Päätalo no 70

Päätalo ja naapuritalot

Paavo Pekanpoika Remes perusti tilan 1790

Päätalo on vuoden 1805 maakirjan mukaan ylösotettu 2.3.1790, jolloin se sai 20 vuoden verovapauden. 1 Päätalon 1/6 mtl uudistilan näkyy perustaneen Paavo Pekanpoika Remes (s. n. 1745). Vaimona hänellä oli Valpuri Olavintytär Siira (myös Pelkonen, s. 4.12.1737) ja he tulivat Ritolasta eli Ritokankaasta no 57. Melko pian tilaa rupesi isännöimään pariskunnan poika Pekka Paavonpoika Remes (s. 5.1.1770, k. 27.11.1848 vanhuuteen) vaimonaan 1.1.1790 Laitasaaressa vihitty Aune Aunentytär Paaso (s. 15.4.1767 Oulunsuu, k. 22.5.1832 vesipöhöön). Heille ei syntynyt yhteisiä lapsia, mutta Aunella oli ollut kaksi omaa tytärtä; Kaarina (s. 25.11.1787, k. 28.4.1788) ja Liisa (s. 8.6.1789 k. 9.6.1789) ennen avioitumistaan Pekan kanssa. 2 3 4 5 6 7

Talossa oli kaksi palvelijaa, piika Maria ja renki Juho. Pekka ja Aune muuttivat Muhoskylän Korkalaan no 68 torppareiksi noin vuonna 1802. Isä Paavo jäi asumaan edelleen tilalle. 8

Vaimonsa Aunen kuoltua Pekka oli käväissyt Ylikiimingissä mutkan, koska rippikirjassa 1847-53 on maininta hänen tulleen vuonna 1833 Ylikiimingistä Muhokselle. 6.4.1834 leski-Pekka sitten avioitui toistamiseen, puoliso oli 22 vuotta miestään nuorempi Elsa Tuomaantytär Tikkanen (s. 2.9.1792, k. 7.8.1849 keuhkotautiin). Pariskunta asusteli mäkitupalaisina 1830-luvulla Keskiahossa no 73. 9

1802-03 Päätalossa oli kirjoilla sotilas Henrik Laurin (s. 1763, k. 3.10.1806 kuumeeseen) ja vaimonsa Anna Erkintytär (s. 1759, k. 1808) perheineen. Asuivat tilalla itsellisinä. Samoin vanhaisäntä Paavo Remes, muuttaen kuitenkin Ylikiiminkiin vuonna 1810. Hän kuoli siellä itsellisenä 2.3.1823 tyttärensä Valpurin perheen luona. 10 11

Vuonna 1807 Päätaloon piipahti itselliseksi kiiminkiläinen uudisasukas Jaakko Jaakonpoika Pirttilahti (s. 20.8.1772) ja vaimo Liisa Samulintytär (s. 14.6.1774). Heillä oli lapset Jaakko (s. 2.6.1799), Susanna (s. 14.2.1801, k. 15.11.1807), Dorde (s. 13.4.1803, k. 1808) ja Kaarina (s. 25.12.1805), kaikki Kiimingissä syntyneitä. Perhe muutti Ouluun vuonna 1809 ja sieltä takaisin Kiiminkiin, jossa heille syntyi lisää lapsia.

Päätalo on merkitty henkikirjaan autioksi vuonna 1810. 12

Karjalaisia Muhosperältä 1812

Talollisen poika Erkki Juhonpoika Karjalainen (s. 12.3.1778, k. 4.4.1863) tuli Päätalon isännäksi vuonna 1812 Muhosperän Karjalaisesta no 13. Erkin vanhemmat olivat Juho Matinpoika Karjalainen (s. 18.11.1748, k. 15.3.1808) ja Anna Erkintytär Klemettinen (s. 21.4.1747 Sieppo no 20, k. 9.11.1779). 13 14 15 16

Erkin vaimo, vihitty 9.4.1802 oli uudisasukkaan tytär Kaisa Stina Erkintytär Korpela (s. 1786 Oulunsuun Korpela no 79, k. 8.12.1868). Kaisa oli muuttanut Muhokselle vuonna 1802. Pariskunnalla oli ainakin seuraavat lapset, kaksi ensimmäistä Muhosperällä syntyneitä:

  1. Anna (s. 26.7.1803, k. 29-vuotiaana 20.10.1832 punatautiin, naimaton)
  2. Juho (s. 4.3.1805) – poikaa ei löydy Muhoksen syntyneistä, mutta rippikirjassa hänet mainitaan, muutti Ouluun 1823
  3. Erkki (s. 1.4.1812) – puoliso 9.3.1833 Liisa Gretantytär Höök (s. 1810, k. 2.6.1857) – saivat poika Erkin (s. 19.2.1832)
  4. kaksoset Matti (s. 16.8.1817, oli renki ja hukkui 23-vuotiaana 19.9.1841 Oulujokeen) – ja
  5. Sakari (s. 16.8.1817, k. Muhoskylän Pyhälässä 28.9.1867) – puoliso 9.11.1851 Kuusamosta 1844 tullut Kreeta Erkintytär Rautio (s. 11.3.1826 Kuhmo, k. 21.7.1867 Pyhälässä), mainitaan vihittäessä rengiksi ja piiaksi
  6. Heikki (s. 13.11.1821) – seuraava isäntä, puoliso Tapiosta no 26 30.11.1858 Kaisa Maria Antintytär Kärnä (s. 13.3.1828, k. 1893) Kärnä-Tapiosta no 26 ***
  7. Kaisa (s. 8.10.1824, k. 23.11.1824 hinkuyskään)
  8. Pekka (s. 3.12.1829, k. 25.9.1832 punatautiin). 17 18 19 20 21 22 23

Päätalon no 70 ovat perinnöksi ostaneet 9.4.1862 talolliset Erkki Juhonpoika (s. 1778) ja hänen poikansa Heikki Erkinpoika Päätalo (s. 1821). Tila on ollut tuolloin kooltaan 1/12 manttaalia. 24 25 26 27

Vanhaisäntä Erkki Päätalo kuoli halvaukseen vain vuosi sen jälkeen kun hän osti tilan poikansa Heikin kanssa. Erkin leski Kaisa Stina kuoli viisi vuotta myöhemmin. Uusi isäntäpari ja heidän poikansa Erkki Heikinpoika (Eera, s. 30.12.1858) muuttivat Kalilaan eli Hangaskankaaseen no 43. Päätaloa ei näykään sitten rippikirjoissa vaan se on merkitty Kalilan yhteyteen. Heikki Päätalo omisti molemmat tilat sekä Päätalon että Kalilan ainakin vuoteen 1890 saakka. Sen jälkeen omistajaksi tuli poika Erkki, kuten mm. henkikirja vuodelta 1915 kertoo. 28 29 30

Huonemiehinä tilalla olivat 1865-85 ainakin Heikki Kukkoyli sekä Juho Pähti ja vaimo Anna Maria, Perttu Peltoniemi ja vaimo Saara, Matti Häikiö ja vaimo Liisa perheineen. Palvelusväkeä renki Samuli Tyllinoja ja piika Kaisa Huovila. 31 32

Tilan torpparina oli Juho Aaprahami Aaprahaminpoika Raappana (s. 20.3.1870) ja 28.3.1889 vihitty puoliso Kaisa Fredrikantytär Kukkonen (s. 30.10.1863 Tyrnävä). Heidän perheensä sekä isännän pojan Erkin perheet on kuvattu Kalilan sivulla.

Erkki eli Kali-Eera myi Päätalon Saarelan Osuusmeijerille, ensimmäinen lainhuuto oli 26.2.1917. Myös Kalila myytiin uudelle omistajasuvulle sen jälkeen kun tilan jatkaja, Eeran poika kuoli keuhkotautiin vuonna 1928.

Päätalo vuonna 1950

Etu-Koukka 70:1 Kalle Kukkonen

Taka-Koukka 70:2 Yrjö Mertaniemi

Päätalo 70:3: Saarelan Osuusmeijeri

– Pirkko Kettunen, sivustolle vienyt ja täydentänyt Solja Holappa, lisätietoja antaneet Ritva Nygren ja Raimo Ranta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *