Kosunen no 10

Kosunen mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1605 kymmennysluettelossa. Lue tilan varhaimmista vaiheista kantatalon sivulta.

Paavo Paavonpoika Parviainen Kosulan isännäksi

Paavo Paavonpoika Kosunen (alk. Parviainen Oulujoen vastarannalta Parviaisesta no 2, s. kuoliniän mukaan vuonna 1654) oli 1720-luvulta lähtien 3/8 mtl Kosusen no 10 isäntänä. Paavon ensimmäinen puoliso oli Riitta Hannuntytär Kukkonen Pelkosesta eli Kukkolasta no 17 – hän kuoli noin vuonna 1718. Tästä avioliitosta syntyivät tyttäret Valpuri ja Anna, jotka kuolivat pieninä sekä yksi poika Hannu. Paavon toinen puoliso oli Liisa Heikintytär Perttunen (s. 1693). 1 2 3

Riitan koti ja suku selviää myös vuoden 1751 käräjiltä, kun naapurin mies lautamies Perttu Kosunen alkuaan Perttunen todisti Pelkosen 1/4 mtl tilaan liittyvässä asiassa, jossa kantajana oli Hannu Kosunen.

Hans Kosunen, jonka äiti Brita Hansdotter kuollut edellisen vihan jälkeen, jolla sisällä olevaa Pelkosen ¼ mtl perintötilalla Laitasaaressa, millä
tilalla Jakob Henriksson joka on naimisissa kantajan äidin veljen Hans Hanssonin tyttären Karin Hansdotterin kanssa, äidin veljet Hans ja Grels,… Kukkosen tila Muhoskylä. Jakob Pelkonen ei tiedä asiasta, tullut naimisen kautta vaimonsa kanssa tilalle kun Pehr Pelkonen joka on ollut vastaajan vaimon sisaren kanssa naimisissa ja joka sekä mainittu hänen sisarensa hukkuneet ja jättäneet 8 kpl alaikäistä lasta.

Lautamies Bertil Kosunen ei tiennyt enempää kuin että veljekset Simon, Hans, Jonas ja Grels sekä sisar Brita tulleet Kukkolasta Pelkosen tilalle, Brita oli mennyt naimisiin 1699 tai 1700 kantajan isän Påhl Parviaisen eli Kosusen kanssa, ei tiennyt oliko Brita saanut osuutensa tai osaa tilasta veljiltään, kantajan vaimo on syntynyt sisaresta ja vastaajan vaimo veljestä. Äiti Brita 50 vuotta sitten. 4

Olli Paavonpojan puumerkki Kosulan jyväaitassa

Olli Paavonpojan puumerkki löytyi Kosulan talon vanhaa vilja-aittaa kunnostettaessa räystään alta

Paavon lapset

  1. Hannu (s. 1715, k. 71-vuotiaana ”vanhana renkinä” 3.10.1786 vanhuuteen) – naimaton, syntyi Paavon ensimmäisestä avioliitosta
  2. Heikki (s. 1718) – tilan seuraava isäntä
  3. Olli (s. 29.8.1722, k. 11.7.1783) – vihittiin 9.2.1753 Maria Pertuntytär Kosusen (s. 24.1.1730) kanssa – isännöivät myöhemmin Inkalan no 38 tilaa; Muhoksen seurakunnan historiassa (s. 61) kerrotaan, että ”v. 1757 Olli Kosuselle maksettiin tapulin katon panosta 16 taalaria
  4. Jaakko (s. 16.3.1731, k. 9.4.1766) – puoliso 5.12.1758 Riitta Juhontytär Viinikka (s. 1.6.1731) Hyrkistä no 12, siis samana päivänä kuin leskeksi jäänyt äitinsäkin.

Muhoksen kuolleiden ja haudattujen luettelon merkinnän mukaan Paavo Paavonpoika Kosunen kuoli 101 vuoden ikäisenä 8.11.1755. Todennäköisemmin hän lienee syntynyt aikaisintaan 1670-luvulla eikä 1654 kuten kuolinmerkinnästä voisi laskea. Todistettavastikin suvussa on kuitenkin eletty korkeaan ikään, sillä Paavo Paavonpojan jälkeläinen kuudennessa polvessa, Ellen Elisabet (Liisa) Kosunen (s. 24.10.1885) kuoli 104-vuotiaana Hoquiamissa, Washingtonin osavaltiossa, Yhdysvalloissa vuonna 1990. 5 6

Puumerkit

Paavolla ja Liisalla oli perukirjan mukaan kuusi lasta, joista kolme oli kuollut nuorina. Kolmen elossa olevan pojan, Heikin, Ollin ja Jaakon puumerkit näkyvät perukirjassa, joka on laadittu 26.4.1756. Perukirjassa on erittäin yksityiskohtainen ja mielenkiintoinen kuvaus kaikesta taloon 1750-luvulla kuuluneesta. Hevosia sanotaan olleen 4, lehmiä 14, hiehoja 12, 1 sonni, 6 vasikkaa, 12 lammasta, 9 karitsaa ja 1 sika. Viljaa oli varastoissa 19 tynnyriä ruista ja 19 tynnyriä ohraa. Hyvin rakennettu tuulimylly mainitaan erikseen.

Paavo Paavonpojan leski Liisa solmi uuden avioliiton 5.12.1758 liminkalaisen lesken ja lautamiehen Juho Markkulan kanssa. Liisan poika Jaakko avioitui samana päivänä kuin äitinsä. 7 8

Nuorimmalle pojalle Jaakolle ja vaimolleen Riitalle syntyi Kosusella lapset

  1. Liisa (s. 19.11.1759, ilmeisesti kuollut lapsena)
  2. Juho (s. 12.3.1761).

Jaakko kuoli 1766, kuolinsyy ei ole tiedossa. Leski Riitta avioitui kolmen vuoden päästä Juho Fredrikinpoika Bösen kanssa. Perheeseen syntyi tytär Valpuri 15.7.1769.

Poika Heikki Paavonpoika jatkoi isäntänä

Heikistä (s. 1718) tuli Kosusen isäntä isänsä jälkeen, tosin isäntänä hän näkyy jo vuoden 1739 henkikirjassa, olihan hänen isänsä yli-ikäinen. 15.4.1742 Heikki solmi avioliiton Liisa Pertuntytär Perttusen (s. 1724 Oulunsuu) kanssa. Ks. Pynnönen kantatila. Heille syntyi kymmenen lasta, joista osa kuoli nuorena: 9

  1. Liisa (s. 3.12.1743) – avioitui 27.1.1769 Siikajoelta tulleen Pekka Eskonpoika Lämsän (s. 28.9.1736 Paltamo Veneheitto) kanssa – asuivat ensin Kosusella, sitten Vauhkolassa no 53 – isänsä perunkirjoituksen aikaan 29.1.1796 Liisa oli jo kuollut
  2. Heikki (s. maaliskuussa 1746, k. 4.8.1746)
  3. Valpuri (s. 22.5.1748, k. 1.8.1747)
  4. Johannes (s. 24.3.1749, k. 11.8.1749)
  5. Saara (s. 8.10.1750) – muutti Tyrnävälle avioiduttuaan 31.3.1770 Ängeslevän Markukselan no 42 leski-isännän Samuel Jaakonpoika Matilaisen kanssa 10
  6. Olli (s. 9.12.1752, kuollut ilmeisesti lapsena)
  7. Sakari (s. 18.6.1754) – tilan seuraava isäntä
  8. Anna (s. 6.11.1756, k. 23.12.1763)
  9. Iisakki (s. 29.10.1757, k. 20.3.1763 vihurirokkoon)
  10. Jaakko (s. 8.11.1760, k. 12.3.1763 vihurirokkoon). 11

Heikki Kosusesta kerrotaan

Talonpoikaisia luottamusmiehiä olivat kuudennusmiehet eli seksmannit, joita oli yksi jokaisessa kyläkunnassa tai kinkerikunnassa ja joiden tehtävänä oli valvoa kristillis-siveellistä elämää ja kirkkokuria sekä huolehtia seurakuntalaisille määrättyjen kirkollisten velvollisuuksien suorittamisesta. Seksmannit eivät yleensä saaneet toimestaan palkkaa, mutta piispantarkastuksessa Oulussa 1751 seksmanni Heikki Kosunen Muhokselta vaati saada nauttia vapautta viinirahan maksusta itsensä, vaimonsa ja koko talonväkensä puolesta, saadakseen näin maksun myös siitä velasta, joka kappelilla hänelle oli hänen kellotapulissa tekemistään korjauksista. Kappelia kehotettiin maksamaan Kosuselle saatavansa, mutta viinirahasta saattoi vapautua vain hän ja hänen vaimonsa edellyttäen, että hänet oli sellaisella ehdolla seksmanniksi valittu. 12

Talostelu jatkui Kosusella vuosikausia samaan malliin, Heikki isäntänä ja veljet Olli ja Jaakko vaimoineen myös saman katon alla. Sitten veli Jaakko kuoli ja Olli muutti Inkalaan pesueineen.

Vuonna 1780 tapahtui jotakin; talomerkintään on liitetty naapurin eli Kosusen no 9 tila ja Kosusen no 10 manttaaliluku 3/8 pienenee 9/32:ksi. Olivatko tilat osittain yhdysviljelyksessä, työskentelikö palvelusväki molemmissa taloissa? Vai liittyikö asia isojaon toimituksiin? 13 14 15 16 17

Heikki Paavonpoika kuoli 21.9.1795 ja vaimonsa Liisa 18.8.1802, molemmat vanhuuteen.

Sakari Heikinpojan aika

Sakari syntyi siis perheensä seitsemäntenä lapsena. Hänet vihittiin avioliittoon 26.12.1775 Liisa Hannuntytär Tikkasen kanssa (s. 1751, k. 12.9.1791 vesipöhöön). Kirkonkirjan mukaan he kävivät asumassa muutaman vuoden Tyrnävän Ängeslevällä Sakarin Saara-siskon perheen luona Markukselan talossa. Takaisin Kosuseen he tulivat vuonna 1780. Isä Heikki oli jo 62-vuotias ja talo tarvitsi rivakan isännän.

Sakarille ja Liisalle syntyi seitsemän lasta, joista – surullista kyllä – vain nuorin varttui aikuiseksi: 18 19

  1. Heikki (s. 3.9.1776, k. 11.4.1809 kuumeeseen)
  2. Liisa (s. 15.10.1778, k. 29.1.1802 mahavaivoihin)
  3. Sakari (s. 8.8.1781, k. 27.6.1782 isorokkoon)
  4. Jaakko (s. 20.5.1783, k. 18.8.1783 tuntemattomaan tautiin)
  5. Saara (s. 26.6.1784, k. 14.3.1794 tulirokkoon)
  6. Bartholomeus (s. 30.10.1786, k. 24.7.1790 nivel- ja jäsensärkyyn)
  7. Anna (s. 24.11.1788) – avioitui vain 16-vuotiaana 2.12.1804 Heikki Matinpoika Pukin kanssa ja muutti asumaan Oulunsuun Pukin no 28 taloon; he saivat lapset Kaarina, Jaakko, Heikki ja Sakari.

Nykypäivän mittapuun mukaan lapsikuolleisuus yhdessä perheessä tuntuu järkyttävältä. 20

Kosulan viiri vuodelta 1775

Jäätyään leskeksi Sakari solmi 25.10.1792 toisen avioliiton Anna Antintytär Kokon (s. 9.3.1762 Paavola) kanssa. Pariskunnalle syntyi lapset: 21

  1. Beata Stina (s. 7.8.1793, kuollut ilmeisesti lapsena)
  2. Aappo (s. 22.10.1796) – tilan seuraava isäntä
  3. Sakari (s. 31.5.1799) – asui kanssa-asukkaana vanhemman veljensä isännöidessä taloa
  4. Antti (s. 26.5.1802) – avioitui 11.1.1828 Marketta Aapontytär Tikkalan (s. elokuussa 1802) kanssa ja muutti Tyrnävälle vuonna 1844. 22

Vuonna 1795 Kosunen 10 on vapautettu henkiverosta, mikä lienee ollut syy, lukuisat pienenä kuolleet lapsetko? Henkikirjassa lukee myös ”Päätöksen 12.2.1782 mukaisesti vapautettu 20 vuodeksi kivirakennuksesta.” Viittaako merkintä tilan vanhaan kivinavettaan?

Sakari kuoli elokuussa 1802 lentsuun ja leski Anna hoiti talon isännyyttä. Manttaliluku on tuolloin 11/32.

Leski Anna vihittiin toiseen avioliittoon 5.6.1806. Alkuperäisessä vihittyjen luettelossa on merkintä ”sjöman Anders Mellin och bondeänckan Anna Kosunen hemma utan skrud” eli merimies A. M. ja talonpojan leski A. K. vihitty kotona ilman täyttä morsiusasua. Andersin vanhemmat olivat panimomestari Jacob Friedrich Mellin ja Brita Elisabet Timlander, jotka kuolivat Oulun palossa 23.5.1822. Annalle ja Andersille syntyi poika Carl Jacob Andrea (s. 11.11.1807, k. 29.4.1881 Oulu). 23 24

Annan kuoltua 16.12.1817 Anders Mellin (s. 9.3.1780) hoiti Kosusen isännyyttä, kunnes muutti Siekkiseen no 52 poikapuoli Aapon alettua isännöimään Kosusta. Sittemmin Mellin muutti Ouluun solmittuaan uuden avioliiton talonpojan lesken Dorde Saarijärven kanssa 23.1.1820. Anders Mellin kuoli 66-vuotiaana syöpään Oulussa 24.7.1846. 25

Aappo Sakarinpoika isäntänä isänsä jälkeen

Isänsä kuollessa Aappo ei ollut ehtinyt täyttää kuutta vuotta ja äitinsä kuollessa hän oli vain 21-vuotias. Avioliiton hän solmi 10.7.1820 naapurin tyttären Maria Antintytär Kosusen (s. 19.7.1792 Kosula no 9) kanssa. Heille syntyi vain yksi lapsi, tytär Anna 13.10.1821. Annan kummeina olivat Olli ja Anna Perttunen, Marketta ja Sihveri Parkkinen sekä Sakari Kosunen ja Maria Pöytäkangas. Annasta tuli tilan seuraava emäntä. 26 27

Aappo Kosusen kuolinilmoitus

Aapon nuorempi veli Sakari Sakarinpoika, talon kanssa-asukas, avioitui laitasaarelaisen Kaisa Iisakintytär Viittasen (s. 4.11.1801, k.19.4.1858) kanssa 4.4.1827. Kaisan samanniminen äiti oli Tihisestä no 6 ja isä Holapasta no 51. Kosunen no 10 ja no 9 olivat jonkinasteisessa yhteisomistuksessa aina vuodesta 1780 vuoteen 1835 saakka. Sakari kuoli 38-vuotiaana keuhkotautiin vuonna 1837. Leski Kaisa avioitui 16.2.1839 renki Tuomas Liisanpoika Holapan (s. 2.12.1816) kanssa, jatkaen edelleen perheineen kanssa-asumista ja kasvattaen perhettään. Vuoden 1840 henkikirjassa tilan koko kasvoi ollen 7/16 mtl. 28 29 30

1850-luvulla Aappo oli edelleen Kosusen no 10 isäntä ja kuolleen Sakari-veljen poika Heikki mainitaan nyt kanssa-asukkaaksi. Seuraavalla vuosikymmenellä Kosunen on jakautunut kahteen savuun, joista toista isännöi Aappo ja toista em. veljenpoika Heikki. Vielä vuoden 1910 henkikirjassa Heikki Sakarinpoika mainitaan kanssa-asujaksi. 31 32 33

Maria-puoliso kuoli tammikuussa 1856 ja Aappo eli leskenä yli 26 vuotta kuollen 85-vuotiaana vanhuuteen 7.2.1882. Aappo (kirkonkirjoissa Abraham, kuolinilmoituksessa Abram) oli herastuomari ja seksmanni. Perukirja kirjoitettiin hänen jälkeensä 26.8.1882.

Tytär Anna Aapontytär ja Jaakko Aapraminpoika Vänttilä

Ainoa lapsi Anna vihittiin kotonaan Kosulassa avioliittoon Jaakko Aapraminpoika Vänttilän (s. 1.7.1821 Vänttilä no 61) kanssa 26.4.1844. Jaakko-vävy otti talon mukaan sukunimekseen Kosusen. Hän oli nuoresta iästään huolimatta jo kihlakunnan lautamies ja seksmanni. Jaakko Kosunen omisti 1860-luvulta lähtien myös osan Perttusesta no 22 eli Koistilasta. Hän kuoli 62-vuotiaana keuhkokuumeeseen 27.1.1884 pian appensa jälkeen ja häneltä on 25.4.1884 päivätty perukirja. 34

Annan ja Jaakon lapset:

  1. Kaisa (s. 21.9.1844, k. 14.6.1847)
  2. Aappo (s. 9.12.1846, k. 3.7.1892) – ehti olla ennen kuolemaansa pari vuotta naimisissa Beata Loviisa Honkasen (s. 19.10.1861 Pudasjärvi) kanssa
  3. Johannes (s. 15.7.1850, k. 28.9.1868 lavantautiin)
  4. Anna (s. 15.10.1853, k. 19.7.1862 halvaukseen)
  5. Maria (s. 2.8.1858) – tilan seuraava emäntä.

Leskiäiti Anna myi kauppakirjalla 24.10.1884 omistamansa perintömaat Marialle ja hänen puolisolleen. Kaunis vanha käsinkirjoitettu kauppakirja on säästynyt tallessa tähän päivään. Anna itse kuoli 2.11.1895 vanhuuteen.

Maria Jaakontytär ja Jaakko Juhonpoika Karppinen

Tytär Maria vihittiin 18.5.1878 Jaakko Juhonpoika Karppisen (s. 3.4.1856 Karppilassa no 49) kanssa. Jaakko otti hänkin vävyksi tultuaan sukunimekseen Kosusen talon mukaan. 35

Jussi (Johan Hjalmar) Kosunen

Marialle ja Jaakolle syntyi kymmenen lasta:

  1. Jussi (s. 20.11.1878, k. 26.1.1905 USA, Michigan)
  2. Jaakko (s. 18.9.1880, 26.1.1905 USA, Michigan)
  3. Aappo (s. 9.9.1882) – kävi myös Amerikassa, mutta palasi kotiin ja avioitui 3.6.1921 Hanna (Johanna Maria) Papinahon kanssa, isännöi Rovalaa no 63 muutaman vuoden, muutti Oulaisten Matkanivan kylään, missä kuoli 22.6.1936 sydänhalvaukseen
  4. Antti Emil (s. 16.8.1884) – isäntänä veljensä Heikin kanssa
  5. Anna (s. 13.4.1887, k. 9.8.1918)
  6. Heikki (s. 18.9.1889. k. 20.1.1923) – isäntänä veljensä Antin kanssa
  7. Kustaa Adolf (s. 6.11.1891, k. 8.3.1898 keuhkokuumeeseen)
  8. Kaarle (s. 6.6.1894, k. 6.10.1906 luumätään)
  9. Maria Emilia (s. 17.6.1897, k. 18.9.1914)
  10. Ester Elisabet (s. 10.11.1901, k. 1.1.1902 heikkouteen).

Veljekset Jussi ja Jaako lähtivät Amerikkaan tienaamaan talorahoja, mutta – surullista kyllä – kuolivat samassa kaivosonnettomuudessa. Louhi-lehdessä 2.3.1905 oli artikkeli, jossa kerrottiin veljesten murheellisesta kohtalosta.

Isojako oli vahvistettu 24.2.1864 ja noin neljännesvuosisata myöhemmin Kosusen no 10 tiluksilla tapahtui muutos. 2.-11.7.1888 suoritetusta välijaosta tehdystä pöytäkirjasta selviää, että silloin syntyivät tilat 10:1 ja 10:2. Kaarle Kokolle eli Loukkolalle (s. 18.4.1839 Oulu) ja Heikki Juho Jaakonpoika Saarelalle (s. 16.5.1840) erotettiin 3/32 osa manttaalia. Jaakko (Marian puoliso) Kosusen ja Heikki (Reetan puoliso) Kosusen omistukseen tuli 11/32 osa manttaalia Kosulan 7/16 manttaalisesta perintötilasta.

Maria ja Jaakko myivät omistamansa perintötalot Kosulan 11/64 osaa manttaalia no 10 ja Koistilan 5/24 osaa manttaalia no 22 pojilleen Antille ja Heikille. Maria kuoli 6.5.1911 ja jäätyään leskeksi Jaakko Kosunen osti Rovalan no 63 ja muutti sinne asumaan. Tytär Maria Emilia kuoli kuolinilmoituksen mukaan Rovan talossa syyskuun 18. päivänä 1914. Jaakon kuoltua 15.4.1924 tila siirtyi hänen pojalleen Aapolle ja tämän puolisolle.

Poika Antti ja Ida – nyt Kosulassa no 81

Ida Kangasolli ja Antti Kosunen

Kosusen veljekset ottivat vaimot samasta talosta eli Kangasollista no 21. Antti ja Ida Maria o.s. Kangasolli (s. 16.6.1883) vihittiin avioliittoon 16.2.1906.

Antin Heikki-veli, talon toinen isäntä, avioitui Matilda o.s. Kangasollin (s. 5.4.1894) kanssa 18.2.1916. He saivat kaksi lasta:

  1. Aura Matilda (s. 6.2.1917, k. 12.10.1917)
  2. Martti Johannes (s.14.6.1919, k. 30.5.1927, hukkui Kosuojaan 7-vuotiaana).

Lasten isä Heikki oli kuollut 20.1.1923 – paljon on Matildalla ollut surua! Matilda solmi toisen avioliiton Väinö Heikinpoika Saarelan (s. 15.1.1881, k. 20.10.1963) kanssa. Heille syntyi yksi tytär, Terttu Anna Beata (myöh. Kiviniemi, s. 1926).

Tässä vaiheessa Väinö Saarela, aiemmin mainitun Heikki Juho Jaakonpoika Saarelan poika talosta Ylikosunen no 9, anoi Oulun läänin maaherralta, että hänen vaimonsa omistamat osuudet Kosusen no 10:3 ja Kangastalon no 22:4 tiloista erotettaisiin halkomalla. Osittamisen helpottamiseksi tilat yhdistettiin Kangastalo-nimiseksi perintötaloksi no 81.

Antti Kosunen ja Väinö Saarela sopivat jakavansa tilat siten, että toinen saisi toisen tilan ja toinen toisen. Arpomisessa Antti sai Kangastalon. Jako suoritettiin vuonna 1928 ja näin syntyi Antti ja Ida Kosusen uusi itsenäinen Kosula-niminen tila no 81:1 ja Matilda ja Väinö Saarelan tila no 81:2, jonka nimeksi sovittiin Keski-Kosula. 17

Keski-Kosulassa ei sitten asustanutkaan enää Paavo Paavonpojan jälkeläisiä, vaan tila tuli miniän ja tämän uuden puolison omistukseen. Niin kuin sovittu oli, Matilda ja Väinö jäivät asumaan Vanhaan Kosulaan ja Antti ja Ida rakensivat itselleen uuden talon, johon päästiin asumaan vuonna 1930. Talon hirsirunko oli ostettu Rovalta. Tämä talo tunnetaan nyt Kosulana.

Kosusen perhettä

Vasemmalla ainoa säilynyt kuva Vanhasta Kosulasta, ilmeisesti ajalta 1925-27. Takana vas. kaksi renkipoikaa, joista ensimmäinen Pekka Määtän poika Määttälästä, Väinö Saarela ja Väinö Kosunen (myöh. Kosula). Keskellä vas. Aune Kosunen (myöh. Ervasti), palvelija (nimi ei tiedossa), Alli Kosunen (myöh. Kinnula), Matilda Saarela (o.s. Kangasolli), Esteri Kosunen (myöh. Sutela). Edessä istuvat vasemmalla Viljo Kosunen ja Martti Kosunen.

Eivät osanneet kuvan nuoremman polven edustajat Aune ja Väinö kertoa omille lapsilleen, kuinka Vanhassa Kosulassa asui kaksi perhettä, jotka heidän tietämänsä mukaan eivät olleet sukulaisiakaan keskenään. No, vuonna 2009 Lauran sukuselvityksen myötä palaset alkoivat loksahdella kohdalleen. Sukuahan sitä sittenkin oltiin kun 1790-luvulla syntyneet Aappo ja Sakari olivat veljekset ja heidän jälkeläisensä edelleen asuttivat yhteistä asuinrakennusta, johon kuului 7 asuinhuonetta. Maarekisteritietojen mukaan Kosunen 10:3 (Aapon jälkeläiset) ja Kosula 10:4 (Sakarin jälkeläiset) halottiin 1897 ja halkominen on vahvistettu 18.3.1898.

10.6.1933 katosi paljon vanhaa ja arvokasta, sillä Vanha Kosula lähes kaikkine rakennuksineen tuhoutui tulipalossa. Siinä meni koti ja kaikki Väinö Saarelan ja Jaakko Kosusen väeltä. Antti ja Ida asustelivat jo uutta taloaan ja heidän mukanaan nykyiseen Kosulaan ehti tulla monenlaista esineistöä ja jokunen rakennuskin Vanhasta Kosulasta. Tulipalosta kerrottiin Liitto-lehdessä 11.6.1933.

Keski-Kosulan portailla (1930-luvun loppu)

Tulipalon jälkeen Väinö ja Matilda Saarela sekä Jaakko Huovinen ja vaimonsa Ida Katariina Matintytär Pukki (19.04.1881 Oulujoki, muutti Amerikkaan 28.04.1900, palasi Suomeen ja avioitui 20.09.1908) rakensivat omat talonsa. Iidan äiti oli Mäkelän no 19 tyttäriä.

Terttu Kiviniemen (o.s. Saarela) kertoman mukaan Keski-Kosulan koko asuinrakennus on peräisin Kestilästä, Karppilan Yrjö oli siirtänyt hirret ja Järvelän Heikki oli ollut timperinä. Väinö, Matilda ja Terttu asuivat Väinön kotitalon Saarelan keittiössä uuden kodin valmistumiseen asti.

Antti ja Ida saivat kuusi lasta:

  1. Betty Maria (s. 19.11.1906, k. lapsena 7.4.1908)
  2. Ester Elviira (s. 3.6.1909) – avioitui Sutelaan Oulujoelle 1930
  3. Väinö Iisakki (s. 10.5.1911) – tilan seuraava isäntä
  4. Viljo Antti (s. 16.5.1915, k. 27.11.1972) – naimaton
  5. Anna-Maija (s. 14.8.1919, k. lapsena 28.3.1924)
  6. Martta Elisabet (s. 5.7.1921, k. lapsena 23.6.1922).

Antti kuoli 8.3.1961 ja Ida 11.7.1958.

Väinö ja Esteri Kosula Kosulassa no 81

Kosula no 81

Kosulan no 81:1 vuonna 1930 valmistunut asuinrakennus

Väinö avioitui Aura Ester Elisabet o.s. Kangasollin kanssa 2.8.1942. Esteri oli syntynyt 28.10.1919 Kangasollissa no 21. Väinö ja Esteri vaihtoivat 1957 perheensä sukunimen Kosusesta Kosulaksi talon mukaan ja ottivat hoitaakseen Kosulan isännyyden 1958. Heille syntyi kaksi lasta, Kalle ja Laura.

 – Laura Salonen o.s. Kosula, tietoja täydentänyt Solja Holappa, Sari Heimonen ja Ritva Nygren

Suuri Maatilakirja vuodelta 1968 kertoo, että Kosulan on omistanut vuodesta 1958 Väinö Kosula ja puolisonsa (Aura) Esteri Kangasolli. Lapsia heillä on ollut kaksi.

Tila on suku- ja kantatila ja kuulunut suvulle vuodesta 1699. Aikaisempia isäntiä olivat Antti Emil Kosunen ja isänsä Jaakko Juhonpoika Kosunen. Tila sijaitsee Laitasaaren kylässä 16 km kirkolta Oulu-Kajaani tien varrella. Talouskeskus on aavalla peltoaukealla pihlajien ja koivujen ympäröimänä. Kokonaispinta-ala on 370 ha, josta metsää 187 ha, peltoa 25 ha ja joutomaita 157ha. Hirsinen päärakennus on vuodelta 1930 sisältää 4 huonetta. Hirsinen karjarakennus on vuodelta 1930 sisältää karjakeittiön, navetan ja rehusuojat. Lisäksi on hirsinen aitta ja tallirakennus vuodelta 1930. Tilalla on traktori työkoneineen ja hevonen. Peltojen maalaji on vaihtelevaa ja niissä viljellään ohraa, ruista,kauraa, perunaa ja heinää. Havumetsästä on ojitettu 1 km ja kylvetty 2 ha mäntyä. Ay-karjaan kuuluu 5 lypsävää ja 5 nuorta. Isäntä on kuulunut verolautakuntaan sekä kansakoulun johtokuntaan. 37

Kirjassa Kotiseutuni Pohjois-Pohjanmaa vuodelta 1970 kerrotaan Kosulasta no 81:

Tilan pinta-ala on 380 ha, josta viljeltyä 27 ha ja metsää 180 ha. Maatalouskoneet: osuus puimakoneeseen ja traktori. Eläimet: hevonen ja 6 kantakirjalehmää. Puinen asuntorakennus on rakennettu v. 1930 käsittäen 4 huonetta. Rakennus on uusittu v. 1958. Puinen talousrakennus on rakennettu v. 1930. Tila on siirtynyt nykyisen omistajan haltuun v. 1958.

Omistaja: mv Väinö Kosula s. 10.5.1911 Muhoksella. Vanhemmat: Antti ja Ida Kosunen o.s. Kangasolli. Puoliso (Aura) Esteri s. 28.10.1919 Muhoksella. Vanhemmat: mv. Iikka ja Maria Liisa Kangasolli o.s. Mertaniemi. Lapset: Kalle ja Laura.

V. Kosula on ollut kansakoulun johtokunnassa ja verolautakunnassa. 38

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *