Paasimaa no 76

Paasimaa 2012

Paasimaa on perustettu 1800-luvun alussa. Maakirjan v. 1805 mukaan tila oli ylösotettu 8.12.1803, jolloin se sai 20 vuoden verovapauden. Paasimaan tilalle on henkikirjoitettuna vuodesta 1805 lähtien Antti Iikanpoika Paasimaa. 1 2 Ennen Paasimaalle tuloaan Antti oli renkinä Rahkossa no 11. 3

Antti oli alunperin sukuaan Viittala (eli Viittanen, s. 17.1.1778 Holappa no 51, k. 15.3.1819 Sanginjoki). Hänen vaimonsa oli Kaarina Jaakontytär Lusikka (Kaisa, s. 26.7.1775 Lusikka no 62, k. 15.3.1819 Sanginjoki) ja heidät vihittiin 26.12.1802. 4 Antilla ja Kaarinalla oli lapsia ainakin

  1. Iikka (s. 22.7.1802) – asui myöhemmin 1830-luvulla tilan torpparina äitinsä ja vaimonsa Liisa Juhontytär Ylitalon (s. 24.5.1812 Laihiainen no 30) kanssa 5 6
  2. Valpuri (s. 24.6.1809) – puoliso Jaakko Juhonpoika Ylitalo (s. 1800 Laihiainen no 30), myöhempi isäntäpari
  3. Riitta Kaisa (s. 1.5.1813)
  4. Heikki (s. 13.4.1816). 7

Heidän jälkeensä tilalle tuli asukkaaksi Kaarina Lusikan sisar Maria miehineen.

Olli Perttunen isäntänä 1811-30

Olli Laurinpoika Jurvanen (alk. Perttunen, myös Jurvakainen, s. 18.3.1780 Ylikiiminki, k. 20.5.1853 Oulujoki) ja vaimonsa Maria Jaakontytär Lusikkakoski (s. 2.4.1779 Lusikka no 62) tulivat Paasimaalle vuonna 1811. Marian veli oli Tuomas Lusikkakoski, joka asui Pikkaraisessa no 72.

Ollin esi-isähistoria on mielenkiintoinen. Ollin isä Lauri Perttunen oli syntynyt n. 1729 Vienan Karjalassa – hänet kastettiin luterilaiseen uskontoon vanhempien Olli ja Martta Perttusen muuttaessa vuonna 1754 Vienasta Ylikiiminkiin. 8. Toistaiseksi ei ole selvinnyt oliko tämä suku Latvajärven vai Oulujoen Perttusia.

Tulleet Venäjältä ja luopuneet heidän aikaisemmasta kreikkalaisesta uskonnostaan sekä sittemmin otettu evankelis-luterilaiseen seurakuntaamme 17.2.1754 eli kahdeksantena sunnuntaina ennen pääsiäistä Iin emäkirkossa, käyneet ensimmäisen kerran Herran Pyhällä Ehtoollisella 12.4., mikä oli pitkäperjantai, täällä Ylikiimingissä.

Ankomne ifrån Ryssland, och afsagdt sig theras förra rel.(?) then Graekiska relligion, samt seder-mera blifvit intagne i vår rena(?) Evangelisk-Lutherska församling A:o 1754 d. 17. Febr. el. Dom. Sexages. uti Ijå moderkyrckia, begåt 1:sta gången H. H. nattvard d. 12. Aprilis som var Lång Fredagen här i Öfverkiming. 9

Olli ja Maria vihittiin Ylikiimingissä 28.4.1807. Heillä oli lapsia, joista kaksi ensimmäistä syntyivät Ylikiimingissä, muut Paasimaalla

  1. Anna Maria (s. 26.1.1808) – puoliso Muhoksella 15.3.1835 Antti Juhonpoika Pikkarainen (s. 17.9.1807 Pikkarainen no 72) – muuttivat miehen kotitaloon asumaan
  2. Valpuri (s. 1.3.1809, k. 1811 Laitasaari) 10 11
  3. Matleena (s. 6.1.1812 Paasimaa) – puoliso Antti Matinpoika Brunni (s. 13.1.1801) – asuivat Utajärvellä, Juorkuna Hamari no 25
  4. Johannes (s. 23.9.1814, k. 25.2.1834 Sotkajärvi Isoaho no 26)
  5. Olli (s. 6.11.1816, k. 1.3.1885 Utajärvi) – 1. puoliso Liisa Mikontytär Itäpää (s. 12.12.1810, k. 6.1.1858 Utajärvi), 2. puoliso Riitta Kaisa Elsantytär Heikkinen (s. 16.4.1825 Utajärvi, k. 9.8.1894 Utajärvi)
  6. Riitta Kaisa (s. 22.6.1819) – puoliso Erkki Pikkuaho (s. 19.5.1816), asuivat Utajärvellä Ollilan torpassa Huovisen no 32 ulkometsäpalstalla
  7. Jaakko (s. 2.2.1822, k. 4.7.1824). 12 13

Tilalla asusteli huonemiehenä Heikki Mustikkakangas perheineen 14.

Olli talosteli tilalla aina 1830-luvulle saakka kunnes muutti perheineen Sotkajärvelle eli Muhoksen Pyhänsivulle Isoahoon no 26, jossa mahdollisesti hänen sukulaisiaan asui ennestään. Sieltä hän muutti edelleen Utajärvelle vuonna 1835 ja lopulta Oulujoelle, missä kuoli 1853. 15 Uudeksi asukkaaksi tilalle saapui Jaakko Juhonpoika Ylitalo, joka olikin pitkäaikainen isäntä.

Jaakko Ylitalo isäntänä 1830-68

Itsellisenpoika Jaakko Juhonpoika Ylitalo (s. 2.3.1800, k. 11.2.1868) tuli Paasimaan tilalle isännäksi noin vuonna 1830 Ylitalosta no 69. Hänen isänsä Juho Jaakonpoika Ylitalo (s. 1778) muutti myös tilalle leskenä. 16 Jaakon toinen vaimo oli Valpuri Antintytär Viittanen (s. 1809, k. 18.12.1875) – siis Antti Iikanpoika Viittala-Paasimaan, entisen isännän tytär. Muuttaessaan Paasimaalle heillä oli mukanaan kaksi poikaa, muut lapset syntyivät tilalla

  1. Jaakko (s. 17.9.1826, k. 1.3.1827) – oli kuollut pienenä ennen tilalle muuttoa, Jaakon äiti oli Jaakko Juhonpoika Ylitalon ensimmäinen vaimo Maria Liisa Juhontytär Nykänen (s. 15.3.1796 Muhos Perukka Nykänen no 12, k. 17.9.1826 synnytykseen) Maria ja Erkki Vehkaoja
  2. Juho (s. 16.9.1830)
  3. Antti (s. 24.12.1831) – 1. puoliso 16.4.1858 Oulusta Liisa Matintytär Kanniainen (s. 30.9.1830, k. 22.5.1871). 2. puoliso Maria Aapontytär Halonen (s. 27.2.1842 Muhos Halonen no 1) – oli isänsä jälkeen isäntänä n. 1863-73, myöhemmin itsellisenä koska myi tilan Matti Isokankaalle
  4. Liisa (s. 12.7.1834) – muutti 10.11.1858 Ylikiiminkiin, puoliso Juho Juhonpoika Parkkinen Ylikiimingistä – perheen lapsista Maria Charlotta ja Greta Liisa muuttivat Amerikkaan; Maria avioitui siellä ylikiiminkiläisen Erkki Juhonpoika Vehkaojan kanssa (kuva vieressä) ja sisar Greta Esaias Karvosen kanssa 17
  5. Maria Kaisa (s. 29.1.1837) – puoliso Muhoksella 10.11.1860 sotilas Aapo Juhonpoika Kaiponen (s. 6.10.1839) Muhoskylän Perukan Kaiposesta no 41. Aapo oli sotilaana Laitasaaressa. 18
  6. Jaakko (s. 2.9.1839, k. 25.7.1842)
  7. Valpuri (s. 7.3.1842) – puoliso Pekka Juhonpoika Keskiaho (s. 2.6.1848) asuivat Onteron no 60 mäkitupalaisina
  8. Riitta (s. 30.6.1845)
  9. Iikka (s. 25.12.1847) – Muutti Ylikiiminkiin
  10. Jaakko (s. 13.3.1851), puoliso 20.4.1874 Marketta Juhontytär Seluska (alk. Kokko, s. 1.12.1856 Ylikiiminki). Asuivat myöhemmin huonekuntalaisina Muhoksella. 19
  11. Anna Liisa (s. 16.10.1860). 20 21 22

Jaakko osti Paasimaan perinnöksi 9.4.1862 eli muutamaa vuotta ennen kuolemaansa. Tila oli tuolloin kooltaan 1/2 manttaalia. Perinnöksiostokirjan hän sai 9.5.1862. 23 Jaakon emäntä Valpuri sai kiinnityksen taloon elatuksensa turvaamiseksi jo vuonna 1863 ja Jaakkokin kirjattiin syytinkiläiseksi – tämä kiinnitys liittyi siis vanhan parin elatukseen. Kiinnitys uusittiin vuonna 1873 vain leski Valpuri Paasimaalle. Jaakon poika Antti (s. 1831) oli kymmenisen vuotta isäntänä isänsä kuoleman jälkeen, mutta sitten hänetkin perheineen kirjattiin itsellisiin. Antti nimittäin myi tilan 15.10.1873 Matti Isokankaalle. 24 25 26

Isokankaat omistajina 1873 alkaen

Tilan asukkaana vuodesta 1870 rippikirjan mukaan (ei näy henkikirjoissa tuolloin) ja omistajanakin 1873-75 oli Matti Juhonpoika Isokangas (alk. Pelkonen, s. 1854 Isokankaassa). Hän vaihtoi tiloja veljensä Heikin kanssa – kaupat tehtiin 7.10.1875. Matti siis siirtyi asumaan takaisin kotitilalleen Isokankaaseen no 75 ja sieltä Paasimaan tilalle tuli velipoika Heikki.

Heikki näytti asuvan Paasimaalla rippikirjojen mukaan jo vuodesta 1869 lähtien – siis ennen veljeään Mattia. Heikki Juhonpoika Isokangas (myöh. Paasimaa, s. 4.4.1847 Laajilla, k. 12.7.1909 Paasimaalla) ja 9.11.1875 vihitty vaimonsa Anna Kaisa Pekantytär Anttonen (s. 25.10.1849 Puolanka). Heikin ja Anna Kaisan perheessä oli lapset 27 28 29

  1. Juho (s. 8.7.1876, k. 9.1.1898)
  2. Anna Reetta (s. 5.3.1878) – teki Amerikan reissun, palasi Muhokselle ja muutti Ylikiiminkiin 1938
  3. Heikki (s. 29.4.1879, k. 8.3.1941) – puoliso Elsa Juhontytär Kokko (s. 1877, k. 6.11.1953)
  4. Aurora (s. 12.4.1881, k. 30.8.1895)
  5. Matti (s. 31.3.1884, k. 6.7.1948) – puoliso 23.11.1918 Maria Seluska (s. 1.3.1887 Ylikiiminki, k. 13.4.1978)
  6. Hilja Valpuri (s. 31.3.1886), 1. puoliso Kalle Juhonpoika Holmi eli Vesa, 2. puoliso Juho Pietari Jaakonpoika Paasimaa (s. 5.4.1880) Lusikasta no 62
  7. Evert Albert (s. 20.7.1888, k. 31.12.1980 USA)
  8. Eemil Pietari (s. 29.6.1890, k. 24.12.1972 USA)
  9. Iida Katarina (s. 17.4.1892, k. 24.11.1954 USA). 30 31 32 33

Tilan nimi vaihtuu Paasilaksi

Vuonna 1905 Paasimaan tilan nimeksi vaihtuu Paasila. Heikki ja Anna Paasimaa myivät talon kesäkuussa 1909 pojilleen Matille ja Albertille 5.000 markan hintaan, johon sisältyi myös vanhempien elatus sekä heidän kuoleman jälkeen 1.000 markan osuudet sisaruksille. Vanhaisäntä Heikki kuoli ja Albert (Eevert Albert) lähti Amerikkaan vuonna 1915. Hän myi tilanosuutensa Aino ja Emil Honkarinnalle ennen vuotta 1927. Matti Paasimaa omisti toisen puolen tilasta, vaimonsa Maria Seluskan kanssa, tätä Matin osuutta sanottiin ilmeisesti Niemelänpuoleksi. 34

Antti Määttä (s. 1902) ja Anna Rovala

Tilan toinen puolikas oli Honkarintojen omistuksessa vain hetken, sillä seuraavat omistajat saivat siihen 3. lainhuudon 21.8.1929. Kaupan olevaan tilaan kuului yhteensä 50 ha Paasimaan maista. Metsää oli 4,5 ha, lisäksi viljelysmaata ja joutomaata. Ilmeisesti talo oli keskeneräinen, kun Antti Pekanpoika Määttä (s. 1902, Pienimäätästä no 17) vaimonsa Anna Esteri Rovalan (s. 1905) kanssa osti tilan osuuden. Aviopari päätti perustaa Paasilaan kaupan (Oulun Osuuskauppa).

Seuraavien vuosien aikana perheeseen syntyi kaikkiaan kuusi lasta, kunnes talvella 1937 Anna kuoli. Äidin kuollessa oli vanhin lapsista 10-vuotias. Uudeksi emännäksi taloon tuli Lilja Katariina Juhontytär Törmänen joka oli Pikkaraisen no 72 tyttäriä. Joskus vuoden 1950 tienoilla tila myytiin, Antti Määttä osti Laitasaaresta Haapasalon tilan ja muutti perheineen sinne. 35

Paasimaa vuonna 1950

Muhoksen Osuuskauppa Sanginjoella

Paasila 76:1 Suutari Yrjö Iisak Puhakka (s. 1920 Temmes) sekä puoliso Aili Elina Keskitalo perheineen.

Paasila 76:1 Kaarlo Antero Lusikka(koski) (s. 1920). Hänellä oli vaimo Vieno Alavesa (s. 1923 Ylikiiminki) ja ainakin yksi tytär.

Pihlajarinne 76:3 Oulun Osuuskaupan ja Muhoksen Osuuskaupan (kuvassa) myymälät. Muhoksen Osuuskauppaa piti Arvo ja Helli Tuohino. Kaupat lisätään vielä Laitasaaren palvelut -sivulle.

Niemelä 76:6

– tätä sivua ovat työstäneet Solja ja Sari, tietoja saatu mm. Taisto Isokankaalta, Aarno Määtältä, Raimo Rannalta sekä Anja Hämäläiseltä

3 vastausta kohteessa Paasimaa no 76

  1. Pentti Lohela sanoo:

    Antti Määtän muistan hyvin. Hän asui myöhemmin lähellä ns. Inkalan kolmioristeystä.

    Solja: Jep, muuttivat Haapasalon http://www.laitasaari.fi/taloja/karppila-no-49/haapasalo/ kautta Pääskylään http://www.laitasaari.fi/taloja/inkala-no-38/paaskyla/

  2. Katja Svala sanoo:

    Hei! Onko teillä tietoa tutkimuksessa olevan Riitta Kaisa Elsantyttären (s 16.4.1825 Utajärvi) äidistä Elsa Heickisestä s noin 1804. Hän suora esivanhempani, enkä löydä hänen vanhempiaan/sisaruksiaan mistään. Lapset ovat tiedossa. Kovasti olen kaivellut useamman henkilön voimin, mutta ei löydy. Utajärven kirjoissa hän näkyy piikana ja joissakin merkinnöissä voisi olla Tho. -Thomasintytär tai Larssin tytär.

    Solja: Sivustollamme emme mene kovin kauas menneisyyteen ihmisten esipolvissa, kuten Usein kysytyissä mainitaan http://www.laitasaari.fi/useasti-kysyttya/ Katsoin kuitenkin, että todellakin ko. Elsalle mainitaan patronyymiksi ainakin kerran Laurintytär ja toisessa kohdassa Tho eli Tuomaksentytär. Elsalle syntyi Särkijärvellä piikana ollessaan lapset – laitan kaikki tähän jos joku muu olisi tutkimuksissaan heihin törmännyt

    16.4.1825 Särkij. p. 210 – – Qw.p. Elsa Heickinen 21 år Brita Caisa (oä.{}n.d.)
    8.10.1827 Särkij. 210 – – Dej. Elsa Heickinen 26 år Lisa (oä.)
    10.5.1829 Särkij. 188 – – Dej. Elsa Heickinen 26 år Simon (oä.)
    29.1.1831 Särkij. 188 – – Qw. Elsa Heickinen 27 år Samuel (oä.)
    16.4.1836 Särkij. 150 – – Qw.p. Elsa Heickinen 32 år Pehr (oä.)

    Vuoden 1843-49 rippikirjassa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6153601
    on maininta että Elsa Laurintytär Heikkinen ”dödt i Kiando om våren 1844”. Ikänsä puolesta noin suurinpiirtein häneksi sopisi tämä – mutta tarkistettava alkuperäisistä lähteistä – Suomussalmen haudatut 28.2.1844 Kiando slut Tp.hru Helena Kinnunen Styng 38

    • Katja Svala sanoo:

      Kiitos! Jospa joku löytäisi Elsan polkuihin johtavia lankoja lisää. Lapsien elämät ovat tiedossa. Olen itsekin törmännyt mainitsemiisi vanhempi-ehdokkaisiin, mutta en ole heitä saanut varmistettua…

      Solja: Jospa joku huomaa tämän ja ehtii selvittelemään tarkemmin. Itselläni on aika nyt melkolailla kortilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *