Ontero no 60

Vanha kuva Onteron talosta

Onteron uudistila perustettiin Laitasaareen 1700-luvun lopulla. Perustamislupa myönnettiin 11.11.1767 ja vahvistettiin 11.2.1771. Tila sai 30 vuotta verovapautta ja joutui ensimmäisen kerran verolle vuonna 1801. Tilan ensimmäinen asukas ja perustaja oli maakirjan mukaan Antti Ontero.

Ensin tila kirjattiin numerolle 57 ja 1800-luvun alkupuolelta Onteron numeroksi vakiintui 60. 1 2

Tutkimusten mukaan uudistilan nimi olisi karjalaista alkuperää ja johdatettu henkilönimestä – Andrej eli Ondrej. Välillä tilan nimi on kirjoitettu dokumentteihin, etenkin henkikirjoihin, selkeästi Antero. 3

Uudisasukas Juho Kaiponen

Onteron ensimmäisiä uudisasukkaat näyttäisivät olleen Juho Heikinpoika Kaiponen (s. 6.1.1734 Muhos, k. 30.6.1794) ja hänen 26.3.1760 vihitty vaimonsa Anna Heikintytär Inkala (s. 23.2.1732 Inkala no 38). Heillä oli lapset – kaikki Kaiposen nimellä syntyneitä:

  1. Anna (s. 1760)
  2. Heikki (s. 28.1.1764)
  3. Liisa (s. 22.1.1767, k. yskään 24.9.1768)
  4. Juho (s. 5.1.1771, k. lentsuun 31.5.1771)
  5. Kaarina (s. 27.7.1773, k. mätäkuumeeseen 3.7.1789)
  6. Maria (s. 19.3.1776, k. hinkuyskään ja tuhkarokkoon 16.11.1776). 4

Annan samanniminen leskiäiti, joka asui tyttärensä perheen kanssa, kuoli 65-vuotiaana polttotautiin 8.7.1764. Kaiposet lähtivät Onterosta vuonna 1777 ja asuivat kylällä myöhemmin huonemiehinä.

Seuraava isäntä tuli taloon jo edellisenä vuonna eli asui yhdessä Kaiposten kanssa jonkin aikaa; Erkki Korpela tai Kortelainen (s. 1748) ja hänen vaimonsa Marketta (s. 1758) sekä lapset 5

  1. Olli (s. 6.1.1776)
  2. Juho (s. 19.12.1778)
  3. Erkki (s. 10.2.1781)
  4. Aappo (s. ja k. 25.9.1783, hätäkastettiin)
  5. Marketta (s. 4.2.1785).

Talossa asui myös anoppi Aune (s. 1711). Mistä Kortelaiset Muhokselle tulivat, ei ainakaan toistaiseksi ole tiedossa. Sukunimi näyttää heillä vaihtuneen Onteroksi. 6 7

Mäkelän ja Onteron talot kartalla

Tilalle perustettiin sotilastorppa, jonka paikka ja siihen kuuluvat pellot ovat vielä näkyvissä isojaon kartassa vuodelta 1859. 1

Valkosen sukua Onteroon 1786

Antti Klaunpoika Rahko (alk. Valkonen, myöh. Kähkönen, s. 13.11.1737 Kylmälänkylä Valkonen no 21, k. pöhöön 65-vuotiaana 5.6.1802) ja vaimonsa Kaarina Iisakintytär Peura (s. n. 1732, k. 1808) rupesivat asuttamaan tilaa kirkonkirjojen mukaan vuonna 1786. He tulivat Kähkösestä no 40 ja perheen sukunimi vaihtui Onteroksi. Perheen lapset 9 10 11

  1. Marketta (s. 1763) – puoliso 13.11.1791 leski Matti Erkinpoika Holappa, Vuoton Holappa no 1 – asuivat Inkalassa no 38
  2. Liisa (s. 5.8.1765) – puoliso 27.11.1789 Jaakko Ollinpoika Tihinen (s. 5.5.1761), Tihinen no 6, muuttivat Utajärvelle 1793
  3. Matti (s. 20.9.1767) – puoliso 14.10.1792 Liisa Jaakontytär Uusisuorsa (s. 15.10.1765) – seuraava isäntäpari
  4. Leena (Malin, s. 24.12.1769) – puoliso 5.3.1796 Matti Matinpoika Holappa, Vuoton Holappa no 1
  5. Anna (s. 11.12.1772) – puoliso 12.5.1793 uudisasukas Jooseppi Jaakonpoika Halsinaho
  6. kaksoset Iisak (s. 18.5.1775) – isäntänä veljensä kuoltua – ja
  7. Erkki (s. 18.5.1775, kuollut lapsena).

Poika Matti Liisa-vaimoineen isännöi taloa isänsä jälkeen vuodesta 1802 lähtien. Heillä oli lapset

  1. Antti (s. 24.8.1792) – renki, tjänar i Sangi eli oli Sangilla tienesteissä
  2. Kaarina (s. 22.11.1793, k. punatautiin 17-vuotiaana 25.11.1809)
  3. Maria (s. 9.3.1795)
  4. Liisa (s. 24.1.1798, k. tuntemattomaan tautiin 2.2.1809)
  5. Matti (s. 25.5.1800)
  6. Anna (s. 4.6.1803, k. tuntemattomaan tautiin 25.8.1803)
  7. kaksoset Beata (k. tuntemattomaan tautiin 5.6.1805) ja
  8. Marketta (s. 4.5.1805, k. 1806)
  9. Isak (s. 11.9.1807, k. 1808). 12

Kuolema korjasi Onteron asujaimistoa rankalla kädellä, lapset menehtyivät pieninä. Matin kuoltua 41-vuotiaana punatautiin 28.11.1808 rupesi isännäksi veli Iisak kera veljen leskivaimon. Isak oli myös avioitunut, vaimo oli Anna Yrjöntytär (s. 1784, k. 58-vuotiaana vanhuuteen 15.1.1842), pariskunta oli lapseton. Isak kuoli niinikään vanhuuteen 24.12.1845 Laitasaaressa, Onteron torpparina. 13 14

Vuonna 1815 Ontero näkyisi olleen oululaisen kauppiaan leskirouvan, Margareta Petreliuksen o.s. Jaakolan hallussa. 15

Uusi isäntäpari Haukiputaan Kellosta 1820

Ontero ennen paloa

Yrjö Martinpoika Tervonen (eli Perttula, s. 10.4.1770 Paltamo, Mainua – muutti aikoinaan vanhempiensa mukana Haukiputaan Kellon Perttulaan no 19) ja vaimonsa, uudisasukkaan tytär Sofia Pekantytär Koskela (s. 12.11.1764 Haukipudas, k. vanhuuteen 68-vuotiaana 26.12.1830) tulivat taloon vuonna 1820. Heidät oli vihitty Kellossa 6.1.1793. 16 17

Perheessä oli lapset – kaikki Haukiputaalla Perttulan nimellä syntyneitä

  1. Juho (s. 27.6.1793)
  2. Valpuri (s. 29.3.1795)
  3. Mikko (s. 29.3.1797)
  4. Yrjö (s. 11.4.1799)
  5. Riitta (s. 3.6.1800)
  6. Kustaa (s. 29.11.1801) – seuraava isäntä
  7. Pekka (s. 1806) – muutti Tyrnävälle vuonna 1825.

Perukirja 18.7.1825

Syytinkimies Paavo Siekkinen (Siekkinen no 23) – hänellä mm. tytär Maria Siekkinen joka oli vihitty 5.3.1824 talollisenpoika Kustaa Yrjönpoika Onteron (s. 1801) kanssa. Kustaan vanhemmat Yrjö (s. 1770) ja vaimo Sofia (s. 1764), perheessä Kustaan lisäksi pojat Pekka (s. 1806) ja Yrjö. 18

Vuonna 1830 alkoi poika Kustaa Yrjönpoika ja 5.3.1824 vihitty vaimonsa Maria Paavontytär Siekkinen (s. 11.7.1799 Siekkinen no 23) isännöidä Onteroa – heillä oli lapset 19

  1. Yrjö (s. 7.1.1825, k. punatautiin 7-vuotiaana 5.9.1832)
  2. Juho Petteri (s. 24.3.1826, k. keuhkotautiin 19-vuotiaana renkinä 20.12.1845)
  3. Riitta Sofia (s. 3.7.1828)
  4. Kustaa (s. 6.5.1832, k. punatautiin 4-vuotiaana 10.9.1832)
  5. Maria Liisa (s. 22.3.1835)
  6. Valpuri (s. 21.4.1840).

Vanhaisäntä Yrjö Onterolla on kirkonkirjassa merkintä ”sokea, pitäisi olla kuollut Oulussa lasareetissa joko ruusuun tai halvaukseen kesäkuussa 1831”. Oulun tuomiokirkkoseurakunnan kuolleiden luettelosta löytyykin kirjaus ”10.7.1831 Lasaret inh. Jöran Anders blodslag 67 år fr. Muhos” eli hän kuoli aivohalvaukseen.

Vanhempien kuoleman jälkeen myös poika Kustaa perheineen on merkitty vuokralaisiksi (inhys) ja taloon tuli uusi suku isännöimään. 20

Monenlaista asukasta talossa

Laina Mäkelä

Renki Matti Matinpoika Ontero (s. 6.3.1794, k. keuhkotautiin 13.11.1848) vihittiin 19.7.1828 talollisen tytär Valpuri Jaakontytär Rahkon (s. 8.2.1811) kanssa ja vuonna 1835 he asuttavat Onteroa perheineen. Matti saattoi olla aiemman Onteron isännän poika, kastettujen kirjasta häntä ei kuitenkaan löydy. Lapset 21

  1. Anna Liisa (s. 3.4.1829, k. 10.5.1835 kuristustautiin)
  2. Maria (s. 8.9.1832, k. 3.5.1835 kuristustautiin)
  3. Matti (s. 5.10.1834) – asui perheineen torpparina Putaalassa no 48
  4. Valpuri (s. 4.3.1837) – sai mm. pojan Juho August josta tuli myöhemmin isäntä Kangastaloon no 48:13
  5. Johannes (s. 16.9.1839)
  6. Anna (s. 17.10.1842, k. 24.6.1844 tuntemattomaan tautiin)
  7. Maria Liisa (s. 27.4.1845, k. riisitautiin 16.5.1849). 22

He eivät kuitenkaan omistaneet taloa vaan asuivat siinä itsellisinä. Omistaja Antti Antinpoika Mäkelä (alk. Hartikka, s. 8.1.1815) ja 6.7.1836 vihitty vaimonsa Liisa Juhontytär Askola (s. 11.5.1810 Utajärvi, Niskankylä) muutti taloon vuonna 1837 Mäkelästä no 19. Myös Antin vanhemmat sekä sisar Kaisa Maria muuttivat mukana. Antilla ja Liisalla oli lapsia ainakin 23

  1. Antti (s. 10.2.1837)
  2. Johannes (s. 11.2.1838)
  3. Heikki (s. 17.8.1839)
  4. Riitta (s. 6.10.1841).

Perhe asui tilalla vain kolme vuotta. He omistivat myöhemmin puolikkaan tilasta Kontu no 31, jonne muuttivatkin asumaan ajalla 1840-46. 24

Vuonna 1840 asukkaana oli Heikki Matinpoika Juvani (s. 6.3.1799) ja vaimo Anna Kaisa Jaakontytär Kärnä (s. 28.12.1806 Tapio no 26). Perheen lapset

  1. Marketta (s. 7.4.1833)
  2. Jaakko (s. 16.1.1836)
  3. Anna Kaisa (s. 3.11.1836)
  4. Liisa (s. 27.8.1843)
  5. Valpuri (s. 26.12.1847).

Onteron omistivat kuitenkin Matti Vääräoliko hän Matti Onteron isä? – ja myöhemmin vuodesta 1845 lähtien pitäjänräätäli Antti Suorsa ja vaimonsa Maria. 25

Salli Mäkelä, myöh. Lund

Ajalla 1849-58 taloa asuttivat Lauri Kustaa Heikinpoika Saarela (alk. Ylikorpela, s. 13.3.1823) ja 13.2.1847 Oulunsuussa vihitty vaimonsa, merimiehentytär Anna Maria Juhontytär Koskela (s. 6.1.1821) jotka tulivat Oulunsuusta. Myös Laurin veli Pekka (s. 23.7.1830) asui tilalla. 26 27

Pariskunnalla oli lapset:

  1. Anna Maria (s. 22.5.1849, k. tuntemattomaan tautiin 24.6.1844)
  2. Maria Kaisa (s. 21.2.1853, k. 30.4.1854 Oulussa)
  3. Anna Sofia (s. 28.6.1855).

Perhe muutti vuonna 1858 Ouluun.

1858-65 Onterossa asui Esko Matinpoika Piirainen (s. 3.5.1806, k. 3.12.1864) sekä 7.6.1845 Oulun msrk:ssa vihitty vaimo Anna Maria Keränen (s. 1.1.1806) – heillä lapset

  1. Juho (s. 22.2.1846)
  2. Kaisa Maria (s. 26.6.1857, k. 7.1.1858)
  3. Heikki (s. 20.4.1862).

Perhe tuli Oulun maaseurakunnasta. Vuokralaisena talossa oli tuolloin leskimuori Anna Greta Ekstedt. 28 29

Juho Matinpoika Heikkilä (eli Honkavaara, s. 23.11.1839 Pudasjärvi) ja vuonna 1869 vihitty vaimonsa Anna Valpuri Heikintytär Paasovaara (s. 20.12.1838 Kuusamo, k. 23.1.1925 Houghton, MI, USA) tulivat Onteroon vuonna 1866 ja asuivat huonemiehinä. Anna Valpuri oli Holapan no 51 Paasovaara-Räisästen veljesten nuorempi sisar. Lapset:

  1. Juho (John, s. 24.5.1870, k. 1949 USA)
  2. Paavo (Paul, s. 8.12.1871, k. 1956 USA)
  3. Kustaa (s. 20.9.1874, k. 16.12.1878)
  4. Anna Liisa (Anna Elizabeth, s. 31.10.1877, k. 1949 USA) – puoliso Kemppainen
  5. Viktor Aleksander (Victor Alexander, s. 24.9.1880, k. 1944).

Perheessä asui myös lapsikatras isännän ensimmäisestä aviosta Reeta Liisa Säkkisen kanssa. Perhe lähti Amerikkaan 1880-luvun lopulla. 30 31

Tila rappiolla – Ähkyset lunastivat perintötilaksi

Emäntä kadoksissa

Vuosien 1866-73 välillä Ontero oli rappiotilassa ja henkikirjan mukaan vuonna 1870 autionakin, tosin rippikirjan mukaan taloa asuttivat em. Heikkilät. Siksipä seuraavalle isännälle, Ähkysen no 37 talon pojalle Heikki Samulinpoika Ähkyselle (s. 22.1.1824) myönnettiin helpotusta verojen maksamisessa. Hänet on merkitty ensi kerran henkikirjaan Onteroon vuonna 1875. 32

Ondero upptaget ödeshemman å helfrihet, skattar 1881-1886.

Vuonna 1883 hän lunasti Onteron kruununtilan perintötilaksi – eli toisin sanoen osti sen valtiolta yksityisomistukseen. Vuonna 1885 tilan sanotaan olevan puoleksi vapaa veroista, å halffrihet till 1886.33 34

Vaimona Heikillä oli Reeta Matintytär Laru (s. 23.7.1843 Temmes), aiemmin hän oli ollut naimisissa Reeta Erkintytär Toppilan kanssa. Molemmista avioliitoista oli lapsia. Vähitellen väki muutti talosta kuka minnekin; mm. Ouluun ja Alatornioon. Heikki ja Reeta muuttivat mäkitupalaisiksi Liminkaan Poutala-Prokon no 40-22 tilalle vuonna 1891 lastensa Liisan ja Aapon kanssa. Tilalle tuli Mäkelän suku, jonka jälkeläiset omistavat sitä edelleen. 35

Laivuri Mäkelä asettuu taloksi

Onteron väkeä 1919

Onteron taloon muutti Mäkelän pariskunta Oulusta 5.6.1885 mukanaan kolme vanhinta lastaan. 36 37 38

Matti Esanpoika Mäkelä (alk. Roininen, s. 9.1.1850 Utajärvi, k. 2.10.1929 Laitasaari) ja Kaisa Kristiina Iisakintytär Sankilampi (s. 23.7.1860 Oulu, k. 25.10.1938 Laitasaari). Kaisa oli myllynhoitajan tytär ja heidät vihittiin Oulussa 12.5.1881. 39 Matti oli asunut aiemmin Mäkelän no 19 talossa vanhempiensa kanssa, kävi mutkan Oulussa, perusti perheen ja palasi takaisin Laitasaareen. Onteroon tuli siis toistamiseen asukkaita naapurista eli Mäkelästä.

Matti oli nuorena miehenä merillä viisi vuotta, seilaten kaikki meret. Hän toimi myöhemmin laivurina Oulujoella – ensimmäinen laiva oli Laine vuodesta 1884 – Oulujoen Höyryveneosakeyhtiö antoi hänelle seuraavanlaisen todistuksen:

Matti Mäkelä (perämies) on kulkenut Oulun ja Muhoksen väliä 5 kuukauden ja neljäntoista päivän ajan. Silloin hän on osoittanut olevansa perän pidossa hyvä. Kuuliaisuudessa nöyrä. Elämässä moitteeton. 115 markkaa kuukaudessa, josta tämä todistukseksi annetaan. Oulussa 8. p. lokakuuta 1884. Oulujoen Höyryveneosakeyhtiön puolesta G. H. Stenman.

Seuraava laiva, mitä Matti Mäkelä kipparoi, oli nimeltään Lempi, vuodesta 1899 vuoteen 1907. Kolmas ja viimeinen oli Laine II aina vuoteen 1912 saakka, jolloin hän joutui lopettamaan työnsä vanhuuden ja silmäsairauden vuoksi. Matin laivurinura kesti kaikkiaan 29 vuotta. Hän oli uransa lopettaessaan 62-vuotias ja kuoli lähes 80-vuotiaana.

Hanna ja Olga Maria Mäkelä, sylissä ilmeisesti Aino

Matilla ja Kaisalla oli lapset – kolme ensimmäistä Oulussa syntyneitä, loput Muhoksella

  1. Laina Katarina (s. 21.1.1882, k. 26.6.1914 Seattle, WA, USA) – naimaton
  2. Olga Maria (s. 10.3.1883, k. 15.11.1956) – puoliso Heikki Viljami Laukka (s. 26.1.1881 Karstula) – asuivat Onterosta lohkotulla Kanerva -nimisellä tilalla, heillä oli Amerikassa syntyneet tyttäret Aino (s. 1907) ja Laura (s. 1909) sekä poika Tiera Laukka (s. 1908), myöhemmin autoilija
  3. Matilda Elisabet (Liisa, s. 7.10.1884, k. 5.9.1960) – naimaton, asui Onterossa
  4. Aina Johanna (Hanna, s. 26.6.1886, k. 13.7.1956 Ivalo) – puoliso Elmer Pyykkönen
  5. Anna Helena (s. 28.8.1888, k. 10.7.1966 Oulujoki) – puoliso Jaakko Kinnunen
  6. Yrjö Matti (s. 20.9.1890, k. 20.3.1968) – Onteron seuraava isäntä
  7. Iida Kristina (Kirsti, s. 26.9.1892, k. 9.1.1947 Muhos) – Laitasaaren koulun opettaja, avioitui G. A. Ala-Kojolan kanssa, joka oli puolestaan Hyrkin koulun opettaja
  8. Hilma Sofia (s. 1.1.1895, k. 16.4.1976) – puoliso Aaro Oskari Marttila
  9. Martta Augusta (s. 25.2.1898, k. lapsena 3.9.1905)
  10. Emmi Fredrika (s. 13.1.1900, k. lapsena 5.9.1905) – Martta ja Emmi kuolivat kurkkumätään, joka vei monta lasta kylältä tuolloin 40
  11. Salli Aleksandra (s. 12.12.1902, k. 23.6.1979 Sortavala, Neuvostoliitto) – 1. puoliso Oulussa 24.6.1922 Hemmi Leppälä, 2. puoliso Kanadassa 1929 Väinö Lund, 3. puoliso Neuvostoliitossa 1950 Jukka Hilli – lue lisää Sallista artikkelista Kirjailija Salli Lund (Hill, Mäkelä) sekä Sallin runoja täältä

Mäkelän tyttäristä kolme teki Amerikan matkan – ensin lähti Maria vuonna 1900, perusti perheen siellä ja palasi takaisin Laitasaareen vuonna 1913 – perheessä oli kolme lasta. Hanna ja Laina lähtivät joulukuussa 1906. Hanna myöskin meni avioon Amerikassa – palasi Suomeen toukokuussa 1921 miehensä ja poikansa kanssa. He asuivat vuokralla Penninkankaan no 56 tilalla. Salli muutti ensin Kanadaan ja kulkeutui sieltä lopulta Neuvostoliittoon. 41 42

Maria Laukka (o.s. Mäkelä) muistelee Oulujoen laivaliikennettä, jokivarren asukkaita sekä isäänsä laivuri Mäkelää. Kirjastovirman sivuilla artikkelissa Lemmentytön tarina.  Katsele kuvia Oulujoesta ja laivoista. Laivamuistoja myös artikkelissa Höyrylaiva Muhos.

Ähkysten ja Mäkelöiden aikaan tilan mäkitupalaisina olivat Pekka Juhonpoika Keskiaho (s. 2.6.1848 – henkikirjassa syntymävuosi 1824!) ja vaimonsa Valpuri Jaakontytär Paasimaa (s. 7.3.1842 Paasimaa no 76) perheineen, Juho Samulinpoika Siira (s. 13.8.1840), vaimo Valpuri Loviisa Kustaantytär Halonen (s. 26.4.1843) ja tytär Liisa (s. 1871) sekä Samuli Matinpoika Holappa (s. 6.6.1865 Utajärvi), vaimo Riitta Kaisa Erkintytär Kaveri (s. 4.1.1870) lapsineen. 43 44 45 46 47

Onteron tiluksista

Matin ja Kaisan ostama Ontero 60 oli määritelty isojaossa 1859 (vahvistettu 1864) ja se käsitti kolme eri palstaa:

  1.  Kotipalsta, jossa sijaitsivat asuinrakennukset ja tilan pellot
  2.  Seluskajärven palsta 10 km kotipalstasta pohjoiseen
  3.  Jäkäläsalmen palsta 3 km kotipalstasta etelään.

Tila oli kooltaan 281,19 hehtaaria (joka vastaa 0,9085 manttaalia), josta metsää 178,4, niittyä 30,5, peltoa 6,2 ja joutomaata 66,1 hehtaaria. Mäkelät saivat kiinnekirja tilaan 28.2.1889.

Ensimmäistä kertaa tilaa lohkottiin vuonna 1912 kun veljekset, Juuso Holappa-Räisäsen pojat Holapasta no 51, Jaakko (s. 12.6.1875) ja Heino Henrik Holappa (s. 26.12.1889) ostivat Onteroon kuuluvan Jäkäläsalmen palstan. Se sai nimekseen Lehto ja jakonumerokseen Ontero 60/1. Matin ja Kaisan omistaman kantatilan nimeksi jäi Ontero ja jakonumeroksi sille tuli Ontero 60/2.

Seuraava jako tehtiin syyskuussa 1916 kun Matin ja Kaisan tytär Olga Maria miehensä Viljami Laukan kanssa ostivat puolet Onteron tilasta ja toinen puoli siirtyi Yrjö Matti Mäkelän omistukseen. Laukkojen ostama osa sai nimekseen Kanerva ja numerokseen 60/3. Kantatila sai edelleen pitää nimen Ontero ja sen jakonumeroksi tuli 60/4. Kumpaakin tilaa on lohkottu tämän jälkeen.

Poika Matti isännäksi Onteroon

Eino Mäkelän hautajaiset

Laivuri Mäkelän ainoa poika Matti avioitui Pudasjärvellä syntyneen Hilma Johanna Palovaaran (s. 11.3.1897) kanssa – Hilman perhettä asui Roinilassa no 19. Matti ja Hilma saivat lapset Martta, Leevi, Heimo, Kerttu, Aino, Eino, Senja ja Osmo.

Vuonna 1922 Matti Mäkelä otti luokseen myös vienankarjalaisia pakolaisia. Pistojärven Ohan kylästä saapui Onteroon perhe Natalia Potapova ja hänen lapsensa Jelena (s. n. 1909), Maria (s. n. 1913), Vasili (s. n. 1915) sekä Kaisa. 48

Suuren Maatilakirjan v. 1968 mukaan on Onteron omistanut vuodesta 1955 Osmo Mäkelä ja vaimonsa Anna Liisa Koskela, lapsia 2 poikaa ja yksi tytär.

Edellisiä isäntiä olivat Yrjö Matias Mäkelä 1910-1955 ja Matti Mäkelä. Tila sijaitsee Laitasaaren kylässä 26,5 km Oulusta, 11,5 km kirkolta Oulu-Kajaani tien varrella ja peltoaukealla. Kokonaispinta-ala on 92 ha, josta metsää 49 ha, peltoa 17 ha, josta nykyisen isännän aikana raivattu 3 ha ja joutomaata 23 ha. Hirsinen päärakennus 1800-luvulta, korjattu 1960, sisältää 4 huonetta. Tiilinen karjarakennus vuodelta 1953 käsittää navetan, karjakeittiön ja rehutilat. Lisäksi tarpeelliset varastorakennukset. Tilalla on niittosilppuri sekä osuus traktoriin, puimakoneeseen ja itsesitojaan. Savimulta- ja mutamaissa viljellään rehuksi kauraa, ohraa, heinää, vehnää, ruista ja perunaa. Kuusivaltaiseen havumetsään on kylvetty 5 ha mäntyä. Hakkuut on suoritettu metsänhoidollisesti. Ay-karjaan kuuluu 8 lypsävää ja 5 nuorta. Lisäksi on 2 sikaa. 49

Yrjö Matti Mäkelän jälkeläiset isännöivät Onteroa edelleenkin. 1

Ontero vuonna 1950

Ontero-Lehto 60:3 Holapat (Jaakko ja Heino)

Hyvävuotinen 60:6 Holappa Heino Henrik (s. 26.12.1889), puoliso Anna Maria Lotvonen (s. 25.6.1887) sekä tytär.

Ontero (2013)

Ontero 60:7 Mäkelät 

Päivärinteen parantola 60:9

Ontero-Kanerva 60:10 Heikki Viljami Laukka (s. 26.1.1881 Karstula), puoliso Olga Maria Mäkelä (s. 10.3.1883 Oulu) sekä Tiera Ilmari Laukka (s. 14.9.1908 USA), puoliso Hanna Maria Ervelius (s. 16.3.1916 Kempele) sekä lapset.

Palsta 60:10 Mäkelät

Rinne 60:11 Herman Heikki Ontero (s. 28.10.1902 Oulun mlk), puoliso Anna Sofia Isteri (s. 12.6.1891 Oulujoki). Myös Juho Jaakko Sorvari (s. 21.5.1883) ja puolisonsa Liisa Sofia Mikkonen (s. 5.1.1876 Ylikiiminki).

Matinaho 60:12  Juho Jaakko Seluska (s. 4.2.1903 Ylikiiminki) ja puolisonsa Jenny Maria Heikkinen (s. 12.7.1898 Puolanka) sekä tytär.

Iinatti 60:18 Reino Olavi Paaso (s. 29.7.1912 Tyrnävä) ja puolisonsa Edla Saima Siekkinen (s. 24.8.1914) sekä lapset.

– Solja Holappa, tietoja antaneet Kirsti Roe, Liisa Pyykkönen, Ritva Leinonen, Osmo Mäkelä, Leena Anttila, Sari Heimonen

  1. Kirsti Roen sähköposti elokuussa 2013
  2. Maakirja 1789, 9516, s. 316
  3. Karjalaisperäinen asutus Laitasaaressa
  4. Muhos sl 1733-1752, s. 21
  5. Muhos rk 1771-1777, s. 258
  6. Muhos hk 1777, s. 164
  7. Muhos rk 1781
  8. Kirsti Roen sähköposti elokuussa 2013
  9. Muhos rk 1786, s. 134
  10. Muhos hk 1793, s. 118
  11. Muhos hk 1800, s. 215
  12. Muhos rk 1802-1811, s. 99
  13. Muhos hk 1808, s. 375
  14. Muhos hk 1810, s. 305
  15. Muhos hk 1815, s. 230
  16. Muhos hk 1820, s. 159
  17. Muhos rk 1819-1826, s. 145
  18. Muhoksen perukirjat, Lea Rinne
  19. Muhos hk 1830, s. 268
  20. Muhos rk 1826-1832, s. 155
  21. Muhos hk 1835, s. 266
  22. Muhos rk 1833-1839, s. 284
  23. Muhos hk 1840, s. 321
  24. Muhos rk 1840-1846, s. 249
  25. Muhos hk 1845, s. 330
  26. Muhos hk 1850, s. 393
  27. Muhos rk 1847-1853, s. 52
  28. Muhos hk 1860, s. 507
  29. Muhos rk 1862-1871, s. 322
  30. Muhos rk 1891-1901, s. 43
  31. Amy Fournier Ruffi, viesti 6.1.2017
  32. Muhos hk 1875, s. 402
  33. Annettujen perintökirjojen luettelo 1883, s. 312
  34. Muhos hk 1885, s. 278
  35. Liminka mk 1887-1891, s. 63
  36. Muhos hk 1890, s. 341
  37. Muhos rk 1881-1890, s. 444
  38. Muhos rk 1891-1901, s. 460
  39. Oulu vl 1854-1886
  40. Muhos kl 1891-1908, s. 98
  41. Siirtolaisuusinstituutin tietokanta
  42. Liisa Pyykkönen, sähköposti Soljalle kesällä 2013
  43. Muhos rk 1891-1901, s. 462
  44. Muhos hk 1895, s. 410
  45. Muhos hk 1900, s. 418
  46. Muhos hk 1905, s. 434
  47. Muhos hk 1915, s. 353
  48. Vienan Karjalaisten pakolaisten matkatodistukset 1922, s. 37 Karjalan Sivistysseura ry – Sampo tietokanta
  49. Suuri Maatilakirja VII, s. 18
  50. Kirsti Roen sähköposti elokuussa 2013

5 vastausta kohteessa Ontero no 60

  1. Esa Komulainen sanoo:

    Olisiko autoilija Tiera Laukasta lisää tietoa. Toimin SLHS:ssa ja keräämme valtakunnallisesti tietoja linja-auto liikennöitsijöistä, esimerkiksi koska ollut liikennöitsijänä, mitä linjoja, minkälaisia autoja ja kuvia.
    Missä kohden on ollut Tieran tukikohta (koti) Kanerva.

    Mielenkiinnolla vastausta odotellen Esa

    Solja: Laitasaarelainen Aarno Määttä on kirjoittanut teoksen Muhoksen autoilun historiaa. En tiedä onko siellä lisätietoja Tiera Laukasta. Tiera Ilmari Laukka, autonkuljettaja, synt. 14.9.1908 USA:ssa. Kotipaikka Onterosta lohkottu Kanerva. Ehkäpä lukijamme tietävät tarkemmin missä tämä Kanerva on ollut, ja onko taloa enää olemassa?

    Muhoslaisista autoista löytyy kuvia kotiseutuyhdistyksen kokoelmista, ja on siellä vissiin vähän muitakin https://www.flickr.com/photos/97606739@N07/

  2. Paavo Salmi sanoo:

    Ei liene paljon vaihtoehtoja, Laukat asuivat Kanervan tilaa, minkä nykyään omistaa Matti Laukka. Tila on Päivärinteen alueen rajalla, mikä nyt on suljettu läpiajolta kaavallisin perustein. Tiera Laukalla oli autotalli po. paikalla, mikä on vieläkin paikallaan, se vaan oli niin pieni, että Tieran piti rakentaa isompi autotalli pellolle, mitä tallia enää ei ole, paikalla on nyt rivi- ja omakotitaloja. Tieran rakentamaa taloa asuu nyt Lea Laukka, joka oli samanikäinen kanssani. Samaa sukua on Tarmo Mäkelä, joka oli autonkuljettaja A. Möröllä. Myös Tarmo perheineen asui po paikalla Laukan tontilla. Sittemmin Tarmo rakensi talon nykyisen Tarmontien varteen, kiinteistön omistussuhteista nyt en tiedä. Mäkelän mäen vanhat talot ja niiden asukkaat ovat jollain tavalla sukua keskenään, Roiniset ja Onteron, eli Matti ja Hilma Mäkelän sekä Laukan suvut ovat sukulaisia, näin kertoi Heimo Mäkelä, veteraani, joka elää nyt Muhoksella Tähti kodissa. Laukan tilaa asui muistini ajan Laura Laukka, s. 1909, k. 1998. Elävästi muistissani on Lauran pojan Eskon traaginen hukkuminen juhannuksena 1956 Junniojan suulla. Olin paikalla naapurien lasten kanssa, Esko ui vähän syvemmällä vedessä ja huusi, että tulkaa tänne, täällä syvissä vesissä on hyvä uida. Kohta Eskoa ei näkynyt, mutta hänet saatiin ylös ja Päivärinteeltä tuli lääkäri häntä elvyttämään. Silloin oli käytössä eräänlainen keinulauta, taisi olla aika tehoton. Oli surullinen tapahtuma koko kylälle ja suuri suru hänen äidilleen. Laura asui taloa vielä pitkään, muistan hänet maitolaiturilta, kun veimme maitopäniköitä maitoautolle. Muistan myös, että Laukassa oli viljankuivaamo, rakennus on vieläkin, kävin siellä kuivaamassa viljaa isäni kanssa. Tiera Laukka oli 1940 luvulla kuljettajana Juntusella, jolla oli linja Päivärinteeltä Ouluun. Tiera osti linjan itselleen ja hoiti sitä 1950 luvun. Sitten hän möi linjan A. Mörölle ja 1960 luvulla Mörö liikennöi linjaa ja mm. Tarmo Mäkelä oli kuljettajana. Tarkempia aikoja ei ole tiedossani.

  3. Paavo Salmi sanoo:

    Sota- aikana Tieralla oli käytössä häkäpönttöauto, missä polttoaineena käytettiin klapien lisäksi käpyjä. Myös veljeni Matti ja sisarvainaani Sirkka keräsivät käpyjä Tieralle. Matti muisti, että maantie meni aluksi Päivärinteen alueen läpi Laukan pihapiirin kautta, portti piikkilanka- aidassa oli hyvin kapea, mistä linja- auto juuri ja juuri mahtui. Autoliikenne oli tuolloin hyvin vähäistä, jokainen auto oli ihmettelyn ja kummastelun kohteena. Veljeni kertoi, että he Laukan Matin kanssa kirjasivat vihkoon jokaisen näkemänsä auton rekisterinumeron. Laukan Matilla oli värikuvia hienoista Amerikan raudoista, joita ihasteltiin. Suomen teillä niitä ei näkynyt, ainakaan siellä Päivärinteellä.

  4. Pentti Lohela sanoo:

    Historiassa mainittu Samuli Holappa s. 1865 oli kirjailija, ministeri Pentti Holapan isoisä.

    Solja: Pitää paikkansa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *