Kokko no 30

Laihiaisen isännät 1701-47

Erkki Martinpoika ja Mikko Erkinpoika Kokko

Kärrytie Kopsalta Lumiaiseen päin Kokon tila oli aiemmalta nimeltään Laihiainen

Vuoden 1700 talvikäräjille tuli Erkki Martinpoika Kokko ja kertoi haluavansa ottaa viljelykseensä Heikki Laihiaisen 1/4 manttaalin ja Matti Laihiaisen 1/4 manttaalin autiotilat Laitasaaressa, mikäli saisi ne yhdeksi tilaksi yhdistettynä kuten ne olivat olleet aikaisemminkin. Koska kukaan ei osannut kertoa mitään tilojen laadusta tai miksi ne aikoinaan oli erotettu, niin määrättiin arviomiehet tutkimaan tilan rakennukset, pellot, niityt, jne. 1

Ennen Kokkojen aikaa 1/2 manttaalin Laihiaisen perintötalo näyttäisi noin 1688 jakautuneen kahdeksi 1/4 manttaalin tilaksi. 1690-luvun lopun katovuosien aikana molempien talojen väki kuoli, ja tilat joutuivat kruunulle. Vuoden 1699 tositekirjan lyhennysluettelossa Matin talo on merkitty autioksi 1698 ja Heikin 1699. 2

Erkki Kokon asia oli jälleen kesäkäräjillä 1701. Nimismiehen ja eräiden lautamiesten arvion mukaan molemmat Laihiaisen tilat olivat rappiolla. Rakennukset, kuten pirtti, kaksi saunaa, talli, leivintupa (stegerhus), kaksi heinälatoa, kaksi navettaa ja aitta olivat kelvottomia, hietamaapellot vuodesta 1696 kesannolla, aidat kaatuneet, ojat umpeutuneet jne. Tiloilla oli yleinen kalastusoikeus Marjamaalla. 3 Vuoden lyhennysluettelossa Erkille onkin merkitty 1/4 manttaalilla molemmat tilat ja hän sai verovapauden kolmeksi vuodeksi, eli hän alkoi maksaa veroa kruunulle vuonna 1704. 4

Erkki Martinpoika, joka näyttäisi tulleen Ylikiimingistä, asusteli talossaan vaimonsa Kaisan ja lastensa Mikon, Juhon, Valpurin, Antin ja Erkin kanssa. 5 Henkikirjoissa 1701-04 hänet mainitaan raihnaiseksi ja Kaisakin sokeaksi. Talon isännäksi on merkitty jo vuodesta 1705 lähtien Erkin poika Mikko. 6 Henkikirjoissa Mikolla on Valpuri-niminen vaimo vuodesta 1706 alkaen. Mikko Laihiainen peräsi vuoden 1724 talvikäräjillä ahmaslaiselta Samuli Pyyköltä vaimonsa Valpuri Matintyttären isänperintöä. 7

Mikko Erkinpojalla ja Valpurilla oli lapsia ainakin Mikko, Juho (s. 16.10.1724, hukkui 1741 läheiseen Lumiaisen lampeen 17-vuotiaana), Iisakki (jonka sanotaan käyvän koulua Oulussa) ja Risto. 8 9

Mikko Mikonpoika vihittiin 26.5.1734 Sotkamosta tulleen Kaisa Paavalintytär Väisäsen kanssa. Lapsia syntyi ainakin

  1. Mikko (s. 6.12.1737)
  2. Iisakki (s. 14.2.1741, k. kahden kuukauden ikäisenä)
  3. Paavali (s. 16.2.1743)
  4. Kaisa (s. 5.9.1744)
  5. Iisakki (s. 23.2.1747)
  6. Risto  

Vuonna 1747 Kokko-Laihiaiset muuttivat Oulujoelle ostettuaan sieltä Laanilan talon. 10 11

Mikko Erkinpoika kuoli Oulujoella 80-vuotiaana 20.4.1749, eli hän olisi syntynyt noin 1669. 12 Hänen jälkeensä tehdyssa perukirjassa 1.2.1751 Mikolla on Valpuri Matintytär –niminen vaimo, täysi-ikäiset pojat Mikko ja Iisakki sekä alaikäinen Risto. 13

Ehkäpä Kokon väeltä jäi heidän nimensä Laihiaiseen. Lehtolan talon takana olevan ”Kokon metän” halki kulkevaa ikiaikaista kärrytietä pitkin haettiin joskus kesäisin vielä 1960-luvulla Lumiaisen lähteestä pänikällä kylmää juomavettä.

Erkki Anttila isäntänä 1747-69

Muhos, Pitäjänkartasto Kokkojen jälkeen vuonna 1747 Laihiaisen kruununtaloon tulivat Erkki Erkinpoika Anttila (s. 1726, k. 24.2.1795), hänen vaimonsa Anna Mikontytär Starck (s. 1728, k. 3.2.1771) ja anoppinsa Liisa Starck (s. 1698, k. 9.9.1771). Rippikirjassa 1741-59 Annan kristinopin taitoihin viitataan ”videtur hos And. Huovinen”, ja Huovisen taloon no 15 onkin edellisessä rippikirjassa 1733-40 merkitty sotilas Mikko Huovinen, jolla on vaimo Liisa sekä lapset Anna ja Tobias. Uudisasukas Mikko Starck (eli Huovinen) on Liisa-vaimoineen  vuoden 1747 henkikirjassa 1/8 manttaalin Hangaskankaan talossa no 43. Rippikirjan 1741-59 ensimmäisessä vuoteen 1749 ulottuvassa jaksossa Starckit on merkitty Hämälän ja Kekkosen talojen asukkaiden väliin. Mikko-isän mainitaan kuolleen 1747 ja Annan menneen Limingassa naimisiin. Erkki Anttila –niminen renki maksoi avioliittokuulutuksesta leimaveron (Charta Sigillata) 10.8.1745 Limingassa, olisikohan sama Erkki ja oliko Limingasta kotoisin? 14 15 16 17 18

Erkin ja Annan lapsikatraan vanhin poika Heikki (s. 15.3.1749) vihittiin 20.4.1780 Valpuri Juhontytär Valkosen (s. 8.9.1763) kanssa, ja Heikistä tuli Valkolan no 39 vävy ja isäntä. 19

Seuraava poika Mikko (s. 28.6.1751, k. 6.3.1841) oli torppari, ja ehti pitkän elämänsä aikana olla kolme kertaa naimisissa. Ensimmäisessä avioliitossa Anna Juhontytär Keräsen (s. 1745 Keränen no 23, k. 1817) kanssa syntyivät Mikon lapset

  1. Juho (s. 11.5.1774) – puoliso Aune Laitinen (s. 17.12.1770), heidän yksi jälkeläisistään on Anttilan tavaratalon perustaja Kalle (Kaarlo) Anttila
  2. Erkki (s. 9.2.1777, k. rippikirjan 1802-11 mukaan Uumajassa 29.12.1808) ja
  3. Mikko (s. 9.2.1777, k. 11.2.1777).

Toinen vaimo oli Kaisa ja kolmas Maria Klaavuntytär Leskelä. Henkikirjassa 1794 Mikko on Laihiaisen torpparina. 20 21

Erkin ja Annan muut lapset olivat

  1. Maria (s. 7.4.1753)
  2. Liisa (s. 28.12.1754)
  3. Anna (s. n. 1756)
  4. Erkki (s. 23.12.1758)
  5. Marketta (s. 5.1.1761, k. 1771)
  6. Juho (s. 13.8.1762, k.10.9.1762)
  7. Jaakko (s. 25.11.1764) –  muutti renkinä ehkä Liminkaan 1788
  8. Kalle (s. 1.12.1766, k. 31.1.1767).

Anttiloiden aikana 1748-1769 Laihiaisessa asui oman perheen lisäksi sotilas Räfin vaimo Anna muutaman vuoden ja itsellismies Heikki Nissisen Elina-vaimoineen.  Joinakin vuosina talossa oli renki ja piika. Annan veli Tobias asui perheessä 1752. 22

Vaikka Laihiaisen isännyys siirtyi vuoden 1769 aikana Jaakko Hartikalle (s. 1738 Hartikka no 3), Anttilat näyttäisivät jatkavan asumistaan Laihiaisessa. Vuonna 1771 kuoli Erkin vaimo Anna 42-vuotiaana helmikuussa, Annan äiti Liisa syyskuussa ja samana vuonna vielä tytär Margareta. Rippikirjan 1771-77 muuttomerkintöjen perusteella perheenjäsenet lähtevät talosta eri aikoina pois, kuka minnekin, mutta Erkki näyttäisi palanneen poikansa Mikon kanssa vuonna 1775 takaisin, ja myöhemmissä rippikirjoissa he olivat torppareita. 23 24 25

Erkki Anttila vihittiin 18.4.1775 toiseen avioliittoonsa leski Maria Tanelintytär Kestin (s. 3.4.1745, k. 24.1.1808) kanssa, ja sai hänen kanssaan lapset Juhon (s. 7.8.1775) ja Hetan (s. 25.6.1786). Juho muutti vaimonsa ja lastensa kanssa Utajärvelle. Heta meni naimisiin 12.4.1806 Kekkolan talon no 28 pojan Matti Pekanpoika Kekkosen (s. 11.6.1786) kanssa ja muutti miniäksi Kekkolaan. 26 27 28

Erkin jälkipolvissa oli myös torppareita, itsellisiä, suutareita, sotilaitakin. Monet muuttivat Ouluun tai lähipitäjiin. Ehkäpä samaa Anttilan sukua asuu vielä Muhoksella, jopa Laihiaisen eli Kokon maalla.

Rippikirjan 1757-71 jälkimmäisessä 1764 alkavassa jaksossa on tilattomien joukossa Juho Matinpoika Laihiaisen (Takkisen) kahdeksanlapsinen perhe, joka oli tullut Pudasjärven Kollajan kylältä huhtikuussa 1769. 29 Juhon ja hänen vaimonsa Riitta Ristontyttären lapset olivat – kaikki Pudasjärvellä syntyneitä paitsi nuorin Anna

  1. Margareta (s. 23.9.1748 )
  2. Maria (s. 3.11.1750) – puoliso Mikko Hartikka
  3. Matti (s. 2.11.1752)
  4. Juho (s. 2.1.1757)
  5. Jaakko (s. 30.7.1759)
  6. Simo (s. 3.9.1763)
  7. Kaarina (s. 25.2.1767)
  8. Anna (s. 7.8.1769) –  syntyi Laihiaisessa, kummeina olivat Erkki ja Anna Laihiainen, Juho ja Valpuri Keränen, renki Mikko Laihiainen ja piika Maria Laihiainen.

Muu Takkisen perhe palasi jo vuoden kuluttua 1770 takaisin kotitaloonsa, paitsi Maria jäi ja vihittiin 13.4.1771 talollisen tyttärenä Mikko Jaakonpoika Hartikan (s. 1749) kanssa. Mikko oli Hartikasta no 3 ja Laihiaisen seuraavan isännän Jaakon (s. 1738) veli.

Jaakko Hartikka isäntänä ja syytinkiläisenä 1770-1812

Osa isojakokarttaa 1864 Jaakko Jaakonpoika Hartikka mainitaan ensimmäisen kerran Laihiaisen 1/2 manttaalin kruununtilan isäntänä 1770. Hän oli syntynyt 14.12.1738 Hartikassa no 3 Jaakko Jaakonpoika Hartikan ja hänen vaimonsa Anna Juhontytär Karjalaisen vanhimpana poikana. Jaakko oli kaksi kertaa naimisissa. Ensimmäisen avioliittonsa hän solmi Muhoksen Perukalta kotoisin olevan Valpuri Juhontytär Kinnusen (s. 24.5.1739) kanssa 28.3.1760, ja heille syntyi Hartikassa viisi ja Laihiaisessa kuusi lasta. 30 31 32 33

  1. Jaakko (s. 3.7.1760) – puoliso 6.6.1789 Anna Laurintytär Pesola (s. 14.4.1763), muutti Annan kotitaloon Laitasaaren Pesolaan no 62
  2. Johannes (kastettiin 21.3.1762), kuoli pienenä
  3. Matti (s. 22.10.1763) – meni vihille 22.4.1784 Pyhänsivun Pelkosen eli Tahvolan talon tyttären Riitta Erkintytär Pelkosen (s. 24.12.1763) kanssa. Aluksi he asuivat Laihiaisessa ja saivat siellä tyttäret Valpurin (s. 21.3.1785, k. 25.6.1785) ja Saaran (s. 10.9.1786). Matti ja Riitta muuttivat 1812 Pielisjärvelle, ja tytär Saara näyttäisi menneen vuonna 1806 Utajärvelle. Matti ja Riitta palasivat takaisin, kuten Saarakin aikanaan. Matti on rippikirjassa 1812-18 mainittu Laihiaisen isäntänä. 34  Molemmat kuolivat Laitasaaressa, Matti 70-vuotiaana hevosenkengittäjänä ja takamaan torpparina 24.12.1833 ja leski Riitta 9.7.1835.
  4. Olli (s. 20.2.1766) – puoliso 6.4.1790 Helena Samulintytär Paldanius (s. 15.12.1761 Tyrnävä, Laanilan talo), muutti Tyllinojalle no 46. Teki isänsä kanssa syytinkisopimuksen, josta alempana.
  5. Anna (s. 17.8.1768) – puoliso 9.3.1787 Heikki Heikinpoika Kaiponen (s. 14.2.1765), muutti miniäksi Perukan Kaiposen taloon.
  6. Maria (s. 23.3.1771) – vihittiin 14.11.1795 Muhoskylän Leppiniemen talosta kotoisin olevan uudisasukas Mikko Riitanpoika Korkalan (s. 24.11.1772) kanssa. He muuttivat Korkalasta muutamaksi vuodeksi Laihiaiseen, jossa Mikko on vuoden 1802 henkikirjaan merkitty kanssaviljelijäksi. 35 Laihiaisesta perhe lähti Kieksin taloon uudisasukkaiksi. Korkalassa heille syntyivät lapset Anna (s. 12.7.1796) ja Jaakko (s. 26.12.1798, k. 28.7.1803), Laihiaisessa Mikko (s. 5.9.1801) ja Iisakki (s. 23.3.1805), ja vielä Kieksissä tyttäret Valpuri (s. 16.1.1810) ja Maria (s. 27.8.1812). Mikko kuoli Kieksissä 27.9.1822 maattuaan useita vuosia vuoteenomana ja Maria 81-vuotiaana 13.3.1852 Laitasaaressa.
  7. Valpuri (s. 18.1.1774) – lähti kotoaan vuoden 1789 lopussa Kempeleeseen, josta palasi takaisin noin 1791. Hänet vihittiin 3.3.1796 Utajärven Ahmakselta kotoisin olevan Heikki Juhonpoika Seppäsen (s. 15.2.1768) kanssa. Valpuri muutti Ahmakselle miehensä kotitaloon, jossa syntyivät lapset Juho (s. 6.8.1797), Jaakko (s. 12.7.1799) ja Valpuri (s. 1.12.1802).  Perhe muutti 1804 Muhosperän Similään, ja siellä syntyivät vielä Heikki (s. 31.7.1805, k. 31.3.1806), Elsa (s. 18.1.1807), Anna Maria (s. 10.1.1809), Kaisa (s. 1.4.1812) ja Olli (21.1.1816). Similästä lähdettyään Heikki toimi Laitasaaressa suutarina, kuten poikansa Jaakkokin. Henkikirjassa 1845 Heikki ja Valpuri asuivat yhdistetyn Karhun no 7 ja Viinikanojan no 67 maalla, missä Heikki kuoli 6.2.1845). 36 Valpuri kuoli 89-vuotiaana 1.6.1863 pojanpoikansa Juho Juhonpojan isännöimässä Muhosperän Juvanin talossa, jossa henkikirjojen mukaan vietti viimeiset vuotensa.
  8. Johanna (s. 31.3.1776, k. 21.1.1777)
  9. Pekka (s. 22.6.1778, kaksonen, k. 3.8.1781)
  10. Juho (s. 23.6.1778, k. 1868 Paasimaa no 76) –  vihittiin 24.12.1799 piika Liisa Juhontytär Kärnän kanssa. Liisa oli syntynyt vuonna 1777 Kärnän eli Tapion talossa no 26, ja hänen vanhempansa olivat Juho Juhonpoika Kärnä ja Valpuri Simontytär Paaso. Juhon perhe asui henkikirjojen mukaan uudisasukkaana ainakin 1805-09 Koskenniskassa no 77, ja ilmeisesti Laihiaisessakin ennen siirtymistään Ylitalon no 69 uudisasukkaaksi. Juhon ja Liisan lapsia olivat Jaakko (s. 2.3.1800), Valpuri (s. 10.9.1801, k. 13.9.1803), Riitta (s. 14.3.1804, ei 5.8.1803), Johannes (s. 26.7.1806, k. 16.1.1808), Olli (s. 9.3.1809, k. 1811), Liisa (s. 24.5.1812), Anna Kaisa (s. 28.1.1815), Maria (s. 1816, k. pienenä), Valpuri (s. 20.6.1820) ja Juho (s. 20.10.1825, k. 16.10.1832). 37
  11. Martti (s. 21.6.1780, k. 3.8.1781).

Kopsantien palstoja Klikkaa karttaa suuremmaksi

Valpuri-emäntä kuoli käärmeenpuremaan 48-vuotiaana 12.6.1787, ja Jaakko vihittiin jo 26.12.1787 toiseen avioliittoonsa taloudenhoitaja Ulrika Kamlinin (s. 29.12.1748 Kokkola) kanssa. Heillä ei ollut yhteisiä lapsia, mutta Ulrikan lapset Anders Ekstedt (s. 1777) ja Beata (s. 17.10.1780 Laitasaari) tulivat myös Laihiaiseen. 38 39 Anders lähti Utajärvelle noin 1796 palaten perheineen takaisin Muhokselle 1814 ja toimi myöhemmin lastenopettajana sekä unilukkarina. Andersin vaimon Maria Heikintytär Pelkosen (s. 29.4.1786) äiti oli Jaakon sisar Anna (s. 29.2.1748) Hartikasta no 3. Beata meni jossakin vaiheessa Puolangan kappalaisen Johan Petterssonin perheeseen, joka oli muuttanut sinne Muhokselta. Hän avioitui 10.05.1803 Juho Juhonpoika Kohtaojan eli Poutiaisen kanssa, asuivat Utajärvellä. 40 Perheessä asui myös 1804 lähtien joitakin vuosia Hartikasta no 3 lähtöisin ollut Jaakon täti eli isän sisar Margeta (s. 2.8.1722) leskeksi jäätyään.

Jaakko kuoli 73-vuotiaana syytinkiläisenä Laihiaisessa syyskuussa 1812 elettyään siellä yli 40 vuotta. Jaakon kuoleman jälkeen 5.10.1812 Kokon talossa tehdyssä perukirjassa mainitaan läsnäolleiksi vaimo Ulrika, lapset Jaakko Pesola, Olli Tyllinoja, Juho Laihiainen, Anna Kaiponen, Maria Kieksi ja Valpuri Seppänen. 41 Leskeydyttyään Ulrika muutti Utajärven Niskan kylän Kohtaojan taloon avioituneen tyttärensä Beatan luo, jossa kuoli 26.2.1825.

 Jaakon ja hänen poikansa Ollin syytinkisopimus 1790

Vuoden 1789 maakirjasta ilmenee, että Laihiainen oli 1/2 manttaalin perintötila, 1/4 veron lievennys oli myönnetty vuonna 1703, ja että verot menivät haavurinkisällin palkkaan. 42 Jaakko teki poikansa Ollin kanssa 3.4.1790 päivätyn sopimuksen, jonka mukaan Jaakko myi ja luovutti Ollille omistamansa Laihiaisen 1/4 manttaalin perintötilan. Kauppahinta oli 100 riikintaaleria eli 1.800 taaleria kuparirahaa. Olli ottaisi vastuulleen talon velat, maksaisi sisarustensa osuudet sekä turvaisi Jaakon ja hänen vaimonsa vanhuuden päivät. Tavanomaisten syytinkisopimuksessa mainittujen ehtojen ja etujen lisäksi Jaakko halusi pitää piilukirveen, toisenkin kirveen ja kaikki sepän työkalut, jotka Olli saisi aikanaan periä. Ulrikan pojan Anders Ekstedtin pitäisi lähteä syksyllä pois ja hankkia elatuksensa muualla, Beata taas saisi asua talossa äitinsä kanssa Jaakon kuoleman jälkeen. 43

Erkki Hämälälle eli Parkkiselle puolet Laihiaisesta

Liitupiiput Olli totesi, että koska hän ei yksin pystynyt hoitamaan taloa eikä maksamaan velkoja, niin hän möi 26.4.1790 päivätyllä kauppakirjalla Erkki Mikonpoika Hämälälle puolet 1/4 manttaalin Laihiaisen perintötilasta. Omaan puolikkaaseensa Olli sai lainhuudon 2.9.1791. Kauppaa varten Erkki Hämälä näyttäisi lainanneen Kähkösen no 40 isännän Tapanin vävyltä Heikki Aapelinpoika Kähköseltä 16.5.1790 päivätyn velkakirjan mukaan 1.000 taaleria kuparirahaa kymmeneksi vuodeksi. 44 45 46

Erkki Mikonpoika Hämälä, alkuaan Parkkinen, oli kotoisin Ylikiimingin Juopulin kylältä Ollilan talosta, jossa oli syntynyt 7.12.1755. Laitasaaressa hän näkyy ensimmäisen kerran 1778 alkavassa rippikirjassa Hämälässä no 4 Muhoksella 10.4.1778 vihityn vaimonsa Anna Matintytär Karjalaisen (s. 12.6.1754), lastensa, äitinsä ja sisarensa kanssa. 47 Anna oli kotoisin Perukan Karjalaisen talosta, josta Annalle näyttäisi tarttuneen myöhempiin rippikirjoihin veljensä vaimon syntymäaika 24.4.1747.  Annan toisella veljellä Matilla oli vaimonaan Hartikan no 3 tytär Kaarina (s. 11.4.1751).

Erkin ja Annan lapsia olivat – vanhin Ylikiimingissä syntynyt, muut Laitasaaressa

  1. Mikko (s. 25.1.1779)
  2. Liisa (s. 4.10.1780)
  3. Erkki (s. 13.6.1783)
  4. Saara Margareeta (s. 9.2.1786, k. 12.5.1789)
  5. Anna (s. 22.10.1788)
  6. Matti (s. 15.5.1792).

Vuoden 1786-92 rippikirjassa Hämälän talon Ketolan puolella asuvan perheen kerrotaankin muuttaneen Laihiaiseen. 48 Seuraavassa rippikirjassa Parkkisen perhe on kuitenkin jo tilattomien joukossa.

Ukkolan eli Askolan veljekset Erkki ja Pekka

Vuoden 1796 syyskäräjille oli syytinkiläinen Jaakko haastanut poikansa Ollin sekä Erkki Matinpoika Tyllinojan vastaamaan sen vaihtokaupan hinnasta, minkä Olli ja Erkki Matinpoika olivat sopineet vaihtaessaan Laihiaisen perintötilan ja Tyllinojan uudistilan keskenään. Tämän kaupan asiakirjat, kuten kuten kaikki myöhemmätkin talokaupat, on vielä selvittämättä. – Aikaisemmin saman vuoden talvikäräjillä Erkki sai sakot, kun oli juovuspäissään tönäissyt Ulrika Kamlinia. 49 50

Laihiaisen isäntänä onkin jo vuoden 1794 henkikirjassa Erkki Tyllinoja, joka on Tyllinojan talosta nro 46 tullut Erkki Matinpoika Ukkola (eli Askola, s. 29.12.1748 Utajärvi). 51  Erkin vaimo oli Saara Tanelintytär Kesti (s. 23.12.1750 Laitasaari) ja heidät oli vihitty 25.9.1772 Muhoksella. Tyllinojalle he tulivat Muhoskylän Ukkolan talosta. Lapsia heillä oli ainakin kahdeksan poikaa ja yksi tytär, kuusi ensimmäistä syntyi Ukkolassa, loput Tyllinojalla.

  1. Olli (s. 7.1.1773) – vihittiin 30.3.1794 Perukan Tomperin talosta kotoisin olevan Dorde Matintytär Tomperin (s. 27.2.1764, k. 21.2.1800) kanssa ja he saivat ainakin pojat Juho (s. 8.8.1789) ja Pekka (s. 3.9.1795).  Koko perhe muutti noin vuonna 1801 Oulujoelle Perttusen taloon no 39.  Heidän poikansa Juhon poika Olli (s. 1821) muutti myöhemmin Siekkiseen no 52. 52
  2. Taneli (s. 22.12.1774, k. 17.6.1777)
  3. Erkki (s. 4.3.1778)
  4. Iisakki (s. 9.3.1780, k. 19.3.1780)
  5. Heikki (s. 1.2.1781, k. 8.8.1781)
  6. Maria (s. 23.9.1782, k. 27.2.1785)
  7. Matti (s. 27.1.1785)
  8. Juho (s. 8.8.1789)
  9. Jaakko (s. 16.4.1792, k. 28.3.1794).

Erkin jälkeen isännäksi tulee vuonna 1801 hänen nuorempi veljensä Pekka Matinpoika Ukkola (s. 8.5.1764), joka oli vihitty täydessä juhla-asussa 27.4.1786 Muhoksella nuoren vaimonsa Kaarina Juhontytär Mäkelän kanssa. Pekka oli vävynä vaimonsa kotitalossa Muhoskylän Mäkelässä, myöhemmin isäntänäkin. Kaarina oli syntynyt Tyrnävän rippikirjan 1780-86 mukaan 28.3.1771, ja muutti Ängeslevän Suorsa-Laitisen talosta vuonna 1784 vanhempiensa ja sisartensa kanssa Muhokselle. Mäkelässa perheeseen syntyivät kuusi ensimmäistä lasta ja viimeinen tytär Laihiaisessa: 53

  1. Maria (s. 6.7.1787)
  2. Matti (s. 1.6.1790, hukkui 23.8.1803)
  3. Pekka (s. 7.1.1793, k.12.7.1793)
  4. Juho (s. 15.6.1794)
  5. Kaarina (s. 9.2.1797, k. pienenä)
  6. Iisakki (s. 1.12.1799)
  7. Margareeta (s. 24.1.1805, k. 9.2.1805).

Rippikirjassa 1812-18 Pekan perhe on kirjattu tilattomiin.

Matti Erkinpoika Kärsämä

Vuosien 1804 ja 1805 henkikirjoissa Laihiaisen isännäksi on kirjattu Matti Erkinpoika, jolla on vaimo Kreeta. Talvikäräjillä 1804 Laihiainen kiinnitettiin Matti Laihiaisen alaikäisen sisaren Riitta Erkintytär Kärsämän 60 riikintaalerin perinnöstä. Ehkä rippikirjassa samaan aikaan Kylmälänkylän Kärsämän taloon no 9 kirjatulla Matilla (s. 20.12.1768) oli toinen talonpuolikas hallussaan. Sama Riitta Erkintytär Kärsämä (s. 9.8.1785) meni miniäksi Ylitaloon no 69, johon Juho Jaakonpoika (s. 22.6.1778) siirtyi myöhemmin. Torppareina mainitaan 1804 Matti Hartikka Riitta-vaimonsa kanssa sekä Mikko Anttilan Kaisa-niminen piika. Lisäksi on sotilas Räfin vaimo Kreeta. Vuotta myöhemmin torppareita ovat Heikki Kekkonen vaimoineen sekä Erkki Anttila ja sotilas Pekka Räf vaimoineen. 54 55 56

Heikki Laitinen, Juho Pekuri ja Jaakko Leskelä 1808-34

Rippikirjan 1812-18 merkintöjen mukaan talo tyhjeni Hartikan väestä. Sokeaksi mainittu syytinkiläinen Jaakko Hartikka kuoli ja Ulrika-leski lähti Utajärvelle. Matti meni vaimonsa kanssa Pielisjärvelle ja Juhon perheineen sanotaan asuvan Ylitalossa. 57

Uutena isäntäväkenä on 1808-16 Heikki Heikinpoika Laitinen (s. 21.4.1767 Utajärvi) ja hänen vaimonsa Margareeta Matintytär Pohjolainen (s. 1765 Särkijärvi?) Muhoskylän Lotvomaan talosta. Heikki ja Margareeta vihittiin Muhoksella 8.11.1795, ja heillä oli vain yksi pienenä kuollut tytär Liisa (s. 30.8.1798, k. 5.4.1799). Henkikirjojen perusteella näyttää, että edellisten asukkaiden eli Kärsämien kaksi alaikäistä poikaa Heikki ja Matti jäivät taloon muutamaksi vuodeksi muun perheen lähdön jälkeen. Heikki kuoli Laitasaaressa mäkitupalaisena 31.10.1829 ja Margareeta 22.1.1840. 58

Noin 1815 Laihiainen siirtyi Kempeleestä tulleelle Juho Iisakinpoika Pekurille (s. 26.5.1783 Kempele) ja hänen vaimolleen Sofia Antintytär Sipeliukselle (s. 26.8.1778 Oulu). Heidät oli vihitty Oulussa 7.7.1810, ja Kempeleessä heille syntyivät lapset Anna Marketta (s. 3.4.1811), Iisakki (s. 6.8.1812) ja Juho (s. 10.6.1814, k. 17.6.1814. Laihiaisessa he saivat vielä 2.9.1815 kolmoset Antin, Riitta Kaisan ja Sofian, jotka kuolivat pieninä. Perhe muutti pian Saunakankaalle no 74.

Juho Pekuri myi 1816 koko Laihiaisen 11/24 manttaalin tilan Jaakko Klausinpoika Leskelälle (s. 2.10.1786).  Jaakolla ja hänen vaimollaan Kaisa Pekantytär Halosella (s. 2.5.1787) oli kolme ensimmäistä lasta syntyneet Muhoskylän Leskelässä ja loput Laihiaisessa. 59

  1. Maria (s. 21.9.1810, k. 1819)
  2. Valpuri (s. 28.8.1811)
  3. Klaus (s. 17.12.1813)
  4. Pekka (s. 9.11.1816, k. 2.5.1817)
  5. Riitta Kaisa (s. 11.6.1818)
  6. Jaakko (s. 19.1.1820
  7. Heikki (s. 14.5.1822, k. 26.10.1832)
  8. Matti (s. 30.12.1824)
  9. Juho (s. 13.1.1827)
  10. Liisa (s. 27.12.1828, k. 29.3.1830).

Talossa asui myös ruotuvaivainen Elias Kylmäsen leski Kaisa. Vuonna 1834 tapahtui tilojen vaihto, kun Leskelät lähtivät Muhoskylän Könöön ja Muhoskylän Könöset tulivat Laihiaiseen. 60

Tapani Könönen eli Nykyri, isäntä ja syytinkiläinen 1834-59

Tapani Antinpoika Könönen eli Nykyri oli syntynyt Muhoksella 15.3.1795, ja hänen vaimonsa Liisa Matintytär Pukki (s. 1.6.1790 Oulujoella. Heidät vihittiin Oulujoella 8.11.1814. Heidän kaikki lapsensa olivat syntyneet Muhoskylän Könössä:

  1. Antti (s. 6.11.1815, k. 25.4.1886) – asui Laihiaisessa, mainittu myös renkinä ja itsellisenä, kuollessaan huonemies Antti Kokko
  2. Anna (s. 23.12.1817) – vihittiin 6.11.1840 Matti Heikinpoika Määtän (s. 8.1.1816) kanssa ja  meni miniäksi Määttään no 17
  3. Matti (s. 20.1.1820) – vihittiin 17.4.1841 Kempeleessä sieltä kotoisin olevan Margareeta Juhontytär Tuohinon (s. 18.3.1821) kanssa. Oltuaan pari vuotta Laihiaisen isäntänä hän myi Laihiaisen ja meni joen toiselle puolelle Pappi-Karhuun no 7.
  4. Kaisa Liisa (s. 7.7.1822, k. 16.12.1831)
  5. Margareeta (s. 24.9.1824) – vihittiin 3.7.1842 naapuritalon Kopsan eli Keräsen no 42 isännän Aappo Antinpoika Keräsen (s. 10.3.1819) kanssa; molemmat kuolivat tulipalossa 1845.
  6. Sofia (s. 1.8.1827, k. 11.8.1827)
  7. Jaakko (s. 24.7.1828, k. 8.5.1829)
  8. Heikki (s. 16.1.1832, k. 29.1.1832)
  9. Tapani (kaksonen, s. 26.2.1833, k. 14.4.1833)
  10. Jaakko (kaksosen, s. 26.2.1833, k. 18.3.1833).

Könöstä tuli myös leskeksi jäänyt Tapanin äiti Anna Heikintytär o.s. Hägg (s. 1754, k. 11.5.1842 Laihiaisessa). Tapani ja Liisa myivät 29.12.1841 päivätyllä kauppakirjalla tilan ja sillä olevan Hökkelin torpan pojalleen Matille jääden itse syytingille. Tapani kuoli 64-vuotiaana 27.4.1859 ja Liisa 72-vuotiaana 15.5.1867.  – Ehkä tämä Hökkelin torppa on sama, jossa Laihiaisen talon poikana 28.6.1751 syntynyt Mikko Erkinpoika Anttila kuoli melkein 90-vuotiaana torpparina 6.3.1841. 61 62

Sakari Hämälä, Jaakko Wikman, Juho Hartikka, Aappo Henttunen, Kaapo Sangi, Aron Lindeqvist 1844-61

Vuoden 1845 henkikirjassa on isännäksi merkitty Sakari Pekanpoika Hämälä (s. 18.11.1798 Hämälästä eli Ketolasta no 27), jolle Matti Tapaninpoika oli myynyt tilan ja Hökkelin torpan 1844. Torpparina oli Oulun pitäjän sorvari Jaakko Henrikson Wikman. Wikman oli syntynyt Ruotsin puolella Ala-Kainuussa (Kalix) 13.7.1782, ja hän tuli Muhokselle Oulujoelta 1842 vaimonsa Anna Loviisa Tynin (s. 29.8.1813 Iisalmi msrk) kanssa. Ilmeisesti tila oli siirtynyt Hämälältä Wikmanin omistukseen, koska hän  näyttää myyneen sen 1846 Juho Hartikalle, joka sai tilaan kiinnekirjan 1847. Henkikirjoissa Hökkelin torppa on merkitty 1845 ja koko Laihiainen 1850 kuuluvaksi Hartikkaan no 3. Wikmanit muuttivat vuonna 1852 takaisin Oulujoelle, josta sitten Anna Liisa leskeksi jäätyään tuli Kauppiin no 36 emännäksi. 63 64

Isäntä vaihtui taas rippikirjassa 1847-53. Muhoskylän Henttulasta tulee Aappo Kustaanpoika Henttunen (s. 26.6.1818, rippikirjoissa 18.4.1818) ja hänen vaimonsa lukkarin tytär Riitta Maria Juhontytär Haxell (s. 10.12.1818 Laitasaari), jotka oli vihitty 7.2.1841. Lapsia oli mukana Kaisa Stiina (s. 18.4.1841), Kustaa (s. 2.7.1843) ja Anna (s. 1.6.1846). Laihiaisessa ehti heille syntyä vielä ainakin poika Juho (s. 15.4.1849, k. 16.7.1849), ennen kuin he muuttivat pois. 65

Lainhuutokortiston tietojen mukaan on Laihiaisesta 5/12 manttaalia huudettu vuonna 1852 Aappo Laihiaiselta (Henttuselta) Kaapo Sangille, ja hänet on vuoden 1855 henkikirjassa merkitty Laihiaisen isännäksi vaimonaan Anna. Oulujoen Sangin talon no 41 isäntänä rippikirjassa 1851-57 näyttääkin olevan tämä Kaapo Matinpoika perheineen. Kaaposta mainitaan, että hän oli ollut Muhoksella vuoden ajan ilman muuttotodistusta. 66 67

Saman Sangin talon omistajaksi on edellä mainitussa Oulujoen rippikirjassa ilmoitettu Vaasasta Ouluun tullut varastonhoitaja ja lääninkirjanpitäjä, myöhemmin Kemin kruununvouti ja kollegia-asessori Herman Fredrik Hermanson (s. 18.8.1815 Mustasaari). Laihiainen oli myöhemmin Hermansonin omistuksessa aika ajoin yli 30 vuoden aikana, mutta hän itse ei asunut tilalla. Hermansson oli vihitty 28.2.1843 ensimmäiseen avioliittoonsa Muhoksen kirkkoherran tyttären Emilia Jaakontytär Frosteruksen kanssa, toinen puoliso oli Jakobina Mathilda Matiaksentytär Hackzell.

Syyskuun 1855 lainhuudoissa on kauppakirja, jonka mukaan  Hermanson ostaa Kaapo Sangilta 11/24 manttaalin Laihiaisen irtaimistoineen (mm. viisi hevosta, viisi nautaeläintä ja viinankeittovälineet) ja myy tilan kaikkinensa saman tien maanmittari Aron Karlinpoika Lindeqvistille (alk. Laukkanen, s. 18.10.1811 Kuopio, k. 17.7.1869 Oulu). 68 Vuoden 1860 henkikirjassa tilalla asuvatkin Oulun läänin ylimääräinen komissiomaanmittari Lindeqvist ja 1835 Helsingissä vihitty vaimonsa Gustava Fredrica Lönnqvist, oppilaat Leonard Halén ja Abraham Sandberg, rengit Heikki Leskelä ja Kustaa Salow, taloudenhoitaja Anna Fernberg, piika Kreetta Karjalainen, syytinkileski Liisa (Könönen) ja suutari Juho Laurilan perhe. 69 70

Huutokauppailmoituksia Oulun Wiikko-Sanomissa

Ilmeisesti Lindqvistien omaisuutta myytiin kahdessa huutokaupassa ennen heidän muuttoaan Ouluun. Hermanson oli taas asialla ilmoittaen 11.3.1861 pidettävästä huutokaupasta:

Julkisella wapaaehtoisella huutokaupalla, joka pidetään maanantaina 11 p. tulewaa maaliskuuta ja alkaa kello 9 aikana e. p. p. Laihiaisen eli Kokon maalla Muhoksen pitäjässä, myydään enimmän tarjoawalle seuraawat mainitussa pitäjässä olewat perintömaat, nimittäin

Laihiaisen maa, 11/24 weroa  n:o 30 Laitasaaren kylässä, Kähkösen maa  7/24   weroa n:o 40 samassa kylässä,  Kukkolan maa  1/12  weroa, n:o 5 Sotkajärven kylässä

kuin myös kaikellaista irtainta omaisuutta, niin kuin eläimiä, eläimenruokia, huonekalua, mööpelejä j.n.e., josta halullisille ostajille täten tieto annetaan, muistutuksella, että maitten hinnan maksuehdot saatetaan jättää usioiksi määrä-ajoiksi aina kuuteen wuoteen asti, kuin myös että Laihiaisen ja Kähkösen toisiaan likitysten olewat maat, likellä Muhoksen kirkkoa, saatetaan yhteen wiljellä, ja että niillä on osaa Oulunjoen arenti-lohipyytöön.

Oulussa 12 p. helmik. 1861.       Herm. Fredr. Hermanson.

Ja vielä samassa lehdessä 22.3.1861:

Julkisella wapaehtoisella auksionilla, joka pidetään Hökkelin torpan tilalla, kuuluwa Laihiaisen maan alle Laitasaaren kylässä Muhoksen pitäjätä, tuorstaina 4 p. tulewata huhtikuuta, myydään kaikellaista irtainta tawaraa, niinkuin parempia mööpeleitä, sänky-, pito- ja liina-waatteita, hopio-, kupari-, messinki- ja rauta-kaluja j.n.e.       H.F. Hermanson.

Pekka Hiltunen isäntänä ja huonemiehenä 1863-83

Lainhuutokortiston tietojen perusteella tila siirtyi Hermansonilta Pekka Hiltuselle 1863. Vuonna 1862 alkavan rippikirjan mukaan Pekka oli Oulujoelta tullut Pekka Pekanpoika Hiltunen (s. 1.8.1826 Oulujoen Pikkaraisen talossa no 36). Hänen vaimonsa oli Kaisa Stiina Mikontytär Anttila (s. 3.10.1837 Laitasaari), joka oli vuonna 1747 Laihiaisen isännäksi tulleen Erkki Anttilan pojanpojanpojantytär. Pekka ja Kaisa vihittiin 13.11.1859 Oulujoella, ja heidän ensimmäinen lapsensa Pekka syntyi Oulujoella 15.10.1860. Pekan kummit olivat ”lähipiiristä” eli makasiininhoitaja Herman Fredrik Hermanson, torpparin vaimo Anna Anttila, syytinkiläinen Jacob Wikman ja vaimo Loviisa, linnansaarnaaja Abram Wilh. Hackzell (kasteen toimittaja, Hermansonin toisen vaimon veli) ja piika Maria Anttila. Pekka-poika lähti Ouluun 1880, tittelinä myöhemmin aliupseeri. Muut lapset syntyivät Laihiaisessa:

  1. Heikki (s. 4.12.1862)
  2. Aappo (s. 28.1.1865)
  3. Anna Stiina (s. 24.2.1867)
  4. Juho Jaakko (s. 25.6.1869)
  5. Mikko (s. 21.8.1871)
  6. Antti (s. 21.8.1871)
  7. Kreetta Liisa (s. 2.6.1874, lähti 1884 piikomaan Ouluun jo 10-vuotiaana!)
  8. Augusta Katariina (s. 28.10.1875)
  9. Kalle (s. 1.10.1878, k. 6.12.1881)
  10. Samuel (s. 15.5.1880, k. 20.11.1881).

Pekka Hiltunen kuoli huonemiehenä 30.9.1883 ja Kaisa 24.4.1892. – Muhoksen kirkon pihalla olevassa vapaussodan sankarivainajien muistomerkkiin kaiverrettujen nimien joukossa on Jaakko Valdemar Laihiainen (s. 16.1.1896 Laitasaari), joka oli Pekan pojan Heikin poika. 71

Vuonna 1864 Laihiaisen perintötalossa oli maata 710 hehtaaria, josta viljeltyä 42 ha, metsää 361 ha ja joutomaata 307 ha. Tilalla oli myös vesialue ja oikeus kärryliiterin paikkaan Karhun no 7 venevalkamassa sekä osa jakokunnan yhteisiin teihin, venevalkamiin, savi-, hieta- ja someropalstoihin.

Iisakki Puhakka noin 1884-87

Tila siirtyi huutokaupassa 1880 Hiltuselta takaisin Hermansonille. Uutena isäntänä on 1884 Utajärveltä tullut Iisakki Heikinpoika Puhakka (s. 17.12.1850 Utajärvi), joka vihittiin 17.8.1879 Muhoksella Kreetta Stiina Heikintytär Honkasen (s. 26.1.1861 Muhos) kanssa. Heillä oli Utajärven Niskalla, Muhoskylässä ja Laitasaaressa syntyneitä lapsia

  1. Heikki (s. 11.1.1880)
  2. Anna (s. 20.2.1882, k. 16.2.1897)
  3. Kaisa Alina (s. 12.10.1883, k. 9.4.1898)
  4. Iisakki (s. 1.2.1886)
  5. Antti Jalmari (s. 12.8.1888)
  6. Jaakko Yrjö (s. 9.7.1894).

Iisakin isännyys ei näytä olleen kovin pitkäaikainen, sillä jo 1887 hänen omistamansa Laihiaisen 11/14 manttaalin perintömaa palautui pakkohuutokaupassa Hermansonille. 72

Muita asukkaita

Vuoden 1850 henkikirjan mukaan tilalla olivat myös torppari Juho Yrjänänpoika Heikkinen (s. 10.11.1802 Ii, k. 21.5.1864) vaimonsa Maria Simontytär Kurtin (s. 8.3.1800 Kuusamo, k. 2.1.1865) kanssa sekä itsellinen, myöhemmin torppari Juho Juhonpoika Laurila (s. 23.9.1826 Ylikiiminki, k. 5.1.1891) vaimonaan em. Heikkisten tytär Maria Magdaleena Juhontytär Heikkinen (s. 14.2.1828, k. 23.3.1908). Juho Laurilan äidinisänisä oli Laihiaisen isäntä Jaakko Hartikka (s. 14.12.1738). Juho oli myös suutari, ja kai hänellä oli riittävästi vaadittavaa ”weisunmahtia” koska hänet valittiin Anders Ekstedtin jälkeen Muhoksen kirkon unilukkariksi, mitä virkaa hän oli jo ”monta vuotta toimittanut”. Kirkon kokouksissa asia oli esillä neljä kertaa, varsinainen vaali pidettiin ”vanhain veroin jälkeen” 26.2.1860. Laurilat muuttivat noin 1890 viereisen Hartikan no 3 torppareiksi, ja heidän kymmenen lapsensa jälkeläisiä löytyy lähistöltä mm. Laitalasta 3:7, Nurkkalasta 3:8, Mäntyharjusta 30:15 ja Santaharjusta 42:18.  73 74

Vuoden 1865 henkikirjassa on mäkitupalaisena Juho Juhonpoika Kaiponen (s. 15.3.1827) Perukalta ja hänen toinen vaimonsa Maria Samulintytär Ähkönen (s. 15.12.1815, k. 20.12.1877) Ähkösestä no 37. Kaiposet muuttivat vuoden 1884 jälkeen Muhoskylän puolelle isännöimään Mäkelää, jonne myös Juho Laurilan tyttäristä Maria Liisa (s. 16.8.1859) meni miehineen mäkitupalaisiksi. Henkikirjoissa 1895 ja 1900 asukkaina ovat huonemies Kalle Pekanpoika Väyrynen (s. 27.7.1847 Paltamo, k. 3.12.1900) ja hänen vaimonsa Valpuri Jaakontytär Mustonen (s. 14.11.1826 Sotkamo, k. 6.2.1907 Kajaanissa).  75 76 77

Karl Birger Steniukselta valtiolle 1892

Hermanson ilmoittaa Oulun Ilmoituslehdessä 30.1.1889 Keräsen maalla maaliskuussa pidettävästä vapaaehtoisesta huutokaupasta. Koivikon maanviljelyskoulun opettaja ja myöhemmin johtaja Karl Birger Stenius osti 17.4.1891 pari vuotta aikaisemmin ilmoituksessa mainitut ”Laihiaisen perintömaan lohi- ja taimenkalastusoikeuksineen sekä siinä löytyvät heinät ja oljet”. Stenius möi viikon kuluttua 24.4.1891 Laihiaisen ”Suomen kruunulle kuuluvalle Koivikon maanviljelyskoululle välillämme sovittua ja paikalla maksettua kauppasummaa neljätuhatta yhtäsataa kultamarkkaa vastaan”. 78 79

Vanhat ihmiset ovat aikoinaan muistelleet, että tilalla oli ollut iso talo, joka uitettiin lautalla Ouluun. Ja että rantapalstaa on alettu kutsumaan Hökkeliksi sen takia, että paikalla on ollut keskeneräiseksi jäänyt tiilistä tehty rakennus. Rakennuksen oletetulta paikalta onkin löytynyt paljon vanhoja tiilen kappaleita. Eräs vanha mies taas on kertonut Hökkelin rinteessä olleesta mäkituvasta. Tuvan paikalta löytyi myöhemmin peltoa kynnettäessä pitkiä lahonneita hirsiä ja nokeentuneita kiviä siirtoviemäriä kaivettaessa.

Laihiainen oli Koivikon yhdysviljelyksessä noin vuoteen 1945, miltä ajalta on muistona vielä Hökkelin palstalla maakellari ja lato.

Laihianen nimettiin Kokoksi

Näkymä Korivaaralta Oulujoelle Muhoksella, etualalla pappila Vuoden 1905 maakirjan mukaan Laihiaisen talon nimi muuttui nimeksi Kokko.

Kun valtion omistama Kokon tila puolitettiin vuonna 1938, toinen puoli sai nimen Metsälä 30:1, josta lohkottiin myöhemmin osat 30:19-30:26. Toisesta puolikkaasta Laihiaisesta 30:2 lohkottiin osat 30:3-30:8, joista Niemelä 30:7 yhdistettiin tilan nro 55:13 kanssa saaden uuden numeron 99, ja Laihiainen 30:8 jaettiin osiin 30:9-30:16.

Myöhemmin numerosta 30:9 siirrettiin maita Vanha-Kopsaan 42:30, mikä sai uuden talonumeron 103. Numero 30:15 sai nimen Mäntyharju, ja numerosta 30:16 lohkottiin Hemmilä 30:17, joka lohkottiin osiin 30:27 ja 30:28. 80

Laihiaisesta 30:2 on erotettu vielä ainakin Mäntyharjun naapuripalstat Uitto 104, Mäntykangas 105 ja Kujanto 106. 81 82 83

Anders F. Skjöldebrand luonnosteli piirustusmatkallaan Suomen halki Nordkapille vuonna 1799 Korivaaralta avautuvaa maisemaa. Kuvassa Kestin- ja Rovastinsaaret, etualalla Oulu-Kajaanin maantie ja kirkko. Joen toiselta puolelta Pekka Jurvelin kirjoittaa 205 vuotta myöhemmin 14.6. matkapäiväkirjassaan Vastavirtaan soutu 2004 Oulujoen reitti ry:n sivuilla:

Suorastaan huikea jokilaakson näkymä avautuu korkealta Hökkelinmäen harjulta joen yli eteläpuolelle Korivaaraan. Ei tuo kuuluisa Skjöldebrandtin maalaus Muhoksen maisemasta 1700-luvulta ollut sittenkään niin romanttisen liioitteleva. Jylhyyttä löytyy. Toisaalta vehmaat kulttuurimaisemat levittäytyvät kaikkialla ympärillä. Koortilan, pappilan puistikot rauhoitettuine ikimäntyineen, kuusikujineen hurmaavat. Maisema pappilasta ylös jokea Muhoslammen yli Pyhäselän korkeille harjanteille on komea…

– Ritva Nygren, lisätietoja antanut Paula Maikkula

  1. Oulun ja Hailuodon pitäjien talvikäräjät 21-26.2.1700, s. 456-457
  2. Tositekirja 1699, s. 431
  3.  Oulun ja Hailuodon pitäjien kesäkäräjät 26.-29.8.1701,  s. 607 , KOa22, rr38, mf ES2042 OMA
  4. Tositekirja 1701, s. 378
  5. Muhos rk 1699-1722, s. 378
  6. Tositekirja 1705
  7.  Oulun pitäjän talvikäräjät 24.2.1724, s. 739, KOa40, rr56, mfES2052, OMA
  8. Muhos rk 1723-1732
  9. Muhos rk 1733-1740
  10. Muhos kastettujen-, vihittyjen- ja kuolleitten luettelot
  11. Muhos rk 1741-1759
  12. Oulu kl 1707-1754, SSS Mustatkirjat mko no 6
  13. Oulun käräjäkunta, perukirjat 1738-1801, s.56, mfES3584
  14. Muhos rk 1741-1759
  15. Muhos rk 1733-1740, s. 82
  16. Pohjanmaa hk 1747 s. 79
  17. Muhos rk 1741-1759
  18. Pohjanmaan tk 1745, s. 1080
  19. Muhos kl, vl ja hl
  20. Muhos hk 1791-1797, s. 133
  21. Muhos rk 1794-1801, s. 188
  22. Pohjanmaan hk 1752, s. 157
  23. Muhos rk 1757-1771
  24. Muhos rk 1757-1771
  25. Muhos rk 1771-1777, s. 168
  26. Muhos rk 1778-1780
  27. Muhos rk 1794-1801, s.188
  28. Muhos rk 1802-1811, s.137
  29. Muhos rk 1757-1771
  30. Pohjanmaan läänintilejä, hk 1770, s. 71
  31. Muhos rk 1757-1771
  32. Muhos rk 1771-1777, s. 168
  33. Muhos rk 1778-1780
  34. Muhos rk 1812-1818, s. 111
  35. Oulun läänintilejä, hk 1802, s. 183-184
  36. Oulun läänintilejä, hk 1845, s. 325
  37. Oulun läänintilejä, hk 1805, s. 376
  38. Muhos rk 1786-1793, s. 177
  39. Muhos rk 1794-1801, s. 37
  40. Pekka Oilingin sukutietokanta
  41. Muhoksen käräjäkunta, perukirjat 1811-1824, Oulu ECIII:1, s. 121, mf IK463, OMA
  42. Oulun läänintilejä, mk 1789, s. 229
  43. Pohjanmaan pohjoisen tuomiokunnan ilmoitusasiain ptk 1790-1792, KOb:5, Muhos 28.8.1790, s. 69, mf UK1076, OMA
  44. Pohjanmaan pohjoiset tuomiokunnan ilmoitusasiat ptk 1790-1792, Muhos 31. 1.1791, s. 146
  45. Pohjanmaan pohjoisen tuomiokunnan ilmoitusasiat ptk 1790-1792, Muhos 31.8.1791, s. 252
  46. Pohjanmaan pohjoisen tuomiokunnan ilmoitusasiat ptk 1790-1792, s. 346
  47. Muhos rk 1778-1780
  48. Muhos rk 1786-1793, s. 174
  49. Pohjanmaan pohjoisen tuomiokunnan varsinaisten asioiden ptk 1796, KOa:32, Muhos 9.9.1796, s. 100, mf UK1061, OMA
  50. Oulun läänintilejä, tk 1796, s. 1391
  51. Muhos rk 1786-1793, s. 176
  52. Muhos rk 1794-1801, s. 37
  53. Muhos rk 1802-1811, s. 80
  54. Oulun läänintilejä, hk 1804, s. 222-223
  55. Oulun läänintilejä, hk 1805, s. 372
  56. Pohjanmaan pohjoisen tuomiokunnan ilmoituasioiden ptk 1804-1805, KOb:13, Muhos 8.2.1804, s. 69, mfUK1079, OMA
  57. Muhos rk 1812-1818, s. 111
  58. Oulun läänin hk 1808, s. 370
  59. OMA, Oulun läänin lainhuutokortisto
  60. Muhos rk 1833-1839, s. 232
  61. Oulun tk, Muhoksen käräjäkunnan ilmoitusasiain ptk, CIIIa50, 18.3.1842, s. 329, mf IK444, OMA
  62. Oulun läänin hk 1845, s. 527
  63. Oulun tk, Muhoksen käräjäkunnan ilmoitusasioiden ptk, CIIIa55, 31.10.1844, s. 350, mf IK444, OMA
  64. Oulun läänin hk 1850, s. 390
  65. Muhos rk 1847-1853, s. 258
  66. Oulun läänin hk 1855, s. 469
  67. Oulujoki rk 1851-1857, s 50
  68. Ylioppilasmatrikkeli
  69. Oulun tk, Muhoksen käräjäkunnan ilmoituasioiden ptk 1855, CIIIa76, s. 403, mf IK445, OMA
  70. Oulun läänin hk 1860,s. 503
  71. Muhos rk 1862-1871, s. 224
  72. Muhos rk 1881-1890, s. 286
  73. Muhos rk 1881, 1890, s. 288
  74. Muhos, pitäjän ja kirkonkokousten ptk 1854-1862
  75. Oulun läänin hk 1865, s. 144
  76. Oulun läänin hk 1895, OU130, mf ES4155, OMA
  77. Oulun läänin hk 1900, s. 410
  78. Oulun ilmoituslehti no 9, 30.1.1889, s. 3
  79. Oulun tk, Muhoksen käräjäkunta, 1 lainhuuto 17.9.1891, s. 967, CIIIa130, OMA
  80. Maarekisteri 24.2.1864-28.11.1959, no 1445, Laitasaari 30, isojakolittera Ab Maanmittauslaitos
  81. Maanmittaushallituksen uudistusarkisto, uudistushakemisto, Oulun lääni, s. 1134
  82. Kartta 1950-luku, Maanmittauslaitos
  83. Peruskartta, ilmakuva 1946, kartoitus 1947, kiinteistörajat 3. 1961, Maanmittauslaitos

Vastaus kohteessa Kokko no 30

  1. Heino Kokko sanoo:

    Johan oli mahtava lukea yllä olevaa kertomusta! Kiitos tekijälle/-öille! :]

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *