Penninkangas no 56

Pömin päärakennus

Penninkankaan taloa kutsutaan myös Pömiksi tai Pöminkankaaksi. Kuvassa Väinö Mäkelän 1930-luvulla rakentama vanha päärakennus 1950-luvulla. Klikkaa kuvia isommiksi.

Penninkangas sai perustamispäätöksen 12.12.1777 ja samalla 20 vuoden verovapauden. Tila oli kooltaan tuolloin 1/8 mtl ja ensimmäistä kertaa se joutui verolle vuonna 1798. Tilan perustaja oli Matti Pennin(kangas). Penninkangas näkyy ensimmäisiä kertoja rippikirjoissa vuosien 1778-80 jaksossa. Tila sai ensin rekisterinumeroksi 59, mutta vuodesta 1826 lähtien se on 56. Isäntänä oli siis Matti-niminen mies vaimonaan Valpuri (s. 1751) – toistaiseksi ei ole selvillä keitä he alkuaan olivat. Pariskunta muutti vuonna 1780 Utajärvelle. 1 2

Pikaisia asukkaita Pömissä

Vuodesta 1780 lähtien tilalla asuivat Niilo Kaarakainen (s. 1742, k. 15.7.1780 keuhkotautiin), 21.1.1779 vihitty vaimo Valpuri (s. 1746) sekä lapset Anna (s. 1773) ja Valpuri (s. 1779). Perhe tuli Oulunsuun Kiviniemen Monosen talosta, jossa Niilo oli ollut renkinä. Leski Valpuri asui Pömissä kunnes muutti tyttäriensä kanssa vuonna 1784 Ouluun. 3 4 5

Yhtäaikaa asukkaina olivat myös Antti Laurinpoika Moilanen (s. 22.11.1755 Haukiputaalla Kellon kylän Niemelän talossa), 19.9.1779 vihitty vaimo Saara Juhontytär Manninen (s. 2.9.1749 Haukipudas) – lapset Juho (s. 8.6.1780), Maria (s. 5.3.1782) sekä Antti (s. ja k. 1784). Antti muutti perheineen vuonna 1782 Oulunsuuhun. 6

Lisäksi tilalla asui Heikki Heikinpoika Lotvomaa (alk. Väänänen, s. 21.4.1767 Utajärvi) – hänen vanhempansakin Heikki (s. 30.6.1726) ja Riitta (s. 24.3.1745) asuivat Penninkankaassa – äiti tosin kuoli 12.3.1784 vesitautiin. Myös Heikin sisaruksista Juho (s. 1758), Kaarina (s. 30.10.1768), Aune (s. 17.12.1770), Riitta (s. 8.4.1773), Maria (s. 18.6.1775), Elina (s. 11.10.1777, k. 1781) ja Matti (s. 1780, k. 31.8.1781) asuivat tilalla jonkin aikaa. 7 8 9

Saman vuoden rippikirjaan on toisaalle myös merkitty Pöminkankaan nimen alle Juho Matinpoika Tervo (s. 1753) perheineen. Heille ei näy kuitenkaan ripilläkäyntimerkintöjä talossa vaan he asuvatkin Mähylässä eli Hangaskankaanlaidan no 59 tilalla. 10

Pömi, pellavan lihtaus

Viimeistään vuodesta 1786 lähtien tilalla asui kylmälänkyläläinen Hannu Klaunpoika Valkonen (s. 16.3.1735) vaimonsa Anna Hyvösen (s. 1736) ja lastensa kanssa. He siirtyivät pian itsellisiksi, sillä tilalle tuli uusi isäntä. 11

Matti Heikinpoika Värttö (s. 19.11.1751) tuli tilalle Oulunsuusta viimeistään vuonna 1788 – vaimona hänellä oli Helena Heikintytär (s. 1743). Perheen lapset

  1. Juho Henrik (s. 1775)
  2. Maria Helena (s. 1778)
  3. Matti (s. 1781)
  4. Antti (s. 1787).

Värtön väki lähti takaisin Oulunsuuhun vuonna 1789 eli kauaa hekään eivät tilalla viihtyneet. Tilaa he näkyvät kuitenkin omistaneen edelleen aina vuoteen 1801 saakka. 12 13 14

Juho Pekanpoika Aitamurto (alk. Anttila, s. 24.2.1764 Muhos), puoliso 19.4.1789 vihitty Maria Erkintytär Väänänen (s. 10.11.1774 Utajärvi) tulivat asuttamaan taloa 1790 luvun alussa. Heillä oli lapset

  1. Aapeli (s. 10.11.1789 Utajärvi)
  2. Juho (s. 11.7.1791)
  3. Esa (s. 12.1.1793)
  4. Pekka (s. 30.3.1801)
  5. Riitta (s. 19.7.1802).

Perhe tuli Utajärveltä, jossa Juho mainittiin Murronkylän Aitamurron isäntänä 1790-91 (talonnimi myöhemmin Aitta). Asuivat Penninkankaan talossa kymmenkunta vuotta ja muuttivat sitten Utokselle. 15 16

Juho Sakarinpoika Kalinen (s. n. 1753) ja hänen vaimonsa Liisa Pelkonen (s. 14.4.1758) omistivat henkikirjan mukaan Penninkankaan talon vuonna 1810. He eivät itse kuitenkaan asuneet siellä, vaan Hangaskankaassa no 43. Rippikirjan mukaan talossa asuikin vuodesta 1803 Olli Ollinpoika Toikka (s. 7.1.1738 Oulunsalo), vaimonsa Liisa Heikintytär Ollila (s. 4.1.1746 Liminka Ollila-Kelhä no 49) ja Ollin poika ensimmäisestä aviosta Heikki (s. 29.4.1771 Oulunsalo) perheineen. He tulivat taloon Vauhkolasta no 53 ja muuttivat 21.11.1803 Tyrnävälle. 17 18

Seuraavana isäntänä taisi toimia Jaakko Juhonpoika Rahko (s. 10.2.1782) joka muutti tilalle Laitasaaren Huovisesta no 15. Jaakolla oli vaimona sotilaan tytär Reeta Liisa Pekantytär Gren (s. 4.11.1781 Saunakangas no 74) ja heillä oli ainakin kuusi lasta. Jaakko perheineen asui tilalla ainakin vuodesta 1813 lähtien. He muuttivat 1819-20 välisenä aikana takaisin Jaakon kotitilalle eli Rahkoon no 11. 19 20 21 22

Jaakko Hangaskangas isäntänä 1815-43

Viimeistään vuonna 1820 tilan omisti renki Jaakko Juhonpoika Hangaskangas (alk. Kalinen, s. 7.11.1785 Hangaskangas no 43) ja utajärvinen vaimonsa Anna Matintytär Keränen – heidän ainoa lapsensa oli Juho Jaakko (s. 1822). Huom – tila oli tuolloin vielä rekisterinumerolla 59. 23 24

Pömin piharakennuksia

Juho Jaakko avioitui Riitta Kaisa Matintytär Kemilän (s. 1818 Utajärvi, k. 12.2.1883) kanssa. Heidän ensimmäinen lapsensa oli Anna Maria (s. 6.10.1843, k. 13.1.1850). Syntyikö hän jo Penninkankaassa, vaiko Inkalassa no 38, sillä perhe muutti vuonna 1843 Inkalaan ja sieltä vielä Jurvakaiseen no 45 vuonna 1844. 25 26 27 28

Kun Jaakko Hangaskangas omisti tilan, tilalla asui tuolloin sotilaan poika Antti Antinpoika Lehrbäck (s. 1771) Oulusta, viimeistään vuodesta 1820 lähtien. Antti perheineen muutti sittemmin Ylitaloon no 69. Tilan numeroksi vakiintui 61 – näkyy vuoden 1826 rippikirjasta lähtien, Hangaskangas eli Kalila sai numeron 59. 29 30

Pekka Hjerppe tilallisena

Tilan omisti jonkun aikaa koskenlaskija Pekka Aaponpoika Hjerppe (s. 20.2.1810 Utajärvi, k. 21.2.1853 Penninkankaassa). Hän ilmeisesti pesueineen asuikin tilalla. Pekan vaimo oli Maria Liisa Kaaperintytär Piirala (s. 2.1.1806 Muhos). Maria Liisa oli leski, sukunimeksi mainitaan myös Suorsa. Heillä oli ainakin lapset Aappo (s. 9.8.1842) ja Maria (s. 6.12.1844). Pekan kuoltua 1853 muu perhe oli itsellisenä tilalla.

Mäkitupalaisina vuonna 1845 tilalla asui myös Juho Kosunen vaimonsa Marian kanssa. Vuonna 1850 tilan itsellisenä asui Juho Pellikka vaimonsa Kaisan kanssa sekä mäkitupalaisena Pekka Holappa ja hänen vaimonsa Riitta. 31  32 33

Pömin traktori

Utajärven Lesolasta muutti noin 1852 tilalle Kaaperi Kaaperinpoika Lesola (alk. Väänänen, s. 17.3.1820 Utajärvi). Hänen vaimonsa oli Saara Maria Yrjänäntytär Tervo (s. 3.5.1827 Utajärvi). Ilmeisesti Kaaperikaan ei kauan tilalla ollut perheineen koska heidät taidettiin kirjata Mäkelän tilan itselliksi. 34

Heidän jälkeensä tilalla asusti Iisak Kaaperinpoika Haataja (eli Roininen, myös Karppinen, s. 4.10.1821, k. 20.9.1878), kirkkovahdin poika Utajärveltä, 21.6.1844 Muhoksella vihitty vaimo Anna Heikintytär Kaiponen (s. 21.9.1824) – lapset

  1. Kaaperi (s. 9.3.1846)
  2. Anna Riitta (s. 22.5.1851) – muutti palveluspiiaksi Tornioon huhtikuussa 1881 35
  3. Heikki (s. 18.7.1854, k. 12.8.1856)
  4. Juho Jaakko (s. 12.6.1857).

Iisak asusteli tilalla ainakin vuoteen 1860 saakka, ilmeisesti itsellisenä sen jälkeen ja kuoli vuonna 1878.

Tilalle muutti noin vuonna 1858 Antti Antinpoika Keränen (s. 18.2.1827 Muhoksen Suokylä Keränen no 21, k. 19.7.1858) ja 23.6.1852 vihitty vaimonsa Kaisa Matintytär Karjalainen (s. 8.9.1829 Muhos, k. 15.4.1900) – heillä oli lapset Antti (s. 18.7.1852), Herman (s. 27.7.1854) ja Matti (s. 27.5.1857). Perhe ei montaa vuotta ehtinyt talossa asua kun Antti kuoli lavantautiin vain 31-vuotiaana ja perhe joutui lähtemään talosta rippikirjan mukaan vuonna 1865. Leski Kaisa on merkitty Parviaisen no 2 alueelle kuolinvuotenaan, sukunimellä Penninkangas. 36 37 38

Heidän jälkeensä Penninkangasta asutti Heikki Emmanuelinpoika Sassali (s. 22.3.1819 Kiiminki, vanhemmat Emmanuel Juhonpoika Sassali ja Elsa Matintytär) ja kolmas vaimonsa Katariina Annantytär Heikura (s. 21.1.1831) sekä lapset ensimmäisestä avioliitosta. Heikki muutti Kiimingistä Oulujoelle vuonna 1835 ja sieltä Laitasaareen 15.5.1866. Heikin perhe asui tilalla muutaman vuoden kunnes muutti Perttuseen eli Koistilaan no 22. 39 40 41 42

Elias Toivasen perikuntaa talossa vuoteen 1905 saakka

Pömi, ruispellolla

Sassaleiden jälkeen tilalle tuli isännäksi noin vuonna 1872 Elias Toivanen (alk. Tuovinen, s. 7.3.1821, k. 5.1.1898 Penninkangas) ja hänen vaimonsa Anna Liisa Heikintytär Toivanen (s. 18.5.1813 Oulujoki Toivanen no 18, k. 7.10.1896) sekä heidän kolme lastaan. Toivaset muuttivat taloon Käärmekankaasta no 66, jonne olivat tulleet Oulun maaseurakunnasta. 43 44 45 46 47

  1. Juho (s. 11.12.1850 Oulujoki, hukkui Merikoskeen 20.5.1886)
  2. Liisa Susanna (s. 22.11.1854 Oulujoki) – avioitui Mäkelän no 19 kanssa-asukkaan Olli Juhonpoika Pesolan kanssa, joka oli leskimies ja lähtöisin Pesolasta no 58
  3. Elias (s. 20.9.1856) – puoliso 16.12.1881 Anna Liisa Heikintytär Mäkelä (s. 13.6.1863) – isännöivät Mäkelän no 19 talon toista savua.

Poikansa Elias (s. 1856) avioitui Mäkelän tyttären Annan kanssa. Heillä oli lapset

  1. Wäinö Henrik (Heikki, s. 18.11.1881) – puoliso Selma Katariina Määttä (s. 19.9.1886 Kuusamo) – asuivat myöhemmin Parviainen no 2, Mäkikangas
  2. Juho (s. 29.1.1884)
  3. Anna Sofia (s. 8.1.1886)
  4. Jaakko (s. 1.3.1888)
  5. Elias (s. 1.3.1890)
  6. Liisa Valpuri (s. 15.4.1892)
  7. Hilma Maria (s. 10.3.1895)
  8. Herman Iisak (s. 1.5.1897)
  9. Kaarle Aaprami (s. 12.4.1899) – puoliso Utajärveltä Priita Jenni Roininen (s. 2.2.1889) asuivat perheineen Mäkelästä lohkotussa Herttuassa ennen Korhosia. 48 49

Vanhempi isäntä Elias ehtikin asua tilalla 26 vuotta aina kuolemaansa saakka vuoteen 1898. Poika Elias talosteli ison perheensä kanssa, mutta sitten vaimo Anna Liisa kuoli syöpään vain 40-vuotiaana 15.5.1904. Leski myi tilan ja muutti pois lapsineen. 50 51 52

Käypäläisiä Pömillä

Aappo Marianpoika Niva (s. 15.10.1874) ja vaimo Olga Beata Erkintytär Immonen (s. 7.5.1879) asettuivat taloksi – kauppakirja Penninkankaasta oli päivätty 8.12.1905. Pariskunnalla oli lapset Arvi Abram, Lyyli Maria, Laura Eliina, Saima Briitta ja Arvo Mikael. Myös anoppi Sofia muutti taloon. Perhe oli asunut aiemmin Keräsen no 23 tilan alueella, ilmeisesti huonekuntalaisina. Nivan perhe asui Pömissä kymmenisen vuotta – mihin sieltä lähtivät, ei ole tiedossa. Sitäkään ei tiedetä, mistä he tulivat alunperin koko kylälle eli Laitasaareen. 53

Pienimäkelän isäntä Heikki (Väinö Henrik) Ollinpoika Mäkelä (alk. Pesola, s. 20.2.1886) toi pesueensa taloon vuonna 1916, kauppakirja oli kirjoitettu marraskuussa. Väinön vaimo oli Aina Maria Pertuntytär Inkala (eli Pelkonen, s. 2.5.1889 Alainkala no 38). Heillä oli ainakin lapset Erkki Olavi, Juhani Pietari, Seppo Samuli, Elisabet ja Julia Johanna. Mäkelät ovat ilmeisesti asuneet talossa yhdessä vuokralaistensa kanssa, jotka tulivat paluumuuttajina Amerikasta takaisin vaimon kotikylälle. 54 55

Hanna (o.s. Mäkelä) ja Elmer Pyykkönen Pömin tilalla 1920-luvulla

Onteron tilalta no 60 lähtöisin ollut Hanna Mäkelä ja puolisonsa Elmer Pyykkönen asettuivat asumaan Pömin tilalle vuokralle tultuaan Amerikasta Suomeen ja Muhokselle vuonna 1921. Yllä oleva kuva on otettu juuri tuolloin 1920-luvulla. Onko kuvassa Pyykkösten lisäksi em. vuokraisäntäpari? Pyykköset muuttivat syksyllä 1924 Ouluun. 56 57

Onteron emäntä Kaisa Mäkelä kirjoitti tyttärelleen Hannalle Ouluun vuonna 1933 ja kertoi että ”Pömille on rakennettu uusi asuinrakennus, jossa on pirtti, kamari ja vinttikamari”. Kirjeessään vuodelta 1937 Kaisa kertoo, että Pömin ostaa Koivikon pehtoori ja entiset asukkaat muuttavat Ouluun. 57

Tila lunastettiin Salmin suvulle

Pömi, Salmin perhe 1930-luvulla

Oikealla Salmin perhe kuvattuna Pömin portailla 1930-luvun lopulla. Takana vasemmalla Laura, portailla istuu Lauri-isä sylissään Sirkka, Armida-äiti sylissään Kaarina sekä Matti. 59 Heikki Salmi rakensi uuden päärakennuksen vuonna 1957. Hän kuoli vuonna 2004. Penninkangas on nykyisin hänen perikuntansa omistuksessa.

Lauri Salmi (s. 27.1.1900) lunasti Penninkankaan asutustilana vuonna 1937 – kauppakirja oli päivätty 13.11.1936. Hän muutti taloon yhdessä vaimonsa Armida Koposen (s. 18.2.1899) ja heidän lastensa Lauran (s. 1925), Heikin (s. 1928), Sirkan (s. 1932) ja Matin (s. 1935) kanssa. Pömillä perheeseen syntyy vielä kolme lasta: Kaarina (s. 1937), Liisa (s. 1940) ja Paavo (s. 1943). Lauri Salmi työskenteli Koivikon koulutilalla pehtoorina. 60

Penninkangas vuonna 1950

Tuohinonsuo 56:0 Jaakko Parviainen, joka oli hankkinut tilan Laina ja Otto Siekkiseltä, jotka taas olivat ostaneet ko. lohkotilan 1920-luvun alussa Aina ja Väinö Mäkelältä.

Korsi 56:3 Olli ja Kustaa Korhonen

Penninkangas 56:4 Salmet

– kirjoittaneet Jaana Hietala, Solja Holappa ja Sari Heimonen, tietoja antaneet Raimo Ranta, Ritva Nygren, Paavo Salmi, Eila Paso, Kirsti Roe ja Liisa Pyykkönen

  1. Maakirja 1789, 9516, s. 316
  2. Muhos rk 1778-1780
  3. Oulu rk 1778-1784, s. 83
  4. Muhos rk 1778-1780, Penninkangas
  5. Muhos tk 1780, s. 1249
  6. Oulu rk 1778-1784, s. 49
  7. Muhos rk 1778-1780, Lotvomaa
  8. Muhos rk 1781-1786, Lotvomaa
  9. Muhos rk 1781-1786, Penninkangas
  10. Muhos rk 1781-1786
  11. Muhos rk 1786-1792, s. 135
  12. Muhos hk 1797, s. 196
  13. Muhos hk 1800, s. 216
  14. Muhos hk 1801, s. 214
  15. Muhos hk 1793, s. 118
  16. Muhos rk 1794-1801, s. 69
  17. Oulun lääni hk 1810
  18. Muhos rk 1802-1811, s. 100
  19. Muhos rk 1802-1811, s. 65
  20. Muhos hk 1808, s. 372
  21. Muhos rk 1812-1818, s. 143
  22. Muhos rk 1819-1826, s. 90
  23. Muhos rk 1812-1818, s. 219
  24. Muhos rk 1819-1826, s. 231
  25. Muhos hk 1815, s. 229
  26. Muhos hk 1820, s. 159
  27. Muhos rk 1826-1832, s. 156
  28. Muhos hk 1830, s. 268
  29. Muhos rk 1819-1826, s. 147
  30. Muhos rk 1826-1832, s. 161
  31. Muhos rk 1840-1846, s. 303
  32. Muhos hk 1845, s. 330
  33. Muhos hk 1850. s. 393
  34. Muhos rk 1847-1853, s. 314
  35. Tornio muuttaneet 1881-1883, s. 3
  36. Muhos hk 1855, s. 472
  37. Muhos hk 1860, s. 507
  38. Muhos rk  1862-1871, s. 900
  39. Muhos rk 1854-1861,  s. 302
  40. Muhos rk 1862-1871, s. 312
  41. Muhos rk 1862-1871, s. 184
  42. Muhos hk 1870, s. 415
  43. Muhos rk 1862-1871, s. 332
  44. Muhos rk 1891-1901, s. 448
  45. Oulujoen rk 1834-1843, s. 27
  46. Oulujoen rk 1844-1850, s. 16
  47. Muhos hk 1875, 2. 402
  48. Muhos hk 1885, s. 278
  49. Muhos hk 1895, s. 410
  50. Muhos rk 1900-1910
  51. Muhos hk 1900, s. 418
  52. Muhos hk 1905, s. 433
  53. Muhos hk 1910, s. 299
  54. Muhos hk 1915, s. 352
  55. Muhos hk 1921, hk 1934
  56. Liisa Pyykkönen, sähköposti Soljalle kesällä 2013
  57. Kirsti Roe, sähköposti 9.10.2013
  58. Kirsti Roe, sähköposti 9.10.2013
  59. Paavo Salmin kuva-albumista
  60. Paavo Salmin tiedot

Vastaus kohteessa Penninkangas no 56

  1. Paavo Salmi sanoo:

    Kuvassa oleva rakennus on Väinö Mäkelän rakentama 1930 – luvulla. Kuva on otettu 1950 luvulla pärekattojen aikaan. Heikki salmi rakensi itselleen talon viereen v. 1957, ei näy tässä kuvassa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *