Kontu no 31

Konnun talot

Konnun kantatalo oli Kemiläinen, lue siitä kantatalosivulta.

Tuomas Kontu asui tilalla viimeistäänkin vuonna 1680, vaimonsa Kaarinan sekä pojan vaimon Liisa Matintyttären kanssa. Muhoksen vanhimmassa kirkonkirjassa vuodelta 1699 kerrotaan, että talon isäntä on nimeltään Tuomas Kontu, jolla emäntänä Liisa sekä tyttäret Anna (s. n. 1706), Kirsti ja Kaarina. Tuomas ja Kaarina Konnulla oli siis poika Tuomas (s. n. 1667, k. 1727, haud. 11.5.1727), joka jatkoi talon isännyyttä isänsä jälkeen. Liisa Matintytär mahtoi olla edellisen isännän Matti Konnun tyttäriä. Liisa mainitaan Matin tyttärenä ainakin vuonna 1675. 1 2. Tuomaalla ja Liisalla oli ilmeisesti myös tytär Valpuri, sillä tilalla mainitaan vävy Tuomas, jolla lapset Anna ja Riitta. Tämä pariskunta asui lapsineen isonvihan jälkeen talossa. 3

Käräjillä vuonna 1684 Juho Nuutinpoika peri saataviaan Tuomas Konnulta:

Porvari Lars Siiran valtuuttama Johan Knutsson ilmoitti, että hänellä on saatavaa Thomas Johansson Kontulalta 62 taaleria kuparirahaa, mitä Thomas ei halunnut maksaa, koska hänen talossa oleva lankonsa ja poikansa Mats Matsson raajarikkona ei voi hoitaa tilaa ja on hänelle haitaksi ja vahingoksi, joten valtuutettu pyysi miehiä sovittelemaan ja tekemään tilit heidän välillään, mitä tekemään määrättiin nimismies sekä lautamiehet Elias Määttä ja Mats Kinnunen, jotta tila langosten pahantahtoisuuden vuoksi ei joudu verohylyksi. 4

Toistaiseksi ei ole selvinnyt täysin kummasta Tuomas Konnusta tässä on kyse, isäntä Tuomaasta vaiko vävy Tuomaasta. Kuitenkin näyttäisi siltä, että Tuomas Kontu oli ottanut lankonsa Matin pojakseen, jonka poika sitten ilmeisesti oli Matti Kontu (s. 1658, k. 9.4.1743), puoliso 30.4.1731 Marketta Matintytär (s. 12.6.1689).

Matin ja Marketan lapsia

  1. Liisa (s. 4.5.1732, k. )
  2. Kaarina (s. 4.2.1734) – puoliso 24.3.1766 Temmeksellä Antti Juhonpoika Elsilä
  3. Liisa (s. maaliskuussa 1743, k. 17.6.1764) ??
  4. Anna (s. 1747).

Seuraavana vuonna eli 1685 käräjöitiin taas ja vastakkain olivat Juho Kontu sekä Tuomas Kontu, langokset. Tämä Juho Kontu mahtoi olla v. 1684 käräjillä mainittu Juho Nuutinpoika. Käräjillä Juho Kontu Laitasaaresta halusi Tuomas Konnun 1/3 mtl aution tilan haltuunsa, sillä se oli Juhon isän perintöä ja kruunulla autioitumisen jälkeen. Käräjillä Juhoa moitittiin nuoreksi ja kelvottomaksi hoitamaan tilaa, joten Tuomas sai sen pitää. 5

Pekka Määttä Pienimäätästä vävyksi ja isännäksi

Isonvihan jälkeen tilalle tuli vävyksi Pienimäätästä no 17 Pekka Pekanpoika Määttä (myöh. Kontu, s. n. 1700 Pienimäätässä, k. 8.6.1758 polttotautiin). Hänen vaimonsa oli Tuomas ja Liisa Konnun tytär Anna (s. n. 1706, k. 4.6.1777 syöpään). Heidät vihittiin 11.2.1723 Laitasaaressa. Tilalla asui myös em. Matti ja Marketta Kontu itsellisinä. Ilmeisesti Matilla oli pieni torppa tilalla; nimittäin käräjillä vuonna 1687 Matti Matinpoika Kontu esitti vakuudekseen oikeuden kirjeen 1/12 mtl torpastaan, jossa oli asunut jo vuodesta 1684 ja sai viisi verovapaata vuotta.

Pekalle ja Annalle syntyi Konnussa ainakin seuraavat lapset

  1. Pekka (s. 7.5.1725, k. n. 1735)
  2. Tuomas (s. 21.1.1728) – puoliso 8.3.1752 Malin Klauntytär Keinänen (Leena, s. 17.10.1728, k. 14.6.1789 vanhuuteen) – muuttivat Liminkaan 1752, palasivat sieltä takaisin, tyttäret Anna (s. 28.11.1759, k. 9.5.1763 tuhkarokkoon) ja Valpuri (s. 29.4.1763) – olivat seuraava isäntäpari
  3. Matti (s. 4.1.1730) – puoliso 14.7.1765 leskivaimo Anna Komulainen (s. 1731, k. 6.3.1767 polttotautiin), poika Pekka (s. 30.7.1766)
  4. Lauri (s. 28.7.1734) – perusti Pesolan no 58 uudistilan
  5. Niilo (s. 1746, k. 23.2.1800)
  6. Kirsti (Kristiina, s. 11.9.1742, k. 20.1.1814) – puoliso Heikki Pentinpoika Kärnä – seurava isäntäpari Tuomaan jälkeen
  7. Riitta (s. 29.7.1737) – puoliso 11.4.1760 lautamies Risto Pekanpoika Seppänen (s. 3.3.1740), asuivat myöhemmin Ahmaksella.

Kun isäntä Tuomas Tuomaanpoika Kontu kuoli v. 1727 isännäksi nousi hänen vävynsä Pekka. Pekka isännöi Kontua ainakin vuoteen 1749, jonka jälkeen hänen poikansa Tuomas nousi tilan isännäksi viimeistään vuonna 1754 palattuaan takaisin Limingasta. Tuomaan lisäksi tilalla asuivat hänen veljensä Matti ja Lauri perheineen, leskiäiti Anna sekä vielä vanhan Matti Konnun leski Marketta. Tuomas ja Malin saivat ainakin yhden tyttären Valpurin (s. 29.4.1763). 6 7

Lankomies Heikki Kärnä isännäksi Tuomaan jälkeen

Tuomaan talostelu isännän paikalla ei jatkunut, ehkä siitä syystä ettei pariskunta saanut miespuolisia perillisiä. Tuomaan sisar Kirsti avioitui Heikki Pentinpoika Kärnän (myöh. Kontu, s. 24.5.1739 Kärnä no 1, k. 23.4.1803 Konnun no 31 isäntänä) kanssa 13.4.1764. He asuivat aluksi Kärnässä mutta vuonna 1771 perhe muutti Kirstin kotitaloon Kontuun, jossa asui vielä pitkään vaimon veljiäkin perheineen. Kaksi vanhinta poikaa syntyivät Kärnässä, loput lapset Konnussa 8 9 10 11

  1. Matti (s. 13.12.1764) – puoliso 29.4.1788 Maria Pekantytär Perttunen – tilan seuraava isäntäpari
  2. Tuomas (s. 12.12.1768) – puoliso 13.3.1793 Marketta Pekantytär Kekkonen
  3. Pentti (s. 1.9.1773, k. 14.9.1773)
  4. Pekka (s. 27.6.1781, k. naimattomana 3.9.1832)
  5. Anna Kristiina (s. 22.11.1775, k. 10.10.1779 punatautiin)
  6. Dorotea (s. 7.12.1779, k. 10.8.1780).

Heikki Konnun lohitienesteistä on kirjoitettu artikkelissa Lohijupakan Kontu ja Vesa.

Heikin vanhin poika Matti (s. 1764) vihittiin Maria Pekantytär Perttusen (s. 19.9.1767) kanssa, joka oli kotoisin Perttusesta no 21. Heillä oli lapset 12 13 14 15

  1. Anna Kristiina (s. 13.5.1790) – puoliso Utajärvellä 30.3.1824 Iisakki Räisänen, asuivat syytinkiläisinä Inkalassa no 38
  2. Valpuri (s. 24.4.1794) – puoliso 22.4.1814 Samuli Heikinpojan Ähkynen (s. 18.11.1787 Ähkynen no 37) – Valpuri muutti miniäksi miehensä kotitaloon
  3. Maria (s. 18.4.1796) – puoliso 9.11.1828 Juho Antinpoika Kemppainen (s. 1796), jäivät Hangaskankaan isäntäväeksi kunnes muuttivat noin 1836 kanssaviljelijäksi Huoviseen no 32
  4. Pekka (s. 5.5.1798) – kirjattu itsellisiin, mainitaan mykäksi
  5. Matti (s. 9.6.1801) – puoliso 23.6.1826 Maria Kristiina Paavola – elivät kylällä itsellisinä
  6. Riitta (s. 20.7.1804) – kaksonen, puoliso 18.8.1838 Perttu Heikinpoika Hyrkäs (s. 1.1.1813 Muhos) – asuivat kymmenisen vuotta Apajassa no 38, kunnes Perttu hukkui Oulujokeen
  7. Pentti (s. 20.7.1804, k. 1805) – kaksonen
  8. Jaakko (s. 10.4.1806, k. 25.5.1806)
  9. Kaisa (s. 13.9.1808) – muutti vuonna 1832 Temmekselle.

Isänsä Heikin kuoltua 1803 poika Matti (s. 1764) isännöi taloa. Äiti Kirsti kuoli 1814 ja perhe muutti noin vuonna 1820 Hangaskankaanlaitaan, jossa Matti kuoli 18.11.1830 ja Maria-vaimo 7.10.1832. 16 17 18 19 20 21

Toinen poika Tuomas (s. 1768) vihittiin Marketta Pekantytär Kekkosen (s. 3.3.1771, kastetuissa nimi Brigitta) kanssa. Marketta oli kotoisin Kekkosesta no 28. Pariskunta muutti tyttärensä Stiinan (s. 5.8.1794) kanssa Utajärvelle ja vuonna 1805 Oulujoelle. 22

Kontu jakautuu Ylä- ja Ala-Konnuksi

2000-luvun alussa julkaistu valokuvakirja Muhokselta kertoo

Vuoden 1654 maakirja mainitsee talon Kemilä eli Kontu. Kruununtila Kontu mainitaan myös 1730. Kontu jaettiin 1820 Ala- ja Ylä-Konnuksi. Ala-Konnun hirsirunkoisen, vaakapaneloidun, 1955 korotetun asuinrakennuksen kuisti on siirretty talon toiselta puolelta nykyiselle paikalleen vuonna 1920. Kuistiin lisättiin parveke vuonna 1988.

Vuodesta 1815 lähtien ilalla asui Antti Lintunen (myös Lind/Lindunen, s. 1771) vaimonaan Valpuri Rusanen (s. 1777) – he tulivat Muhokselle Lieksasta, Pielisjärveltä vuonna 1814. Heidät oli vihitty 8.4.1795, vaimo mainitaan vihittäessä talon tyttäreksi ja Antti rengiksi. Myös anoppi Liisa Tervo (s. 1753) muutti taloon. 23 Perheen lapset

  1. Jaakko (s. 3.12.1795)
  2. Pekka Juho (s. 24.9.1797)
  3. Anna Liisa (s. 2.9.1800)
  4. Antti (s. 7.8.1802)
  5. Valpuri (s. 26.9.1807, k. )
  6. Riitta Johanna (s. 20.4.1809)
  7. Matti (s. 19.2.1815)
  8. Heikki (s. 21.9.1816).

Ajalla 1819-23 tilalla asui Juho Antinpoika Suorsa (myös Hartikka, s. 11.3.1783 Yliväärä no 13) perheineen. Juho muutti Konnusta Määttä Rönkköön no 18. Vuoden 1820 henkikirjassa on maininta, että Konnun omistaa tila no 18 eli se kuului Määttä Rönkon omistukseen. Tässä vaiheessa tila on jaettu kolmeen 5/8 mtl, 1/3 mtl ja 7/24 mtl kokoisiin tiloihin. Vuonna 1825 Konnun 5/16 mtl tilaa asutti kanssa-asukkaana asui Aapeli Kärsämä (s. 6.4.1788) perheineen, saapuivat Kontuun Oulusta vuonna 1820. Konnun toista 5/16 mtl tilaa asutti kanssa-asukkaana Matti Juhonpoika Määttä (s. n. 1761) perheineen. Heikki ja Kirsti Konnun poika Pekka (s. 1781) oli tuolloin talossa renkinä. Näistä tiloista muodostuivat sitten Ala-Kontu sekä Ylä-Kontu24 25 26

Ulkometsätorpat

Konnulla oli Uusitalo -niminen torppa Utajärven Autionkylän tienoilla. Uusitalo mainintaan ensimmäisen kerran vuonna 1883. On kuitenkin mahdollista, että Uusitalo on perustettu jo noin vuonna 1861. Ensimmäinen torppari oli sokea mies Matti Ämmänpää (s. 1825), puoliso Stiina (s. 1823). Matin poika Pekka (s. 1862) jatkoi vanhempiensa jälkeen torpparina 1890-1909. Vuoden 1909 jälkeen Uusitalon torppa jäi autioksi.

Vuodesta 1901 on Konnun tilan metsäpalstalle merkitty myös Anttila -niminen torppa. Anttia, joka torpan perusti, on historiakirjoista vaikeaa löytää. 1884-1908 torpparina oli Lauri Väyrynen (s. 1848). Seuraavana torpparina oli 1908-1912 aikana Antti Heikinpoika Määttä (s. 1875) jolla puoliso Sofia (s. 1882). Antti oli aiemmin muutaman vuoden Sangin Holapan no 1 Perälän talon isäntänä. Vuodesta 1912 lähtien oli torpparina Heikki Komminaho (s. 1867) vaimonsa Kaisan (s. 1893) kanssa. 27

– koonneet Sari Heimonen, Solja Holappa ja Ritva Nygrén

6 vastausta kohteessa Kontu no 31

  1. Kalevi Leskelä sanoo:

    Korteselkä 31.9
    Korteselän tien pässä oleva 2 ha:n tila erotettu Yli-Konnun tilasta. Tilan omisti Iikka Ahlström, jonka jälkeen Hanna ja Yrjö Väisänen. Hanna oli Iikan tytär.
    Tilalla oli talo, navetta ja savusauna ja vesi haettiin lähellä olevasta lähteestä.
    Väisäsillä oli 2-3 lehmää joista elanto saatiin. Yrjö kävi myös muualla töissä. Yrjö kuskasi maitopänikän Laukan maitolavalle töihin mennessään ja toi rehusäkin Leinosen Topin kaupasta tullessaan. Kaiken hän kuskasi polkupyörän päällä ja matkaa tuli 3 km suuntaansa.
    Minä tulin seuranneeksi Väisästen elämää kun meillä oli ulkoniitty heidän rajallaan. Paimensin kotitilani eläimiä koska aitoja ei ollut. Kerran paimenessa ollessani meidän sonni haistoi naapurin lehmän ja karkasi sen luokse. Koska lehmä oli härillään niin sonni astui sen. Kun Hanna sen huomasi sain aikamoista sapiskaa. Hän taikoi minuun mahataudin että en pääse kotiin. Ei minulle mitään mahatautia tullut. Kun ajattelin asiaa tarkemmin niin sehän olikin Hanna kikka välttyä astutusmaksusta. Parin päivän kuluttua hän kutsui minut kotiinsa ja tarjosi kakkukahvit. Tämä tapahtui 50-luvulla ja olin silloin 12 vuotias ”paimenpoika”

    • Pirkko Kettunen sanoo:

      Hei, Kalevi :)
      Onko Sinulla enemmänkin tietoja tästä Iikka Ahlströmmistä? Jos hän on synt. 10.8.1881 ja vaimonsa Katarina, niin on kyseessä ukkini veli. Jos tiedät Iikan myöhemmistä vaiheista voitko ottaa yhteyttä minuun. Varmaanki palstan ylläpitäjät voivat antaa sähköpostiosoitteeni luvallani Sinulle.

  2. Sari sanoo:

    Hei Kalevi, hauska juttu ja kiitokset! Nämä tarinat on sivujen suola! Tälle Korteselälle pitää tehdä oma alasivu. Käyn kuvaamassa talon mitä on jäljellä kun nuo tiet sulaa. Jäin nimittäin hyvin kiinni etuvetoisella volvollani, kun kävin kuvaamassa Karppisen taloa :)

  3. Sari sanoo:

    Hei, tein tänään Korteselkä talolle oman alasivun. Mikäli joku haluaa sinne lisää kirjoittaa tarinaa, voi joko lähettää tarinat vaikka minulle sähköpostilla, tai kommentoida sivulle tai jopa itse kirjoittaa sinne. Jos haluaa itse kirjoittaa, saa tunnukset Jaanalta. Yhteystiedot löytyvät kirjoittajat sivulta.

  4. Sari sanoo:

    Hei, eikös itse Konnusta ole mitään tietoja kirjoitettavaksi?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *