusarvio ja rakennustapa selostukset. Kirjoitettu haurastuneeseen vihkoon, mutta täysin vielä luettavissa. Ilmeisesti naisen käsiala ja kastettavalla mustekynällä,niinkuin siihen aikaan on ollut tapana. Ainut puute niissä on, ettei päiväystä niistä löydä hakemallakaan.
    Tontin eroitus Pikkaraisen tilasta on rekisteröity 15.09.1914.
    Uusi koulurakennus on rakennettu samaan pihapiiriin v.1957ja on tuhoutunut tulipalossa ilmeisesti syystalvella 62. Rakennettu uudelleen samoilla piirustuksilla syyslukukauden alkuun 1963 mennessä.Rakennus on nykyisin kylmillään, toimien varastona.
    On erittäin hienoa, että jotkut näkevät vaivaa lähihistorian kirjaamiseksi jälkipolville, ettei kaikki jää muistinvaraiseksi ja ajan kultaamaksi muistelmiksi.

    • Anja Hämäläinen sanoo:

      Tervehdys Reijo!
      Sanginjoen kansakoulu todella paloi syystalvella v. -62. Palon tiedetään alkaneen alakerrassa olleesta pannuhuoneesta. En ollut vielä aloittanut koulua, mutta pääsin aloittamaan uudessa koulussa. Koulun väliaikaistiloina rakentamisen aikana toimivat Palokankaan (Pikkarainen) ja Paasilan (Paasimaa) pirtit. Lehtikuvan kuvateksti maaliskuussa -63 kertoo : ”Yhdessätoista päivässä harjakorkeuteen jälleenrakennettu Muhoksen kunnan Sanginjoen kansakoulu kohoaa entisten piirustusten mukaan rakennettuna. Opetus sen suojissa voidaan aloittaa jälleen ensi lukuvuoden alussa.”
      Koulussa oli kaksi opettajaa, ylä- ja alaluokat sekä vahtimestari/keittäjä. Heillä kaikilla kolmella perheellä oli asunnot asuntolan puolella. Iltaisin koulu toimi nuorison vapaa-ajankeskuksena. Seurakunta ja kunta järjestivät askartelu- ja liikuntakerhoja lasten ja nuorten iloksi.

  2. Sari sanoo:

    Hei Reijo, kiitokset sinulle tästä kommentista. Nuo piirukstukset ja nuo selostukset olisivat blogiin kyllä hyvää materiaalia. Tuo Pikkarainen on minun isoukkini syntymäkoti.

    • Reijo Kamula sanoo:

      Kyseessä ei ole piirustukset vaan rakennustapa selostukset kirjallisena kustannusarvioineen. Sikäli mielenkiintoinen ja historiallinen asiakirja, lähes 100:n vuoden takaan. Kirjassa on selostus myös opettajan navettarakennuksen teosta, ulkokäymälän teosta, saunan teosta, kellarin teosta, kaivontekoon asti.

  3. Sari sanoo:

    Hei Reijo, nuo olisivat mielenkiintoisia asioita blogiin!
    Satutko sinä Reijo tietämään näistä Sanginjoen taloista mitään? http://www.laitasaari.fi/talojen-kuvvausreissua/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *