Laukka no 24

Laukan talo

Kuvassa Matti Hornemanin maalaus Laukan talosta vuodelta 1931

Laukan tila on yksi Laitasaaren vanhimmista tiloista. Tutkijakollegoiden mukaan nykyinen tilan paikka on lähes sama kuin vanhakin.

Tapani Heikinpoika Laukassa ajalla 1565-1622

Tilan ensimmäinen asukas on vuodesta 1565 alkaen Tapani Heikinpoika, joka asui lähes 60 vuotta tilalla, viimeisen kerran hänet mainitaan vuonna 1622. Tilalla oli tuolloin peltoa 4 pannia ja Tapani sai raivattua peltoa lisää niin että tilan koko oli lopuksi 8 pannia. Hän ei käytä näissä asiakirjoissa mitään lisänimeä (sukunimeä). 1

Pitäjänkartta Laukanseutu Vuonna 1621 Tapanin lisäksi tilalla asui Lauri Laukkanen. Tässä siis Laukka nimi esiintyy lisänimenä ensimmäisen kerran. Tapanin tilan koko oli 3/4 manttaalia ja Laurilla 1/4 manttalia. Laurilla oli vuonna 1627 ainakin yksi tammahevonen, yksi mulli ja seitsemän lammasta. Vuonna 1627 Lauria sanotaan ikälopuksi. Hänellä oli vuonna 1633 poika Lauri (s. n. 1618) ja myöhemmin myös Erkki. Tilan koko oli nyt 3/4 mnt. Viimeisen kerran vanhempi Lauri Laukkanen mainitaan vuoden 1629 ruodutusluettelossa. Poikaa Erkkiä ei myöhemmissä asiakirjoissa enää esiinny. 2 3 4

Pekka Laitila ja Simuna Perttunen Laukassa

Simuna Pertunpoika Perttunen (s. 1600-luvun alussa) ilmaantui Laukkaan ja on siellä kanssa-asukkaana vuodesta 1629 lähtien aina vuoteen 1676 saakka. Käräjillä 1.-3. helmikuuta 1647 Simo pyytää tilaa itselleen:

Simon Bertilsson Oulunsuusta pyysi saada ottaa Lars Laukkaisen tilan 3/4 mtl Laitasaaressa, tila ollut neljä vuotta autiona, rakennukset rappiolla, pellot kesannolla, takaajana  Henrik Halonen, Anders Kärnä Ja Mats Eriksson Oulunsuu.  5

Simon perheeseen kuului ainakin kaksi poikaa vuonna 1663. Hänen isänsä oli Perttu Yrjänänpoika Perttunen. Simuna asui ennen Laukkaan tuloaan Perttulankylässä Lappalaisen tilalla yhdessä veljensä Mikon kanssa. Simunalla oli ainakin kaksi poikaa Olli ja Juho. 6 7

Vuonna 1645 Lauri Laukkasen tilalla oli Pekka Pekanpoika Laitila. Syykin tähän löytyy, sillä Lauri oli kirjattu Laukkaan nihdiksi, ollen iältään 28-vuotias. Tästä voi päätellä, että Laurin elämä sotilaana oli kuljettanut hänet sotatantereille. 8 9

Vuodesta 1667 lähtien talossa asui myös Tapani Tapaninpoika Laukkanen vaimonaan Marketta Paavontytär – he asuivat tilalla vuoteen 1679 saakka. Vuoden 1675 maakirjassa mainitaan edelleen Simo Pertunpoika (Perttunen) 3/4 mtl  ja Tapani Tapaninpoika Laukkala sekä Erkki Laukkala molemmilla 3/8 mtl. 10 Tilalla oli siis tässä vaiheessa kolme savua.

Lauri Laukkasen jälkeläiset

Laukan talo Vuodesta 1680 tilalla asui Lauri Laukkanen, jolloin siis Tapani Laukka oli siirtynyt pois. Vuonna 1681 talossa asui poika Lauri ja vuonna 1695 Laurilla oli vaimona Marketta. Lauri Laukka kuoli noin 1699 ja isännäksi tuli Heikki Laukka – ilmeisesti Laurin poika, jonka vaimo oli Dordi – Heikillä oli myös veli Erkki, jolla vaimona Riitta. Lisäksi talossa asui poikien äiti Marketta. Erkillä ja Riitalla oli ilmeisesti tytär Riitta (s. n. 1707), joka avioitui Hakkarilan sotilaan Paavo Pekanpoika Hiltusen (s.n.1693 Sotkamo) kanssa ja kuoli Hakkarilassa no 25 vuonna 1733.

Todennäköisesti Erkin pojan Juhon venäläiset ryöstivät ja veivät mennessään vuonna 1714. Erkki oli mainittu heikoksi ja köyhäksi. Isäntänä ennen isoavihaa on Heikki Laukka. 11 12 13 14 15 16

Matti Raasakka isäntänä isovihan jälkeen

Isovihan kaameudet hävittivät myös Laukan väkeä ja talo jäi autioksi, kunnes Matti Raasakka (s. n. 1680, k. 24.8.1764) anoi taloa itselleen Oulun pitäjän talvikäräjillä 26.1.1722. Mattikin alkoi käyttää lisänimenään Laukka-nimeä ajan tavan mukaisesti. Matilla oli vaimo Riitta (s. n. 1684, k. 22.6.1763), jonka kanssa sai ainakin lapset 17

  1. Riitta (s. n. 1719, k. 14.12.1763) – puoliso Antti Klemetinpoika Vesa (sn. 1710 ilm. Juorkunassa, k. 1.5.1766 Laitasaaressa)
  2. Marketta (s. 16.2.1724, k. 31.3.1766) – puoliso Olli Mäkelä (myöh. Laukka), asuivat Mäkelässä ja myöhemmin Laukassa
  3. Matti (s. 23.2.1734) – puoliso vuodesta 1752  Kaarina Väärä.

Syytinkiläisinä asuivat Tapani sekä vaimonsa Anna. 18 Mahtoiko tämä Tapani olla sama mikä aiemmin asui talossa – ei ole todennettavissa asiakirjoista.

Eräs Matti Raasakka asui Simo Klemetinpojan naapurina Etelä-Iissä. Tämä Matti Raasakka hajotti padon vuonna 1679 Iijoen Raasakankoskesta, koska se häntä haittasi. Matti joutui asiasta käräjille ja siellä tämä omankädenoikeus hyväksyttiin, koska padon paikka ei ollut vanha ja täten laillinen. 19 Samasta Matista ei kuitenkaan mahtane olla kyse, sillä Iin Matti kuoli 1696 Iissä.

Isovihasta säästyi kuitenkin entisistä asukkaista ainakin Erkki Laukka – hän meni naimisiin ja muutti oletettavasti pois Laukasta. Lisäksi asukkaina oli syytinkiläisiä sekä palvelusväkeä. 20

Matti Raasakan tytär Riitta (s. n. 1719) vihittiin 1.4.1735 Viinikan talon rengin Antti Vesan (s. n. 1710) kanssa ja Antti tuli Laukkaan vävyksi. He saivat lapset 21

  1. Matti (s. 1.2.1737)
  2. Dorde (s. 22.11.1738) – lapset Anna (s. 21.12.1758), Erkki (s. 24.5.1766 Laitasaari). Hänen puolisonsa oli Riitta Klemi (s. 28.2.1761 Muhos), Juho (s. 6.7.1769), Valpuri (s. 16.7.1773) ja Antti (s. 1 .4.1778).
  3. Antti (s. 21.4.1740) – puoliso Anna Kärnä (s. 14.10.1737) Tapiosta nro 26
  4. Marketta (s. 6.11.1742, kuollut lapsena)
  5. Juho (s. 22.12.1743)
  6. Anna (s. n. 1745, k. 17.10.1749 rokkoon)
  7. Heikki ja Sakari (s. 17.4.1753, Sakari kuoli 3 -vuotiaana rokkoon)
  8. Marketta (s. n. 1755, k. 4.4.1756 rokkoon)
  9. Lauri (s. 19.4.1757)
  10. Riitta (s. n. 1758, k. 12.8.1759)
  11. Petrus (s. 10.7.1760)
  12. Katariina (s. 4.10.1761). 22 23 24 25

Aarne Laukka ja hevonen Mikäli tieto Laukan talon rakennusvuodesta pitää paikkaansa, Laukkaan  rakennettiin tänä aikana eli vuonna 1750 uusi talo. Tämä talo on sama, joka siis vielä 2014 on paikallaan Laukassa. 26

Laukan isäntä Matti Raasakka eli Laukka ja emäntä Riitta kuolivat lähes peräkkäin. Riitalle tuonelan kellot soivat vuonna 1763, hän kuoli korkeaan kuumeeseen. Saman vuoden joulukuussa kuoli vävy Antti Vesan vaimo Riitta korkeaan kuumeeseen. 27 Vuotta myöhemmin Matti kuoli vanhuuteen. 28 Taloa isännöimään jäi poika Matti ja hänen lankonsa Antti Vesa. Lisäksi taloon syntyi paljon lisää nuoria Laukan jälkeläisiä. Ilmeisesti talon pito ei ollut helppoa Matille, nimittäin hän oli sittemmin itsellisenä tilalla. Hän taisi siis luopua Laukan talon isännyydestä. 29

Vävy Antti Vesasta tuli Laukan isäntä

Antti Vesa eli Laukka mainitaan talon isännäksi. Ensimmäisen vaimonsa Riitta Matintytär Laukan vuonna 1763 tapahtuneen kuoleman jälkeen, vuonna 1765, Antti otti pienille lapsilleen uudeksi äidiksi leski Marketta Heikintytär Väänäsen (s. n. 1712). Kauan ei avioliittoa kestänyt, sillä isäntä Antti Laukka kuoli 1.5.1766 korkeaan kuumeeseen. Antin ja Riitan pienimmät lapset jäivät nyt äitipuoli Marketan huomaan. 30

Välillä 1764-69 joutui manan majoille useita Laukan talon asukkaita, sillä talossa riehui isorokko. Talon isännyyden otti Antti ja Riitta Laukan toiseksi vanhin poika Antti (s. 1740) – hänellä oli vaimona vuodesta 1765 alkaen Anna Erkintytär Kärnä (s. 14.10.1737). Anna oli kotoisin Kärnästä eli Tapiosta no 26. 31

Dorde-tytär sai ainakin viisi lasta Anna (s. 21.12.1758), Erkki (s. 24.5.1766), Johannes (s. 6.7.1769), Valpuri (s. 16.7.1773) ja Antti (s. 1.4.1778). Dorde asui lapsineen veljiensä kanssa Laukassa.

Isorokosta huolimatta talossa elämä jatkui ja vuoden 1771 alkavassa rippikirjassa tilalla on useita perheitä, moni oli Antin sisarusten perheitä, mutta edelleen myös talossa asui vanhan isännän Matti-poika perheineen loisena. Olli Mäkelä (s. n. 1726) asui perheineen kanssa-asukkaana talossa. Olli Mäkelä oli Marketta Matintytär Laukan (s. 1724) puoliso. Heillä oli lapsia ainakin

  1. Kristiina (s. 1747) – puoliso Matti Matinpoika Tallman
  2. Kaarina (s. 1756)
  3. Eeva (s. 1757)
  4. Iisakki (s. 7.9.1758, k. 5.8. 1763)
  5. Jaakko (s. 22.3.1760)
  6. Anna (s. 26.7. 1761, k. 1761)
  7. Maria (s. 6.11.1764).

Tilanne jatkui lähes samanlaisena koko 1770 ja -80 luvun. Antti Antinpoika Laukalle ja vaimo Annalle syntyi useita tyttäriä ja poikia

  1. Beata (s. 25.6.1768)
  2. Riitta (s. 30.3.1770)
  3. Antti (s. 1.4.1773)
  4. Erkki (s. 27.4.1776)
  5. Marketta (s. 9.3.1779)
  6. Eeva (s. 13.3.1784, k. 8.2.1793).

Vanhin elossa oleva poika oli Antti (s. 1773). Vuodesta 1792 isäntä Antti ja hänen perheensä asuivat itsellisinä naapuritalossa Hakkarilassa. Lisäksi Laukassa asui itsellisinä Jaakko Ervasti (s. 1750) ja vaimo Marketta (s. 1752, k. 19.12.1790) ja heidän lapsensa. Vaimo Marketan kuoltua Ervastin perhe muutti Ouluun vuonna 1791. 32 33

Tallman isäntänä Laukassa 1794-1802

Kustaa Similä, Ester Kero Olli eli vaimonsa poismentyä leskenä Laukassa ja omisti tilan kokonaan Antin Hakkarilaan muuton jälkeen. Vävynä Ollilla oli Matti Matinpoika Tallman (s. 23.1.1741, k. 6.6.1802 Laukassa) – Matin puoliso oli siis Ollin tytär Kristiina (s. 1747). 34 Olli teki Matin kanssa ilmeisesti syytinkisopimuksen sillä vuodesta 1794 lähtien talon isännän paikalla oli vävy Matti ja vaimo Kristiina – heidät vihittiin 20.3.1766. Vanha syytinkiläisukko Olli kuitenkin kuoli vuonna 1800, eikä näin ollen kovin pitkään syytinkiä saanut nauttia. Matille  ja Kristiinalle syntyivät Laukassa lapset 35

  1. Matti (s. 3.3.1767)
  2. Maria (s. 13.12.1768)
  3. Kaarina (s. 21.11.1770) – puoliso ja talon vävy Matti Paavalinpoika Karhu (s. 5.7.1766 Puolanka Väyrylänkylä Hyttilä no 9) 36
  4. Marketta (s. 16.2.1774)
  5. Olli (s. 23.4.1776, k. 30.8.1782 isorokkoon)
  6. Matti (s. 22.5.1778)
  7. Liisa (s. 12.12.1779) – puoliso Kaaperi Matinpoika Korhonen (myöh. Kettunen s. 27.10.1779 Utajärvi). Liisa muutti avioiduttuaan Utajärven Niskankylän Kettuseen no 20 miniäksi. Liisan jälkeläisiä asuu myös Amerikassa, sillä hänen lapsen lapsensa Kustaa Similä (s. 19.1.1880 Muhos, Muhosperä Similä, k. 1958 Michigan USA) muutti vuonna 1905 Amerikkaan Calumetiin Michiganiin setiensä (isän veljien) Iisakin ja Jaakon luokse. Kustaa avioitui siellä Ester Keron kanssa 1906. Kustaa työskenteli kuparikaivoksilla mainarina. Kustaa ja Esteri saivat yhteensä 12 lasta. Jälkeläisiä elää yhä Amerikassa.
  8. Stiina (s. 11.3.1781, k. 22.4.1782 kuumeeseen)
  9. Riitta (s. 7.2.1783) – puoliso Pekka Tuomaksenpoika Valkonen, asuivat Putaalassa no 48
  10. Antti (s. 2.1.1785, k. 23.7.1785 tuhkarokkoon)
  11. Jaakko (s. 11.3.1786)
  12. Anna (s. 6.2.1790, k.19.9. 1790).

Matilla ja Stiinalla oli talossa vävynä Matti Karhu, vihittiin 19.4.1792 tytär Kaarinan (s. 1770) kanssa. Isännän sisaruksiakin asui talossa. Toinen Matin vävy – puolisonaan Riitta (s. 1783) oli Pekka Valkonen (s. 25.10.1777). He saivat Laukassa lapsia ja perhe muutti noin 1811 kanssa-asukkaiksi Putaalaan no 48. 37

Laukan tilan Matti osti perinnöksi jo 30.11.1796. 38

Kovin kauan Matti Tallman ei isännöinyt Laukkaa, sillä hän ilmeisesti sairasti syöpää ja kuoli siihen vuonna 1802. 39 Vaimo Kristiina ja muutama lapsi jatkoi asumista Laukassa aina vuoteen 1811 saakka. 40

Lautamies Matti Karhu isännäksi 1813

Matti Laukan puumerkki Kuvassa Matti Laukan puumerkki vuodelta 1829 Muhoksen henkikirjassa.

Vuodesta 1813 Laukan isännän paikalla oli vävy ja lautamies Matti Paavalinpoika Karhu (s. 1766), vaimonsa Kaarinan (s. 1770)  kanssa. Matin ja Kaarinan lasten lisäksi Laukassa asui syytinkimuorina Stiina Karhu. 41 42 Matille ja Kaarinalle syntyi Laukassa ainakin lapset

  1. Maria Helena (s. 21.1.1793) – vihittiin 14.1.1812 Heikki Kärnän (s. 1781?) kanssa
  2. Stiina (s. 1.11.1794, k. 15.10.1794)
  3. Matti (s. 5.10.1795) – puoliso vihitty Oulujoella 2.6.1819 Anna Kaisa Iisakintr Turkka (s. 29.1.1795 Oulunsuu, Anna Kaisan s. aika Muhoksen rippikirjoissa on sama mikä puolisonsa veljen Paavalin syntymäaika – se on virheellinen) – Matti asui Kosusessa no 9 myöhemmin.  43 44
  4. Paavali (s. 26.11.1798) – puoliso Valpuri Juhontytär – asuivat Rönkössö no 18
  5. Kaarina (s. 16.6.1801)
  6. Anna Stiina (s. 21.10.1804, k. 1804)
  7. Liisa (s. 4.9.1806) – meni avioon Juho Pesolan kanssa ja asuivat Pesolassa no 62
  8. Riitta (s. 30.7.1808, hukkui Oulujokeen 20.12.1825)
  9. Juho (s. 25.7.1818, k. 6.8.1871) – seuraava isäntä,  puoliso vihitty 27.2.1831 Oulunsalossa Liisa Jaakontytär Maksa (s. 4.12.1812 Oulunsalo Maksa no 5).

Vuoden 1819 alkavassa rippikirjajaksossa Laukka on merkittynä numerolle 23. Syytä tähän en ole löytänyt, liekö kirjoitusvirhe. Matti-isäntää rankaistiin ripillä vuonna 1824 juopumuksesta, mutta edelleen hän oli lautamiehenä. 45

Laukan väkeä vieraineen Laukka on jälleen oikealla numerolla eli 24 seuraavassa jaksossa. Matti ja Kaarina asuivat yhä Laukassa, mutta poika Paavali (s. 1798) perheineen muutti Määttä Rönkköön no 18. Poika Matti (s. 1795) avioitui Anna Kaisan (s. 26.11.1798) kanssa ja heille syntyi Laukassa lapsia:

  1. Kaarina (s. 4.8.1820)
  2. Anna (s. 6.12.1822, k. 6.3.1823)
  3. Matti (s. 15.2.1824, k. 20.9.1824)
  4. Juho Erkki (s. 29.9.1825).

Nuorimman Juho Erkin syntyessä Matti käytti Kosunen nimeä, hän muuttikin nimittäin perheineen Kosulaan no 9.

Äitimuori Stiina kuoli vanhuuteen 84-vuotiaana vuonna 1828. Matti-isäntä yleni jopa herastuomariksi asti, mutta kauan hän ei ole siinä virassa, koska kuoli 5.3.1835 vanhuuteen 69-vuoden iässä. 46 47

Suomessa alkoi isojaon aika ja uudeksi talon isännäksi tuli Matin poika Juho (s. 1812), joka oli kirkon kuudennusmies. Perhe sekä äiti Katariina Laukka asui myös tilalla. Lapsia Juholle ja Liisalle syntyi seuraavasti

  1. Matti (s. 10.9.1835, k. 27.9.1839 – litistyi myllyyn 4-vuotiaana)
  2. Jaakko (s. 5.2.1839, k. 13.10.1906 Oulu) – avioitui vuonna 1859 oululaisen Anna Kaisa Aapontytär Kuivalan (s. 4.12.1837 Oulunsuu Peräkuivala no 26, k. 26.5.1912 Takalo no 18) kanssa. Muuttivat Kärnään no 1 noin v. 1865. 48
  3. Kaarina (s. 30.5.1841) – avioitui Pekka Pekanpoika Tapanilan (s. 9.6.1833) kanssa, joka oli lähtöisin Kylmälänkylän Kärsämän no 11 talosta, heidän tyttärensä oli sittemmin emäntänä Tihisellä no 6
  4. Juho (s. 15.5.1844, k. 14.2.1846 paiseisiin ja sydänkouristukseen)
  5. Liisa (s. 28.4.1846, k. 1.3.1920) – seuraava emäntä, vihittiin Heikki Jurvakaisen eli Viitalan kanssa
  6. Maria (s. 9.5.1851)
  7. Riitta ja Anna (s. 31.4.1853), kaksoset – Anna kuoli heti syntymänsä jälkeen 11.5.1853, Riitta parivuotiaana 1855
  8. Anna (s. 20.8.1855) – avioitui vuonna 1880 Määttään eli Sieppoon no 20 Heikki Heikinpoika Määtän  (s. 16.4.1861) kanssa.

Kuudennusmies Juho Matinpoika Laukka kuoli vuonna 1871, vaimo Liisa kahdeksan vuotta myöhemmin 1879. Laukassa asui runsaasti väkeä, piikoja ja renkejä, lisäksi ainoa poika Jaakko ja Anna Laukka perheineen muuttivat Laitasaaren Kärnään no 1 eikä Laukkaan jäänyt isännäksi sopivaa omaa poikaa. 49 50

Isojako saatiin loppuun näillä seuduilla vasta noin 1860-luvun puolivälin paikkeilla. Laukka kuitenkin säilyi samalla numerolla koko ajan. 51

Ylikiimingistä vävy Laukkaan isännäksi

Laukan isäntä lapsineen Laukassa asui myös ylikiiminkiläinen Heikki Jaakonpoika Jurvakainen  (eli Viitala, s. 12.7.1844, k. 20.7.1924) perheineen, ja hänestä tulikin Laukan uusi isäntä. Heikki oli naimisissa Laukan talon tyttären Liisan (s.1846) kanssa. 52 Vuonna 1891 alkavassa rippikirjassa Laukan väkeä on merkittynä jo kolmelle eri sivulle. Heikki Viitala oli edelleen talollinen – perhettä oli Liisan kanssa talossa asuessa kertynyt

  1. Anna (s. 15.4.1873) – vihittin Juho Antti Timosen kanssa – Laukasta lohkotun Timosen isäntäpari – tila nykyisin Heimosten omistuksessa
  2. Liisa (s. 29.3.1875, k. 13.10.1892 rokkoon)
  3. Maria (s. 14.1.1877, k. 26.5.1897 keuhkotautiin)
  4. Juho Jaakko (s. 9.8.1882) – seuraava Laukan isäntä
  5. Hilja Katariina (s. 20.7.1888, k. 9.4.1889).

Parille siis jäi vain kaksi lasta viidestä eloon.

Torpparina Laukassa oli oululainen Heikki Antinpoika Pukki vaimonaan Kaisa Maria Pietilä. He kuitenkin molemmat kuolivat vuonna 1896.

Mäkitupalaisena asui Kreeta Könö eli Lotvonen, mutta hänetkin mana korjasi 1898. Toisena mäkitupalaisena asui Juho Pakonen perheineen.

Lisäksi taloon muutti vävyksi Oulun maaseurakunnasta Juho Antti Juhonpoika Timonen (s. 1873) vaimonaan Heikin tytär Anna Laukka (s. 1873). Heistä alkoikin uusi tarina muutamaa vuotta myöhemmin Laukasta lohkotulla Timosen tilalla.

Heikin pojasta Juho Jaakosta tuli Laukan isäntä isänsä jälkeen. 53

Suomen Maatilat -kirjassa kerrottiin v. 1933 Laukasta:

Omistajat Juho Laukka v:sta 1904 ja puolisonsa Liisa (o.s. Rönkkö) v:sta 1907. Ollut isännän suvulla Isonvihan ajoista asti. Pinta-ala 140,33 ha, josta peltoa 26, luonnonniittyä 15,9, muuta viljelyskelpoista maata 3, metsämaata 72,76 ja joutomaata 22,66 ha. Pellot tasaisia savimulta- ja suomaita. Vapaa viljelys. V. 1931 oli 2 ha ruista, 3 kauraa, 1,5 ohraa, 0,5 vihantarehua, 0,5 perunaa, 0,25 juurikasveja, 11,25 heinää ja 4 ha laidunta. Talouskeskus viljelysten päässä, maantien varrella, Oulujoen rannalla. Rakennukset puusta. Päärakennus (6 huonetta) on n. 100 v. vanha. 14 lehmän navetta rakennettu 1907 ja 4 hevosen talli 1922. Navetassa vesijohto. Kotieläimiä: 2 hevosta, 11 lehmää, 1 sonni, 1 sika ja 20 kanaa. Myydään maitoa ja lihaa paikkakunnalle, maito Laitasaaren osuusmeijeriin. Mäntymetsästä myyty polttopuita. Sähkövalo ja -voima Muhos sähköosuuskunnalta. Voimakoneena myös polttomoottori (osuus). Osuus Määtänkylän Puimaosuuskuntaan. 54

Laukan tila Laukan tilalla isojako päättyi 24.2.1864 maarekisteriotteen mukaan, joka on vuodelta 1928. Laukka jäi numerolle 24. Tilasta on halottu 1864 numerot 24:1 ja 24:2. Ilmeisesti  tässä vaiheessa oli kaksi tilaa: Laukka ja myöhemmin toinen osa joka sai nimen Timonen vävyn mukaan. 55

Heimosen suku kertoo, että kun Laukan tila ensi kertaa jaettiin, oli Laukan isäntäparilla yksi tyttö ja yksi poika. Tytölle lohkaistiin Timonen ja poika asettui asumaan Laukkaa. Kuten em. kertomuksesta selviääkin, niin Heikki Viitalalle eli Laukalle jäi eloon tytär Anna ja poika Juho Jaakko. 56

Juho Jaakko (s. 1882) vihittiin avioliittoon 16.4.1907 Liisa Jaakontytär Rönkön (s. 12.10.1882) kanssa – Liisa oli talollisen tytär Rönköstä no 18. Heistä siis tuli seuraava Laukan isäntäpariskunta. Ennen avioliittoaan Liisa Rönkön kanssa Juho osti isältään Heikiltä puolet Laukan tilasta kooltaan 13/24 manttaalia 28.12.1903 ja kaiken irtaimiston. Tila arvioitiin 7.000 Suomen markan arvoiseksi, ja siitä ”poisotettuna 2.000 markan arvosta ikuista elatusta vanhemmilleen” – siis syytinkiä. Irtaimiston hinnaksi oli määritelty 3.000 markkaa. Kauppahinta suoritettiin niin, että Juho otti vastatakseen isänsä velkoja yhteensä 8.000 markkaa. Lainhuutokirjassa on myös Heikki Laukan Anna-tyttären miehen Juho Timosen suostumus:

Myyjäin tyttären Annan aviomiehenä suostun kauppaan enkä kuoltuansakkaan enään tule vaimolleni enempää perintöä vaatimaan paitsi mitä hän tähän asti on läksiäisantina saanut, joka kuitattuna tunnustetaan. Aika ja paikka sama kuin edellä. J. A. Timonen 57

Laukan Liisan hautajaiset elokuussa 1945 Kangastalossa Emäntä Liisa Laukan hautajaiset elokuussa 1945. Klikkaa kuvaa isommaksi.Juholle ja Liisalle syntyi Laukassa lapset

  1. Reino Johannes (s. 9.12.1910) – puoliso Hanna Kärnä
  2. Aarne Edvard (s. 19.1.1912) – puoliso Linda Saarela
  3. Hilja Maria (s. 1915) – puoliso Veikko Heikkinen
  4. Arvi Paavali (s. 1920) – puoliso Rauha Pikkuaho.

Juho ja Liisa Laukka myivät tilan 3.3.1945 päivätyllä kauppakirjalla Elli Maria Genetz (s. 14.10.1881 Sortavala, k. 15.3.1951 Helsinki) ja Ilo Emil Schröderille (s. 21.5.1875 Liperi, k. 25.11.1947 Nummi). Laukan pariskunta muutti asumaan poikansa luo Kangastaloon. Liisan hautajaisetkin pidettiin siellä. 58 59.

Laukka ja Olli Saukkonen Schröderin pariskunta oli vihitty Sortavalassa vuonna 1902. Ilo Schröder oli ollut aikoinaan tullimiehenä Torniojoella ja heillä oli kolme poikaa. Sukunimi muutettiin Syväriksi. Schröderit olivat aiemmin omistaneet maatilat Terijoella sekä Uukuniemen Latvasyrjällä.

Heiltä tilan ostivat Saukkoset ja Salorannat puoleksi. 60 61

Kuvassa näkyy molemmat talot ja tilat. Vasemmalla Timonen ja lähempänä valkoinen isompi talo Laukka. Kuvassa jo edesmennyt Olli Saukkonen.

Ulkometsätorpat

Laukan tilalla on ollut myös ulkometsäalueita Utajärvellä. Autionkylän ja Kemilän välillä sijaitsevalla jokisuuden läheisyydessä sijaitsi Laukan no 24 ulkometsätorppa, jonka nimeä ei ole tiedossa. Torppaan ilmaantuu vuonna 1911 Jaakko Kallenpoika Kemppainen (s. 5.3. 1877 Hyrynsalmi) ja puolisonsa Maria (s. 1883). Jaakko tuli Hyrynsalmelta Utajärvelle 15.4.1900. 62 Sanginjärven kyläkirjassa kerrotaan, että vuodesta 1913 kantatilaa alettiin kutsua Laukka-Arvolaksi. Olisikohan torpan nimi siis ollut Arvola?

Laukka-Arvolan maalle Utosjoen eteläpuolelle tulee toinenkin mäkitupa, jossa asuu 1915 Alfred Kinnunen (s. 1883) ja vaimo Maria (s. 1889). Tämänkään torpan nimeä ei ole tiedossa. 63

Vuoteen 1950 mennessä Laukasta jaetut tilat

Arvola 24:3 tilalla asui talollinen Maria Kustaava Häikiö (myöh Leinonen, s. 5.1.1893 Utajärvi) sekä hänen kolme poikaansa ja yhden pojan vaimo. Leinoset pitivät tilalla kyläkauppaa.

Oisava 24:7 tilalla asui pienviljelijä Yrjö Aaprami Pakonen (s. 4.7.1885) sekä palvelusväkeä.

Kumpu 24:11 asui talollinen Johan Henrik Kaveri (s. 10.12.1909 Oulunsalo) sekä tämän vaimo Vieno Maria Kasurinen (s. 18.12.1910 Pielisjärvi) ja lapset.

Siltala 24:13 tilalla asui talollinen Paavo Arvid Honkarinta ja tämän vaimo Lempi Mettovaara Haukiputaalta sekä lapset ja Lempin äiti.

Timonen 24:14 asui Väinö ja Olga Heimonen perheineen.

Oisava 24:14 omisti Kalle Jaakko Lohela sekä Vilho Salmioja (s. 7.2.1888 Salmi), vaimo Eeva sekä lapset.

Laukka 24:15 tilalla asui talollinen Pekka Saloranta (s. 13.5.1883 Suistamo) sekä vaimo Maria Kotivuori (s. 11.5.1890) ja heidän tyttärensä sekä poikansa ja puolisoineen. Lisäksi tilasta puolet omistava Väinö Johannes Saukkonen (s. 22.9.1901 Suistamo) sekä puolisonsa Maria Iljin (s. 25.3.1903 Suistamo) lapsineen.

– Sari Heimonen, lisätietoja Solja Holappa

  1. Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1565, s.74, 4677
  2. Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1621, s. 12, 4935
  3. Pohjois-Pohjanmaan karja- ja kylvöluettelot 1627, s. 59, 4962
  4. Pohjois-Pohjamaan voutikunnan maakirja 1633, s. 51, 4969
  5. Pohjanmaan tuomiokunnan renevoidut tuomiokirja, varsinaisten asioiden ptk 1645-1649, s. 224, Koa6
  6. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo 1629, WA773
  7. Pohjois-Pohjanmaan tmk, ptk 1687, s. 421
  8. Matti Lund 12.8.2011 sukuforum,  Perttusen runonlaulajat
  9. Pohjanmaan läänintilejä, tositekirja 1663, 9144
  10. Pohjanmaan läänintilejä, maakirja 1675, s.48, 9162
  11. Pohjanmaan lt, tk 1713, s. 320, 9267
  12. Matti Lund sukuforum Perttusen runonlaulajat, viesti 132
  13. Pohjanmaan lt, tk 1695, s. 331, 9210
  14. Pohjanmaan lt, tk 1699, s. 236, 9221
  15. Pohjanmaan lt,tk 1700, s. 225, 9224
  16. Muhos rk 1699-1723
  17. Matti Lund Sukuforum Perttusen runonlaulajat,  viesti 140
  18. Pohjanmaan läänintilit, tositekirja 1729, s. 77, 9293
  19. Virrankoski Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia, s. 159
  20. Muhos rk 1723-1732
  21. Pohjanmaan läänintilejä, tositekirja 1737, s. 1010, 9321
  22. Muhos rk 1733-1740
  23. Muhos rk 1741-1749
  24. Muhos rk 1751-1759
  25. Muhos rk 1751-1759 Väärä
  26. Kotiseutumme värikuvina Muhos, s. 280
  27. Muhos kl 1763
  28. Muhos kl 1764
  29. Muhos rk 1764-1770
  30. Muhos kl 1766
  31. Muhos rk 1764-1770
  32. Muhos rk 1781-1786
  33. Muhos rk 1786-1792
  34. Muhos rk 1771-1777, s. 214
  35. Muhos rk 1781-1786
  36. Veikko Kärnän sukutiedot 2013
  37. Muhos rk 1794-1801
  38. Oulun läänin mk 1905, s. 233
  39. Muhos kl 1802
  40. Muhos rk 1802-1811
  41. Muhos rk 1812-1812
  42. Paltamo rk 1767-1772, s. 154
  43. Oulun tksrk vihityt 1792-1854, s. 75 vas
  44. Oulujoen rk 1811-1825, s. 22 vas
  45. Muhos rk 1819-1826
  46. Muhos rk 1826-1832
  47. Muhos kl 1835
  48. Veikko Kärnän sähköposti 30.6.2013, Mauno Kärnän tekemä sukututkimus
  49. Muhos rk 1840-1846
  50. Muhos rk 1854-1861
  51. Maarekisteriote Timosen tilan arkistosta
  52. Muhos rk 1862-1871
  53. Muhos rk 1891-1901
  54. Suomen maatilat: tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista V: Oulun ja Vaasan läänit. 1933
  55. Maarekisteriote v. 1928 Timosen tilasta, Sari Heimosen arkisto
  56. Verna Heimosen haastattelu 2012, Sari Heimonen
  57. Laukan tilan kauppakirja ja lainhuuto-otteet vuosilta 1903, 1904, 1905
  58. Martti Strangin sukusivut
  59. ylioppilasmatrikkeli
  60. Kotiseutumme värikuvina Muhos s. 280
  61. Laukan tilan arkistot, Harri Saukkonen
  62. Utajärvi rk 1888-1900, s. 281
  63. Sanginjärven kylähistoria, s. 313

5 vastausta kohteessa Laukka no 24

  1. Sari sanoo:

    Soljan kanssa saimme postia eräältä henkilöltä Kempeleestä jolla oli Laukan tilasta maalattu taulu. Solja laittoikin ko. taulun tälle tilalle pääkuvaksi. Upea! Hoksasin heti mistä talosta maalaus on. Erikoista on, että miten talo joutuikaan Hornemanin maalatuksi ja Kempeleeseen! Tie näyttäisi uudelta Ylikiimingintieltä, vaikka kyllä tuo Vieritie on samanlainen menee aivan vieressä. Tuo punainen aitta on varmaan Siekkisen aittoja.

    • Paavo Salmi sanoo:

      Kyllä tuo tie on se vanhempi Yli-Kiimingin tie, jos maalaus on 1930 luvulta, siinä meni vielä n. 25 vuotta, ennen kuin uusi tie rakennettiin.

  2. Sattumien summa… löysin vahingossa hienot sivustonne ja kommentoinkin asiaa tuonne 2. Parviainen-sivulle. Perimätiedon perusteella tiesin että kyseinen maalauksessa oleva talo on Laitasaaren sillan lähistöltä ja aluksi luulin että kyseessä olisikin tuo aikaisemmin kommentoimani Parviaisen talo. Lähetin kuvan taulusta Soljalle ja hän tunnisti sen kuitenkin Laukan taloksi. Onneksi suvusta sitten löytyi vielä joku tietävä joka osasi kertoa taulun tarinan. Aino ja Matti Pellinen olivat n. 1920-30-luvulla Muhoksen osuuskaupan hoitajia. Samaan aikaan paikkakunnalla vaikutti myös Matti Horneman josta tuli myöhemmin Oulun työväennäyttämön pitkäaikainen johtaja. Matti Pellisen kuoltua Aino avioitui Eino Parviaisen kanssa ja Hornemanilta saatu taulu päätyi Parviaisen pirttiin Kempeleeseen. Se miksi Horneman maalasi juuri kyseisen talon on arvoitus. Ehkä se oli vain sattumaa vai oliko talonväki innokkaita kulttuuri-ihmisiä.

    • Solja sanoo:

      Horneman-sukunimeen törmäsin taas. Holapan kuva-arkistossa on valokuva jossa lukee ”Olympiavoittaja Ville Pörhölä”. Nyt sitten tarkistin että mikä Ville se tämä on. Hänestä löytyikin tietoa netistä – sukunimi on ollut aiemmin Horneman ja edusti aikoinaan myös Oulun Pyrintöä – lue lisää täältä http://fi.wikipedia.org/wiki/Ville_P%C3%B6rh%C3%B6l%C3%A4

  3. Solja sanoo:

    Vihdoin sain laitettua Laukan sivulle kuvia jotka skannasin syyskuussa. Isot kiitokset Sotkamoon Laila Heikkiselle, Laukan Hiljan (s. 1915) tyttärelle. Tämän vanhempia kuvia emme voi Laukasta saadakaan! Katsokaapa Laukan kuvagalleriaa myös, siellä on tuntemattomia laitasaarelaisia, todennäköisesti sukua http://www.laitasaari.fi/taloja/laukka-no-24/kuvia-laukasta/ Lisätty myös Lailan antama kuva Kangastalon sivulle – sukua on asunut sielläkin http://www.laitasaari.fi/taloja/putaala-no-48/kangastalo-4813/

    Myös Timoseen tuli lisätietoja siltä osin että Juho ja Anna Timonen muuttivat talosta Ouluun ja Timosen kuvagalleriassa oleva talokuva on juuri Oulussa otettu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *