Pienimäättä no 17

Pekka-Määtän pihapiiriä

Pienimäätän – tässä Pekka-Määtän talo – ja Väänäsen rajalla Oulujoessa oli haminaranta; laituri ja riittävän syvä vesi Lempi-laivankin pysähtyä. 1

Pekka Määttä

Talohistoria alkaa isännästä nimeltä Pekka Määttä. Talon varhaisemmista vaiheista voi lukea Määtän kantatalosivulta.

Pekka Määtällä ja vaimollaan Anna Niilontytär Karjalaisella (s. n. 1668, k. 78-vuotiaana 25.2.1746) oli lapset

  1. Lauri (s. n. 1694) – puoliso vihitty 13.3.1722 Laitasaaressa Aune Erkintytär Vimpari eli Paavola (s. n. 1700, k. 28.11.1766 polttotautiin) Sotkajärveltä – seuraava tilan isäntäpari
  2. Niilo (s. n. 1705, k. 16.6.1777 mätäkuumeeseen) – asui talossa naimattomana kuolemaansa saakka
  3. Pekka (s.n. 1700)  – sukunimeksi mainitaan Kontu – hän muuttikin vävyksi Kontuun nro 31
  4. Kaarina
  5. Anna – puoliso vihitty 28.1.1729 Erkki Heikinpoika Tihinen, asuivat Tihisessä no 6. 2

Pekan kanssa talossa asuivat myös hänen sisarensa Liisa ja Marketta. Poika Lauri (s. n. 1694) puolisoineen näkyy 1/4 mtl Pienimäätän isäntäparina tositekirjan mukaan ainakin vuodesta 1727 lähtien. Perhe näkyy myös Muhoksen vanhimmassa rippikirjassa – lapsia 3 2

  1. Pekka (s. 5.2.1724). Hän oli saanut kasteella kummiksi Muhoksen kappalaisen Henric Carleniuksen ja tämän vaimon Sara Gisselkorsin. Muut kummit olivat mm. Matti Tihinen ja vaimonsa Valpuri Erkintytär Tihisestä no 6 sekä Juho Antinpoika Siekkinen. Pekka ilmeisesti kuoli pienenä koska häntä ei näy muun perheen yhteydessä.
  2. Anna (s. 10.8.1725) – puoliso vihitty noin vuonna 1747 Pekka Erkinpoika Tihinen jonka sukua oli myös Tihisessä no 6, asuivat Kylmälänkylän Kärsämän talossa 5
  3. Skolastika (s. 28.5.1729) – puoliso vihitty 17.3.1752 Tuomas Pertunpoika Henttunen, muuttivat Utajärven Sangille
  4. Kaarina (s. 15.2.1733)
  5. Lauri (s. n. 1736) – puoliso vihitty 13.3.1760 Pieta Iisakintytär Määttä (s. n. 1739 Muhos). Lapset Aune (s. 19.1.1761), Lauri (s. 18.12.1762, k. 30.7.1763 polttotautiin), Pekka (s. 8.5.1764, k. 9.8.1765 polttotautiin), Riitta (s. 25.7.1766) ja Iisak (s. 6.8.1768).
  6. Niilo (s. 22.9.1740) – puoliso vihitty 7.4.1762 Liisa Juhontytär Honkanen (s. 1742). Lapset Aune (s. 21.9.1766, k. 19.1.1771 pöhöön), Juho (s. 29.09.1768 kaksosena, k. 4.7.1769 hinkuyskään), Lauri (s. 29.09.1768 kaksosena, k. 3.7.1769 hinkuyskään), Anna (s. 9.5.1769, k. 11.5.1770 tuntemattomaan lastentautiin), Anna (s. 20.8.1770) ja Liisa (s. 21.3.1774, k. 1777).

Mitä tapahtui välillä Lauri-isännälle, koska vuonna 1747 isännäksi on henkikirjaan merkitty veli Niilo Pekanpoika Määttä – vaimonaan hänellä Aune? 6 Kirkonkirjoista ei käy ilmi, että Niilolla olisi ollut vaimoa ollenkaan eikä kuolinmerkinnässäkään ole mainintaa että hän olisi ollut naimisissa! Kirjasiko henkikirjoittaja väärän isännän em. vuotena? 7 8

Lauri-isännän vaimo Aune Erkintytär kuoli ja niinpä leski sekä poikansa Lauri perheineen muuttivat Oulunsuuhun (Oulujoelle) 20.6.1770. Poika Niilo sekä veli Niilo jäivät asumaan taloon vielä. 9

Jaakko Pikkaraisella oli viisi vaimoa

Muhos, pitäjänkartta, Määtän taloja

1770-luvun alussa Pienimäätän isännäksi tulee Jaakko Heikinpoika Pikkarainen (s. 31.01.1726 Oulunsuu, sukunimi myös Kukkonen, Pelkonen, myöh. Määttä). Jaakon vanhemmat olivat Heikki Aaponpoika Juurus eli Pikkarainen (s. n. 1698 Oulunsuu, k. 13.11.1766 Oulunsuu) sekä vaimonsa Kaarina Pekantytär Vaara (s. 1693 Oulusuu, k. 08.04.1783 Oulunsuu). Jaakon monet sukunimet selittyvät avioliitoilla, joita kertyi hänelle peräti viisi. Ensimmäinen vaimo oli Oulujoella vihitty Marketta Hannuntytär Jaakola, toinen Kaarina Hannuntytär Kukkonen, joka oli Laitasaaresta – kuten kolmaskin, Pekka Pekanpoika Pelkosen leski Valpuri Paavontytär Väärä. 10

Neljäs vaimo oli niinikään Laitasaaressa syntynyt ja 26.03.1756 vihitty Saara Joosepintytär Könönen (s. 10.02.1730) – vanhemmat Jooseppi Heikinpoika Könönen ja Muhoksen kappalaisen tytär Matleena Iisakintytär Gisselkors. Molemmat mainitaan vihittäessä leskiksi. Heille syntyivät lapset

  1. Marketta (s. 22.4.1757) – puoliso Olli Matinpoika Tomperi
  2. Maria (s. 24.05.1761) – avioitui 23.4.1784 Jaakko Sakarinpoika Määtän kanssa, leskeksi jäätyään Antti Iisakinpoika Rusasen kanssa ja asuivat Määttä Sakarissa no 20
  3. Heikki (s. 1768) – muutti isänsä kuoleman jälkeen Könölään, avioitui 30.12.1789, vaimo oli Saara Heikintytär Karhu (s. 23.12.1754) – saivat lapset Natanael (s. 11.10.1790), Saara Maria (s. 18.1.1792) ja Perttu (s. 3.12.1793). Perhe muutti Pienimäätästä Jurvakaiseen no 45 ja sieltä vuonna melko pian eli vuonna 1799 Kempeleseen.
  4. Kaarina (s. 17.11.1770) – puoliso, 3.3.1792 vihitty Aappo Pekanpoika Kesti – asuivat Kestissä no 35
  5. Saara (s. 25.10.1773) 11 – avioitui 16.12.1794 Jaakko Heikinpoika Mäkelän kanssa – ja asutti pian kotitaloaan perheineen sekä appivanhempineen. 12

Edellisistä asukkaista talossa asuu vielä muutaman vuoden Niilo Laurinpoika Määttä (s. 1740) perheineen sekä hänen isänsä veli vanha Niilo Pekanpoika Määttä kunnes kuoli 72-vuotiaana. 13

Jaakon vaimo Saara kuoli vuonna 1777 noin 47-vuotiaana. Perunkirja oli tehty vasta 14.1. 1782

Jacob Määtän vaimo Sara Josephintytär Könönen, kuoli 4 vuotta sitten Laitasaari 17.  Lapset Hinric, Margetha, Maria, Carin ja Sara, Margaretha naimisissa Olof Tomberin kanssa. Toisten lasten holhoojaksi Johan Väärä.

Vävyn eli Olli Matinpoika Tomperin perheeseen oli syntynyt lapset Liisa (s. 16.10.1777) ja Kaarina (s. 30.9.1778) sekä Muhoksella syntyneet Jaakko (s. 2.3.1782) ja Matti (s. n. 1789). 14 Ollin perhe mutti Könölään eli vaimon äidin kotitaloon noin vuonna 1782. Pyhäkoski vei kuitenkin Ollin mennessään – perukirja 3.11.1792

Uudisrakentaja Olof Mattsinpoika Tomperi, hukkui Pyhäkoskeen elokuussa 1791, leski Margaretha Jacobintytär Määttä, lapset Lisa 15, Jacob 11 ja Matts 3, vainajan veli Matts Tomperi holhoojaksi. Henrik Lassila aikoo naimisiin lesken kanssa. 15

Leski-isäntä Jaakko otti vielä viidennen vaimon – heidät vihittiin 10.4.1783 Laitasaaressa – Riitta Tapanintytär Holappa (s. 1730). 16 Riitta oli tullut samana vuonna Tyrnävän Ängeslevältä, mutta hän oli syntynyt Sotkan Holappa no 1:ssä, vanhemmat Tapani Tapaninpoika Holappa-Hyvönen sekä Riitta Niilontytär. Avioliittoa ei ehtinyt kestää kauaa kun Jaakko kuoli 27.9.1789 koliikkiin 64-vuotiaana. Riitan sisar, Olli Ollinpoika Pelkosen leski Kaarina (s. 12.1.1737) muutti taloon syytingille poikansa Tapanin (s. 7.4.1773, k. 26.6.1802 tuntemattomaan tautiin) kanssa.

Vävyn sukua taloon

Noin vuodesta 1792 lähtien Pienimäätässä oli uutta väkeä – Heikki Juhonpoika Mäkelä (myös Jurvakainen ja Lipponen, alk. Manninen, s. 3.12.1725) ja hänen 3.4.1759 vihitty vaimonsa Kaarina Paavontytär Pelkonen (s. n. 1730, k. 25.10.1799 kuumeeseen 77-vuotiaana) sekä perhe. He tulivat taloon Jurvakaisesta no 45, jossa olivat talostelleet vuodesta 1764 asti. 17

Ilmeisesti siis vaihtoivat taloa edellisen omistajan eli miniän veljen kanssa. Isäntinä olivat kuitenkin perheen pojat, olihan heidän isänsä jo vanha mies, 67-vuotias. 18

Syytingille jäänyt entinen emäntä, leski Riitta Tapanintytär Holappa kuoli 9.3.1805 vesitautiin eli pöhöön 71-vuotiaana.

Heikin ja Kaarinan lapset

  1. Juho (s. 18.4.1760, k. 16.5.1808 kuumeeseen 48-vuotiaana) –  puoliso Ylikiimingissä 10.12.1786 vihitty Anna Antintytär Koistinen (s. 7.3.1767) – seuraava isäntäpari
  2. Heikki (s. 21.11.1761)
  3. Jaakko (s. 13.6.1764) – puoliso Pienimäätän edellisen isännän tytär, aiemmin mainittu Saara Jaakontytär Määttä – isäntäparina Juho-veljen kuoleman jälkeen
  4. Olli (s. 8.12.1766, k. 29.8.1788 pöhöön)
  5. Esa (s. 3.4.1770, k. 3.2.1772 polttotautiin).

Poika Juhon ja vaimonsa Annan perheessä oli lapset – kahdella vanhimmalla sukunimenä Jurvakainen, muilla Määttä

  1. Heikki (s. 27.9.1788) – muutti Kempeleeseen vuonna 1808
  2. Antti (s. 21.4.1791)
  3. Juho (s. 24.6.1793) – meni torppariksi Isokankankaalle no 75
  4. Kaarina (s. 3.10.1795) – muutti Liminkaan vuonna 1812
  5. Jaakko (s. 25.7.1797, k. 1.10.1798)
  6. Jaakko (s. 27.8.1799)
  7. Esa (s. 19.4.1802)
  8. Aappo (s. 4.2.1805)
  9. Matti (s. 26.7.1807, k. 2.1.1808 tuntemattomaan tautiin). 19

Myös emännän isä Antti Antinpoika Soronen eli Koistinen (s. 1.5.1730 Haukipudas, k. 5.11.1798) asusteli talossa kunnes kuoli keuhkotautiin.

Juho Heikinpojan perukirja

19.1.1809 Johan Henricinpoika Määttä, kuoli Erikinmessun aikaan. Laitasaari 17, Määttä 11/24 mantt. tila. Leski Anna Antintytär Koistinaho, alaikäiset lapset Henric, Anders, Johan, Jacob, Esaias, Abraham ja Catharina. Holhoojaksi Johan ja Jacob Mäkelä, vainajan sisaruksenlapset.

Veli Jaakolle (s. 1764) ja Saara Jaakontytär Määtälle syntyivät lapset

  1. Jaakko (s. 6.12.1795, k. 14.6.1796 yskään)
  2. Riitta Kaisa (s. 1.9.1797)
  3. Anna (s. 13.12.1799)
  4. Heikki (s. 1802?)
  5. Juho (s. 22.2.1805)
  6. Jaakko (s. 13.8.1807, k. 1808).

Vaimo Saara kuoli kuumeeseen 15.12.1808, 36-vuotiaana. 20

Keräset piipahtivat Laajilta

Ylikiimingin Säävälässä vihittiin 23.9.1770 renki Olli Pekanpoika Keränen (s. 1745) sekä talon tytär Valpuri Pekantytär Säävälä (s. 1747). He asustelivat perheineen uudisasukkaina Sanginjoen Laajilla no 75. Isä Olli kuoli vuonna 1811 punatautiin ja pojista Olli Ollinpoika (s. 24.4.1776) ilmaantuu Pienimäättään – kenties rengiksi. Sitten tulee veli Heikki Ollinpoika (s. 20.1.1782) perheineen ja leskiäiti Valpurin kanssa 1810-luvun alkuvuosina.

Heikki Ollinpoika Keränen (myöh. Määttä) otti emännäkseen 13.7.1806 Ylikiimingissä piika Maria Heikintytär Kanniaisen ja perheeseen syntyi tytär Valpuri (s. 19.8.1807). Laitasaaressa heille syntyi poika Olli (s. 9.5.1812). Kauaa he eivät kylällä viihtyneet vaan muuttivat takaisin Ylikiiminkiin jo vuonna 1817. 21 Veli Olli Ollinpoika Keränen (myöh. Määttä) ja Laitasaaressa 9.4.1813 vihitty vaimonsa piika Anna Matintytär Kääriä asuivat vielä vähän aikaa Pienimäätässä. Heilläkin oli Valpuri-niminen tytär (s. 14.1.1813). 22

Keinäsia Perukasta

Heikki Heikinpoika Keinänen eleli Muhoksen Perukan talossa Keinänen no 7. Hänet oli vihitty 29.9.1812 leski Maria Matintytär Puhakan kanssa. Laitasaareen he muuttivat vuonna 1818. 23 Perheessä oli lapset

  1. Liisa (s. 3.2.1813)
  2. Heikki (s. 9.1.1814, hukkui Laitasaaressa 20.12.1829, ollen noin 16-vuotias)
  3. Matti (s. 8.1.1816) – seuraava isäntä
  4. Johanna (s. 20.12.1818) – avioitui Juho Siekkisen kanssa ja muutti Oulunsaloon vuonna 1838.

Appivanhemmat Kaisa ja Matti Puhakka asuivat talossa myös. 24

Isäntä Heikki kuoli 54-vuotiaana 2.10.1836 keuhkotautiin, leski Maria isännöi hänen jälkeensä. Poika Matti avioitui 6.11.1840 Laihiaisen no 30 tyttären  Anna Tapanintytär Laihiaisen (s. 1817 Muhoskylän Könössä) kanssa ja sai lapset

  1. Maria (s. 6.12.1841)
  2. Liisa (s. 18.6.1843, kuoli 6-vuotiaana hinkuyskään)
  3. Kaisa Sofia (s. 10.11.1846, kuoli 3-vuotiaana hinkuyskään, neljän päivän päästä sisarensa kuolemasta)
  4. Heikki (s. 4.11.1850) – avioitui Kaisa Pekantytär Määtän (s. 15.9.1848, alk. Rantala) kanssa – Kaisan perhe asui Isomäätässä no 16. 25

Kuolema korjasi satoa edelleen, nuori isäntä Matti kuoli vain 35-vuotiaana keuhkotautiin 6.7.1851. Hänen leskensä Anna avioitui Juho Aaponpoika Vänttilän kanssa 28.8.1852. Juho mainitaan henkikirjassa talonvuokraajaksi. Vastavihitty vaimo kuitenkin kuoli jo 2.11.1852 – lienikö keuhkotauti tarttunut häneen jo miesvainaasta. Vanhaemäntä Maria kuoli 77-vuotiaana vanhuuteen 29.1.1854. Juho Vänttilä avioitui Riitta Samulintytär Tuohinon kanssa, saivat yhden pojan Aapon, joka kuoli – ja muuttivat Ähkyseen no 37 noin vuonna 1857. 26 27

Heikkisiä vajaa kymmenen vuotta

Pienimäättään asettui asumaan seuraavaksi Benjam Juhonpoika Heikkinen (s. 25.3.1837) perheineen Hyrynsalmelta, emäntä 24.1.1861 vihitty Maria Kristiina Heikintytär Kärnä (s. 28.10.1835). Todennäköisesti talon osti Benjamin appi, Kärnän no 1 ensimmäisen savun isäntä Heikki Kärnä, koska hän näkyy talon omistajana henkikirjassa. Lainhuudon Benjam sai apeltaan tilaan 22.12.1860. Heikkisillä oli pojat Juho, Heikki ja Jaakko – kaksi vanhinta kuoli ja perhe muutti naapuriin eli Isomäättään no 16 jo vuonna 1869. 28

Frans Väänänen kolme vuotta isäntänä

Siepon sisarukset Liisu-serkun kanssa

Seuraava isäntäpari oli Ylikiimingin Karahkankylältä tullut Frans Johan Juhonpoika Väänänen (alk. Korpela, myöh. Määttä, s. 29.7.1829) ja vaimonsa Reeta Mikontytär Määttä (alk. Karjalainen, s. 11.9.1832 Ylikiiminki). He ostivat Pienimäätän vuonna 1868 Reeta Isokankaalta ja Matti Tervoselta, Juho Pekanpoika Isokankaan eli Pelkosen (s. 1811, k. 1867) perillisiltä – he olivat Sanginjoen Laajilta lähtöisin. Isokankaan omistajuus Pienimäätässä oli ilmeisen lyhyt ja missä vaiheessa Juho Pienimäätän hankki, ei ole toistaiseksi selvinnyt. 29 30

Perheessä oli lapset

  1. Juho (s. 21.10.1855) – puoliso Rahkosta no 11 Maria Juhontytär Rahko, muuttivat myöhemmin Kaupista no 36 lohkottuun Männikköön
  2. Heikki (s. 4.5.1858) – muutti Ouluun vuonna 1883 ja avioitui siellä
  3. Anna Reeta (s. 15.10.1860) – muutti Tyrnävälle, vihittiin vuonna 1884 Juho Ollinpoika Kettusen kanssa – ostivat myöhemmin Pienimäätän toisen puoliskon
  4. Kaisa Emilia (s. 25.2.1867 – muutti Ouluun vuonna 1898
  5. Pietari (s. 18.10.1870).

Ransa hukkui 8.10.1871 Oulujokeen – haudattujen luetteloon on kirjattu, että hän hukkui kuumehoureissaan. Poliisi oli tutkinut tapauksen varmuuden vuoksi ja vainaja voitiinkin sitten haudata 13 päivän päästä. Leski Reeta jäi yksin lasten kanssa – pienin oli vasta vuoden ikäinen. Leski avioitui 27.7.1873 Siekkisestä no 23 lähtöisin olleen Heikki Pekanpoika Siekkisen (s. 9.7.1835) kanssa, joka oli myös leskeytynyt. Lainhuudossa mainitaan että Heikki Siekkinen osti tilan julkisessa huutokaupassaa Fransin perikunnalta hintaan 3.105 markkaa. Pariskunta sai Pienimäätässä kaksi tytärtä 31

  1. Stiina Liisa (s. 10.8.1874) – puoliso Antti Matinpoika Lohela
  2. Maria Matilda (s. 17.2.1877) – puoliso Juho Kustaa Ojala.

Myös lapset ensimmäisestä avioliitosta asuivat talossa. Reeta ja Heikki Siekkinen muuttivat tyttärineen Sieppoon no 20.

Rusasia Paltamosta Laitasaareen

Muhoksen maattomien luetteloon ilmestyi noin vuonna 1819 Heikki Rusanen. Syntymäajaksi oli kirjattu vuosi 1799, ei muuta. Heikillä oli vaimo nimeltään Anna Liisa, hänellä syntymäaika 6.10.1797. 32 Heidän vihkimerkintänsä löytyy päivämäärältä 2.1.1820 ja siitä voidaan nähdä että Heikki oli Jaakonpoika ja ammatiltaan renki ja Anna Liisa Heikintytär, piika ja omaa sukua Perttunen. Heidät oli vihitty Muhoksella. 33

Rippikirjaan heille on merkitty pojat Jaakko (s. 3.3.1820) sekä Heikki (s. 22.12.1823). Jaakon kastemerkintää ei löydy Muhoksen eikä lähiseurakuntienkaan kirjoista. Heikin löytyy – Muhokselta – ja isäksi mainitaan vuokralainen Heikki Rusanen, äidiksi Anna Liisa.  34 Enempää lapsia pariskunta ei saa ja todennäköinen syykin siihen selviää 1830-luvun kirkonkirjasta – Anna Liisa sairastaa kohdunlaskeumaa.

Seuraavassa kirkonkirjassa 1826-32 Heikki Jaakonpoika Rusanen on merkitty rengiksi ja sitten torppariksi. Henkikirjasta perheen löytääkin Huovilan no 32 torpparina ainakin vuonna 1835. 35 Torpparina Heikki näkyy kirkonkirjoissa aina kuolemaansa saakka eli 20.10.1853, jolloin hän eli huonemiehenä Laitasaaressa. Kuoleman aiheutti keuhkotauti. Leski Anna Liisa kuoli vesitautiin eli pöhöön 15.6.1858, niinikään Laitasaaressa. Kirkonkirjoihin on vasta tässä vaihessa merkitty, että Heikki oli syntynyt Paltamossa ja Anna Liisa Oulussa. 36

Kuka oli tämä Paltamosta tullut Heikki Jaakonpoika Rusanen?

Paltamon Melalahti

Sukuaan tutkinut laitasaarelainen Aarno Määttä, Antti Määtän (s. 1902) poika ja Rusasten jälkeläisiä hänkin, on saanut hänen syntymäpäiväkseen vihittyjen luettelosta 15. heinäkuuta 1799, mutta siellä tätä tietoa ei näy. Mikäli syntymäpäivä olisi tuo, varteenotettava ehdokas voisi olla Paltamon Melalahden Aholan no 19 talossa 15.7.1792 syntynyt Heikki Jaakonpoika. Hänen vanhempansa olivat Jaakko Jaakonpoika Rusanen ja Kaarina Samulintytär Kekkonen. 37 Molemmat vanhemmat kuolivat influenssaan eli lentsuun – isä vain 43-vuotiaana 17.1.1795, äiti 54-vuotiaana leskenä 8.3.1812. Heikki jäi siis täysorvoksi alle 10-vuotiaana. 38 Häntä ei löydy enää Paltamon seuraavasta rippikirjasta eli ajalta 1813-22. Kenties hän oli ensin sukulaisten hoivissa ja kun ikää karttui riittävästi alkoivat renginpestit – Muhokselle hän ilmestyi viimeistään vuonna 1819 – mikäli siis oli sama henkilö. Sekä Paltamon että Muhoksen kirkonkirjoissa on puutteita juuri strategisilta vuosilta, joten sataprosenttista varmuutta asiaan ei voi saada, mutta todennäköisyys on suuri.

Paltamosta oli tullut Laitasaareen Rusasia aiemminkin. Alasotkamossa 23.6.1763 syntynyt Juho Heikinpoika Rusanen tulee Muhokselle Paltamon kautta vuonna 1783 ja paltamolainen Iisak Antinpoika Rusanen Antti-poikansa ja Riitta-tyttärensä kanssa Säräisniemen kautta 1790-luvulla asettuen Määttä Sakariin no 20 vuonna 1802. Saattoivatpa hyvinkin olla keskenään jotakin kautta sukua.

Jaakko Jaakonpoika Rusasen isän – hänkin Jaakko Jaakonpoika (s. 1728) – perukirja 26.3.1798:

Jacob Rusasen perunkirja Ahola 1/8 mantt, tila 19 Melalahti, kuoli syyskuussa. Leski Anna Lämsätär, lapset Matts, Susanna, Anna naimisissa sotilas Henrik Stoltin kanssa, Brita naimisissa talonpoika Johan Kärkkäisen kanssa, Valborg naimisissa talonpoika Samuel Juntusen kanssa, kuolleen pojan Jacobin perilliset 5 poikaa ja 1 tytär. Holhoojaksi Henric Kekkonen ja Jacob Andersinpoika Oikarinen, Susannan holhoojaksi lanko Juntunen. Tila vainajan ja vaimonsa perintömaata 1758 lähtien.

Anna Liisa Heikintytär Perttunen ilmestyy myös kuin tyhjästä Muhokselle – mutta vuoden 1816 muuttaneiden luettelosta 39 kuin myös rippikirjasta löytyykin Anna Liisa Heikintytär Perttunen, joka olisi syntynyt 2.12.1793 Oulujoella. Oulusta häntä ei löydy aiemmalla, Muhoksen rippikirjassa mainitulla syntymäpäivällä. Kysymysmerkkejä siis jää ilmaan, muualta tulleiden renkien ja piikojen syntymäajoista eivät papit olleet kovin tarkkoja.

Pariskunnan poika Jaakko Heikinpoika Rusanen, rengiksi mainittu, avioitui 24.4.1853 itseään peräti 19 vuotta vanhemman piika Liisa Juhontytär Kukkosen kanssa Kylmälänkylässä. Lapsia avioliitosta ei syntynyt, mutta Liisalla oli poika Juho Petteri (s. 6.5.1828) ja tällä myöskin jo oma perhe.

Heikki Rusanen osti Pienimäätän lankomieheltä

Nuorempi poika Heikki Heikinpoika Rusanenkin teki rengin töitä, Viinikassa no 33 eli alapappilassa ainakin vuonna 1850. Hän avioitui 7.12.1851 Laitasaaressa Riitta Pekantytär Siekkisen (s. 30.6.1830 Siekkinen no 23) kanssa. Heikki mainitaan torppariksi ja hänet löytääkin Kaupin no 36 torpasta ainakin vuodesta 1860 lähtien aina 1870-luvulle saakka. 40 41 42 Ilmeisesti on kysymys Lehtovaara -nimisestä torpasta – tila on edelleenkin olemassa. Heikki myi torpan Mäläskä -nimiselle henkilölle vuonna 1879 – ja osti samana vuonna vaimonsa velipuolelta eli Heikki Pekanpoika Siekkiseltä puolet Pienimäätän tilasta hintaan 1.850 mk. 43 Henkikirjassa Rusaset näkyvät Siekkisten kanssa-asukkaina Pienimäätässä. 44 45.

Riitta Pekantytär ja Heikki Heikinpoika Rusaselle syntyivät lapset

  1. Heikki (s. 25.1.1853, k. 28-vuotiaana, naimattomana 25.1.1881 keuhkotautiin)
  2. Pekka (s. 9.1.1856) – talon seuraava isäntä
  3. Riitta Liisa (s. 31.7.1858) – avioitui Pekka Ämmänpään kanssa ja muutti Utajärvelle, jossa myös perheellisenä kuoli, nuorimman lapsensa synnytykseen
  4. Jaakko (s. 18.12.1861) – muutti Rovaniemelle, jossa myös kuoli, oli kahdesti aviossa – ei lapsia
  5. Maria Kustaava (s. 6.12.1864, k. 34-vuotiaana, naimattomana 24.4.1899 pöhöön)
  6. Juho Iisak (s. 17.9.1867) – muutti Ouluun vuonna 1881
  7. Aappo (s. 18.3.1871, k. lapsena 8.9.1872 hinkuyskään)
  8. Elefina (s. 29.1.1874, k. lapsena 18.9.1879 tuntemattomaan tautiin).

Jo 26.1.1881 Heikki myi talon Pekka-pojalleen, joka oli tuolloin vielä 26-vuotias poikamies. Hintaan sisältyi myös elatus. Äiti Riitta kuoli keuhkokuumeeseen 1.3.1883 ja mainitaan torpparin vaimoksi haudattujen luettelossa, vaikka he asuivat tuolloin jo Pienimäätässä. Leski-isäntä Heikki kuoli rintatautiin 68-vuotiaana elatusmiehenä 12.5.1892 – edelleen sukunimellä Rusanen.

Kaksi Pienimäättää – Pekka-Määttä ja Ala-Määttä

Pienimäättä - Pekka-Määtä vanha asuinrakennus

Talon vasemmassa päädyssä oli niin iso pirtti, että siellä saatettiin paukkupakkasilla jopa kengittää hevosia. Keskellä oli keittiö ja oikeassa päädyssä kaksi kamaria. Oikeassa laidassa näkyy Kettusten eli Könöjen asuinrakennuksen pääty. 46

Pariskunnan poika Pekka Heikinpoika Rusanen, sukunimeltään myöhemmin Määttä ja Pienimäättä, avioitui 5.11.1884 Maria Antintytär Rovalan (s. 22.3.1863 Liminka) kanssa. Vaimo siis löytyi lapsuuden kotitalon eli Lehtovaaran torpan naapurista. Marian vanhemmat olivat Antti Juhonpoika Wirkberg, myöh. Rovala ja Anna Maria Juhontytär o.s. Rovala. Wirkbergit olivat muuttaneet Limingasta Muhokselle, emännän kotitilalle Rovalaan no 63 vuonna 1868. Limingassa Wirkbergit olivat olleet Välimattila no 6 torppareina. 47

Maria Antintytär ja Pekka Heikinpoika Rusanen-Pienimäätän avioliitosta syntyivät lapset

  1. Juho Heikki (s. 03.05.1886) – talon seuraava isäntä
  2. Anna Serafina (s. 01.01.1889, k. 21.1.1921 naimattomana)
  3. Riitta Liisa (s. 10.11.1890) – työskenteli Merijalin makeistehtaalla Oulussa, poika Väinö Vilhelm
  4. Kaarle Jaako (s. 20.01.1893) –  puoliso Anna Kukkonen
  5. Lydia Maria (s. 22.12.1894) – puoliso Otto Pekanpoika Tihinen Tihinen no 6
  6. Väinö Pietari (s. 06.01.1897, k. lapsena 10.2.1897 yskään)
  7. Fanny Katarina (s. 12.01.1898) – puoliso 1. Heikki Olsbo, puoliso 2. Matti Timonen (s. 4.8.1906)
  8. Iida (s. 11.10.1900, k. 17.1.1934 naimattomana)
  9. Antti (s. 8.9.1902) – puoliso 1. Anna Esteri Rovala, puoliso 2. Lilja Katariina Törmänen – asuivat Paasimaassa no 76
  10. Jenny Sofia (s. 14.4.1905) – puoliso Yrjö Leander Rantala
  11. Hilja Ellen (s. 20.11.1907) – puoliso Väinö Varvio, ei lapsia.

Vaimo Maria sairastui reumaan ja kuoli 4.3.1919. Leski Pekka avioitui 21.12.1919 Matilda Kustaava Kaijasen (o.s. Mytty, s. 18.9.1885 Kuhmo) kanssa ja muutti Ouluun. Uusi vaimo ei huolinut mukaan yhtään entisen emännän tekemistä lapsista, mutta eipä saanut niitä itsekään, eli avioliitto oli lapseton. Pekka myi talon kahdelle vanhimmalle pojalleen eli Juholle ja Kaarlelle, oltuaan isäntänä 40 vuotta. Kaarle (eli Kalle) kuitenkin kuoli jo neljän kuukauden päästä ja hänen perikuntansa myi osuutensa Pienimäätästä Juholle, lainhuuto 20.9.1921. Pekka Heikinpoika Pienimäättä kuoli Oulussa 27.6.1933 – hän omisti siellä talon osoitteessa Saarankatu 4. Samassa talossa oli asunut poika Juho Heikki perheineen aiemmin Oulussa asuessaan eli poika vaihtoi isänsä kanssa asuintaloja. Pekan leski Kustaava avioitui vielä kolmannen kerran, 26.11.1935 Oulussa Siekkisen no 23 leski-isännän Matti Matinpoika Lohelan kanssa ja he jatkoivat asumista Saarankadulla. 48 49 1

Maria ja Juho Määttä (1912)

Juho Heikki Pekanpoika Määttä meni 11.1.1913 naimisiin Maria Juhontytär Valkosen (s. 10.6.1891) kanssa. Perheeseen syntyivät lapset Arvi Akseli (s. 1914), Olavi Ilmari (s. 1917), Aino Esteri (s. 1919), Esko Jaakko (s. 1922), Vilho Abram (s. 1923), Helvi Maria Helena (s. 1927), Elsa Johanna (s. 1930), Pekka Johannes (s. 1932) ja Pentti Henrikki (s. 1935, k. 14.12.2016) – Pienimäätän seuraava isäntä. Perhe asui Oulussa muutaman vuoden 1914 lähtien. Maria oli syntyisin Kylmälänkylästä Valkola no 4, vanhemmat talollinen Juho Juhonpoika Valkonen ja Kaisa Adolfintytär Kukkonen. Juho Valkosen suku oli alkujaan lähtöisin Sotkamon Lentualta talosta Pulkkinen no 14. Juho Valkosella oli todellinen suurperhe – 21 lasta kahdelle eri emännälle! 51

Isäntä Juho Määttä kuoli vain 48-vuotiaana 15.3.1935 nuorimman lapsensa ollessa kuukauden ikäinen, ilmeisesti sydänkohtaukseen. Leski Maria joutui yksin viemään eteenpäin suurta lapsikatrasta ja maatilaa. Hänen kuoltuaan 80-vuotiaana 21.1.1972 isännäksi tuli poika Pentti puolisoineen vuonna 1976. Nykyisin Pienimäätän no 17 tilan omistavat Pentin poika ja pojanpoika perheineen. 52

Suomen Maatilat -kirja vuodelta 1933 kertoo Pienimäätästä:

Omistajat v:sta 1919 Juho Määttä ja puolisonsa Maria (o.s. Valkonen). Ollut isännän suvulla n. 60 v. Erotettu 1,5 ha:n suuruinen palsta. Pinta-ala 298 ha, josta peltoa 27, luonnonniittyä 1, metsämaata 180 ja joutomaata 90 ha. Pellot tasaisia savimultamaita. Vapaa viljelys. V. 1930 oli 1,25 ha ruista, 0,9 kauraa, 1 ohraa, 0,35 perunaa, 0,1 juurikasveja, 19,4 heinää, 1 kesantoa ja 3 ha laidunta. Talouskeskus viljelysten reunassa, paikallistien varrella, Oulujoen rannalla. Rakennukset puusta. Talli rakennettu 1926 ja navetta uusittu samana vuonna; siinä on vesijohto. Kotieläimiä: 2 hevosta, 11 lehmää, 1 sonni ja 1 sika. Myydään maitoa Laitasaaren osuusmeijeriin. Mäntymetsästä myyty polttopuita. Sähkövalo ja -voima Oulusta. Käyttövoimana myös polttomoottori, johon on osuus. Omistaja on Laitasaarenkylän osuuskassan jäsen. 53

Määtän sisarukset (1972)

Suuri Maatilakirja vuodelta 1968 kertoo Pienimäätästä, että sen on omistanut vuodesta 1935 Juho Määtän perikunta eli hänen puolisonsa Maria Valkonen (s. 10.6.1891) ja heidän kahdeksan lastaan.

Tila on ollut suvulla jo useita polvia, aikaisempia isäntiä olivat Pekka Määttä ja Juho Määttä ajalla 1918-35. Tila sijaitsee Laitasaaren kylässä 8 km kirkolta Oulujoen pohjoisrannalla Oulu-Kajaani tien varrella. Kokonaispinta-ala on 210 ha, josta metsää 180 ha ja peltoa 30 ha, josta nykyisen isännän aikana raivattu 2 ha. Koivujen ympäröimä lautarakenteinen päärakennus on vuodelta 1958 ja sisältää 6 huonetta mukavuuksineen. Hirsinen karjarakennus on vuodelta 1958, sisältää karjakeittiön, navetan, rehu- ja varastotiloja. Tilalla on traktori, puimakone ja hevonen. Savimulta- ja mutamaissa viljellään ohraa, kauraa, ruista, heinää ja perunaa. Sekametsässä on hakkuut suoritettu metsänhoidollisesti. Sk-karjaan kuuluu 11 lypsävää ja 8 nuorta. 54

Ala-Määttä

Ala-Määtän vanha päärakennus

Talon oikeassa päässä oli pirtti, keskellä välikamari ja vasemmassa päässä kaksi kamaria. Äärimmäisenä vasemmassa laidassa näkyy Pekka-Määtän rakennuksen piippu. 55

Tila oli jaettuna kahteen osaan – toisen puolen Pekka Heikinpoika Rusanen myi lainhuudatustietojen mukaan Juhani Määtälle vuonna 1882 – tarkempaa tietoa henkilöstä ei ole – oliko hän Frans Väänäsen vanhin poika joka oli avioitunut samana vuonna? Kaupan mukana tuli ilmeisesti myös aiemman isäntäparin eli Siekkisten elatus kuten myöhempien kauppojen yhteydessä havaitaan. Juhani myi talonsa 2.500 markan hintaan vuonna 1886 Juuso Honkarinnalle (alkujaan torpparin poika Jooseppi Pekanpoika Anttonen (s. 24.12.1853 Puolanka Väyrylänkylä) ja vaimonsa Maria Mikkonen – olivat aiemmin asukkaana Honkarinnan no 78 toisessa savussa). Tilukset olivat pirstaloituneena ja siksipä Pekka kutsui toimitusmiehet tekemään rajantarkistusta, joka suoritettiin vuonna 1890. Sen perusteella tehtiin tilusvaihtoja, niitty- ja metsäpalstoja jaettiin taloille uudelleen.

Jo vuoden päästä tästä Juuso Honkarinta muutti Ouluun ja hänen tilanpuoliskonsa osti tyrnäväläinen torpparin poika Juho Ollinpoika Kettunen (s. 28.01.1862), joka oli vihitty 24.6.1884 Anna Reeta Fransintytär Määtän (s. 16.11.1860) kanssa. Talon hinta oli 2.770 markkaa ja kaupan mukana tuli myös elatusmies Heikki Siekkinen vaimoineen, jotka olivat kiinnitetty myytävään maahan elatuskontrahteineen. Anna oli syntynyt entisen omistajan eli Heikki Siekkisen vaimon ensimmäisestä avioliitosta Frans Johan Väänäsen kanssa eli oli Pienimäätän tyttöjä ja otti näin äitinsä ja isäpuolensa huolehdittavakseen. Heikki ja Reeta Siekkinen ostivat Siepon no 20 tilan vuonna 1902 ja asuivat siellä elämänsä ehtoon.

Amanda Pienimäättä ja tytär Anna oik.

Perheessä oli lapset

  1. Maria (s. 10.7.1885) – puoliso Kalle Keränen, Kieksin talon isäntä
  2. Hilda Margareta (s. 5.11.1889, k. 22.8.1891 tuhkarokkoon)
  3. Kaisa (s. 4.4.1892, k. 27.7. 1892 tuntemattomaan tautiin)
  4. Juho (s. 1.7.1894, k. 13.7.1978) – seuraava isäntä
  5. Pietari Aleksanteri eli Santeri (s. 15.6.1898)
  6. Hilma (s. 1901) – puoliso Leevi Tikkanen (Kärnä no 1)
  7. Yrjö Henrik (s. 1906, puoliso Taimi Hartikka – asuivat Sieppo-Sakarissa no 20

Muhoksen lastenkirjan mukaan perheessä oli myös vuonna 1887 syntynyt ja pienenä kuollut Juho-poika – seuraava poika kastetiin samalle nimelle. Taloon muuttivat myös Juhon vanhemmat, aikoinaan Laitasaaressa syntynyt Olli Pertunpoika Kettunen ja Reeta Matintytär Koistinaho, joka oli Vuotolta lähtöisin. Kettuset näkyvät virallisesti Pienimäätässä kanssa-asukkaina vielä 1910-luvulla.

Heidän taloaan ruvettiin kutsumaan Ala-Määtäksi. Talon vanhat rakennukset purettiin ja siirrettiin muualle – uusi asuinrakennus tehtiin hieman etäämmälle Pekka-Määtän pihapiiristä 1950-luvulla. Samalla tehtiin myös tilusjärjestelyjä. Sekä Pekka-Määttä että Ala-Määttä olivat virallisesti samalla kiinteistörekisterinumerolla ja Pienimäätän nimellä. Talojen erottamiseksi ruvettiin käyttämään näitä ”lisänimiä”.

Neljän Määtän tilan kesäniityllä - klikkaa kuvaa

Juho Juhonpoika Kettunen (s. 1.7.1894, myöh. Pienimäättä) ja vaimonsa Amanda Johanna Lotvonen (s. 5.2.1897, k. 14.6.1978) jatkoivat talonpitoa vuodesta 1925. Heidän ainoa lapsensa ja tyttärensä Anna Johanna (s. 2.3.1916) avioitui Tyrnävällä syntyneen Sakari Juhonpoika Könön (s. 22.05.1911) kanssa – heidän jälkeläisensä omistavat nykyäänkin Ala-Määtän. Mielenkiintoista on havaita, että Pienimäättään tuli jälleeen Könön sukua asumaan – edellisen kerran heitä oli talossa ollut ajalla 1770-1808. Sakarin vanhemmat olivat Laitasaaressa syntynyt Juho Sakari Sakarinpoika Könö ja  Maria Justina Sylvesterintytär Halonen, Halonen no 54. Vanhemmista on kaksi kuvaa Halosten kuva-albumissa – perhekuvassa isän polvella istunee Sakari-poika. Anna-emäntä kuoli 59-vuotiaana 03.03.1975 ja Sakari-isäntä 71-vuotiaana leskenä 12.07.1982. Nykyään Ala-Määtän omistaa heidän nuorin poikansa vaimoineen. 56

Pienimäätän torppari

Entisen isännän Heikki Pekanpoika Siekkisen velipuoli eli isän ensimmäisestä avioliitosta syntynyt Pekka Pekanpoika Siekkinen (s. 19.06.1827) asui torpparina ja huonemiehenä talon alueella Reeta Liisa-vaimonsa (s. 07.01.1832) ja lastensa kanssa 1880-luvulta alkaen. Hänen poikansa Iisak Pekanpoika Siekkinen (s. 12.12.1858) Valpuri (s. 1872) vaimoineen jatkoi torpparina isänsä jälkeen ja saivat lunastaa tilan itselleen – lainhuuto 3.3.1923 Juho Ollinpoika Kettuselta sekä Juho Pekanpoika Määtältä ja hänen velivainaa Kallen perikunnalta.

Iisak ja Valpuri möivät tilan 1927 Aappo ja Martta Helena (o.s. Pikkarainen) Männikölle – heidän sukuaan asuu tilalla vielä nykyäänkin. Taloa kutsutaan Pekkalaksi, ensimmäisen torpparin mukaan. 57

-Solja Holappa

  1. Pentti Määtän haastattelu 6.9.2012
  2. Muhos rk 1692-1722, kuva 78
  3. Muhos tk 1727, s. 79
  4. Muhos rk 1692-1722, kuva 78
  5. Muhos rk 1741-1749, kuva 103
  6. Muhos hk 1747, s. 78
  7. Muhos hk 1759, s. 95
  8. Muhos hk 1763, s. 169
  9. Muhos rk 1764-1770, kuva 95
  10. Sari Heimosen sukututkimukset
  11. Muhos hk 1770, s. 73
  12. Muhos rk 1786-1792, s. 150
  13. Muhos rk 1771-1777, s. 222
  14. Muhos hk 1777, s. 134
  15. Muhoksen perukirjoja, Lea Rinne
  16. Muhos rk 1781-1786, kuva 162
  17. Muhos rk 1794-1801, s. 19
  18. Muhos hk 1793, s. 117
  19. Muhos hk 1810, s. 299
  20. Muhos rk 1802-1811, s. 66
  21. Muhos rk 1812-1818, s. 92
  22. Muhos hk 1815, s. 227
  23. Muhos hk 1820, s. 157
  24. Muhos rk 1819-1826, s. 96
  25. Muhos hk 1840, s. 316
  26. Muhos hk 1855, s. 467
  27. Muhos rk 1854-1861, s. 204
  28. Muhos hk 1860, s. 500
  29. Muhos hk 1870, s. 247
  30. Muhos rk 1862-1871, s. 152
  31. Muhos hl 1827-1883, s. 327
  32. Muhos rk 1819-1826, s. 265
  33. Muhos vl 1781-1821, kuva 42
  34. Muhos kl 1812-1826, kuva 103
  35. Muhos hk 1835, s. 269
  36. Muhos rk 1847-1853, s. 606
  37. Paltamo rk 1792-1802, s. 35
  38. Paltamo rk 1803-1812, s. 29
  39. Muhos ml 1805-1845, s. 36
  40. Muhos hk 1860, s. 504
  41. Muhos hk 1865, s. 145
  42. Muhos hk 1870, s. 250
  43. Rusanen-Määttä suvun sukukirja, 2001, Aarno Määttä
  44. Muhos hk 1850, s. 390
  45. Muhos hk 1880, s. 263
  46. Pentti Määtän haastattelu 6.9.2012
  47. Liminka rk 1864-1873, s. 10
  48. Rusanen-Määttä suvun sukukirja, 2001, Aarno Määttä
  49. Pentti Lohela, sähköposti 2012
  50. Pentti Määtän haastattelu 6.9.2012
  51. Solja Holapan sukututkimukset, Valkonen-Tillman
  52. Rusanen-Määttä suvun sukukirja, 2001, Aarno Määttä
  53. Suomen maatilat: tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista V: Oulun ja Vaasan läänit, 1933
  54. Suuri Maatilakirja VII, s. 288
  55. Esko Könön haastattelu 19.9.2012
  56. Solja Holapan sukututkimukset, Könönen/Könö
  57. Laitasaari-Seura, asukasluettelo, 2003

Vastaus kohteessa Pienimäättä no 17

  1. Eero Aitamurto sanoo:

    Hukassa oleva Anna Liisa Heikintytär Perttusen alkuperä löytyy osoitteesta Oulujoen seurakunnan arkisto > Rippikirjat > Rippikirja 1804-1810 digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9348608

    Tarkistin – Anna Liisan syntymäaika eroaa paljon Muhoksen vastaavasta, eli on 2.12.1793. Löydätkö dokumentin joka todistaa, että on juuri tästä Anna Liisasta kyse? En ehdi nyt itse hakemaan. Sari – löytyykö häntä sinun Perttus-tietokannastasi? -Solja

    Vastaan tähän samaan viestiin ettei täyty sukututkimusviesteillä tämä saitti, ei valitettavasti ole tätä Anna Liisaa mulla. – Sari-

    Aitamurron kommentti spostilla 21.11.2013 ”Olen edelleen sitä mieltä että tuo Anna Liisa Heikintytär Berttunen on
    syntynyt 2.12.1793 Oulujoella. Löytyy Oulujoen rk.1804-1810 Berttunen. Seuraavaksi hän löytyy isänsä ja sisaruksiensa kanssa Oulusta rk.1811-1824 kirjain B. Sitten hän löytyy Muhokselle muuttaneista 1816 ja muhoksen rk. 1812-1818
    kohdasta B/Berttunen. Siinä on hänen syntymäajaksi merkitty tuo 2.12.1793 ja tulopaikka Oulu.
    Sitten hän, mielestäni, löytyy Rusasen Heikin vaimona, MUTTA syntymäaika on vaihtunut muhoksella syntyneiden Olof Berttusen kaksoistyttöjen syntymäajaksi 6.10.1797. (Nuo kaksostytöt kuoli jo pienenä).”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *