Kortila no 34 (pappila)

Muhoksen pappila talvella

Korttilan varhaisvaiheet

Vanhalta nimeltään Korttila – sai vuonna 1899 nimen Kortela maakirjatutkinnassa. Nyk. Koortila. 1

Viimeistään vuodesta 1566 lähtien Laitasaaressa asui Antti Kesti (s. n. 1520-25, k. n. 1590). 2 Ilmeisesti hänen poikiaan olivat Laitasaaresta löytyvät Kestit Tapani Antinpoika (s. n. 1570, k. 1646 Kesti no 35) 3, Simo Antinpoika (s. n. 1577, k. n. 1648) 4 ja Olli Antinpoika (s. n. 1577, k. n. 1655). 5

Isä Antti asui Kestissä no 35 ja hänen poikansa Simo Antinpoika oli mahdollisesti Korttilan ensimmäinen asukas. Ilmeisesti on niin, että Antti Kestin tilasta on ajan saatossa muodostuneet tilat edellämainittu Kesti no 35, tämä Korttila no 34, Kesti-Pelkonen no 14 ja Karhu no 7. Simo Antinpojan sukulaisuus Tapani Antinpoikaan on todennettavissa käräjäkirjasta vuodelta 1646:

Simoa syytetään veljensä Tapani Kestin lyömisestä ja kuolemantuottamuksesta – hän oli kolme vuotta aiemmin lyönyt veljeään ja Tapanin sanotaan kuolleen nyt Pyhänmiesten aikaan. Noille käräjille Simoa vastaan esitettyihin syytöksiin ei löydetty todistajia eikä Simo itsekään ollut paikalla – asia päätettiin lykätä. 6

Pappila Rovastinojan puolelta Simo Antinpoika asui tilaa ainakin vuoteen 1671 saakka, jonka jälkeen hänen poikansa Simo Simonpoika ilmeisesti omisti tilan, ainakin maakirjan 1675 mukaan. Käräjäkirjoista on löytynyt tieto, että tila olisi ollut autiona vuodesta 1675, ollut verohylkynä ja joutunut rästeistään hopmanni Besoldukselle. 7 8 Vuonna 1675 asiakirjoissa on merkintä, että Simon tila kuuluu kappalaisen nautintaan: Niuter Hr Erich och Hr Anders i Muhos till Caplans Bodh. 8

Simo Simonpojalla oli perhettäkin – vaimon nimeä ei ole löytynyt asiakirjalähteistä, mutta hänellä oli tytär Liisa. Ilmeisesti Simo Simonpoika Kesti lähti sotaväkeen noin vuonna 1676. Viimeistään 1678 tilalle muutti kanssa-asukkaaksi Martti Tuppurainen vaimonsa Liisa Simontytär Kestin kanssa. Simo Simonpojan tytär Liisa vihittiin siis Tuppuraisen kanssa – he asuivat aluksi Sotkajärvellä, josta muuttivat vaimon kotitilalle Laitasaareen. Martti joutui käräjöimään tilasta kappalaisten kanssa, josta vuonna 1678 on seuraavanlainen merkintä asiakirjoissa:

Mårten Olofsson Tuppurainen tuli ja antoi valittaen tiedoksi hänelle ikävän kertomuksen, kuinka Muhoksen kappalaiset Hr. Erik Sigfridi ja Hr. Anders ovat saaneet kappalaisen virkataloksi Muhokselta hänen appensa Simon Kestin 1/3 manttaalin tilan verukkeella, että tila on ollut kauan autiona. Kuitenkin tilasta on maksettu kaikki verot vuoteen 1675, jolloin siitä tuli verohylky, ja vuodesta 1676 alkaen samalta tilalta on otettu sotilas kruunun palvelukseen. Mårten pyysi nyt nöyrästi saada lunastaa appensa tilan luvaten maksaa kruunun rästit ja vastata veroista vuosittain, ja mikäli hän ei ole luotettava, halusi hän asettaa puolestaan takuun, mikäli pääsee tilalle laillisen arvioinnin jälkeen. Hr. Erik Sigfridin mukaan tila oli jo vapaaherrakunnan aikana ollut verohylky, ja joutunut hopmanni Besoldukselle rästeistä. 2) Lautamiehet olivat tunnustaneet tutkinnassaan 1675 sen olleen aution. 3) Hän Hr. Andersin kanssa oli maaherran kirjeen perusteella saanut sen nautittavakseen. Lautamiehet ilmoittivat kantanaan, että tutkinnassa he eivät todistaneet Kestin 1/3 manttaalin tilan olleen kauan aution, vaan vasta vuodesta 1675, otaksuen ettei muuta tutkintapöytäkirjassa ole kuin se, ja pöytäkirjaote 27. ja 28. 1.1670 on sen mukainen. Lautamiehet todistivat nyt, että Kestin tila on ollut kohtalaisen viljelty, eivätkä pellot olleet koskaan kokonaan kesannolla, mutta levänneet (under rest) ja vajonneet (kommit af sig) näinä vaikeina aikoina. He pitivät kohtuullisena, että Mårten Tuppurainen pääsee verolla tilalle takuuta vastaan laillisen arvioinnin jälkeen. Mårten toi oikeuden eteen kauppias Nils Eriksson Rysän, joka täysin takasi, että kruunun rästit ja verot maksetaan vuosittain. Maaherra päätti, että kappalaiset poistuvat tilalta ja tilan saa Mårten, joka maksaa kruunut verot sen jälkeen. Pappien on etsittävä joku autio tila, minkä maaherra heille kappalaisen virkataloksi sallii kuninkaan päätöksen ja papiston privilegioiden mukaan. Mikä kaikki vietiin pöytäkirjaan ja ilmoitettiin Tuppuraiselle. 10

Koortilaan tulo Kappalaiset Salander ja Brax halusivat kohtuullista korvausta myöhemmillä käräjillä – he olivat maaherran luvalla olleet Kestilän 1/3 manttaalin tilalla ja maksaneet siitä veroja. He olivat laittaneet kesannolla olevia peltoja kuntoon sekä tehneet uusia niittyjä ja peltoja. Oikeus oli aiemmin siis katsonut, että kappalaisten on lähdettävä tilalta. Arviomiehet laitettiin arvioimaan kappalaisten kuluja. 11

Ilmeisesti Martti Tuppurainen lähti tilalta vaimoineen jonnekin, ja hänen tilalleen tuli Lauri Korttilainen 1688-90 välisenä aikana. Asiakirjalähteiden perusteella Liisa ja Martti asuivat tilalla vielä vuonna 1688 ja Martti kirjattiin isännäksi vielä 1690 maakirjaan – muttei todennäköisesti siinä asunut vaan tilalla oli Lauri Korttilainen. 12 13

Korttila määrättiin pappilaksi vuonna 1690

Koortilan rantasauna kesällä Kun Tuppurainen oli lähtenyt tilalta sitä alettiin jälleen ilmeisesti saattamaan takaisin kappalaisten hallintaan, sillä Oulun talvikäräjillä 1690 määrättiin Muhoksen pappiloiksi 1/3 manttaalin Kesti ja 3/8 Viinikka. Kun Kestin isäntä Lauri Korttilainen (myös nimellä Tuppurainen) ei mielisuosiolla suostunut muuttamaan, määrättiin nimismies huolehtimaan häädöstä. Tilan isännäksi maakirjaan oli tuolloin kirjattu em. Martti Tuppurainen. 14 Huonokuntoisuutensa vuoksi taloon ei ilmeisesti muuttanut kukaan ja se jäi autioksi. 15 16

Kappalaisen virkataloksi vasta isonvihan jälkeen

Korttilaa ei ennen isoavihaa saatu virkataloiksi – tähän lienee vaikuttanut se, että se oli rappiokuntoinen. Kruunu järjesti kappalaisille virkatalot, vaikka periaatteessa seurakuntalaisten tuli vastata talon rakentamisesta ja viljelemisestä. Näin ei Muhoksella menetelty, vaan papit joutuivat viljelemään tiloja itse ja maksamaan niistä normaalin kruununveron. Vuonna 1733 tilan sanotaan olevan vielä autiona. Kuitenkin virkataloon muutti ensimmäisenä kappalainen Gabriel Ståhlberg (s. 1699 Rauma) – hän tuli Muhokselle vuonna 1733 Pudasjärven kappalaisen virasta. Hän valitti jo vuonna 1734 Korttilan olevan huonokuntoinen. Ståhlberg perheineen kirjattiin vielä v. 1750 Korttilaan ja hänen mainitaan omistavan sen vielä myöhemminkin. Ståhlberg osti v. 1737-40 välisenä aikana nimittäin Pappi-Karhu no 7 ja taisi asua siellä. 17 18 19

Kirkkoherran virkataloksi

Vuosien 1753-62 välisenä aikana Korttila mahtoi olla tyhjillään, ilmeisesti sen huonokuntoisuuden vuoksi, eikä sinne kirjattu ketään asuvaksi ja henkiveroa maksavaksi.

Vuonna 1763 tilalle tuli Matti-niminen mies, hänen vaimonsa sekä v. 1766 henkiveroikäinen tytär Kaarina. Uusi asukas oli Matti Matinpoika Kockfelt (s. n. 1744) – ilmeisesti kempeleläisen sotilaan poika. Ensimmäisen vaimon nimi oli Anna ja toisen Marketta Heikintytär (s. n. 1739). Matin lapsia

  1. Kaarina (s. 21.8.1766)
  2. Matti (s. 19.8.1770)
  3. Yrjö (Jöran/Georgius, s. 25.3.1773)
  4. Aapeli (s 10.12.1775, k. 15.2.1777 polttotautiin).

Lähtivät Kortilasta Muhoskylän Lotvomaahan uudisasukkaiksi 1767, nuorimmat lapset ovatkin uudella sukunimellä. Perhe muutti Siikajoelle vuonna 1776. 20

Todennäköisesti Korttila kunnostettiin ja ostettiin sitten kirkkoherralle käyttöön – tilalla piisasikin kirkkoherroja sen jälkeen. Korttilassa asuneet papit kautta aikain löydät historiasivustolta.

Kirkkoherrojen Aejmalaeus, Ervasti ja Enqvist perheet

Vuonna 1769 Muhokselle tuli kirkkoherraksi Israel Nilsinpoika Aejmalaeus (s. 1724, k. 1776 ), vaimonsa Marketta Simontytär Pecklinius (s. 3.1.1731 Siikajoki, k. 25.2.1798 Oulu) ja he asettuivat Korttilaan. 21 Heidän mukanaan muutti Isokyrössä syntyneet lapset, viimeisin eli Nathanael syntyi jo Laitasaaressa 22

  1. Margareta (s. n. 1756)
  2. Hedvig Kristiina (s. n. 1757)
  3. Beata Kristiina (s. 5.4.1759)
  4. Reinhold Kristian (s. 31.10.1765, k. 23.3.1802 Oulu) – käytti sukunimenä Emeleus, puoliso Tukholmassa 25.8.1793 Anna Heikintytär Niska (s. 13.12.1758 ilm. Oulussa) 23
  5. Nathanael (s. 10.10.1769, k. 1.6.1820 Laitasaari) – käytti sukunimenä Emeleus, Muhoksen nimismies 1803-1820, puoliso 14.12.1800 Anna Margaretha Heikel (s. 17.10.1776, k. 24.4.1805 Laitasaari, kuoli tyttärensä synnytykseen) – tytär Margaretha Kristiina (s. 14.4.1805), muutti Ouluun.

Lisäksi tilalla asui kirkkoherra Simon Peckliniuksen leski Siikajoelta Margareta Forbus (o.s. Garvolia, k. 16.12.1773). Hän oli kirkkoherra Aejmalaeuksen anoppi. 24

Kirkkoherra Aejmalaeuksen kuoltua leski Margareta avioitui v. 1778 seuraavan kirkkoherran Isak Isakinpoika Ervastin (s. 1737 Kemi, k. 1789 Laitasaari) kanssa. Tilalle muutti myös ilmeisesti puolison äiti Marketta Ervasti (s. n. 1712, k. 7.11.1790). Ervastin kuoltua 1789 Marketta Pecklinius jäi jälleen leskeksi ja asui poikansa Nathanaelin sekä anoppinsa kera Korttilassa. Anoppi kuoli pari vuotta poikansa jälkeen v. 1790. Todennäköisesti Marketta muutti poikansa kera Ouluun. Nathanael muutti myöhemmin takaisin Muhokselle ja toimi täällä nimismiehenä kuolemaansa 1820 saakka. 25 26 27

Muhoksen seuraava lyhytaikainen kirkkoherra Abraham Enqvist mahtoi asua myös tilalla 1791. Hän kuoli saman vuoden lokakuussa.

Kirkkoherrat Appelgren ja Wichman

Enqvistin jälkeen kirkkoherraksi Muhokselle tuli noin vuonna 1793 Gustaf Reinhold Appelgren (s. 1752 Paltamo, k. 1812). Hänen puolisonaan oli Sotkamon kirkkoherran tytär Kristiina Juhontytär Frosterus (s. 20.2.1753, k. 15.3.1831). Perhe asui Korttilassa aina kirkkoherran kuolemaan saakka. Pariskunnan lapset, joista August ja Ulrika syntyivät jo Laitasaaressa 28 29

  1. Susanna Magdalena (s. 12.5.1779 Paltamo, k. 15.4.1845 Kalajoki) – muutti Iihin n. v. 1802 ja oli Iin kappalaisen Abraham Wilhelm Frosteruksen puoliso
  2. Kristiina Gustaava (s. 6.5.1781 Paltamo, k. 23.9.1834 Laitasaari) – naimaton
  3. Johan Reinhold (s. 25.2.1783 Paltamo, k. 8.6.1847 Sotkamo) – muutti Kajaaniin v. 1810 ja toimi myöhemmin Sotkamon kirkkoherrana
  4. Gustaf Alrik (s. 15.11.1785 Paltamo, k. 30.12.1834 Ii) – muutti ensin Valkolaan no 39, mutta ei kovin kauan asunut siellä kun muutti n. 1810 Iihin missä oli maanviljelijä ja Hiivalan talon omistaja
  5. Simon Wilhelm (s. 4.4.1788 Säräisniemi, k. 21.3.1854 Kokkola) – Kokkolan kirkkoherra
  6. Julius (s. 12.4.1791 ilm. Säräisniemi, k. 1.12.1840 Huovinen no 15) – Huovisen no 15 isäntä
  7. August (s. 17.3.1794, k. 30.6.1840 Oulu) – Oulun pormestari
  8. Ulrika (s. 7.8.1796, k. 9.3.1831) – naimaton.

Noin vuoden 1812 jälkeen leskiruustinna Kristiina Appelgren muutti Huoviseen no 15 kolmen lapsensa kanssa.

Appelgrenin jälkeen Muhoksen kirkkoherrana toimi Johan Johaninpoika Wichman (s. 1760 Paltamo, k. 12.7.1819 Laitasaari). Hänen puolisonsa oli Anna Katariina Iisakintytär Schroderus (s. 2.12.1763 Sotkamo, k. 20.11.1839). Heillä ei ollut lapsia, mutta heidän kanssaan Korttilassa asui Anna-rouvan sisar leski Elisabeth Lechelius (s. 14.1.1756, k. 16.3.1817) ja hänen lapsensa; äitinsä kuoleman jälkeen lapset muuttivat Pyhäjoelle. 30

Tilalla asui myös vuonna 1820 saarnaaja Johan Cajaner. 31

Kirkkoherrat Snellman ja Frosterus

Johan Wichmanin kuoleman jälkeen tuli Muhoksen kirkkoherraksi Erik Johaninpoika Snellman (s. 1780 Liminka). Hänen jälkeensä viimeistään noin vuonna 1823 tilalle tuli asumaan uusi kirkkoherra Carl Jacob Frosterus (s. 1778, k. 1854 Laitasaari) puolisonsa Maria Kristiina Carpin (s. 1781, k. 2.8.1844 Laitasaari) kanssa. Heidän mukanaan muuttivat Korttilaan myös lapset

  1. Maria Cathariina (s. 3.6.1811 Oulu, k. 14.1.1866 Kuopio) – puoliso 25.3.1840 varatuomari Johan Fredrik Töhlberg
  2. Sofia Charlotta (s. 16.9.1812 Oulu, k. 21.2.1866) – naimaton
  3. Fredrika Wilhelmina (s. 14.8.1816 Oulu, k. 1.3.1892 Oulu) – puoliso 12.4.1842 komissiomaanmittari Gustaf Henrik Grönlund
  4. Emilia (s. 7.10.1817 Oulu, k. 21.12.1843 Oulu synnytykseen) – puoliso 28.2.1843 lääninkirjuri Herman Fredrik Hermansson (s. 18.8.1815 Mustasaari, k. 15.11.1903 Mikkeli)
  5. Caroliina (s. 9.9.1819 Oulu, k. 26.5.1843 Laitasaari)
  6. Agatha (s. 31.12.1821 Oulu) – naimaton.

Noin vuonna 1828 muutti taloon Siikajoelta myös kirkkoherran vaimon sisar Anna Helena Carp (s. 21.1.1792). Hän avioitui Muhoksella 2.1.1834 Hakkarilasta no 25 lähtöisin olleen laivuri Carl Fredrik Stjerncreutzin (s. 5.8.1804) kanssa, asuivat Hakkarilassa. 32

Frosteruksen lapset lähtivät omille teilleen avioiduttuaan ja kirkkoherran rouva kuoli v. 1844. Kirkkoherran kera tilalle jäivät asumaan tyttäret Sofia Charlotta ja Agatha. Lisäksi tilalle muutti Raahesta v. 1840 Frosteruksen kasvattityttäreksi mainittu Kaisa Sofia Abrahamintytär Frosterus (s. 27.10.1834 Raahe). Kirkkoherra Frosterus kuoli Korttilassa lavantautiin 1854, yli 30 vuoden tilalla asumisen jälkeen. Tytär Fredrika Wilhelmiinakin palasi leskenä kotitaloonsa noin v. 1856 tyttärensä Maria Helenan kanssa. Tuolloin siellä asui hänen sisarensa Sofia ja Agatha kahdestaan. Koko sisarusparvi sekä kasvattitytär muuttivat vuonna 1857 Ouluun. 33 34

Kirkkoherra Samuel Strömmer

Seuraavakin kirkkoherra asui Korttilassa pitkään; Samuel Strömmer (s. 1813 Juuka) saapui Korttilaan noin v. 1857. Hänen vaimonsa Hedvig Sofia Ahlgren (s.16.8.1817 Nurmijärvi) ja lapset seurasivat isäänsä Muhokselle

  1. Maria (s. 19.12.1850 Kiihtelysvaara, k. 10.12.1910 Helsinki) – puoliso Kuno Ferdinand Strömmer (s. 19.10.1858 Kontiolahti), joka leskeksi jäätyään avioitui vaimonsa nuorimman sisaren kanssa, joka hänkin oli leski
  2. Hedvig Aurora (s. 18.8.1852 Kiihtelysvaara) – puoliso 25.4.1878 apupappi, myöh. sotarovasti Viktor Gideon Aulin (s. 14.2.1854) – asuivat ensin Viinikassa no 8 ja sitten Monolassa
  3. Samuel Abraham (s. 18.9.1854 Kiihtelysvaara) – myöhemmin Muhoksen kirkkoherra kuten isänsäkin
  4. Carl Wilhelm (s. 11.10.1856 Kiihtelysvaara, k. lavantautiin 19.6.1877 Helsinki) – opiskelija, FK
  5. Augusta Loviisa Dorothea (s. 13.1.1859 Laitasaari) – oli kahdesti naimisissa ja asui Mäntylässä.

Kirkkoherra Strömmer sai rovastin arvon v. 1865. Vuonna 1880 hänet valittiin Limingan kirkkoherraksi. Tilalla asui Hedvig Sofia Kekoni o.s. Strömmer (s. 10.10.1817) tytärensä Anna Charlotan kera. Hedvig mahtoi olla kirkkoherran sisar. Heidän mainintaan muuttaneen Inariin v. 1870. 34 36

Kirkkoherra Snellman

Kirkkoherra Gustaf Adolf Erikinpoika Snellman (s. 1827 Kuortane, k. 1896) tuli Korttilaan noin v. 1881-1882. Hän oli Muhoksen entisen kappalaisen poika ja vaimonsa oli Hilma Aurora Forsman (s. 1836 Vähäkyrö). Kirkkoherra Snellmanin kuoli 1896 mutta vasta v. 1899 Muhokselle Korttilaan saatiin seuraava kirkkoherra. Perheestä voi lukea lisää Suvelan sivulta. Tila toimi Snellmanien kesäasuntona ja oli suvun omistuksessa aina vuoteen 1952 asti.

Korttilan pappilan pihapiirissä oli vuoden 1882 katselmuksen mukaan

  • päärakennus, jossa eteishuone, sali, kamari, salin oikealla puolella papin kanslia, salin vasemmalla puolella peräkamari, ruokailuhuone, lepohuone, kyökki sekä kaksi vinttikamaria
  • vanhempi päärakennus, sauna, kala-aitta, pakaritupa, vanha-aitta, jyväaitta sekä uudisrakennus jossa pirtti, porstua ja keittiö

Muhoksen pappila Talousrakennuksista vanha navetta purettiin vuonna 1882 – uuden kivinavetan rakennustyöt olivat käynnissä, talli, vaunuliiteri, kaksi käymälää tallin takana, lammasnavetta sekä heinä- ja olkilato. Uuteen kivinavettaan päätettiin rakentaa samanlainen ruokapöytä kuin Koivikon maanviljelyskoulun navetassakin oli.

Samanaikaisesti päärakennuksessa toteutettiin huomattava remontti; tehtiin uusi veranta (kuvassa jossa puutarhapallo), uusittiin lattioita, tapetoitiin ja koko pytinki maalattiin punamulalla. Vuonna 1891 virkatalon katto katettiin asfalttihuovalla.

Kirkkoherrat Samuel Abraham ja poikansa Karl Alfred Strömmer

Samuel Abraham Strömmer (s. 1854 Kiihtelysvaara) saapui 2.6.1899 Siikajoelta Muhokselle kirkkoherraksi. Hän oli myös pitkäaikainen asukas talossa – 24 vuotta. Hänen vaimonsa oli Alma Augusta Bäckwall (s. 19.8.1855 Oulunsalo). Heidän kolme lastansa muuttivat myös mukana

  1. Karl Alfred (s. 18.11.1879 Ylikiiminki) – ylioppilas, muutti Helsinkiin 25.11.1900, seuraava Muhoksen kirkkoherra isänsä jälkeen
  2. Bertha (s. 18.6.1881 Liminka)
  3. Vera (s. 19.4.1883 Liminka).

Samuel Strömmer kuoli Korttilassa vuonna 1923 ja hänen poikansa Karl Alfred valittiin kappalaisen virasta Muhoksen seuraavaksi kirkkoherraksi. Hän toimi virassaan aina vuoteen 1944 saakka.

Vuonna 1930 pappilassa ei harjoitettu enää lainkaan maataloutta, niinpä viljelysmaat sekä tupa ja karjarakennukset annettiin vuokralle. Sota-aikana pappilan navettaan oli sijoitettu armeijan hevossairaala.

Heikel kirkkoherraksi 1945

Sodan jälkeen korjattiin rippikoulurakennus (edelleen pihapiirissä), rakennettiin uusi sauna ja tallista tehtiin navetta.

Koortila Kuvassa Korttilan pappila, joka oli rakennettu 1790-luvulla – rakennus purettiin vuonna 1957. Talon edustalla rovasti Albert Immanuel (Ape) Heikinheimo (ent. Heikel, s. 22.2.1899) ja ruustinna Soile Fanny Emilia o.s. Soriola (ent. Schönemann, s. 31.7.1899). Rovasti Heikinheimo toimi Muhoksen kirkkoherrana 1945-62.

Useat muhoslaiset muistavat Korttilan vanhan pihapiirin 1950-luvulta. Monet parit vihittiin pappilan kansliassa, monet lapset kastettiin ja rippikoulut pidettiin em. sivurakennuksessa. 37 38 Oulujokivarren eteläpuolen osayleiskaavan muutos ja laajennus -kaavaselostuksessa kerrotaan pappilasta:

Pappilan tupa ja entinen pappila/pihapiiri. Pappilan entinen arentimiehen tupa, joka on kunnostettu rippikoulukäyttöön. Toisen päädyn kaksi kamaria on tehty vanhasta riihestä, johon pappilan pirtti on hirsillä yhdistetty oletettavasti v. 1817 (vuosiluku välikön hirsissä). Rapattu tiilikattoinen entinen pappilarakennus on vuodelta 1957. Ympärillä ja pappilaan johtavan tien varrella on vanhaa puustoa. Kohde on rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä. 39

Pappilan kuistilla

– Raimo Ranta ja Sari Heimonen, käräjäkirjakäännökset Ritva Nygren

  1. Oulun läänin mk 1905, s. 259
  2. Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1566, s. 81, 4686
  3. Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kl 1601, s. 77, 4822
  4. Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan mk 1607, s. 159, 4855
  5. Etelä-ja Pohjois-Pohjanmaan voutikuntien kl 1611, s. 13, 4878
  6. Pohjanmaan renevoidut tuomiokirjat, varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1645-1693, s. 79, Koa6
  7. Oulun pitäjän ruodutus ja manttaaliluettelo 1633
  8. Pohjanmaan läänintilejä, mk 1675, s. 55, 9162
  9. Pohjanmaan läänintilejä, mk 1675, s. 55, 9162
  10. Pohjanmaan tuomiokunnan renevoidut tuomiokirjat, varsinaisten asioiden ptk 1678, s. 55, Koa19
  11.  Pohjanmaan tuomiokunnan renevoidut tuomiokirjat, Varsinaisten asioiden ptk 1678, s. 174, Koa19
  12. Pohjanmaan läänintilejä, tk 1681, s. 386, 9182
  13. Pohjanmaan läänintilejä, tk 1688, s. 278, 9196
  14. Pohjanmaan läänintilejä, mk 1690, s. 33, 9199
  15. Vahtola Jouko, Oulujokilaakson historia, s. 285
  16. Pohjanmaan läänintilejä, tk 1690, s.155, 9201
  17. Pohjanmaan lt tk 1733, 9308a, s. 1147
  18. Pohjanmaan lt tk 1734 9311, s. 1283
  19. Pohjanmaan lt hk 1752 9388, s. 158
  20. Pohjanmaan lt hk 1763 9433, s. 171
  21. Pohjanmaan lt hk 1770, 9459, s. 72
  22. Muhos rk 1757-1771
  23. Genealogia Sursilliana, s. 222
  24. Genealogia Sursilliana, s. 751
  25. Muhos rk 1786-1792, s. 187
  26. Muhos rk 1819-1826, s. 222
  27. Vahtola Jouko, Oulujokilaakson historia, s. 456
  28. Muhos rk 1794-1801, s. 41
  29. Genealogia Sursilliana, s. 425-426
  30. Muhos rk 1812-1818, s. 115
  31. Oulun läänin hk 1820, s. 158
  32. Muhos rk 1833-1839, s. 234
  33. Muhos rk 1840-1846, s. 257
  34. Muhos rk 1854-1861, s. 254
  35. Muhos rk 1854-1861, s. 254
  36. Muhos rk 1862-1871, s. 240
  37. Muhoksen seurakunnan historia, J. Vahtola
  38. Raimo Rannan muistelut
  39. Muhoksen kunta, Oulujokivarren eteläpuolen osayleiskaavan muutos ja laajennus Kaavaselostus 1.10.2008, s. 17

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *