Pikkarainen no 72

Palokangas

Juho Pikkarainen perustaa tilan

Maakirjan v. 1805 mukaan Pikkaraisen tila on perustettu 17.3.1796, jolloin se sai 20 vuoden verovapauden. Nimen se sai perustajansa sukunimestä. Ensimmäistä kertaa tilaa verotettiin vuonna 1812. Pikkaraisen tila oli alkuaan 1/4 mtl kokoinen. Tila näkyy ensimmäisen kerran vuonna 1794 alkavassa rippikirjassa. Pikkarainen mainittiin tuolloin uudistilaksi ja se oli pitkään kruununtilana. Rippikirjassa lukee: Nyb. Pikkarainen sökes fol 6. Uudistalo Pikkarainen sivu 6. Sivulla 6 on Laitasaaren Wäärän talo ja siellä Juho Heikinpoika Wäärä (alk. Pikkarainen, myöh. Könönen, s. 26.8.1730 Oulujoki, k. 10.5.1809) vaimonaan Riitta Kylmänen (s. 1743), maininta förra aboen ja yläpuolella no 6. Juhon perheelle on maininta, että muuttivat Pikkaraiseen vuonna 1793. 1 2 Vuonna 1797 Pikkarainen 1/4 mtl tilalla henkikirjassa isäntänä on Iisakki ja vaimonsa. Hän oli siis Juho Wäärän poika Iisakki (s. 21.5.1770 Muhoskylä Könönen, k. 25.8.1828 Laitasaari) – puoliso 6.5.1788 Marketta Hiltunen (s. 8.5.1764) 3 4 5 6

Iisakilla ja Marketalla olivat ainakin seuraavat lapset – osa syntynyt Väärässä

  1. Juho (s. 1.12.1788, k. 12.12.1831 Laitasaari mäkitupalaisena) – puoliso Limingassa 29.1.1815 Kaarina Ollintytär Haataja (eli Lax s. n. 1792 Oulujoki, k. leskenä 7.4.1856 Laitasaari, todennäköisesti Pikkaraisessa)
  2. Aapo (s. 9.3.1792, k. 1793 Väärässä)
  3. Riitta (s. 15.12.1793)
  4. Iisakki (s. 1.4.1796) – syntyi Pikkaraisessa
  5. Kaarina (s. 25.1.1798)
  6. Tuomas (s. 8.6.1800)
  7. Jaakko (s. 25.12.1801) 7
  8. Reetta Stina (s. 25.2.1805).

Lyhyeksi jäi Juho Väärän (s. 1730) isännöinti Pikkaraisessa, sillä hän kuoli kuumeeseen muutamien vuosien jälkeen eli vuonna 1809. Juhon lapset muuttivat pois; vuonna 1806 tytär Maria Tyrnävälle ja muut lapset takaisin Oulujoelle mistä oli suku alunperin lähtenytkin. Iisakki palasi kuitenkin takaisin ja eli loppuelämänsä Laitasaaressa torpparina ja kuoli keuhkotautiin vuonna 1828. Todennäköisesti myös Juho (s. 1788) vaimoineen asui ja kuoli Laitasaaressa. 8 9

Turkat Pikkaraisessa 1808-17

Seuraavaksi isäntänä Pikkaraisessa oli viimeistään vuonna 1808 Jaakko Heikinpoika Turkka (s. 1746 Oulunsuu), joka käytti myöhemmin lisänimeä Lusikkakoski, sekä 21.3.1768 vihitty vaimonsa Valpuri Tuomaantytär Hämälä (s. 26.10.1750 Ketola no 27). He tulivat Pikkaraiseen Lusikasta no 62. Jaakon sukunimi Turkka on kirjoitettu kastettujen kirjaan esikoispojan Heikin kastemerkinnässä 5.3.1769. Jaakon ja Valpurin toinen poika Tuomas (s. 3.9.1777 Lusikka no 62), asui myös tilalla vaimonsa Maria Paavontytär Päätalon (s. 21.4.1777) kanssa. Heidät oli vihitty 23.3.1800. Seuraavaksi Tuomas ja Maria kirjattiin Honkarinnan no 78 asukkaiksi. Ilmeisesti myös isä Jaakko ja äiti Valpuri muuttivat takaisin Lusikkaan. 10 11 12 13 14 15

Juho Määtän jälkipolvi asuu tilaa 1820-luvulta tähän päivään

Viimeistään v. 1820 Pikkaraiseen muutti Saunakankaasta no 74 Juho Sakarinpoika Määttä (myös Saunakangas, s. 24.4.1779 Laitasaari Määttä no 29, k. 15.9.1848). Juholla oli mukanaan 7.7.1805 vihitty vaimo Helena Lusua (s. 20.1.1780 Utajärvi Niskankylä, k. 6.4.1858) ja kuusi lasta. Juhon ja Helenan lapsia, kaikki Laitasaaressa syntyneitä

  1. Kaarina (s. 8.7.1805, kuoli pienenä)
  2. Antti (s. 17.9.1807) – puoliso 15.3.1835 Anna Maria Ollintytär Paasimaa (alk. Perttunen, s. 26.1.1808 Ylikiiminki, oli kotoisin Paasimaasta no 76) – isännöivät myöhemmin viimeistään v. 1848 Keskiahoa no 73
  3. Pekka (s. 7.9.1810) – muutti myöhemmin Honkarintaan no 78, nimellä Pikkarainen 16
  4. Kaisa (Katariina, s. 27.1.1813, k. 14.1.1902 vanhuuteen) – seuraava tilan emäntä, puoliso 7.4.1832 Olli Matinpoika Alatalo
  5. Juho (s. 1.10.1815) – muutti noin vuonna 1845 Honkarinnan taloon, nimellä Pikkarainen
  6. Marketta (s. 9.11.1817) – muutti Ouluun 1837
  7. Valpuri (s. 4.7.1820) – puoliso 31.10.1852 Heikki Matinpoika Halonen (s. 22.9.1829 Muhos Halonen no 1) – asuivat myöhemmin myös Keskiahossa no 73. 17 18

Juho Sakarinpoika Määttä syntyi Laitasaaren Määtässä no 29, joka tunnetaan nykyään nimellä Yrjänä. Hänen isänsä Sakari vaihtoi tilaa Perttu Määtän kanssa ja muutti Yrjänästä Määttään no 20. Sakarin sukujuuret menevät äidin kautta Muhoksen lukkarisukuun, Aspegreneihin; hän oli lukkari Juho Aspegrenin (s. 18.10.1720, k. 6.5.1785) tyttären Kaarinan (s. 29.8.1749 Laitasaari, k. 30.3.1823) poika. Kaarinan aviopuoliso ja Juhon isä oli Sakari Määttä (s. 1752 Laitasaari Määttä no 20), joka perusti Yli-Utoksen kylän 1780 luvulla.

Juho Sakarinpoika Määttää rankaistiin ripillä parjaamisesta vuonna 1829. Kuitenkin Juholla oli tainnut talonpito onnistua hyvin, sillä hän eleli leppoisasti vuodesta toiseen Pikkaraisessa. Poika Anttikin (s. 1807) palasi perheensä luokse Oulusta. 19 Jostain syystä kuitenkaan kukaan pojista ei ryhtynyt isännöimään tilaa, mutta tytär Kaisa oli sitä ainesta.

Kaisa avioitui 7.4.1832 oulunsuulaisen sotilaan pojan, Pikkaraisen talon rengin Olli Matinpoika Alatalon (myös Lax, alk. Haataja, s. 10.8.1805 Oulunsuu, k. 24.2.1869) kanssa. Olli oli alkuaan Haataja, mutta ottanut Alatalo-nimen isänsä Matin perustaman Alatalo -nimisen tilan mukaan. Ollin täti, Matti-isän sisar Kaarina (s. 1792) oli naimisissa tässä talossa Juho Pikkaraisen (s. 1788) kanssa. Kenties tätinsä Kaarinan kautta Olli tapasikin tulevan vaimonsa Kaisan. 20 Ollin sukujuuret menevät isälinjalta Manamansalon Haatajiin. 21

Olli Haatajan ja Kaisa Pikkaraisen jälkeläiset

Vielä 1830 tilan henkikirjoissa isäntänä on Juho Sakarinpoika vaimoineen ja henkiveroa maksetaan myös heidän pojastaan Antista. Samoin edelleen 1835 ja Olli mainitaan vävyksi. Kaisan perhe oli vaihtanut sukunimekseen Pikkarainen ja samoin teki hänen miehensä Olli avioliiton myötä. Vuoden 1833 palkollisten luettelossa Laitasaaressa kerrotaan, että Olli omisti Pikkarainen no 72 -nimisen tilan, joten tilan isännyys siirtyi Haatajien suvulle viimeistään 1840. Antti Juhonpoika oli tilalla mäkitupalaisena vaimoineen vielä vuoteen 1845 saakka. Ollille ja Kaisalle syntyi Pikkaraisessa kymmenen lasta, sukunimenä kaikilla Pikkarainen 22 23 24

  1. Liisa (s. 23.12.1833, k. 18.1.1893) – 1. puoliso 11.6.1865 Juho Antinpoika Pieniniemi (s. 28.2.1841 Utajärvi Ahmas, k. 3.7.1877), heillä lapsia yhteensä seitsemän. 2. puoliso 6.3.1881 Matti Matinpoika Jurvanen (s. 8.4.1846 Utajärvi Särkijärvi). Liisa Pikkarainen sairasti kaatumatautia ja oli ontuva. Liisa ja Juho Pieniniemi asuivat Vauhkolassa no 53 ja Matti tuli avioiduttuaan Liisan kanssa myös sinne asumaan. Matti ja Liisa Jurvanen olivatkin sitten Vauhkolassa isäntäparina ja myöhemmin vanhetessaan Liisan edellisestä liitosta olevan pojan Juho Pieniniemen (s. 26.1.1868 Laitasaari Vauhkola 53) elatuksessa. 25 26
  2. Juho (s. 26.6.1835, k. 17.11.1914) – puoliso 30.4.1859 Johanna Liisa Iisakintytär Määttä (s. 22.9.1838 Sieppo-Sakari no 20, k. 31.01.1915) ja lapsia ainakin kahdeksan – muuttivat Honkarintaan no 78
  3. Maria Helena (s. 25.8.1838) – puoliso 15.1.1864 Antti Aaponpoika Halonen (alk. Heikura, s. 18.9.1840, k. 24.12.1897 hukkumalla Norjassa). Pariskunnalla oli ainakin neljä lasta; Liisa, Maria, Antti ja Juho Halonen. Lapsista Antti ja Maria muuttivat 1881 Tornion kaupunkiin. Vanhemmat Maria ja Antti muuttivat asumaan Muhosperälle Karjalaiseen no 48 noin vuonna 1883, jolloin Marian veli Matti jo asui siellä. Kun Antti kuoli, Maria Helena muutti leskenä Utajärvelle 16.1.1909. 27 28
  4. Kaisa (Katariina, s. 6.1.1841, k. 5.10.1927) – puoliso Kalle Aukusti Niemelä, tuleva isäntäpari
  5. Valpuri (s. 14.9.1843, k. 30.6.1844 tuntemattomaan tautiin)
  6. Olli (s. 29.5.1845, k. 24.6.1866 hermokuumeeseen 21-vuotiaana) – maatalouskoulun oppilas, naimaton
  7. Matti (s. 13.3.1848, k. 17.10.1917 Muhosperä Karjalainen no 48). Matti käytti myöhemmin nimeä Karjalainen, muutti vävyksi Muhosperän Karjalaiseen. Puoliso Anna Maria Benjaminintytär Honkanen (s. 2.5.1845 Muhosperä Karjalainen no 48). Lapsia yhteensä yhdeksän, joista Juho Pikkarainen myöh. Karjalainen (s. 8.6.1868, k. 12.8.1959 Muhosperä Karjalainen no 48) oli tämän kirjoittajan ukki. Juho-ukki oli syntynyt siis vielä Pikkaraisessa, sillä Matti toi Anna-vaimon ensin Pikkaraiseen. He muuttivat Karjalaiseen vuoden 1872 jälkeen, myytyään tilan Niemelälle.
  8. Valpuri (s. 1.11.1850, k. 17.5.1851)
  9. Sofia (s. 6.6.1852, k. 12.5.1856)
  10. Pekka (s. 4.4.1855, kuoli ilmeisesti pienenä). 29, 30 31

Vuoden 1840 rippikirjassa Pikkaraisen talo oli Sanginjoen kinkeripiiriin kuuluvana, kuten moni muukin Laitasaaren talo. Talossa asusteli Ollin, Kaisan ja lasten kanssa myös vanha isäntäpari Juho ja Helena. Vuonna 1848 kuoli vanha isäntä Juho Määttä – Helena jäi leskeksi ja tyttärensä huollettavaksi. Helenankin Tuonela korjasi kymmentä vuotta myöhemmin eli vuonna 1858. 32

Olli ja Kaisa Pikkarainen ovat antaneet kirjallisen naimaluvan tyttärelleen Maria Pikkaraiselle sekä tämän tulevalle puolisolle Antti Haloselle: Talon Isäntä Olof Pikkarainen ja Waimo Caisa Pikkarainen antavat luvan että heijän Tyttärensä Maria Helena Pikkarainen Saapi mennä naimisiin Renki miehen Anders Abramin poika Halosen kanssa jonka me tässä Wierailla miehillä ja omalla puumerkillä Toijstamme Sinä 4. päivänä Joulu Kuuta 1863. 33

Pikkarainen ostettiin kruunulta perintötilaksi

Vuoden 1862 rippikirjassa Pikkarainen on jälleen Laitasaareen mainittuna. Isäntä Olli päätti käyttää kruunun antamaa tilaisuutta hyväkseen ja osti kruunulta tilan itselleen ja jälkeläisilleen perinnöksi 9. toukokuuta 1862. Tila oli 1/6 manttaalin kokoinen. Talossa asui iso liuta ihmisiä – Ollin perhe ja hänen lastensa puolisoita sekä piikoja ja renkejä melkoisesti. Tämä kertoo paljon talon hyvästä tilasta – oli varaa pitää palvelusväkeä.

Ollin ja Kaisan tytär Kaisa (s. 1841) avioitui Muhoksella 4.5.1867 Kalle Aukusti Kallenpoika Niemelän (alk. Jurvakainen, s. 3.10.1845 Ylikiiminki, k. 22.9.1921) kanssa. He asuivat ensin Aukustin kotipitäjässä Ylikiimingissä.

Kauan ei Olli Pikkarainen kuitenkaan saanut elää oman talon herrana, koska kuoli jo neljän vuoden päästä perinnöksiostosta eli 24.2.1869. Hän ehti kuitenkin nähdä tyttäriensä ja poikiensa varttuvan talossa aikuisikään ja jätti jälkeensä varmaankin hyväkuntoisen Pikkaraisen.

Tila siirtyi ilmeisesti Ollin ja Kaisan pojalle Matille (s. 1848), tämän kirjoittajan ukin isälle. Matille tilaa huudatettiin v. 1869 ensimmäisen kerran huhtikuussa, pari kuukautta isänsä kuoleman jälkeen. Ilmeisesti se hänelle siirtyikin. Sitten Matti myi tilan sisarensa miehelle Aukusti Niemelälle. Kiinnekirjan Matti sai 25.2.1873 ja samana päivänä kiinnekirjan tilaan sai Aukusti.

Kaisa ja Aukusti muuttivat Ylikiimingistä yhdeksän kuukautta Ollin kuoleman jälkeen Pikkaraiseen kanssa-asukkaiksi ja Aukustin nimi muuttui Pikkaraiseksi. Matti muutti näihin aikoihin Muhosperän Karjalaiseen. Jälleen Pikkaraisessa vaihtui isännyys Niemelän tai oikeastaan Jurvakaisen suvulle. Ihmetystä kyllä herättää, että tässä suvussa pojat eivät jääneet jatkamaan tilaa, vaan tyttäret sekä heidän miehensä. Äiti Kaisa Juhontytär eleli edelleen talossa. 34

Isäntä Aukusti ja Kaisa saivat lapset

  1. Maria Hedvig (s. 2.2.1869 ilmeisesti Ylikiimingissä) – puoliso Aapo Aaponpoika Keränen (s. 11.5.1859 Muhos Keränen no 21, suku alkuaan Vuoton Meriläisiä), asuivat Muhoksen Suokylässä
  2. Kalle (s. 13.8.1870, k. 24.3.1872)
  3. Juho (s. 13.6.1873) – puoliso Yrjänän talossa 3.4.1899 leski Anna Liisa Yrjänä o.s. Rautio (s. 8.11.1863 Hailuoto) asuivat Yrjänässä no 29, Juho omisti myös myöhemmin sekä Pöytäkankaan että Karppilan no 49 ja myi sen tyttärelleen Iidalle sekä tämän miehelle Pauli Holapalle
  4. Kaisa Matilda (Tilda, s. 8.11.1874) – seuraava talon emäntä, puoliso 18.1.1901 Juho Fredrik Törmänen (s. 26.8.1878 Kuusamo)
  5. Anna Liisa (s. 1.7.1877, k. 2.7.1886 hukkui kodistaan noin 600 m päässä olevaan Koivuojaan)
  6. Iida Valpuri (s. 8.7.1881). 35

Olli Pikkaraisen veljenpoika Sylvesteri Juhonpoika Kihlström (s. 14.12.1843 Oulunsuu) tuli vävyksi Haloseen no 54 ja avioitui 2.4.1877 talon tyttären Maria Niilontytär Halosen (s. 6.3.1860) kanssa. Sylvesterin isä Juho Jaakko Matinpoika Haataja (myös Alatalo ja Kihlström, s. 25.1.1814 Oulunsuu) oli siis Olli Pikkaraisen veli, joka on ottanut sukunimen Kihlström isäpuolensa Heikki Kihlströmin mukaan. Sylvesteri ja Pikkaraisen talon silloinen emäntä Kaisa Ollintytär (s. 1841) olivat siis täydet serkut. 36 37

Pikkaraisen nimi muuttui Palokankaaksi

Palokankaan portailla

Vuoden 1891 rippikirjassa tilannimeksi mainitaan Pikkarainen eli Palokangas no 72:3 samoin myöhemmissä 1900-luvun rippikirjoissa. Tilan isäntänä oli Kalle Aukusti Niemelä; lisäksi talossa asui vaimonsa Kaisa, lapset Maria ja Juho sekä eläkeläisen leski Kaisa. Aukustikin muutti sukunimeksi Palokankaan. Leski Kaisa Pikkarainen o.s. Määttä kuoli vuonna 1902 ja haudattiin Muhoksen Kirkkosaareen.

Tytär Tilda (Kaisa Matilda) vihittiin Laitasaaressa Palokankaan talossa Juho Fredrik Törmäsen (s. 1878 Kuusamo, ks. Pesola no 58) kanssa ja heistä tuli entisen Pikkaraisen eli nykyisen Palokankaan tilan isäntäpari. 28.9.1903 Tilda ja Juho saivat kiinnekirjan tilaan. Tila siis siirtyi jälleen vävyn ja tyttären hallintaan. Vuoden 1905 henkikirjaan on merkitty tilan ostopäivä joka oli 11.2.1902. Tuolloin tilalla asui Juho ja Tilda Törmänen sekä piika Kaisa Leinonen. Tilan nimeä ei mainita Palokankaaksi edelleenkään ja se oli myös saman kokoinen kuin aiemmin eli 1/12 mtl. Palokangas -nimeä ei esiinny vuoden 1910 henkikirjassakaan. Kiinnekirja tilaan oli saatu 28.9.1903. 38 39 40

Tilda ja Juho Törmäsen lapset

  1. Meimi Matilda (s. 19.10.1901, k. 27.12.1930 naimattomana)
  2. Vieno Maria (s. 15.5.1903) – 1. puoliso 3.1.1925 Erkki (Eerik Arvid) Kallenpoika Lusikka (s. 12.1.1889 Lusikka no 62, k. 21.8.1945) – aviosta kolme lasta, 2. puoliso 20.7.1947 Valdemar Johannes Länkinen (s. 21.9.1905 Lumijoki), muuttivat Ouluun 1960-luvulla
  3. Hilma Aurora (s. 14.5.1905, k. 1.6.1924 naimattomana)
  4. Pauli Johannes (s. 20.2.1907, k. 11.4.1925 naimattomana)
  5. Lilja Katariina (s. 18.7.1909, k. 24.4.2002) – puoliso 29.1.1938 Antti Pekanpoika Määttä Pienimäätästä no 17; Liljan poika Reijo on isännöinyt Palokangasta vuodesta 1956 lähtien, kauppakirja tilaan on tehty 7.9.1964 *** 41
  6. Väinö Ilmari (s. 1.6.1911, k. 17.2.1920)
  7. Senja Eliina (s. ja k. 6.2.1913)
  8. Reino Eemil (s. 25.12.1913) – puoliso 1.6.1941 Anna Kaisa Pekantytär Seluska (s. 1920 Ylikiiminki), muuttivat Ouluun 1967
  9. Hilja Eliina (s. 6.7.1916, k. 19.2.1935 naimattomana). 42

Vanhaisäntä Aukusti kuoli vuonna 1921 ja emäntä Kaisa muutamia vuosia myöhemmin vuonna 1927. Molemmat on haudattu Muhoksen Kirkkosaareen. Tämän isäntäväen aikana eli vuonna 1914 Palokankaan tilalle rakennettiin uusi talo, joka on edelleen olemassa. 43 44 45 46

Juho Törmänen oli aloitteentekijänä, että Sanginjoelle saataisiin oma kansakoulu. Muhoksen kunta osti Juho ja Tilda Törmäseltä maapalan koulua varten, joka huudatettiin 20.1.1931 ja sen jälkeen tehtiin kaupat.

Törmäsen sisarukset Hilja, Reino ja Lilja

Vuonna 1950 tilalla asui Juho ja Tilda Törmänen sekä heidän poikansa Reino ja Anna o.s. Seluskan nelilapsisen *** perheen kanssa.

Tällä hetkellä (2017) tilan omistaa Liljan poika Reijo Törmänen. Talossa syntyneiden jälkeläisiä asuu myös Amerikassa, sillä Matti Pikkaraisen (myöh. Karjalainen) jälkeläisiä muutti sinne – edelleen sieltä pidetään yhteyttä mm. facebookin kautta Suomen sukulaisiin. He ovat käyttäneet Amerikassa nimeä Karjola.

Tila on siis kuulunut samalle suvulle jo vuodesta 1820 lähtien, kun Juho Määttä tuli isännäksi taloon. Tyttöjen kautta on talon omistajuus pysynyt samalla suvulla.

Pikkarainen vuonna 1950

Katri Honkarinnan talo Sanginjoella

Koivuniemi 72:2 Katri Honkarinta Oulusta eli Kaisa Johanna Honkarinta (s. 11.6.1879 Honkarinta no 78, k. 19.8.1972 ja haudattu Ouluun). Katri oli talon tyttäriä eli Olli Pikkaraisen pojan Juhon tytär. Perintötila oli kooltaan 1/12 mtl. Oulun osoitekalenterista v. 1912-13 löytyy otsikon ”Siirtomaa-, sekatavara- ja ruokatavarakauppiaitten” alta Honkarinta K. Kajaaninkatu 24. Aarno Määttä kertoo ”Ensimmäinen auto Sanginjoella oli Katri Honkarinnalla, hän oli kauppiaana Oulussa, kävi kotikylällään ja oli huvila Koivuojan varressa. Muista 1930-luvulla – juostiin auton perässä kun hän ajoi, näytti aika mutkikkaalta se hänen ajonsa. Lauri Honkarinta sillä opetteli ajamaan silloin, ajelutti vanhempia ja lapsia. ”

Palokangas 72:3 Törmäset

Sanginjoen kansakoulu, jossa tuolloin asukkaana opettajatar Impi Katri Kemppi (s. 20.1.1910 Karjala).

-Sari Heimonen, lisätietoja Pentti Lohela, Kari Törmänen ja Solja Holappa

  1. Muhos rk 1794-1801, s. 80
  2. Muhos rk 1794-1801, s. 6
  3. Muhos hk 1797, s. 197
  4. Muhos sl 1760-1784, s. 118
  5. Muhos rk 1771-1777, s. 118
  6. Muhos rk 1778-1780
  7. Huom. kastetuissa Lauri ja rippikirjassa Jaakko!
  8. Muhos rk 1802-1811, s.107
  9. Muhos rk 1826-1832, s. 307
  10. Muhos hk 1808, s. 374
  11. Muhos rk 1778-1780
  12. Muhos sl 1760-1784, s. 104
  13. Muhos rk 1802-1811, s. 107
  14. Muhos rk 1812-1818, s. 156
  15. Muhos hk 1810, s. 306
  16. Pekan s. aika on eri rk:ssa kuin kastettujen luettelossa
  17. Muhos rk 1819-1826, s. 159
  18. Muhos hk 1820, s. 159
  19. Muhos rk 1826-1832, s. 164
  20. Muhos rk 1833-1839, s. 300
  21. Sari Heimosen sukutietokanta, Haataja sukututkimus
  22. Muhos hk 1830, s. 269
  23. Muhos hk 1835, s. 267
  24. Muhos hk 1840, s. 321
  25. Muhos rk 1862-1871, s. 306
  26. Muhos rk 1881-1890, s. 412
  27. Muhos sl 1840, s. 353
  28. Muhos rk 1862-1871, s. 686
  29. Muhos rk 1833-1839, s. 394
  30. Muhos rk 1862-1871, s. 550
  31. Sari Heimosen sukutietokanta
  32. Muhos rk 1840-1846, s. 319
  33. Naimalupia, esteettömyystodistuksia, perukirjoja ja selvityksiä, 1853-1864, IK 127
  34. Muhos rk 1862-1871, s. 344
  35. Muhos rk 1881-1890, s. 490
  36. Oulujoki rk 1834-1843, s. 163
  37. Muhos vl 1860-1883, s. 203
  38. Kuusamo sl 1869-1883, s. 229
  39. Muhos vl 1891-1901, kuva 30
  40. Lainhuutokortisto, Oulun mtk
  41. Maili Pieniniemen ilmoitus kauppakirjapäivämäärästä 24.10.2017
  42. Muhoksen srk, virkatodistus sukututkimusta varten, 2002
  43. Muhos kirkkosaari, hautamuistomerkki
  44. Kotiseutumme värikuvina Muhos, s. 305
  45. Muhos hk 1890, s. 340
  46. Muhos hk 1905, s. 435

16 vastausta kohteessa Pikkarainen no 72

  1. Jukka Tuohino sanoo:

    Tuomas Jaakonpoika Lusikkakosken (s. 3.9.1777 Muhoksen Laitasaaressa, k. 20.11.1836 Muhoksen Laitasaaressa) isä oli Jaakko Heikinpoika Lusikkakoski (s. 11.6.1746 Oulunsuun kylässä, k. 8.12.1824 Muhoksen Laitasaaren Lusikassa), (Oulujoen rippikirjat 1741-1748, itselliset). Hän oli uudisraivaaja ja perusti tilansa silloiseen Sanginjoen korpeen. Jaakko Heikinpojalla oli ainakin 11 lasta ja vaimonaan Valpuri Tuomaantytär Hämälä (s. 26.101750 Muhoksen Laitasaaressa, k. 29.11.1843 Muhoksen Laitasaaren Lusikassa), (Kyösti Sormusen tutkimukset). Hän eli pitkän elämän, 93 vuotta.

    Alkujaan Jaakko Heikinpoika oli isänsä perua Turkka, mutta hän käytti nimenään myös Ritolaa ja lopuksi Lusikkakoskea, kenties lyhyemmin Lusikkaakin. Jaakko Heikinpojan isä oli renki ja itsellinen Heikki Antinpoika Turkka (s. 1694 kenties Oulussa, k. 24.2.1764 Muhoksen Laitasaaressa, ja äiti Valpuri Juhontytär. Isoäiti, Antin leskivaimo Valpurista löytyy ilmeisesti merkintä Oulun Tuomioseurakunnan rippikirjoista 1723-1730 (kuva 64) Matti Jussilan vaimona vuodesta 1730 lähtien, ellen ole kovin pahasti metsässä…?

    Joka tapauksessa tämän enempää en ole vielä tutkinut turkkalaisia esivanhempiani enkä osaa sanoa onko heillä sukulaisuussuhdetta Oulujoen Turkka-sukuun (Sakari Turkka, Heikki Sakarinpoika Turkka jne). Tietääkö joku heistä enemmän?

    T: Jukka

  2. Sari sanoo:

    Hei Jukka, kiitokset lisätiedoista lukijoillemme. Sinulla on erittäin hyvät sivut netissä :)

  3. Reijo Kamula sanoo:

    Tuo naapurin talonkuva, Palokangas on ehkä aikoinaan palanut, mutta kuvan rakennus löytyy edelleenkin lähes alkuperäisessä asussaan samalta paikalta.
    Talo on edelleen asuttu ja asujana on valokuvassa olevan Juhon tytön poika.

  4. Sari sanoo:

    Kiitokset Reijo, olen käynyt kuvaamassa Palokankaan talon viime talvena, vaan en ole uskaltanut laittaa tuoreita kuvia tänne, koska en ole kysynyt asukkailta lupaa niiden julkaisemiseen (ajan puute, etten ole saanut käytyä kysymässä). Kuvassa Juhon vaimo Matilda (Kaisa Matilda) on samaa sukua kuin minä ja talon pitkä aikaista sukua (Juho Määtän jälkeläinen)

  5. Vilander Rauni sanoo:

    Anders Turckasta:
    Löysin Oulun kinkerikirjasta v.1712 kuva 51
    Anders Turcka
    hust. Margetha yliviivattu,alla
    Walborg
    Jos on sama Anders, niin olisiko Henrikin s.1698 äiti Margetha.
    Terveisin Rauni

  6. Aarno Määttä sanoo:

    Palokankaan talon paikasta haluan sanoa, se on alkuperäisellä paikalla sillä vanha talo oli oikealla puolen päittäin nykyistä taloa. Minuaki askarruttaa se miksi nykyinen talon nimi on muutettu Palokankaaksi Pikkaraisesta. siinä on jokin palo tapahtunut, paloiko siittä se tämän uuden tälon rakenteillä oleva tekele. Koitan ottaa siittä selvän. Palataan. -Aarno

  7. Sari sanoo:

    Kiitos Aarno olisi mielenkiintoista tietää ja voi kun löytyisi kuvaa siitä vanhemmasta talosta jostain suvun albumeista. Harmi etten tunne talon väkeä enää, ovat jo niin kaukaisia sukulaisiani, mutta ukkini isä on varmaan syntynyt siinä vanhassa talossa – tai varmaan ehkä sen saunassa :)

    Aarno puhelumme jälkeen tarkistin ne henkikirjat ja kirjoitin niistä tuohon tekstiin. Palokangas nimeä ei niissä näy. Voisi löytyä tilan papereista?

  8. Aarno Määttä sanoo:

    Aarno jatkaa.
    Miksi Pikkaraisen nimi vaihtu Palokankaaksi todistus löytyi, kuva on otettu kaksi vuotta ennen vanhimman talon paloa,kuva vuodelta 1911 Perhe kuva Törmäsistä. Pihassa on ollut kaksi vanhaa taloa, kumpi oli sitten vanhempi, sekö joka paloi. palaneen talon taka tehtiin tämä nykyinen talo. Toinen vaha talo purettiin V 1973
    Palaneen talon tilalle saatiin Ylikiimingistä valmis kehikko, vanha isä kertonu Reijolle.

    Aarno- tuossa kuvassa kun sitä klikkaan no tietoa, siinä sanotaan että tuo talo on palanut- muistin juuri että siinä oli se. Mukava kun selvität tätä kun tunnet ihmisiä ..
    Sari

    • Terttu Keränen sanoo:

      Vanhaäitini Maria Hedvig Keränen o.s. Pikkarainen oli Palokankaan tyttöjä. Arvelen, että Palokangas on talon vanha nimi, vaikka tilan nimi oli Pikkarainen. Vuoden 1891 rippikirjassa talon nimi on Pikkarainen eli Palokangas. Tätini, joka oli syntynyt v. 1899, kertoi käyneensä tyttösenä vanhempiensa kanssa Palokankaalla. Isäni äidinisä Kaarlo Aukusti (Kalle)syntyi Jurvakaisena, meni naimisiin Niemelänä ja kuoli Palokankaana.

      Kovasti mielenkiintoinen sivusto. Täältä voi kerrata, miten Honkarinnat, Karjalaiset tai Yrjänät olivatkaan meille sukua. Valokuvista on hauska yrittää löytää yhdennäköisyyttä. Yksi veljistäni on Yrjänän Juhon näköinen. Ei niin suuri ihme, Juhohan oli isän eno.

  9. Aarno Määttä sanoo:

    Olen edelleen sitä mieltä, että Palokangas nimi talolle tuli 1913 talon palosta johtuen
    Itse kuvassa oleva s. 1909 Lilja Törmänen-Määttä on vienyt lehten toimitukseen kuvan jossa se on julkaistu. Liljan poika Reijo on samaa mieltä asiasta, Reijo on asunut ikänsä Palokankaalla ja on nykyisin Palokankaan isäntä.

    • Anja Hämäläinen sanoo:

      Sain Juho ja Kaisa Törmäsen Vieno-tytön tyttäreltä Raililta, ilmeisesti saman lehtileikkeen kuin mistä Aarno kirjoittaa. Kuvasta otetun suurennostulosteen reunaan on kirjoitettu tieto, että Juho tuli Kuusamosta v. 1900. Kuva on otettu palaneen talon portailla. Kuvassa on kuusi alaikäistä lasta, heidän vanhempansa Juho ja Kaisa sekä Kaisan vanhemmat Kalle ja Katariina.

  10. Pirkko Mattila sanoo:

    Puolisoni Pekan isoäidin, Laina os. Jaaran äiti on Maria Loviisa, os. Sankilampi Lamminkylästä Sanginjoelta. Hänen äitinsä on Helena Antintr Keskiaho, jonka isä taas puolestaan on Antti Juhonpoika Pikkarainen, kuten tuolla ylhäällä sukupuu on.

    • Sari sanoo:

      Hei Pirkko, kiitokset. Tarkoitatko Antti Juhonpoika Pikkaraisella tätä Juho Määtän poikaa? Antti (s. 27.08.1807) – puoliso vihitty 15.3.1835 Anna Maria Ollintytär Paasimaa (alk. Perttunen, s. 26.1.1808 Ylikiiminki, oli kotoisin Paasimaasta no 76) – isännöivät myöhemmin Keskiahoa no 73. Tällä Antilla minun tietokannassani on tytär Helena Pikkarainen s. 31.12.1839. Muutapa minulla ei olekaan hänestä. Jos nyt tämä on oikeat henkilöt niin Maria Loviisa Sankilampi oli ukkini pikkuserkku :)

  11. Gaye McCabe sanoo:

    My grandmother was Hilda Marie Tormanen and her brother was Juho Fredrick Tormanen. Would it be possible to get a copy of the above photo? Is there anyway to find any relatives of Juho?

    Solja: Hi Gaye! I guess here are still several relatives of Juho Törmänen, because also Kesäniemis and Ahos were his relatives. As far as we know this place is still owned by Törmänen family. I assume it is possible to get the copy, we will ask from the owner of the photo, Aarno Määttä.

    Sisarukset Hilda ja Juho Törmänen tulivat Ahojen mukana Kuusamosta Laitasaaren Pesolaan vuonna 1899, olivat Ahojen kasvattilapset. Katso lisää sivulta http://www.laitasaari.fi/taloja/pesola-no-58/ Sikäli kun Törmäset lukevat tätä, ottakaapa yhteyttä!

    • Kari Törmänen sanoo:

      Hi Gaye! I am very surprise that there is an unknown relative, in USA I guess.
      Juho was my father`s grandpapa. Our family have more photos of Juho. I can send them to you. I am not sure is there any photos of Hilda, but I try to find. Very nice to hear you!

  12. Pentti Lohela sanoo:

    Pesola 58 ja tässä talossa mainittujen Törmäsen kasvattilasten äiti leski Anna Sofia o.s. Kujala s 9.7.1858 avioitui 12.3.1881 Kuusamossa lukkari Herman Zackris Määtän s 10.7.1850 kanssa. Heille syntyi myös useita lapsia.
    Löytyy Kuusamon lastenkirja 1881 s 582 ja perhe Kuusamo rk 1884 s 112.

    Solja: Niinpä onkin. Herman Sakris Määttä mainitaan myös katekeetaksi; aiempi rippikirjan sivu jossa myös kasvattilapset (näkyy vain jäsenille) http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4506&pnum=75 Vuonna 1878 palkattiin Kuusamon katekeetaksi lukkari Herman Määttä. Määttä opetti eri puolilla pitäjää kahdeksana kuukautena vuodessa lapsille sisälukua, raamatunhistoriaa, laskentoa, kirjoitusta sekä virsiä. Hautamuistomerkki http://www.kirjastovirma.fi/muistomerkit/kuusamo/05

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *