Koskenniska no 77

Koskenniskan perustaminen

Koskenniska eli Vaara, veneessä Yrjö isäntä

Maakirjan 1805 mukaan Koskenniskan tila on ylösotettu 10.2.1804 ja se sai 15 vuoden verovapauden. Koskenniskan uudistila (nimenä myös Vaara) näkyy Muhoksen henkikirjoissa ensimmäisen kerran samana vuonna. Tilan koko oli 1/8 manttaalia. Tilalliseksi on mainittu Juho Jaakonpoika Koskenniska ja vaimonsa Liisa. Juho oli alkuperäiseltä nimeltään Juho Jaakonpoika Hartikka (s. 23.6.1778 Laihiainen no 30) ja vaimonsa Liisa Juhontytär Kärnä (myös Tapio, s. 1777 Tapio no 26). Asuivat Koskenniskassa uudistalollisina 1805-09 ja palasivat todennäköisesti takaisin Laihiaiseen josta muuttivat noin 1815 Ylitaloon no 69. 1 2 3

Vuoden 1810 henkikirjassa on merkintä Innehafves af Jacob Pesola nr 58 i byn eli tilan omisti Jaakko Pesola (s. 1760) samasta kylästä, Pesolasta no 58. 4

Ylikiiminkiläinen Juho Pekanpoika Seluska (alk. Laurila, s. 13.1.1778 Haukipudas, Kiiminki) ja Laitasaaressa 1.12.1811 vihitty vaimonsa piika Elsa Paavontytär Hiltunen (s. 18.9.1762 Paltamo, Auho) isännöivät taloa noin vuodesta 1815 lähtien. Lapseton pariskunta, muuttivat 1830-luvun alussa Ylikiiminkiin Brunnin no 24 taloon, jonka aiempi isäntäperhe muutti Koskenniskaan eli tapahtui talojen vaihto. Vaimo Elsa kuoli pian muuton jälkeen. 5 6 7

Koskenniskan torpparina oli Jaakko Karhu perheineen. 8 9

Brunneja Ylikiimingistä 1831

Koskenniska Sanginjoella

Juho Ollinpoika Brunni (myös Keinänen, myöh. Koskenniska, s. 5.2.1777 Utajärvi Juorkuna Keinänen no 7, k. 15.4.1858 vanhuuteen) ja Utajärvellä 12.4.1807 vihitty vaimonsa Marketta Heikintytär Jurvanen (eli Jurvakainen, s. 1788 Utajärvi Särkijärvi, k. 16.5.1856 vanhuuteen) muuttivat Utajärveltä Ylikiiminkiin Vepsälle n. 1813 ja sieltä Koskenniskan taloon 1831. Juhon vanhemmat olivat Olli Ollinpoika Lipponen (myös Keinänen ja Utter, s. n. 1745 Utajärvi) sekä 12.2.1769 Utajärvellä vihitty vaimonsa Elina Antintytär Hiltunen (s. n. 1752-53 Utajärvi, k. 10.4.1793 Juorkuna Hiltunen no 1 Utajärvi). Marketan vanhemmat olivat Heikki Matinpoika Jurvakainen (s. 28.9.1748 Muhos, Särkijärvi) ja 11.4.1776 Utajärvellä vihitty vaimonsa Marketta Pekantytär Määttä (s. 22.4.1749 Muhos Juorkuna). 10 11 12 13 14 15 16

Juhon ja Marketan ainoa poika oli Olli Juhonpoika Koskenniska (alk. Keinänen, myös Brunni, s. 27.8.1817 Ylikiiminki, k. 25.12.1876 koliikkiin Koskenniskassa). Ollin puoliso, vihitty Muhoksella 20.4.1845, leskivaimo sotkajärveläinen Marketta Heikintytär Pelkonen (o.s. Myllyaho, s. 1805 ilm. Utajärvi, k. 11.2.1886 Koskenniskassa vanhuuteen – hänen aikaisempi puolisonsa oli Heikki Pekanpoika Pelkonen, joka kuoli keuhkotautiin 36-vuotiaana vuonna 1843 Sotkajärvellä). 17

Ollin ja Marketan yhteiset lapset

  1. Juho (s. 12.10.1845) – isäntä talossa myöhemmin Juho Ollinpoika Koskenniska
  2. Marketta Liisa (s. 5.4.1848) – asui vuoteen 1866 Koskenniskassa, lähti piiaksi Isokankaalle no 75, pääsi sitten Koivikkoon oppilaaksi, mutta lopetti opinnot ja lähti 15.11.1868 Pohjois-Iin Iso-Brusilan taloon piiaksi, palasi takaisin Muhokselle 4.11.1869. 18 19

Koskenniskan torpparina oli nyt mäkitupalaisenpoika Iikka Iikanpoika Perttunen (s. 14.8.1827 Laitasaari) ja vaimo Kaisa Simunantytär Mäkelä (s. 19.4.1826 Ylikiiminki, k. 11.12.1896 torpassaan Koskenniskassa). 20

Ollin talostelussa oli välillä hankaluuksia, joten vuonna 1858 kanssa-asukkaiksi tulivat Ylikiimingin Parkkisesta no 21  Pekka Pekanpoika Parkkinen (s. 13.10.1825), vaimonsa Helena Heikintytär Auma-aho (s. 4.11.1828) sekä lapset, joista kaksi ensimmäistä syntyivät Ylikiimingissä  21

  1. Heikki (s. 19.2.1852) – muutti Ylikiiminkiin 1869
  2. Valpuri (s. 6.3.1857) – muutti Ouluun 1872
  3. Juho Petter (s. 7.2.1860) – muutti Oulujoelle 1881.

Parkkiset eivät kauaa talossa viihtyneet – tilalle tuli niinikään Ylikiimingistä vuonna 1860 Jaakko Leenanpoika Mikkonen (s. 10.4.1818, k. 29.3.1864) ja vaimo Helena Aapontytär Mäkelä (s. 22.3.1831 Ylikiiminki) sekä tytär Maria (s. 28.8.1853 Ylikiiminki). Jaakko kuoli neljä vuotta tilalle tulon jälkeen ja jonkin aikaa leski asui tyttärensä kanssa tilalla. Helena avioitui 1868 torppari Pekka Iisakinpoika Pelkosen kanssa ja asuivat Lusikassa no 62 sittemmin mäkitupalaisina. Tytär Maria siirtyi Honkarintaan no 78  noin v. 1867, josta hän löysikin tulevan miehensä Jooseppi Anttosen. 22 23 24 25

Perttus-Iikka eleli edelleen tilan torpparina – hänet oli vapautettu verosta köyhyyden ja lasten vuoksi. Edellinen isäntä Olli Koskenniska jäi vaimoineen syytinkiläisiksi. 26

Poika rupesi isännäksi

Vuonna 1864 isännäksi siirtyi aiemman isännän poika, vain 20-vuotias Juho Ollinpoika Koskenniska (s. 1845, k. 3.5.1929). Juho tietysti tarvitsi emännän tilalle ja 15.9.1865 hän avioitui Utajärvellä kahdeksan vuotta vanhemman Anna Maria Juhontytär Viitaniemi (s. 22.09.1838 Utajärvi, Sotka, k. 16.9.1921) kanssa. Myös Juhon vanhemmat asuivat talossa syytinkiläisinä sekä Juhon sisar Marketta. 27

Perheeseen syntyi lapset

  1. Anna Kreeta (s. 1.8.1866) – puoliso Aapeli Heikinpoika Koistila (alk. Sassali, s.1855) – asuivat Koistilassa no 22 John Koski ja vävypoika tyttärineen v. 1932
  2. Juho (s. 17.11.1869, k. 6.7.1944 Minnesota, USA) – Juholla maininta ”reserviin kirjoitettu 1.11.1891” – lähti Amerikkaan vuonna 1891, ja käytti siellä nimeä John Koski puoliso, vihitty 10.6.1901 Kreeta Kaisa Juhontytär Tervo (Jooseppi Pellikan leski, s. 30.5.1872 Utajärvi ja isänsä puolelta myös Viitaniemen sukua, k. 24.3.1902 synnytyksen jälkeiseen tulehdukseen), perheessä oli yksi tytär 28
  3. Maria Liisa (s. 1.1.1872)
  4. Olavi Oskar (s. 12.9.1874) – seuraava isäntä
  5. Matti (s. 16.7.1877) – Matilla maininta ”seminaarin ylioppilas” 1890-1901 rippikirjassa, opettaja. Matti avioitui ja sai kaksi tytärtä. 29 30 31 32 33

Talon torpparina 1900-luvun alkupuolella oli vielä vanha, leskeksi jäänyt Iikka Perttunen sekä Iikan jälkeen Priita Raumala (s. 1861). Huonemiehenä Heikki Käärmekangas (s. 1863) Maria-vaimoineen ja lapsineen. 34 35 36

Juho Ollinpoika perinnöksiosti Koskenniskan no 77 tilan 7.9.1876:

Skattlagd enligt nådigt utslag af den 21 Juni 1839 [ed. päivämäärä viivattu yli], då 1/48 mantal förmedlats. Skpt. d 7 sept. 1876. Pantu verolle armollisen päätöksen 21.6.1839 mukaan, jolloin 1/48 mtl vähennetty. Perinnöksi ostettu 7.9.1876. 37 38

Oskari ja Mimmi perheineen

Koskenniskaa isännöi seuraavaksi edellisen isännän poika Olavi Oskar Koskenniska (Oskari, s. 1874, k. 22.7.1943) vaimonsa Mimmi Elisabet Aukustintytär Koistisen (s. 8.2.1887 Oulun mlk, k. 16.2.1963) kanssa. Mimmin sisar Jenny Charlotta emännöi Käärmekankaan no 66 tilaa.

Myös Oskarin vanhemmat asuivat tilalla eläkeläisinä. Kauppakirjan he olivat tehneet vuonna 1901 – oliko Oskari käynyt hakemassa talorahat rapakon takaa, koska hänellä on rippikirjassa maininta ”tullut Amerikasta 1900”. Lainhuudot tilaan ostajana Oskari ja myyjänä isänsä Juho on tehty kolmesti vuonna 1905 ja kiinnekirjan Oskari on saanut 29.9.1906.

Oskarin ja Mimmin lapset

  1. Sigrid Ellen (s. 6.2.1909, kuollut lapsena)
  2. Oskari Leonard (Leo, s. 7.4.1910, k. naimattomana 27.4.1939 keuhkotautiin)
  3. Bertta Elviira (s. 1912, kuollut lapsena)
  4. Huugo Johannes (s. 1913, kuollut nuorukaisena)
  5. Sigrid Pauliina (s. 1917, kuollut lapsena)
  6. Elma Dagmar (s. 1919, k. 15.5.1997) – tilan seuraava emäntä vanhempiensa jälkeen
  7. Viljo Helmeri (s. 1921, kuollut lapsena)
  8. Henno Olavi (s. 31.1.1925, k. 19.10.1976). 39 40 41

Lapsista Sigrid Ellen ja Bertta Elviira sairastivat tulirokon ja menehtyivät samana yönä 3 ja 6 vuoden ikäisinä. Sigrid Pauliina menehtyi sairastettuaan tulirokkoa 4 vrk, vajaan 2-vuoden ikäisenä. Viljo menehtyi alle 1-vuotiaana. Huugo kuoli 19-vuotiaana ja Oskari Leonard noin 29-vuotiaana keuhkotautiin. Elämä ei ole ollut tällä perheellä helppoa, vain kaksi lapsista kasvoi aikuisikään. Oskari ja Mimmi asuivat Koskenniskan tilaa lapsiensa Elman ja Hennon kanssa.

Oskari Koskenniska oli mukana perustamassa Sanginjoen kansakoulua. Alkuun koulutilat vuokrattiin Koskenniskasta eli Vaarasta, ennen oman koulun valmistumista.

Koskenniskan myöhemmät vaiheet

Koskenniskalaisia

Poika Henno Olavi Koskenniska siirtyi asumaan Ylikiiminkiin Karahkan kylään vaimonsa Impi Elina Seluskan (s. 18.8.1928 Ylikiiminki, k. 20.3.2009) kanssa. He saivat kolme lasta.

Tytär Elma ja tämän puoliso Yrjö Johannes Heikinpoika Tikka (s. 24.12.1919 Utajärvi, k. 18.2.1978) harjoittivat maanviljelystä tilalla. Leski Elma kuoli 1997. Tilan omistaa nykyisin Henno Koskenniskan poika Urpo Koskenniska, puolisonsa Sinikka o.s. Jurvakaisen kanssa.

Sama suku on siis asuttanut tilaa vuodesta 1831 lähtien eli 184 vuotta (2016).

Koskenniskan vanha asuintalo on purettu ja rakennettu samalle paikalle uusi. Muut talousrakennukset ja aitat ovat saaneet ikää lisää mm. kattoja uusimalla.

Koskenniska vuonna 1950

Kumpu-Paasimaa 77:1 Kaarlo Eemil Paasimaa (s. 1910), vaimo Aili Katariina Grönstrand ja lapset.

Ruuhela 77:3 Yrjö Henrik Lohela

Palsta: Kalle ja Hanna Aho-Pesola

Koskenniska 77:4 Tikat ja Koskenniskat

– Sinikka Koskenniska, täydentänyt Solja Holappa, tietoja myös Raimo Rannalta ja Ritva Nygreniltä

2 vastausta kohteessa Koskenniska no 77

  1. Tapani Paasimaa sanoo:

    On tämä mahtava sivusto! Täältähän paljastuu isälinjan sukujuureni aina 1500-luvulle asti! Olen 70-luvulla tutkinut vanhimmaksi esi-isäkseni juuri tämän Juha Jaakonpojan (s. 1778) ja sen, että Ylitalon kautta on Paasimaahan tultu 1800-luvulla. Mutta täältä selviää, että suora isälinja vie Hartikan taloon asti eli ainakin 1600-luvulle, mahdollisesti todella jopa 1500-luvulle.

    Terveisiä muuten Amerikasta, jossa kävin Michiganin Kuparisaarella asti, mm. Hancockissa ja Calumetissa. Sinnehän meni Heikki-isoisäni (s. 1875) lisäksi monta muutakin laitasaarelaista. Täälläkin mainittu Oscar Keckonen (s.1876) oli paikallinen suurliikemies, monessa mukana, mm. Calumet-Telluride-kultakaivoksessa, joka toimi Coloradossa ja johon ”Henrykin” sijoitti taalojaan.

    Solja: Kiitos terveisistä Tapani! Kirjoittaisitko sivustolle artikkelin Amerikan sukulaisista tmv?

  2. Solja sanoo:

    Sivustolla olevat vanhat kuvat ovat melkein pakkomielle meikäläiselle. Harmittaa kovasti kun ei kaikille kasvoille löydy nimiä! Koskenniskalaiset ja Koistilan väki olivat sukua keskenään ja nämä Jukka Annusen Hailuodosta löytämät kuvat liittyvät selkeästi tähän sukuun, ainakin suuri osa niistä. Katson nyt esim. tätä alimpana olevaa kuvaa, jossa on neljä ihmistä. Vasemmalla ovat Oskari ja Mimmi. Keitä oikealla? Nyt arvaukseni on että mies armeijan kamppeissa oikealla on Oskarin ja Mimmin vanhin poika Leo. Hänhän kuoli v. 1939 keuhkotautiin joten olisi kuvassa n. 29-vuotias, tai ehkä vähän nuorempi. Kuka on nainen hänen edessään? Arvaan että hän on Oskarin isosisko Anna Kreeta joka avioitui Aapeli Koistilan kanssa. Mielestäni sukunäköä on selvästi. Tai hän voi olla myös Oskarin sisar Maria Liisa, joka näyttäisi olleen naimaton – ainakaan aviopuolison nimeä ei ole meillä tiedossa. Mitä muut tuumaatte?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *