Kopsa no 42

Kopsan tilan pihapiiriä

Keräsen eli Kopsan asukkaita 1700-luvun alussa

Laitasaaren henkikirjojen ja vanhimpien rippikirjojen mukaan isäntänä on ollut Heikki Pekanpoika Keränen – vaimoja ilmeisesti ainakin Anna ja myöhemmin Marketta ja lapsia Heikki ja Riitta. 1 2 3

Seuraava isäntä on Juho Keränen, vaimonaan Riitta Heikintytär (s. 1674, k. 1.1.1730) – kenties edellisen isännän tytär? Perheen tytär Marketta avioitui Juho Pentinpoika Karjalaisen kanssa – asuivat Tihisessä no 6. Vaimo Riitan kuoltua leski-isäntä avioitui 25.6.1730 toisen lesken eli Valpuri Heikintytär Ukkolan kanssa. 4 5 6

Isonvihan jälkeen Parkkiset Kopsaan

Kopsan tilalla asui ison vihan jälkeen – viimeistään vuodesta 1723 Jooseppi Heikinpoika Parkkinen (s. 19.10.1704 Pudasjärvi), puoliso Magdalena Isakintytär Gisselkorss. Tulivat Kopsaan Kestin no 35 tilalta, jossa olivat olleet kanssa-asukkaina. Magdalena oli syntyisin Kekkolasta no 28. Jooseppi muutti nimeään aina talojen mukaan Kestiksi, Keräseksi ja viimein muutettuaan Muhoskylään nimi vaihtui Könöseksi. Heille syntyi Laitasaaren Kestissä ja Kopsassa ainakin seuraavat lapset: 7

  1. Valpuri (s. n. 1724, k. kahden viikon ikäisenä 1724)
  2. Anna (s. 3.3.1728, k. 9.10.1779 nopeasti etenevään sairauteen) – avioitui sotilas ja uudisasukas Juho Matinpoika Karjalaisen (s. 1724, sukunimenä myös Lång) kanssa ja asuivat Muhosperän Karjalaisessa no 48
  3. Saara (s. 10.2.1730, k. 1777) – 1. puoliso 11.3.1753, Heikki Matinpoika Laitinen (s. 1725, hukkui 27.5.1755)  ja 2. puoliso 26.3.1756, Jaakko Pelkonen (myöh. Määttä, s. 31.1.1726 Oulunsuu, k. 27.9.1789 koliikkiin Laitasaaressa)
  4. Maria (s. 13.9.1732, k. 15.4.1788 tukehtumiskatarriin) – puoliso lautamies Kalle Antinpoika Huovinen (s. 3.3.1730) – asuivat Huovisessa no 15
  5. Susanna (s. n. 1734, ilmeisesti kuollut lapsena)
  6. Magdalena (s. 5.10.1735, k. 28.3.1782) – puoliso 1. 9.3.1755, Pentti Matinpoika Hyvärinen (s. 1730 Muhos, k. 26.12.1764 polttotautiin) – asuivat Kylmälänkylässä, puoliso 2. 30.1.1766, Simo Matinpoika Leskelä (s. 29.5.1734 Ii)
  7. Kaarina (s. 2.6.1738) – puoliso, Paltamosta tullut renki Antti Erukka (eli Sopanen, s. 29.11.1734) – muuttivat Utajärven Ahmakselle noin 1769
  8. Kristiina (s. n. 1740) – puoliso 16.4.1762, Heikki Heikinpoika Kolehmainen (s. 23.4.1741 Utajärvi Ahmas Kolehmainen)
  9. Justiina (s. 6.5.1743, k. 12.5.1743). 8

Jooseppi ja Juho vaihtoivat tiluksia

Perunan panoa Kopsassa Vuonna 1742 Jooseppi vaihtoi tiloja Juho Erkinpoika Pason (aik. Könönen) kanssa ja lähti perheineen Kopsasta talollisiksi Muhoksen Könölän taloon. Joosepille ja Magdaleenalle syntyi Muhoskylän Könölässä tytär Marketta (s. 20.6.1751, kuoli lapsena) sekä kaksi poikaa Iisakki (s. 1.3.1748, k. 07.12.1749 isorokkoon) ja Jooseppi (s. 17.11.1755), jonka jälkeläisiä olivat mm. Sakari Joosepinpoika Könö, Inkalan no 38 vävy ja hänen poikansa Juho Sakari Könö, Halosen no 54 vävy.

Lainhuudatus käräjillä 23.1.1742 – Jooseppi Heikinpoika Parkkinen (myöh. Keränen eli Kopsa) ja Juho Erkinpoika Paso (alk. Könönen) vaihtavat tilojaan:

Joseph Keräsen puolesta jätti nimismies Isaac Gisselkors sellaisen kauppasopimuksen, joka tässä alempana on sanasta sanaan kirjattu. Sen jälkeen, kun me allekirjoittaneet ilmoitimme vouti Ruuthille ja saimme häneltä luvan, olemme antaneet kirjoittaa seuraavan sopimusasiakirjan.

”Minä Joseph Keränen annan toimeksi (uppraga) eli vaihdan nautintaoikeuteni Keräsen 1/8 mtl:n kruununtilan Oulun pitäjässä ja Laitasaaren kylässä Johan Könösen omistamiin 1/6 mtl:n perintö- ja Paason 1/12 mtl:n kruununtilaan Muhoskylässä, sekä sitoudun maksamaan väliä 250 tlr kuparirahaa siten, että nyt heti kerralla tyydytän Margeta Erikintyttären perintöosan irtaimesta ja kiinteästä omaisuudesta 140 tlr, ja lopulla 110 taalerilla hankin ja tyydytän sotilaan, joka Könösen tilalle tässä väenotossa kuuluu tehdä, sillä mitä jää jäljelle, maksan porvarin velkaa, josta Johan Könönen on vastuussa, joka kaikesta tekemästään velasta, kuten minäkin omastani, on vastuullinen; jossa minä Johan Könönen, kuten myös minä Margaretha Erikintytär, luovumme kaikesta perintöoikeudesta mainittuun Könösen tilaan sille kuuluvine kiinteistöineen ja tiluksineen, tunnustamalla ne tämän Joseph Keräsen ja hänen jälkeläistensä omaisuudeksi ja häiriöttä nautittavaksi ilman pienintäkään syytettä. Ja vaikka tilanvaihto tapahtuu tänä talvena kummallekin osapuolelle sopivimpana aikana, niin kumpikin korjaa tulevana syksynä, jos Jumala suo, oman kylvönsä ja nyt talvehtivan rukiin hyödykseen, kuten myös kaikki muut omat taloustavarat ja irtaimen omaisuuden. Mikä kaikki vieraiden miesten läsnäollessa vahvistetaan.”

Allaolevasta käykin selvästi ilmi, että Juho Paso ja hänen Valpuri-vaimonsa sisar Marketta Erkintytär Könönen luopuvat oikeuksistaan Könölän no 24 tilaan. Juho Könösestä tulee siis Keränen muuttaessaan Kopsan eli Keräsen no 42 tilalle ja Jooseppi Keräsestä Könönen muuttaessaan Muhoskylän Könölän no 24 tilalle:

”Johan Könönen kuin myös Margaretha Erikintytär luopuvat suku (lunastus) oikeudestaan kyseiseen Könösen (no 24) tilaan kaikkine sille kuuluvine kiinteistöineen ja tiluksineen ja antavat sen Joseph Keräselle ja tämän perillisille ikuiseksi omaisuudeksi ja nautittavaksi. Ja vaikka muutto tapahtuu vielä samana talvena molemmille sopivana aikana, niin jos Jumala suo niin kumpainenkin korjaa syksyllä oman kylvöksensä ja nyt talvehtivat ruisoraat, samoin käyttää omia taloustavaroitaan ja irtaintaan, mikä kaikki vieraiden miesten läsnä ollessa vahvistetaan”.

Oulu 31. joulukuuta 1741

Joseph Keränen     Johan Könönen

Påhl Keinänen        Erich Taskinen Margareta Erikintyttären puolesta holhoojana

Margareta Könönen kuittaa saaneensa 140 taalaria Muhoksella 2.1.1742, hänen allekirjoituksensa lisäksi todistaa Erich Taskinen holhoojana. Könösen 1/6 mtl:n perintötalolle annettiin ensimmäinen lainhuuto ilman moitetta. Kruununmaasta pyydettiin ilmoittamaan kruununvoudille. 9

Pasosta tuli Kopsa

Juho Tarvainen poikineen Kopsan pihapiirissä Vuodesta 1742 tilalla asui siis Juho Erkinpoika Paso (eli Könönen, sukunimi myöhemmin Keränen ja Kopsa, s. 1719 Muhos, k. 18.3.1789 Laitasaari), puoliso Valpuri Erkintytär Könönen (s. 1724 Muhos, k. 12.3.1799 Laitasaari) sekä lapset 10 11

  1. Helena (s. 17.1.1742) – puoliso Sihveri Sihverinpoika Mäläskä, asuivat Tyrnävän Ängeslevällä
  2. Erkki (s. 7.7.1744, myös Hartikka) – puoliso Marketta Kallentytär Korhonen – asuivat Hartikan no 3 toista savua
  3. Juho (s. 1747, k. 1.4.1799 kaatumatautiin) – puoliso, vihitty ilmeisesti Tyrnävällä Maria (s. 1744, k. 30.3.1771 Tyrnävä)
  4. Marketta (s. 1751) – 1. puoliso Juho Mustonen, 2. puoliso Jaakko Juhonpoika Rönty, heillä tytär Valpuri (s. 2.12.1792)
  5. Jaakko (s. 20.3.1753) – puoliso, vihitty 30.11.1777 Muhoksella, Maria Yrjöntytär Horttanainen
  6. Pekka (s. 3.1.1755) – puoliso 6.2.1782  Maria Pekantytär Vainikainen (alk. Pyykkö, s. 4.12.1756). Heillä oli ainakin kaksi lasta Juho (s. 30.1.1783) sekä Valpuri (s. 5.4.1784), Valpuri avioitui myöhemmin Matti Ollinpoika Niemen (myöh. Halosen) kanssa ja asuivat Pöytäkankaassa no 68
  7. Antti (s. 1.7.1757, k. 11.10.1757 pöhöttymään)
  8. Iisak (s. 10.10.1758, k. 2.3.1764 polttotautiin)
  9. Kaarina (s. 4.8.1761) – puoliso Matti Heikinpoika Inkala
  10. Valpuri (s. 19.12.1764)
  11. Saara (s. 8.7.1767, k. 27.5.1771 isorokkoon)
  12. Israel (s. 2.7.1772, k. 2.2.1773 tuntemattomaan tautiin Kajaanissa, jonne myös haudattiin). 12 13 14

Talossa asui myös isännän leskiäiti Elina (s. 1692, k. 11.6.1766 polttotautiin) sekä jommankumman Mikko -niminen veli.

Erkki Juhonpojalla ja vaimollaan Marketalla oli lapset

  1. Kalle (s. 16.9.1770)
  2. Jaakko (s. 3.11.1772, k. 26.6.1777 hukkumalla)
  3. Heikki (s. 14.1.1775) – muutti Pudasjärvelle vuonna 1796
  4. Helena (s. 27.5.1778)
  5. Valpuri (s. 4.6.1780, k. 22.8.1781 punatautiin)
  6. Liisa (s. 12.2.1782, k. 2.5.1799 polttotautiin)
  7. Marketta (s. 20.1.1784, k. 7.3.1786 hinkuyskään)
  8. Kaarina (s. 11.3.1786, k. 10.11.1786 hinkuyskään)
  9. Erkki (s. 30.9.1787)
  10. Marketta (s. ja k. 17.12.1790). 15 16 17

Pekka Juhonpojalla ja vaimollaan Marialla oli lapset

  1. Juho (s. 30.1.1783, k. 7.3.1783 tuntemattomaan tautiin)
  2. Valpuri (s. 5.4.1784). 18

Vanhaisä Juho Keränen eli Paso kuoli 18.3.1789 vesitautiin ja hänen leskivaimonsa Valpuri vuoden päästä eli 12.3.1799 vanhuuteen. Pasot asuttivat siis Kopsaa lähes 60 vuotta. 19 20

Aappo Keränen Muhoskylän Laitilasta Kopsaan 1804

Musiikkihetki Kopsan salissa Vuonna 1804 tulee 1/8 mtl Kopsa-Keräsen no 42 isännäksi Muhoskylän Laitilasta no 25 Aappo Matinpoika Keränen (alk. Korkala, s. 4.4.1753 Tyrnävän Ängeslevä) ja puoliso Marketta Antintytär Nykyri (s. 13.8.1764 Muhos) perheineen. Mukana muutti myös Marketan veli Tapani Antinpoika Nykyri (s. 19.7.1753 Muhos, k. syytinkiläisenä 21.12.1817 keuhkotautiin Kopsassa) 21 22 23 24

Aapon ja Marketan lapsia:

  1. Anna (s. 10.12.1785)
  2. kaksoset Matti – puoliso Anna Kaisa Sua (s. 3.8.1783), asuivat Kähkösessä no 40
  3. ja Antti (18.3.1789) – seuraava isäntä
  4. Aappo (s. 6.4.1793, k. 1.8.1794 tuntemattomaan tautiin)
  5. Marketta (s. 28.5.1796)
  6. Liisa (s. 29.4.1799)
  7. Kaarina (Kaisa, s. 18.11.1802) – puoliso 7.7.1826 pitäjänsuutari Sakari Pekanpoika Mätelin (eli Madelin, alk. Määttä, s. 11.12.1763 Sieppo no 20) – heillä mm. poika Pekka (s. 29.6.1827 Ketola no no 27) . 25 26

Vuoden 1815 henkikirjan mukaan tila Lumiainen no 64 on liitetty 28.5.1813 oikeudellisesti Keräseen no 42  elinikäistä syytinkiä vastaan Juho Tikkasen (s. 1773, k. 11.5.1847 vanhuuteen) perheelle. Tikkaset eivät kyenneet enää terveytensä puolesta Lumiaista talostelemaan. 27 28

Anna Katariina ja Anna Liisa puutarhassa Vuonna 1820 isäntänä oli edelleen Aappo Keränen (s. 1753). Kanssa-asukkaaksi tuli Adolph Fredrick Henell (s. 6.3.1795 rippikirjan mukaan), joka muutti Kempeleeseen vuonna 1830 perheineen. Ilmeisesti tätä samaa Henellin sukua on sittemmin asunut Laitasaaressa Kivelän talossa. 29 30

Vuoden 1833 kirkonkirjan mukaan isäntänä 1. savussa on edellisen isännän poika Antti Aaponpoika Keränen (s. 1789) ja 2.12.1815 vihitty vaimonsa Elsa Maria Pekantytär Väärä (alk. Pellikainen, s. 27.4.1795 Isomäättä no 16). Pariskunnan lapset

  1. Reeta (s. 21.5.1816)
  2. Aappo (s. 10.3.1819) – seuraava isäntä, puoliso 3.7.1842, Marketta Tapanintytär Laihiainen (s. 24.9.1824 Laihiainen eli Kokko no 30), pariskunnalle syntyi poika Antti (s. 18.4.1843) sekä tytär Maria jouluaattona 1844, mutta kuoli viikon ikäisenä
  3. Antti (s. 26.4.1823)
  4. Maria (s. 28.12.1824). 31 32

Vuoralaisina yhdistetyissä taloissa asui Anna Könönen ja Jaakko Keränen vaimoineen ja syytinkiläisinä em. Tikkasen pariskunta. Kanssa-asukkaana 2. savussa oli 1/2 osuudella Kempeleestä Muhokselle rengiksi tullut Simuna (Simo) Simunanpoika Pähti perheineen. 33

Vanhaisä Aappo kuoli 5.6.1834, vanhuuteen 85-vuotiaana. Vanhaäiti Marketta kuoli syytinkiläisleskenä vanhuuteen 5.2.1846.

Onnettomuuksien 1840-luku Kopsassa

Kopsan tilan päärakennus Ensimmäisen savun asukkaita koeteltiin kovalla kädellä – isäntä Antti Aaponpoika (s. 1789) hukkui Oulujokeen 4.8.1840.

Vielä pahempi onnettomuus seurasi: edellisen poika ja 1. savun seuraava isäntä Aappo Antinpoika (s. 1819) kuoli 12.7.1845 vammoihin, jotka hän sai talossa syttyneessä tuhoisassa tulipalossa. Myös vaimo Marketta sai pahoja palovammoja ja kuoli kahden päivän päästä miehestään eli 14.7.1845. Aappo oli 27-vuotias ja vaimo vain 20-vuotias – siihen päättyi nuorenparin elämäntaival ja heidän pieni poikalapsensa jäi täysorvoksi. 34 35

Tulipalosta pelastuneet hukkuneen Antti-isännän leski Elsa Maria ja nuorenparin kaksivuotias Antti-poika siirtyivät 2. savun isännän syytingille – Simuna Pähti omisti nyt molemmat talot.

Elsa Maria Keränen kuoli rinta-/keuhkotautiin 51-vuotiaana ”vanhana emäntänä ja syytinkiläisleskenä” Kopsassa 28.8.1847. Hyvin mahdollista on, että järkyttävä onnettomuus vaikutti Elsan elämän päättymiseen noinkin nuorella iällä. 36

Orvoksi jäänyt Antti meni vuonna 1862 Koivikon maanviljelyskouluun. Koulun päätyttyä hän muutti Liminkaan vuonna 1865 ja löysi sieltä vaimon – Antti Keränen ja Maria Moukka kuulutettiin Limingassa. He asuivat sittemmin torppareina Tyrnävän Yli-Anttilan talossa.

Simuna Pähti isännäksi Kempeleestä

Simuna Simunanpoika Pähtin (myös Pächti, Pätzi, Pätsi, myöh. Keränen, s. 28.8.1790 Kempele) vanhemmat olivat Simuna Antinpoika Pähti (s. 13.10.1755) ja Anna Ollintytär Pekuri (s. 18.12.1755, k. 21.3.1831 keuhkotautiin). Simuna Antinpoika mainitaan rengiksi 3.11.1778 vihittäessa talontytär Anna Pekurin kanssa. 37

Sahaushommia Kopsassa Simuna Simunanpoika Pähti vihittiin 6.12.1829, puoliso oli Anna Juhontytär Kosunen (alk. Suorsa, sitten Jurvakainen, s. 24.1.1806 Kosula no 9 ja Jurvakainen no 45, k. 4.12.1859 vesitautiin, mutta haudattiin vasta 20.4.1860 kun maa oli sulanut – ja päivää ennen hautausta oli ollut Simuna-pojan häät).

Heille syntyi kolme lasta, joista vain pojat elivät aikuisikään:

  1. Anna (s. 6.12.1831, k. 7.6.1833 lavantautiin)
  2. Simuna (s. 26.8.1834, k. 19.1.1898) – isäntänä veljensä Juhon kanssa
  3. Juho (s. 19.9.1836, k. 28.8.1908) – isäntänä veljensä Simunan kanssa.

Vanhin poika Simuna vihittiin 19.4.1860 Marketta Jaakontytär Viitalan (s. 5.5.1840 Ylikiiminki, k. 26.8.1911) kanssa. Marketan veli Heikki oli vävynä Laukassa no 24. Simuna sai Marketan kanssa kaksi tytärtä: 38

  1. Anna (s. 6.4.1862) – puoliso Erkki Heikinpoika Päätalo (s. 30.12.1858) Päätalosta no 70, asuivat Kalilassa eli Hangaskankaassa no 43
  2. Liisa (s. 23.2.1865) – puoliso Juho Pertunpoika Pura (s. 11.3.1855), työmestari Koivikossa no 39.

Nuorempi veljeksistä eli Juho vihittiin 2.12.1865 Anna Aapontytär Rosin eli Kuja-Heikon (s. 1.4.1848, k. 30.9.1877) kanssa – vaimo oli Kestin no 35 talosta.

Kopsaan on merkitty 10 vuoden ajan asukkaaksi myös pitäjänkirjuri Pekka Kallio. 39

Kopsan veljeksillä Simunalla ja Juholla oli Muhoksen Laitasaaressa kaikkiaan neljä maatilaa, pinta-ala noin 2500 hehtaaria. Tilaan kuuluivat Kopsan lisäksi Lumiainen no 64, Hämälä no 4 ja Ketola no 27. 40 41

Vävy Juho Kärnästä uusi isäntä

Vuosien 1891-1901 rippikirjassa Simuna Keränen on merkitty kirkkoväärtiksi eli kirkonisännäksi. Tämän arvon sai jos oli kunniallinen ja taloudellisesti vakavarainen ja muutenkin esimerkillinen kansalainen. Kopsan isäntä Simuna Simunanpoika Keränen kuoli 19.1.1898. Nuorempi veljensä Juho eli vajaat kymmenen vuotta pidempään. Hän oli myös lautamies. 42

Liisa Keränen eli Kärnä Juho Simunanpoika Keräsellä ja vaimollaan Annalla oli lapset – vaimo kuoli nuorimmaisensa synnytykseen

  1. Simuna (Simo, s. 7.2.1866, rippikirjassa maininta ”ylioppilas”) – ylioppilas Oulun suomalaisesta lyseosta v. 1886, perusti lainakirjaston ja raittiusseuran Muhokselle, suoritti molemmat hallintotukinnot Helsingin yliopistossa 1890, muutti Muonioon vuonna 1892, toimi siellä nimismiehenä ja Lapin kihlakunnan kruununvoutina – kuoli keuhkotautiin 21.3.1894
  2. Katariina (s. 20.1.1869, k. 15.10.1871 näivetystautiin)
  3. Anna Maria (s. 4.10.1840, k. 4.10.1870 sydänkouristukseen)
  4. Liisa (s. 2.1.1872) – puoliso Juho Jaakonpoika Kärnä (s. 4.8.1871 Kärnä no 1), tuli taloon vävyksi ja myöhemmin isännäksi
  5. Reeta (s. 5.9.1873, k. 9.3.1874 sydänkouristukseen)
  6. Aappo (s. 30.3.1875) – puoliso Anna Pekantytär Kaiponen (s. 6.8.1876 Oulu), asuivat Ketolassa no 27
  7. Juho (s. 26.6.1877, k. 27.6.1877 sydänkouristukseen – todennäköisesti kuitenkin synnytyksessä saamiinsa komplikaatioihin). 43

Juho ja Liisa Kärnä lapsineen (1916) Vävy Juho Kärnä ja vaimonsa Liisa saivat lapset

  1. Aarne Veikko (s. 23.10.1892)
  2. Artturi Simuna (s. 6.12.1893)
  3. Arvid Johannes (s. 19.11.1895)
  4. kaksoset Sally Elisabet (k. 24.3.1975) – naimaton, toimi Muhoksen kirjastonhoitajana ja
  5. Martti Aaprami (s. 18.7.1899)
  6. Erkki Akseli (s. 23.1.1902) – puoliso Kerttu Antintytär Juusola Kestistä no 35
  7. Mauno Ilmari (s. 5.3.1905) – diplomi-insinööri, puoliso Helvi Kaarina Manninen.

30.10.1897 päivätyllä kauppakirjalla Aappo Juhonpoika Keränen ja sisarensa mies Juho Kärnä olivat ostaneet Kopsa-Lumiaisen, Hämälän ja Ketolan  sedältään Simo Simunanpoika ja isältään Juho Simunanpoika Keräseltä.

Vaihtokauppakirjalla 20.4.1899 Aappo vaihtoi oman puolikkaansa Hämälästä Kärnän kanssa tämän puolikkaaseen Ketolasta. Lisäksi samana päivänä päivätyllä kauppakirjalla Aappo myi puolikkaansa Kopsa-Lumiaisesta Kärnän pariskunnalle. 44 45

Talossa asui mäkitupalaisena Aapeli Mikkonen perheineen ja huonemiehinä Heikki Käärmekangas perheineen, myöhemmin myös Maria Putaala ja Heikki Siekkinen perheineen.

Kärnät myivät tilan Tarvaisille ja ostivat Muhoskylästä tilan Iso-Anttila no 35.

Tarvaisen suku Pieksämäeltä vuonna 1916

Juho Antinpoika Tarvanen (s. 10.10.1860 Pieksämäki Vanaja 10, k. 21.9. 1921 Laitasaari) ja puolisonsa Anna Katariina Juhontytär Jalkanen (s. 18.3.1869 Anttola, k. 10.2.1951) vihittiin 29.8.1887. Sukunimi muutettiin myöhemmin muotoon Tarvainen. Tarvaiset ostivat Kopsan tilan Kärniltä keväällä 1916. He olivat hankkineet omistukseensa myös Hämälän no 4 tilan noin vuonna 1907.

Anna Katariina ja Juho Tarvaisen perhe Kopsassa Perheessä oli seuraavat lapset, kaikki syntyneet Pieksämäen msrk:ssa 46

  1. Juho Antero (eli Antti, s. 6.9.1888, k. 15.5.1950) – 1. puoliso 30.3.1912, Hilma Suhonen (s. 6.2.1891, k. 15.5.1915), tytär Anna-Liisa (s. 1913) – 2. puoliso Maija Toppila (s. 1899, k. 1979)
  2. Eino Immanuel (s. 27.11.1890, k. 14.12.1953) – puoliso Hilkka Salomaa, ei lapsia
  3. Jaakko Ilmari (s. 20.12.1893) – puoliso 10.8.1926, Kerttu Syrjänen (s. 19.4.1897, k. 14.12.1952) – ei lapsia
  4. Katri Johanna (eli Kaisa), s. 12.6.1895, k. 17.9.1960) – puoliso 1919 Toivo Johannes Helevä (s. 21.8.1887, k. 4.7.1969)
  5. Martti Kustaa (s. 7.8.1897, k. 2.11.1985) – taiteilija, kuvanveistäjä, puoliso 1926, Heidi Pajunen (s. 28.4.1898, k. 19.4.1966) – asuivat Hämälässä no 4
  6. Reino Aatami (s. 16.7.1899, k. 27.2.1988) – puoliso 23.8.1924 Muhoksella Lukan talossa, Anna Sylvia Lukka (s. 23.7.1898, k. 22.2.1984) – talon seuraava isäntäpari
  7. Kaarlo Kalervo (eli Kalle, s. 24.2.1902, k. 1989) – puoliso 1936, Tyyne Tossavainen (s. 1912, k. 1995)
  8. Kerttu (s. 18.3.1906, k. 2000) – naimaton. 47

Keväällä 1921 Reino Aatami Tarvainen osti Kopsan isältään Juholta. Aatamin vaimon Anna Sylvia Lukan vanhemmat olivat Muhoskylästä, Honkanen no 33 talollinen Jaakko Jaakonpoika Lukka (s. 19.1.1855) ja vaimonsa Maria Sofia Iisakintytär Mustonen (s. 8.5.1859 – Maria tullut Utajärveltä vuonna 1881 Muhokselle). Jaakon isä oli alkujaan Pekureita Kempeleestä.

Kopsan Tarvaiset Kuvassa Aatami ja Sylvi Tarvainen 1930-luvulla 48

Suomen Maatilat -kirja vuodelta 1933 kertoo Kopsasta:

Omistajat Aatami Tarvainen v:sta 1921 ja puolisonsa Sylvi (o.s. Lukka) v:sta 1924. Ollut isännän suvulla 15 v. Erotettu 2 torppaa, yht. 4 ha. Pinta-ala 702,19 ha, josta peltoa 45,78, luonnonniittyä 1,41, metsämaata 326 ja joutomaata 329 ha. Pellot osaksi etelään viettäviä ja osaksi tasaisia sekä laadultaan vaihtelevia. Vapaa viljelys. V. 1930 oli 2 ha ruista, 0,5 vehnää, 4 kauraa, 1,5 ohraa, 0,5 sekaviljaa, 0,5 perunaa, 0,5 juurikasveja, 28,78 heinää, 1,5 kesantoa ja 6 ha muussa käytössä. Talouskeskus viljelysten päässä, Oulujoen rannalla. Rakennukset puusta. Karjasuojat uusittu 1926; niissä on vesijohto. Kanala v:lta 1925. Kotieläimiä: 2 hevosta, 10 lehmää, 1 sonni, 4 sikaa, 10 lammasta ja 30 kanaa. Karjaa jalostetaan LSK-rotuiseksi, siat ja lampaat ovat maatiaisrotua. Myydään maitoa Saarelan osuusmeijeriin sekä viljaa ja rehuja paikkakunnalle. Havumetsästä myyty saha- ja paperipuita. Sähkövalo ja -voima Oulusta. Käyttövoimana myös höyrykone. Katkaisusirkkeli ja pärehöylä. 49

Lattulat ja Pusulat

Tarvaisten jälkeen talon omistivat Antti Juhonpoika Lattula (s. 20.8.1889 Vihanti) ja vaimonsa Saara Augusta Rytky (s. 17.2.1888 Haapavesi). Heidän poikansa, Laitasaaressa syntynyt Eero Antero Lattula, nyt edesmennyt, oli aikoinaan kansanedustaja. Lattuloiden omistus päättyi kun he myivät talon Pusuloille. Pusulat ostivat tilan tullessaan Muhokselle evakkoon. Välirauhan aikana he lähtivät takaisin Karjalaan Salmin pitäjään ja myivät talon Suomen valtiolle. Sodan syttyessä uudelleen perhe palasi takaisin Muhokselle, mutta ei enää saanut Kopsan taloa takaisin. Talo oli ehditty pirstoa pikkutiloiksi. Pusulat ostivat Hakkarilan no 25 tilan Ahreniuksilta uudeksi asuinpaikakseen. 50 51 52

Keräset Kestilästä 1950-luvulla

Vanha-Kopsa kesällä Laitasaaressa on paljon Keräsiä, mutta suku, joka seuraavaksi Kopsaa omisti – ja omistaa edelleenkin – oli lähtöisin Kestilästä. Heimo Keränen ja vaimonsa Rauha Martta o.s. Makkonen muuttivat Muhokselle ja ostivat Kopsan vuonna 1957. Heimo Keränen (s. 1916) toimi Muhoksen kunnan maatilan tilanhoitajana. Kopsan tila siirtyi vuonna 1991 nykyiselle omistajalleen, Heimon ja Martan pojalle. 53

Kotiseutuni Pohjois-Pohjanmaa -kirjassa vuodelta 1970 kerrotaan talosta nimeltä Vanhakopsa no 103:

Tilan pinta-ala on 98 ha, josta viljeltyä 5,5 ha ja metsää 39 ha. Maatalouskoneet: traktori. Eläimet: 5 lehmää, joista 3 kantakirjassa. Puinen asuntorakennus on rakennettu v. 1890 käsittäen 6 huonetta. Puinen talousrakennus on rakennettu v. 1958. Tila on siirtynyt nykyisen omistajan haltuun v. 1955.

Omistaja: Heimo Keränen. Vanhemmat: mv Jaakko ja Mari Keränen o.s. Kärki. Puoliso: Martta. Vanhemmat: työmies Jussi ja Tilta Makkonen. Lapset: Eero, Seija, Aino, Esa, Maija, Matti, Kaisa, Jussi ja Eija. 54

– tietoja ovat tälle sivulle keränneet Raimo Ranta, Jukka Ukkola, Sari Heimonen, Veikko Kärnä (isänsä Mauno Kärnän sukututkimuksesta), Matti Helevä, Risto Kärnä (isä Erkki Kärnä), talon nykyinen omistaja Matti Keränen ja Solja Holappa, käräjäkirjakäännökset Ritva Nygrén

  1. Muhos hk 1708-1708
  2. Muhos hk 1713-1713
  3. Muhos rk 1699-1722
  4. Muhos rk 1723-1732
  5. Muhos hk 1726-1726
  6. Muhos hk 1729-1729, s. 78
  7. Muhos rk 1733-1740, s. 79
  8. Muhos hk 1730-1730, s. 1182
  9. Käännös Ritva Nygrén ja Raimo Ranta
  10. Muhos rk 1741-1749
  11. Muhos hk 1746-1746, s. 47
  12. Raimo Ranta, sähköposti 6.1.2013, tietoja korjattu/Solja
  13. Muhos rk 1751-1759
  14. Muhos rk 1757-1763
  15. Muhos rk 1764-1770
  16. Muhos rk 1771-1777, s. 166
  17. Muhos rk 1778-1780
  18. Muhos rk 1781-1786
  19. Muhos rk 1786-1792, s. 178
  20. Muhos rk 1794-1801, s. 52
  21. Muhos rk 1794-1801 Laitila 25
  22. Muhos rk 1781-1786 Nykyri
  23. Muhos rk 1786-1792 Lit. K, s. 204
  24. Muhos hk 1804-1804, s. 224
  25. Muhos rk 1802-1811, s. 91
  26. Muhos rk 1812-1818, s. 126
  27. Muhos hk 1815 Lumiainen no 64
  28. Muhos rk 1826-1832 Lumiainen no 64, s. 158
  29. Muhos rk 1819-1826, s. 130
  30. Muhos rk 1826-1832, s. 140
  31. Muhos rk 1833-1838, s. 256
  32. Muhos hk 1835-1835, s. 265
  33. Muhos hk 1840-1840, s. 319
  34. Muhos rk 1840-1846, s. 279
  35. Muhos hk 1845-1845, s. 329
  36. Muhos rk 1847-1853, s. 290
  37. Muhos hk 1850-1850, s. 391
  38. Muhos rk 1854-1862, s. 276
  39. Muhos hk 1855, s. 470 ja 1860, s. 504 ja 1865, s. 145
  40. Muhos rk 1862-1871, s. 276
  41. Muhos rk 1881-1890, s. 360
  42. Muhos rk 1891-1901, s. 400
  43. Veikko Kärnä, isänsä Mauno Kärnän sukututkimuksista, 2013
  44. Pekka Keräsen sähköposti 12.1.2014, Aappo Keräsen tilakaupat
  45. Muhos hk 1900-1900, s. 414
  46. Pieksämäki msrk rk 1890-1899, Pyhitty 11, Uusitalo (Lamminmäki)
  47. Matti Helevän sähköposti 4.4.2013
  48. Sukutilat Webissä, Suomen Maatalousmuseo Sarka
  49. Suomen maatilat: tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista V: Oulun ja Vaasan läänit. 1933
  50. Kalevi Leskelän kommentti 21.4.2012
  51. Hannele Kultala, Fb ryhmä P-Pohjanmaalaiset suvut, 19.3.2014
  52. Suomen kansanedustajat, Eero Lattula
  53. Matti Keränen, sähköposti 22.1.2014
  54. Kotiseutuni Pohjois-Pohjanmaa. 1970. Suomen Maakuntajulkaisu Oy, s. 322

7 vastausta kohteessa Kopsa no 42

  1. Sinikka Koskinen sanoo:

    Kalevi Leskelä!
    Onko teillä tietoa Henrik Alarikinpoika Siekkinen s. 05.10.1875, vaimonsa Kaisa Kristiina o.s Pikkarainen s.04.05.1877, perheestä? Ovat vuoden 1924 vaaliluettelossa Kopsa 42 mäkitupalaisina. Heillä lapset Joonas Viktor s. 27.02.1901, Huugo Henrik s. 05.07.1903, k. 19.08.1904, Hilja s. 11.1.1909, k. 12.01.1923 Muhos, Ahti Henrik s. 21.07.1912 Muhos, Helga Maria s. 22.11.1914, Kalle Ossian s. 31. 05.1917 Muhos. Äitini Helga kertoi henkilöistä Leevi Leskelä, Hanna Lumiainen, Anna Kalila. Sukunimenne perusteella päättelin teidän olevan sukua tälle Leevi Leskelälle, (saatan olla aivan väärässäkin) liittyen vielä tähän Kopsan taloon, siksi kysynkin, onko mitään tietoa tästä Siekkisen perheen vaiheista. Solja, sekä eräs toinenkin henkilö ovat kommentoineet, mutta haluaisin vielä tarkempaa tietoa, jos vain on mahdollista! t. Sinikka Koskinen

    • Solja sanoo:

      Todennäköisesti on kyseessä Leevi Leskelä tästä talosta http://www.laitasaari.fi/taloja/pienihuovinen-no-32/leskela-327/ Leevikin asui perheineen Kopsan alueella ainakin vuonna 1950. Hän ei ole ilmeisesti Kaleville sukua, koska Kalevin isänpuolen juuret menevät Kuusamoon http://www.laitasaari.fi/taloja/kontu-no-31/yla-kontu/haapaoja/ Kalevilla tosin saattaa syntyperäisenä laitasaarelaisena olla muistitietoa mainitsemistasi Siekkisistä jos he kuitenkin asuivat täällä vuoteen 1950 saakka?

      • Sinikka Koskinen sanoo:

        Kiitos Solja vastauksesta.
        Olisi mielenkiintoista tietää, jos jollakin, vaikkapa tällä Kalevi Leskelällä olisi muistikuvia äitini vanhempien elämän vaiheista siellä Laitasaaressa. He muuttivat 1950 vanhimman poikansa, Joonas Siekkisen luo Ouluun. Jään innolla odottamaan vastauksia. Oulussa asuu enoni Kalle Ossianin vaimo, mutta hän on jo yli 90-v ja muistinsa on heikentynyt niin, ettei häneltäkään enää saa mitään tietoja. t. Sinikka Koskinen

  2. Kalevi Leskelä sanoo:

    Selvittelin Siekkisten asuintaloa joka oli lähellä entistä Lumiaisjärveä kankaan laidalla Kalilan tien varrella. Talon vierestä kulki metsäpolku jota käyttivät mm. Juhannusjuhlille Leppiniemeen menijät. Talon emäntä oli taitava leipuri ja häneltä sai käydä ostamassa kaikenlaisia leipomuksia. 50-luvulla talo vaihtoi omistajaa kun entiset asukkaat muuttivat Ouluun. Nykyisin talo on Palosaaren perikunnan omistuksessa autiona. Ossian Siekkisen valokuva löytyy Huovilan koulun valokuva-arkistosta. Veljeni Niilon synt. 1923 kertoman mukaan Jonne Siekkisestä tuli kuorma-autoilija. Mainitsemasi henkilöt ovat tuttuja nimiä, Leevi Leskelä jonka tunsin hyvin. Hanna Pellikka (Lumiainen), nimi järven mukaan. Hanna Kalila, asui siskonsa kanssa nykyisen Korkalanvaaran hiihtokeskuksen tuntumassa omassa mökissään.
    Kalevi Leskelä

    • Sinikka Koskinen sanoo:

      Kiitos vastauksesta.
      Olen ollut n. 4-vuotias, kun äidin kanssa olimme Oulussa Joonas-enon perheessä. Viivyimme siellä kuukauden ajan. Muistan, kun Heikki-ukki tuli meitä vastaan siinä pihalla ja käsikädessä menimme sisälle taloon! Kaisa ja Heikki olivat hiljattain muuttaneet Joonas-enon luo asumaan – vuonna 1950. Pistäydyimme myös Muhoksella, en vaan muista kenen luona siellä kävimme. Joku kävi veneellä soutaen noutamassa meidät Oulujoen rannasta – en vaan muista kuka hän oli. Enoni Ossin tunnistin Huovilan koulukuvasta nro 3 ja äitini Helgan kuvista 8 ja 12, sekä tunnistamattomat kuvat osiosta 2 Haataja, rippikuvasta. Joonas (Jonne) oli tosiaan kuorma-autonkuljettaja. Hänen kyydissään muistan käyneeni Kuusamossa. Kovin ovat hataria muistikuvia, olenhan ollut vielä hyvin pikkuinen silloin, yli 60 v sitten. Enoni Ossi asui tuolloin perheineen omakotitalossa Kastellin asuinalueella. Serkuistani, Joona-enon pojista Reinosta ja Juhanista ei ole minkäänlaista tietoa, missä ovat, ovatko enää missään. Ossi-enon poika Kari, asuu Otanmäessä. Hänen kanssaan olen puhelimessa keskustellut muutaman kerran, mutta ei hänelläkään ole muistissaan mitään Heikistä ja Kaisasta. Hienoa, kun jollain on vielä muistikuvia isovanhemmistani ja heidän asuinpaikastaan. Toiveenani on päästä katsomaan niitä seutuja. Vuonna 2002 kävimme sisareni kanssa Muhoksella, mutta emme löytäneet etsimäämme. Emme oikein tienneet paikkoja, joista olisimme kyselleet miten löytyisi äitimme kotikonnut. Kiitos jokaiselle, joilta nyt olen tietoja saanut.
      – Sinikka Koskinen –

  3. Lauri Pesola sanoo:

    Hieman nykyisen talon paikasta itään päin, pellon ja metsän reunassa, lähellä pururataa, kasvaa vanha omenapuu ja ruusuja. Olisikohan Siekkisten asuttaman talon pihapiiri sijainnut sillä kohtaa?

  4. Pentti Lohela sanoo:

    Kopsassa asuneen Aapon (s. 1875) vaimon Annan os Kaiponen veli Yrjö Kaiponen eli Tahvola (s. 1879) muutti Kanadaan ( myöh. George Peterson) hukkui v 1914 Empress of Irelandin laivaonnettomuudessa St Lawrence joella kun alus törmäsi norjalaiseen hiililaiva Storstadiin.

    Pitää seurata löydetäänkö tälle tapaukselle asiakirjalähteet. Siinä taisi olla jotain epäselvää. Ja Kopsan sivuilla näyttääkin olevan virheellisesti että Anna olisi s. Tahvolassa, ei koska perhehän tuli 1886 Oulusta. En löytänyt Muhoksen kastetuista. Oulusta löytyi syntyneistä. Pitänee korjata virhe. -Sari

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *