Lumiainen no 64

Lumiaisen perustaminen

Koivu ja tähti muistomerkki Lumiaisissa

Lumiainen on ollut olemassa perinnetiedon mukaan jo isovihan aikana. Samuli Paulaharju on kirjoittanut mm. tarinan kielevästä Lumiaisen akasta. Syyskäräjien 1770 pöytäkirjan mukaan laitasaarelaiselle talollisenpoika Juho Juhonpoika Keräselle Kopsan no 42 talosta oli tehty 22.9.1769 Lumiaisen partaalla sydänmaalla Lumiaisenparras skogs trackt uudisasukkaan perustamiskatselmus. Katselmuksesta tehdyn 22.8.1770 päivätyn asiakirjan mukaan uudistila sijaitsi noin 1/16 peninkulmaa Keräsen (Kopsan) ja Laihiaisen tiloista pohjoiseen. Koska naapurit Mikko Hartikka, Jaakko Laihiainen ja Lauri Hämäläinen olivat protestoineet, heidän asiansa oli esillä vielä syyskäräjillä 1771. Oikeus totesi Juho Keräsen ahkeraksi, ja ehdotti Lumiaisenpartaan manttaaliksi 1/12 ja että uudistila saisi 25 vapaavuotta veroista. 1 2

Juhon asumisesta Lumiaisessa ei kuitenkaan ole löytynyt mainintaa. Talvikäräjillä 1781 Kopsan isäntä Juho Keränen kertoi, että hänen poikansa Juho oli joutunut luopumaan uudistilastaan seitsemän vuotta aikaisemmin kylänmiesten valitusten takia. Lumiaisenojan varren maista naapurit näyttävät käräjöivän ainakin vielä 1784 laamannia myöten.

Henkikirjojen mukaan Lumiainen oli vuonna 1784 asumaton ja 1785-86 se kuului Kopsan tilaan. Vuosina 1787 ja 1788 tilan uudisasukkaaksi on merkitty pariskunta ”Pekka ja vaimo”. Eräistä käräjäpöytäkirjoista käy selville, että Pekka oli edellä mainitun Juhon veli Pekka Juhonpoika Keränen (s. 3.1.1755) ja vaimo Maria Pekantytär Vainikainen (eli Pyykkö, s. 19.4.1756 Ahmas). Heidät oli vihitty 6.2.1782 ”täydessä juhla-asussa”.

Pekka, Maria ja tytär Valpuri (s. 5.4.1784) on merkitty rippikirjaan Kopsan eli Keräsen taloon, vaikka he asuivatkin Lumiaisessa. Vuonna 1788 perhe muutti Utajärvelle. Myöhemmin Pekka oli lampuotina Pyhänsivun Pelkosessa, jossa kuoli 42-vuotiaana 19.8.1794. Vaimo Maria meni uusiin naimisiin Muhoskylän Leppiniemen taloon ja tytär Valpuri vihittiin 31.5.1803 ”juhla-asussa” leski Matti Halosen kanssa Halosesta no 54.

Brunnin sukua 1789-1847

Lumiaisen 1/8 manttaalin tilan uudisasukkaaksi tuli vuonna 1789 Matti Kallenpoika Brunni (s. 13.11.1745 Ylikiiminki Brunni, k. 28.3.1795) mukanaan vaimonsa Johanna Jaakontytär Hartikka (s. 26.6.1759 Hartikka no 3) ja kolme pientä lastaan. Matti ja Johanna oli vihitty Muhoksella 14.12.1782. 3 4

Matti oli rippikirjamerkintöjen mukaan Perttusen eli Koistilan no 22 renkinä 1771-76. Talon tytär Liisa Heikintytär Perttunen (s. 1757 Koistila no 22) meni naimisiin Matin veljen myös talossa olleen rengin Kallen (s. 1752 Ylikiiminki) kanssa vuonna 1776 ja heistä tuli 1788 Käärmekankaan no 66 uudisasukkaita. 5 6

Matti meni takaisin kotitaloonsa Ylikiiminkiin, mutta palasi Muhokselle vuonna 1782. Matin vaimo Johanna sai etunimensä ehkä kastajansa Matias Salowin vaimolta Johanna Swanilta, he olivat myös Johannan kummeja. 7

Ennen Lumiaiseen muuttoaan Matti ja Johanna asuivat henkikirjojen mukaan 1784-88 Muhoskylän Ponkilassa no 36 Matin toisen veljen Heikin (s. 3.1.1841 Ylikiiminki Brunni) ja hänen vaimonsa lukkarintytär Margareta Elisabet Aspegrenin luona. 8 9 10 11

Lumiaisen seutu oli varmaan tuttu Johannalle; se oli lähellä kotitaloa ja siellä oli vanhastaan Hartikkaan kuuluva Lumia-niminen niitty. Ehkäpä Johanna vasta nyt lunasti perintönsä Hartikasta eli ”lypsävän lehmän ja kaksi lammasta sekä sisartensa kanssa jakamat äitinsä vaatteet hänen kuolemansa jälkeen”. 12 13

Matin ja Johannan kolme ensimmäistä lasta syntyivät Muhoskylässä ja seuraavat Lumiaisessa. Kastekirjoissa Matti-isän titteleinä näkyy renki, huonemies, uudisasukas ja (kirkon)vartija.

  1. Kalle (s. 1.9.1783) – puoliso Kaisa Jaakontytär Karhu
  2. Anna (s. 9.3.1786) – lähti Tyrnävälle 1805, ilmestyy miniäksi Utajärven Juorkunan Keinäsen taloon, jossa myöhemmin emäntänä, vihittiin 29.4.1810 Utajärven kirkossa Matti Keinäsen kanssa
  3. Liisa Kreeta (s. 6.12.1787, k. 1807)
  4. Johanna (s. 26.6.1790) – lähti Kempeleeseen 1809, josta palasi 1820, puoliso Utajärvellä 11.4.1820 talollinen Pekka Hautala Särkijärveltä
  5. Matti (s. 9.2.1792, k. 18.6.1826 Lumiaisessa poikamiehenä)
  6. Riitta (s. 27.12.1793, k. 17.5.1795)
  7. Jaakko (s. 5.9.1795, k. 9.1.1796).

Matti ei ehtinyt kauan olla uudisasukkaana, koska hän kuoli 1795 pistokseen 60-vuotiaana. Matti näyttäisi käyneen Oulussa kolme viikkoa aikaisemmin hakemassa alaikäisten lastensa takia uudisasukkaille myönnettyä kruununviljaa. Saiko hän ”kuolemantaudin” siltä reissulta? Matti kuittasi saaneensa kruununmakasiinista 16 kappaa ruista ja 16 kappaa ohraa. Pitiköhän vilja hakea Oulusta asti vai käydä vain piirtämässä puumerkki? Leski Johannakin sai viljaa viiden lapsensa perusteella ainakin vuonna 1797, minkä naapuritalon Kopsan vävy Jaakko Pelkonen ilmeisesti haki ja kuittasi Johannan puolesta myös saaduksi. 14 15  16 17

Matin perukirjassa omaisuutta oli ruunahevonen, neljä lehmää, kaksi hiehoa ja sonnia, hopeinen pikari, raamattu, virsikirja, lautasia ym., saatavia oli mm. Heikki-veljeltä Ponkilasta, Antti-veljeltä Ylikiimingistä (ehkä isänperintöä), Pekka Heikinpoika Anttilalta eli Hämälältä sekä lukkari Samuel Aspegrenin perillisiltä. Velkoja ei ollut, kirkkoherran, köyhäinkassan ja lasaretin maksujen jälkeen varallisuutta jäi 230 taaleria.

Perukirja on päivätty 30.1.1796. Vainaja Matts Carl Brunni eli Lumiainen, kuoli maaliskuun lopulla Lumiaisen kruununuudistilalla. Leski Johanna Jacobintytär Hartikka. Lapset: Carl yli 12, Matts 4, Anna 10, Lisa Gretha 8, Johanna 6. Holhoojaksi Matts Antila, vainajan sisarusten lapsi. 18

Matin poismenon jälkeen Johannalla oli miesapuna vuonna 1796 Pekka ja 1797 Matti -nimiset rengit. Vuonna 1798 ilmestyi taloon rengiksi Juho, ehkä sama Juho Iisakinpoika Tikkanen (s. 21.2.1773 Kauppi no 36), jonka kanssa Johanna vihittiin kotona 24.12.1799. 19 20 21 22

Uusi isäntä Kaupista

Lumiaisen uuden isännän vanhemmat olivat Kaupin no 36 talon vävy Iisakki Simonpoika Tikkanen (s. n. 1730) ja Maria Maununtytär Määttä (s. n. 1734). Juholle ja Johannalle syntyi 31.7.1800 tytär Maria, joka vihittiin 10.2.1822 kirkossa Antti Jaakonpoika Perttusen (s. 31.1.1799, k. 1.11.1825 Koistila no 22) kanssa. Antti oli syntynyt Koistilassa, muuttanut vanhempiensa ja sisarustensa kanssa Vauhkolaan no 53, oli välillä ainakin Ylikiimingissä, ehkä renkinä, ja avioiduttuaan meni syytinkimieheksi Koistilaan, jossa kuoli jo 26-vuotiaana rintatautiin. Marian perheen vaiheita voi seurata Koistilan jälkeen Mäkelässä no 19. 23

Johannan vanhin lapsi Kalle Matinpoika vihittiin noin vuonna 1805 Muhoskylän Karhun talossa syntyneen Kaisa Jaakontytär Karhun (s. 25.6.1784) kanssa. Kaisan äiti Liisa oli kotoisin Keräsestä no 23. Karhusta lähdön jälkeen Kaisan isä Jaakko oli renkinä ja lampuotina ensin Valkolassa no 39 ja sitten sukulaisensa suorituskomissaari Barthold Levanderin (alk. Lievonen) tiloilla lampuotina Viinikassa no 8  ja 1803-05 Hämälässä no 4. Kalle ja Kaisa asuivat aluksi Lumiaisessa, jossa syntyivät tyttäret Johanna Liisa (s. 22.11.1805, k. 31.1.1806) ja Anna (s. 21.12.1806) sekä poika Matti, joka kuoli yhden päivän ikäisenä 22.9.1808. Pariskunta merkittiin vuodesta 1810 Ritokankaan no 57 uudisasukkaiksi. 24 25

Kalle joutui vuonna 1806 Muhoksen Syväyksen kestikievarissa pidettäville syyskäräjille vastaamaan talollinen Jaakko Hartikalle siitä, että oli syksyllä 1804 antanut karjan syödä Hartikalle kuuluvan heinäsuovan. Serkukset olivat ehtineet jo sopia asian siten, että Kalle maksoi Jaakolle kaksi riikintaaleria. 26

Aappo Keräsen hallinnassa

Kärrytie Kopsalta Lumiaiseen päin

Kallen lähdettyä Lumiaisen kruununtila siirtyi Kopsan isännän Aappo Keräsen hallintaan, ja vuonna 1813 tilat yhdistettiin yhdeksi savuksi. Juho ja Johanna jäivät syytingille Lumiaiseen. Molemmilta alkoi näkö heiketä, eivätkä he pystyneet enää lukemaan. Kotonaan aina asunut poika Matti oli sairaalloinen ja kuoli 18.6.1826. Johanna kuoli 13.6.1837 vanhuuteen 78-vuotiaana. Vaimoaan nuorempi Juho eli leskenä vielä kymmenen vuotta ja kuoli 74-vuotiaana syytinkiläisenä 11.5.1847. 27 28 29 30 31 32

Vuoden 1905 maakirjan mukaan tilan alkuperäinen nimi Lumiais muuttui vuonna 1899 nimeksi Lumiainen. Lumiaista ei enää mainita v. 1950 henkikirjassa, eikä myöskään vaaliluettelossa v. 1924. 33

Ritva Nygren, lisätietoja Lea Rinne

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *