Lusikka no 62

Lusikan tila sijaitsee Laitasaaren Sanginjoen kylässä, joen pohjoispuoleisella rannalla noin 25 km Muhoksen kirkolta pohjoiseen. Tila on yksi Sanginjoen kylän vanhimmista. Perimätiedon mukaan tila on saanut nimensä talon kohdalla Sanginjoessa olevasta lusikan muotoisesta mutkasta ja siinä olleesta (olevasta) koskesta.

Turkat asuttivat tilaa yli 120 vuotta

Matti Lusikan ja isänsä Juho Lusikan puumerkit (1835)

Matti Lusikan ja isänsä Juho Lusikan puumerkit (1835). Matti Lusikka kuittaa saaneensa vaimonsa Kaisa Ukkolan perintöosuuden rahana Aappo Ukkolalta eli Karhulta, joka oli ottanut Kaisan siskon Valpurin vaimokseen ja alkaa isännöidä 1/2 osaa Ukkolaa no 23 Honkalankylällä. 1

Lusikan tilan perustamispäätös on annettu 11.2.1774 ja se sai 30 vuoden verovapauden, ensimmäisen kerran se joutui verolle vuonna 1804. Tila näkyy ensimmäisiä kertoja vuoden 1776 henkikirjassa. Tuolloin tilalla asui Jaakko Heikinpoika Lusikkakoski (aik. Ritola ja Turkka, s. 11.6.1746 Oulunsuu, k. 8.12.1824 Lusikka no 62). Hänen isänsä oli itsellinen ja renkinäkin toiminut Heikki Antinpoika Turkka (s. 1694, k. 24.2.1764 Laitasaari) ja äitinsä Valpuri Juhontytär. Ennen Lusikkakosken tilalle asettumistaan Jaakon perhe kirjattiin itsellisiin. 2 3 4 5 6 7

Jaakon vaimo oli Valpuri Tuomaantytär Hämälä (s. 26.10.1750 Ketola no 27, k. 29.11.1843). Hänen vanhempansa olivat Tuomas Hämälä (aik. Nissinen, s. 1.3.1721 Suomussalmi, k. 14.1.1765 Laitasaari) ja Kaarina Pekantytär Vesa (s. 1704 Puolanka Auho, k. 23.2.1770). Jaakolla ja Valpurilla oli ainakin seuraavat Laitasaaressa syntyneet lapset:

  1. Heikki (s. 5.3.1769, k. hukkumalla 17.5.1796)
  2. Valpuri (s. 3.3.1772)
  3. Kaisa (s. 26.2.1775, k. 24.11.1851) – puoliso 26.12.1802, Antti Iikanpoika Viittanen (s. 17.1.1778, k. 15.3.1819), asuivat myöhemmin Paasimaassa no 76 – jälkipolvia asuu Iisakki -nimisellä tilalla.
  4. Tuomas (s. 3.9.1777) – puoliso 23.3.1800, Maria Paavontytär Päätalo (aik. Remes, s. 30.4.1777) – muuttivat rippikirjan mukaan Ylikiiminkiin vuonna 1809, palasivat sieltä takaisin ja asuivat vuodesta 1813 jonkin aikaa Pikkaraisessa no 72 ja myöhemmin vuodesta 1835 Honkarinnassa no 78 
  5. Maria (s. 2.4.1779) – muutti Ylikiiminkiin vuonna 1807, puoliso Olli Jurvakainen 
  6. Jaakko (s. 13.12.1781, k. tulirokkoon 1.8.1799)
  7. Marketta (s. 18.12.1783) – puoliso 25.9.1814, Iisakki Joosepinpoika Könönen (s. 2.2.1783 Muhoskylä, sukua aikoinaan myös Kopsassa no 42) – olivat torppareina tilalla, samoin heidän poikansa Jooseppi 8
  8. Juho (s. 21.2.1787, k. 7.5.1847) – puoliso 24.4.1806, Valpuri Hannuntytär Hevonoja (s. 20.1.1771 ilm. Oulujoki, k. 17.6.1851) – seuraava isäntäpari 9
  9. Matti (s. 22.2.1789) – kanssa-asukkaana ja syytinkiläisenä kotitilallaan, 1. puoliso 9.4.1817, Riitta Jaakontytär Vesa (s. 1791, k. 14.5.1822), 2. puoliso lukkari Juho Aspegrenin leski Anna Juhontytär Jaakola (s. 1777, k. 2.7.1835) – heidät vihittiin 19.1.1823. 3. puoliso 6.5.1836, Sakari Paason leski Inkalasta no 38 Helena Matintytär Paaso eli Inkala (alk. Anttila, s. 15.4.1796 Muhoskylä, k. 26.5.1841).  *** Kaksi aiempaa liittoa olivat lapsettomia, mutta kolmannesta syntyi Pietari (s. 7.6.1836), Jaakko (s. 18.12.1839) ja Juho (s. 26.2.1841). Kolmannenkin vaimon menehdyttyä nuorimman lapsen syntymän jälkeen Matti vihittiin neljänteen avioliittoon 16.6.1855 leski Marketta Heikintytär Laitisen (s. 1786) kanssa. He muuttivat noin vuonna 1842 Jurvakaiseen no 45. 10
  10. Matleena (Helena, s. 14.12.1791, k. synnytykseen 5.1.1835 Merilässä) – puoliso Pekka Erkinpoika Merilä (aik. Pellikka ja Pyykkö, s. 4.12.1795 Utajärvi, Niska, Pyykkö, k. 18.6.1847), asuivat Utajärvenkylän Merilässä)
  11. Riitta Stiina (s. 13.3.1794, k. vesitautiin 2.11.1836) – puoliso, 22.3.1820, Tuomas Tuomaanpoika Rönkkö (aik. Keskiaho, s. 13.2.1792 Keskiaho no 73), asuivat Rönkössä no 18. 11

Jaakko Turkka oli palkittu, tarmokas uudisraivaaja:

Bonden Jacob Turka eller Lusickakoski från Lusickakoski krononybygge i Laitasaari by. Flyttat ut i ödemarken mellan Muhos och  Ijo socknar samt utmärkt sig genom nyodling och nybyggnad. Tilldelades förgylld silverbägare om 24 lod.

Muhoksen kirkkoherra Appelgrenin ehdotuksesta ja Lusikkakosken uudistilalla vuonna 1799 pidetyn perusteellisen tarkastuksen jälkeen, päätti Suomen talousseura palkita kruununtilallisen, uudisrakentaja Jaakko Heikinpoika Turkan eli Lusikkakosken 20 luodin painoisella kullatulla hopeapikarilla 9.2.1801.

Jaakko pesueineen muutti ilmeisesi Pikkaraiseen no 72 sillä hänet kirjattiin henkikirjaan vuonna 1808 sinne isännäksi. Poika Tuomas jäi asumaan tilaa sinne hetkeksi. Todennäköisesti Jaakko kuitenkin tuli takaisin Lusikkaan. Lusikka oli aluksi numerolla 56 mutta vaihtui numerolle 62 noin vuoden 1826 aikoihin. Miehensä Jaakon kuoltua vuonna 1824 leski Valpuri ilmeisesti jäi asumaan tilalle poikiensa Juhon ja Matin perheiden sekä tyttärensä Valpurin kanssa. Valpuri-leskelle on rippikirjoissa ja haudattujen luettelossa kirjoitettu isännimeksi Pehr. Kuitenkin Valpuri on Hannu Hevonojan perheessä Oulujoella samalla syntymäajalla, kuin Juhon vaimo myöhemmissä Laitasaaren rippikirjoissa.

Juholle ja Valpurille syntyi ainakin kaksi poikaa

  1. Jaakko (s. 23.4.1807, kuoli ilmeisesti pienenä)
  2. Matti (s. 18.9.1815, k. 13.3.1880 Lusikassa) – puoliso 21.2.1834, Kaisa Matintytär Ukkola (s. 17.12.1814 Muhoskylä, k. 5.11.1854) – tilan seuraava isäntäpari. 12 13 14 15 16 17
Laitasaaren nuoria 1920-luvun lopulla

Matti ja Kaisa saivat lapset

  1. Valpuri (s. 16.5.1836, k. 5.6.1836)
  2. Johannes (s. 18.12.1837, kuoli heti hätäkasteen jälkeen)
  3. Maria (s. 24.1.1843, k. 8.2.1845)
  4. Riitta Liisa (s. 17.11.1844) – puoliso 18.11.1871 Jussi Toppi (s. 10.9.1848)
  5. Katariina (s. 18.9.1848, k. 17.2.1850 yskään)
  6. Maria (s. 6.4.1851) – puoliso 14.7.1872 Pekka Jussinpoika Seluska (s. 18.5.1850 Ylikiiminki). Maria muutti miniäksi Pekan kotiin Ylikiimingin Seluskaan no 29 vuonna 1873. 18 19 20

Vaimo Kaisan kuoltua vuonna 1854 Matti avioitui toiseen liittoon 16.6.1855 leski Maria Matintytär Halosen (s. 9.4.1816, k. 1.8.1872) kanssa. Matin vaimot olivat muuten keskenään isot serkut – Kaisan äiti oli Riitta Halonen, Muhoskylän Halonen no 1. Matille ja Marialle syntyi vielä yhteisiä lapsia

  1. Matti (s. 28.12.1855) – puoliso 24.6.1881, Reeta Niilontytär Halonen (s. 17.12.1862 Halonen no 54) – muuttivat perheineen Ylihyrkkiin no 12
  2. Valpuri (s. 10.3.1857, k. 29.11.1861 risatautiin). 21

Marian lapset edellisestä liitosta eli Anna, Antti, Maria, Riitta ja Liisa muuttivat äitinsä mukana myös Lusikkaan. Kun Maria-vaimokin kuoli, Matti avioitui vielä kolmanteen liittoon 13.4.1874 Juho Juhonpoika Häikiön (alk. Enberg) lesken Riitta Paavontytär Kotilan (s. 21.4.1825 Utajärvi Sotka, k. 1895) kanssa. Isäntä Matti kuoli 18.8.1880 tuntemattomaan tautiin ja leskivaimo Riitta rintatautiin 28.2.1895. 22

Lusikkakosken sisarukset Olga, Hilma ja Maria

Tämän suvun asuminen talossa loppui siihen kun poika Matti (s. 1855) muutti perheineen tilalta; häntä ei näy enää vuosien 1905 tai 1910 henkikirjoissa. Perheessä oli lapset Matti Niilo, Juho Hjalmar, Kaarle Viktor, Heikki Evert, Olga Katariina, Maria Emilia, Kustaa Emil, Anna Hilma, Aabram, Miika Aleksanteri ja Hugo Leevi. Vuonna 1913 Matti asui perheineen Ylihyrkissä. 23 24

Huomioitavaa on myös se, että Riitta Kotilan ensimmäisestä avioliitosta syntynyt Aappo Juhonpoika Häikiö myöh. Kinnunen asutti Hyrkkiä no 12, tämän sisar Anna-Riitta Viinikanojaa no 67 ja toinen sisar Katariina Kerästä no 23. 25 26 27 28 29

Vuonna 1874 Lusikkaa asutti myös Matti Heikinpoika Isoaho (aik. Siltakoski, s. 25.12.1830 Ylikiiminki) vaimonsa Kaisa Kallentytär Väänäsen (s. 21.6.1833 Ylikiiminki) sekä lapsiensa Kaisan, Kallen, Matin, Juhon, Heikin ja Marketan kanssa. Perhe muutti vuonna 1882 takaisin Ylikiiminkiin. Sittemmin kaksi veljestä avioitui Pesolan no 58 sisarusten kanssa. 30 31

Hiltuset Ylikiimingistä 1876

Kaarlo Hiltusen kuolinilmoitus

Kuvassa oikealla Kaarlo Hiltusen eli Lusikan kuolinilmoitus v. 1923

Lusikan tilan nykyisten omistajien esivanhemmat olivat alkuaan Hiltusia, jotka käyttivät myöhemmin Lusikkakoski nimeä. He tulivat Laitasaareen Ylikiimingistä taloon ensin kanssa-asukkaiksi 12.9.1876. Kaarlo Matinpoika Hiltunen (s. 6.7.1842 Ylikiiminki, k. 15.3.1923) ja Anna Sofia Kallentytär Niemelä (aik. Jurvakainen, s. 11.12.1848, k. 5.11.1919). Pariskunta asui aiemmin Ylikiimingissä vuokratilalla vuoden ajan muutettuaan sinne Yli-Iistä. He saivat/ottivat isojaossa Lusikan tilan maa-alueet ja alkoivat maksaa kruununveroja. Perheen lapset:

  1. Juho (s. 12.3.1871, k. 1953) – käytti myös nimeä Keinänen, muutti vävyksi Muhoksen Konttilaan, jonka jälkeen häntä kutsuttiin Konttilan Janneksi
  2. Anna Hedvig (s.12.12.1872, k 1943) – emäntä Sanginjoen Honkalassa
  3. Maria (eli Maija, s. 15.6.1876) – emäntä Sanginjoen Rajalassa
  4. Karl August (eli Kaarlo, s. 15.9.1878, k. 1943) – muutti Muhoksen Perukalle, kutsutiin Takalon Kalleksi
  5. Matti (s. 4.12.1880, k. 29.1.1957) – puoliso Ida Sofia Antintytär Aho (s. 20.10.1889 Kuusamo, k. 11.3.1978), asuivat Harjussa; emännän isän sisar Loviisa oli avioitunut Ähkyseen no 37
  6. Kaisa Karoliina (Katri, s. 20.1.1884, k. 1971) – emäntä Sanginjoen Kassisella eli Keskiahossa no 73
  7. Mikael Villiam (s. 1886, k. 1947) – Ala-Sanginjoen Laukkalan vävy, myöhemmin isäntä
  8. Erkki (s. 1889, k. 21.8.1945) – tilan seuraava isäntä, puoliso Vieno Maria Juhontytär Törmänen (s. 15.5.1903 Pikkarainen no 72), perheeseen syntyi kolme lasta
  9. Eemil (s. 1892, k. 1947) – Nuuppolan isäntä, puoliso Anna Elina Isola (s. 5.7.1915 Kiiminki, k. 14.3.1997).

Lusikan tila jaettiin 1900-luvun alussa kolmen veljeksen, Erkin, Eemelin ja Matin kesken. Jokainen veljeksistä rakensi uudet pihapiirinsä. Talot ovat edelleen asuttuina ja samojen sukujen omistuksessa. 32

Erkki Lusikka rakensi Lusikkakoskeen sähkövoimalan, jolla sähköistettiin kaikkien kolmen veljeksen talot.

Torpparit ja mäkitupalaiset

Metsanvartijan torppa Utosjokivarressa

Koivumäen perhe asui myöhemmin Hyrkin no 12 tilan alueella.

1891-1900 tilan torpparina oli Pietari Iisakinpoika Pelkonen (s. 26.4.1827) ja vaimonsa Helena Aapontytär Mikkonen (s. 22.3.1831) – pari oli vihitty 16.8.1868. Heillä oli ainakin lapset Anna (s. 14.10.1869) sekä Liisa (s. 16.12.1870). Molemmille tyttärille mainitaan, että muuttivat Pudasjärvelle – Anna vuonna 1893 ja Liisa vuonna 1895. Vuonna 1905 Helena oli leskeytynyt mäkituvassaan.

Mäkitupalaisena tilalla asui 1891-1900 Aapo Aaponpoika Kesti (s. 7.3.1839) ja vaimonsa Reetta Antintytär Wass (s. 10.2.1842). Vuonna 1905 Aapon taloudessa oli myös vävy Elias Väisänen (s. 1859), aviossa Kestin tyttären Kaisan (s. 1864) kanssa. Elias vaimoineen asui tilalla vielä vuonna 1910.

Myös mäkitupalaisena samoihin aikoihin eleli Jaakko Jaakonpoika Paasimaa (s. 13.3.1851) sekä vaimonsa Reetta Juhontytär Seluska (s. 1.12.1850 Ylikiiminki). Heidän lapsensa olivat Anna Reetta, Juho Pietari ja Liisa.

Edelleen mäkitupalaisina asuivat Heikki Heikinpoika Viittanen (s. 5.9.1859) vaimonsa Riitta Maria Samulintytär Kokko (s. 18.1.1864 Ylikiiminki) sekä Heikin isä Heikki Antinpoika Viittanen (s. 5.4.1816, k. 28.12.1896) ja vaimonsa Valpuri Juhontytär (s. 7.6.1820, k. 28.3.1898).

Lisäksi mäkitupalaisena asui Heikki Heikinpojan veli Iisakki (s. 14.9.1850) sekä vaimonsa Liisa Pietarintytär Häikiö (s. 10.1.1847) – heillä oli poika Heikki (s. 28.10.1876). Heikki ja Riitta asuivat tilalla vielä vuonna 1910.

Ajalla 1905-10 mäkitupalaisina asui myös Kustaa Ontero (s. 1868) vaimonsa Iidan (s. 1878) kanssa.

Vuonna 1910 mäkitupalaisena asui Antti Virkkunen (s. 1864) ja vaimonsa Liisa (s. 1860). 33 34 35

Lusikkakosken vanhin torppa oli nimeltään Heikkilä – torppaa ei enää ole, mutta torpan paikka on tiedossa. Harjun torpat olivat Heikkilä ja Ylikangas, Lusikassa oli Vintturi ja Iisakki. Lisäksi Nuuppolassa oli torppia, joita ei ole enää tiedossa. Entisten torppien nimet ovat säilyneet nykyisten talojen nimissä.

Lusikka vuonna 1950

Ylikangas 62:1 Elias Väisäsen perilliset, Aappo Emil Väisänen (s. 6.8.1890).

Saari 62:3 Pauli Jaakko Isteri (s. 30.8.1904), puoliso Hilda Törmänen (s. 16.10.1912 Kuusamo) sekä heidän jälkeläisensä.

Vintturi 62:4 Heikki Viittasen perilliset, Eino Nikolai Viittanen (s. 18.12.1898), puoliso Lempi Katri Luokkanen sekä perilliset.

Nuuppola 62:6 Lusikat ja Lusikkakosket

Lusikka 62:7 Lusikat, Länkiset ja Marttilat

– Sari Heimonen, lisätietoja antanut Anja Hämäläinen o.s. Lohela, Jukka Ukkola sekä Solja Holappa

Vastaus kohteessa Lusikka no 62

  1. Raimo Lohela sanoo:

    Hei! Katselin teidän sivustoja ja huomasin, että kaipaisitte teitoja Lusikan talosta. Jos kyseessä on Sanginjoella olevasta Lusikasta, niin kannataisi kysellä tietoja Taimi Lohelalta ja Rauno Lusikalta koska he ovat asuneet ikänsä Lusikan taloissa Taimi on synt. v-25 ja Rauno on synt. 40 luvulla, joten heillä on vielä tietoja kyseessä olevasta tilasta. Itsekin asun samassa pihapiirissä mutta olen synt. v-53 joten minun tiedot ei riitä kovin kauas. Äitini Taimi on luvannut antaa tietoja talosta, mitä tietää jos ne kiinnostaa.

    Solja: Emme ajanpuutteen vuoksi ehdi ikävä kyllä haastattelemaan niin paljon kuin haluaisimme. Siksi toivomme teiltä apuja: haastatelkaa vanhempianne ja sukulaisianne ja lähettäkää tietoja meille. Yhteystiedot löytyvät kohdasta Kirjoittajat (9.11.2014).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *