Kotikangas no 65

  • Kotikankaan sijainti kartalla
Vesteri Halosen perhettä Kotikankaassa

Ensimmäinen isäntä Olli

Kotikankaan tila on saanut perustamispäätöksen 20.3.1781 ja 20 vuoden verovapauden, kooltaan se oli 1/8 mtl. Tilaa verotettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1801. Vuoden 1781 rippikirjaan on kirjattu Tuohinonoja nybygg Niemi. Tuolloin siinä asui Olli (s. 1732) ja vaimonsa Marketta (s. 1732). Samat  henkilöt, jotka löytyvät aiemmasta rippikirjasta Tuohinonojasta nimellä Kemiläinen. Kuollessaan v. 1785 Olli on sukunimellä Tuohinonoja. Vuonna 1785 Kotikangas eller Niemi näkyy henkikirjoissa. Se on kirjattu heti Lumiaisen talon jälkeen. Ollin ja Marketan poika Antti vihitään v. 1789 nimellä Kotikangas.

Tuohinonojan nimeksi vuoden 1786 rippikirjaan on kirjoitettu alle Kotikangas ja numero 65 on kirjoitettu aiemman numero 50 päälle. Täyttä varmuutta ei ole, oliko Kotikangas nimenomaan entinen Tuohinonojan torppa, vai kirjasiko pappi vain Tuohinonojan torpan tietojen päälle Kotikankaan väen, eikä näillä olisi muutoin mitään tekemistä toistensa kanssa. Vuoden 1789 maakirjan mukaan Kotikankaan tilalla asui leski Marketta – siis Ollin leski. 1 2 3 Näistä kaikista voisi siis päätellä, että Olli Kemiläinen myöhemmin Tuohinonoja, olisi tilan ensimmäinen asukas. Oliko Olli sama henkilö kuin Puujalan no 50 asiakirjoissa vuonna 1769 esiintynyt Olli Tuohino, ei ole selvinnyt.

Olli Kemiläinen (myöh. Tuohinonoja, s. 1732, k. 5.6.1785), vaimo Marketta (s. 1732, k. 1.6.1789) ovat asuneet Tuohinonojassa jo vuodesta 1778 lähtien, heillä oli pojat

  1. Antti (s. 1764) – puoliso 9.6.1789 Marketta Vainikainen (s. 27.1.1734)
  2. Heikki (s. 18.1.1766) – muutti Liminkaan 1785 ja sitten Ouluun 1787, palasi takaisin Laitasaareen Oulusta 1796
  3. Matti (s. 1769) – renki, puoliso  7.1.1798 Marketta Jaakontytär Hiltunen (s. 1777, k. 20.11.1800).

Pojat eivät ilmeisesti ole syntyneet Muhoksella, koska heidän kastemerkintöjään ei löydy seurakunnasta. Olli Kemiläinen kuoli hukkumalla 1785 Tuohinonoja -nimisenä. 4 5

Miehensä Ollin kuoltua Marketta jatkoi asumistaan perheensä kanssa tilalla. Poika Antilla oli itseään huomattavasti vanhempi vaimo Marketta Vainikainen. Vihittäessä Antin nimenä oli Kotikangas ja Marketan kerrotaan olleen leski. Antilla rippikirjassa taas sukunimenä Niemi. Äiti Marketta kuoli 1789 ja pojat Antti ja Matti jäivät tilaa pitämään. Kuitenkin heidät molemmat kirjattiin myöhemmin torppareiksi. 6 7 8

Antti Kemiläisen puolison Marketan sukunimi oli Pyykkö, mutta hänen syntyessään isänsä Paavo käytti Vainikainen -nimeä. Olisiko ollut Pyykön kanssa aviossa ennen Kemiläistä? Antti ja Marketta sekä Antin veli Matti asustelivat Kotikankaassa. Antilla oli lisänimenä Niemi, jo vanhimmassa rippikirjassa mainittu.

Veli Matti käytti jo vihittäessä Halonen sukunimeä, sillä Kotikangas oli tuolloin Haloseen liitettynä. Kauan he eivät ehtineet olla aviossa, sillä Marketta kuoli jo vuonna 1800 lapsivuoteeseen. Ilmeisesti tämä samainen Matti avioitui v. 1803 Valpuri Keräsen kanssa ja he asuivat sittemmin Pöytäkankaassa no 68. Kotikangas oli tästä lähtien pysyvästi numerolla 65. 9 10

Kotikangas siirtyi Halosen omistukseen 1798

Syrjälän eli Kotikankaan pihapiiriä

Ajalla 1812-18 ei taloon ole rippikirjoihin merkittynä asukkaita ja seuraavassa jaksossa numerolla 65 on Isokangas. Henkikirjassa vuodelta 1815 Kotikangas eli Niemi no 65 kohdalla mainitaan, että se kuuluu numerolle 54 eli Haloseen 10.12.1798 alkaen. 11 Kotikangas esiintyy rippikirjoissa koko ajan ainakin vuoteen 1900 Halosen numerolla, henkikirjoissa ainakin vuoteen 1880.

Vuonna 1825 Kotikankaan omisti Halosen vävy ja isäntä Juho Juhonpoika Luukinen vaimonsa Marian kanssa. 12

Ajalla 1835-45 1/8 manttaalin Kotikangas no 65 kirjattiin Halosen no 54 alle ja omistaja oli toinen vävy Kustaa Antinpoika Karvonen.

Vuonna 1850 Kotikankaassa oli kanssa-asukkaana Juho Ikäpäivä, vaimo Kaisa, syytinkiläisenä pyhäjärvinen Kustaa Wunsch (eli Nalkki, s. 1.2.1805) ja vaimonsa Maria Liisa Matintytär (s. 10.4.1815 Lumijoki), myöhemmin he asuivat Kylmälänkylässä Teirissä no 20. 13 14

Sylvester, hevonen ja haravakone

Vuonna 1918 Kotikangas siirtyi Vesteri Halosen omistukseen. Hän oli syntyisin Halosesta no 54. Sylvester eli Vesteri (s. 1879, k. 1941) teki kaksi matkaa Amerikkaan. Ensimmäisellä matkallaan vuonna 1905 hän piti matkapäiväkirjaa. Päiväkirja on julkaistu teoksessa Muistojen kirja Muhokselta, otsikolla Siirtolaisuutta Amerikkaan. 15 Toiselta – passi annettu v. 1915 – 16 matkalta palattuaan hän alkoi viljellä perintötilaansa Kotikankaan tilaa eli Syrjälää. Hän asui tilalla kuolemaansa eli vuoteen 1941 asti.

Vesteri avioitui vuonna 1922 Anna Matilda Kallentytär Perttusen (s. 1892 Hyrynsalmi, k. 1957 Muhos) kanssa. Tästä avioliitosta syntyi kaksi lasta – Veikko Väinö (s. 1923 Muhos, k. 2005 Ii) ja Esa Alpo Edvard (s. 1929 Muhos, k. 2004 Ii). Kotikankaan perintötila on ollut Halosen suvun hallussa aina 2010-luvun alkupuolelle asti.

Nyttemmin kuvassa oleva  talo on purettu, samalle paikalle on rakennettu uusi  uuden omistajasuvun myötä.

– Riitta Kaski-Martinviita, Eila Paso ja Sari Heimonen

Kommentointi on suljettu.