Koistila no 22

Tällä talosivulla ei ole enempää sisältöä. Asutko – tai onko sukuasi asunut tässä talossa tai tämän tilan alueella? Onko sinulla kuvia / tarinoita – ota yhteyttä – kirjoitetaan talon tarina yhdessä!

Viskaali

Yliperttulasta Koistila

Lautamies Perttu Perttunen (s. n. 1682) myi oman Perttunen no 22 1/4 mtl perintötilansa vuonna 1723 Antti Matinpoika Koistiselle (s. kuoliniän mukaan 1693 Ylikiimingin Vuoton Koistisella no 2, k. 6.11.1752 lentsuun). Perttu muutti asumaan Ylikosuseen no 9. Tila on tuolloin ollut nimeltään Yliperttula ja ilmeisesti Antin aikana rinnakkaisnimenä ryhdyttiin käyttämään Koistilaa, erotukseksi kylän toisista Perttula -nimisistä taloista. 1 2 3 4

Antilla ja vaimollaan Liisa Hannuntytär Puhakalla eli Perttusella (s. 1702, k. 24.10.1773 hengenahdistukseen) oli suuri perhe:

  1. Matti (s. n. 1718) – puoliso 14.11.1739 Anna Matintytär Paavola (s. 1719) – seuraava isäntäpari
  2. Marketta (k. syksyllä 1742)
  3. Antti (s. 10.1.1722, k. 29.8.1786 lentsuun) – puoliso noin 1759 Kaarina (s. 1719), mainitaan kuollessaan huonemieheksi
  4. Juho (s. 1725, k. 5.4.1740)
  5. Riitta (s. 2.3.1729) – puoliso 28.1.1752 Matti Paavonpoika Hartikka (s. 25.9.1723) eli Väärä – asuivat Yliväärässä no 13
  6. Pekka (s. 17.8.1731, k. lapsena ennen vuotta 1733)
  7. kaksoset Kaisa (s. 13.10.1732, k. ennen vuotta 1753) ja
  8. Jaakko (k. 1804) – puoliso Oulussa 7.2.1754 Liisa Heikintytär Pikkarainen (s. 1737, k. 9.6.1808)
  9. Heikki (s. 19.6.1735, k. 24.6.1782 lentsuun) – puoliso 17.4.1757 Riitta Matintytär Paavola (s. 1.7.1728) – Riitta oli Matin vaimon Annan sisar Muhokselta
  10. Stiina (s. 6.2.1738, k. 13.4.1740)
  11. Hannu (s. 26.2.1740, k. leskenä 20.6.1809 halvaukseen) – puoliso 12.11.1768 Kreeta Kaaperintytär Niska (s. 30.7.1747, k. 14.6.1805 koliikkiin), asuivat ensin Marketan kotona Halkovaarassa no 47, sitten taas Koistisella ja myöhemmin torppareina Hartikassa eli Yliväärässä no 13. 5 6 7 8 9 10 11

Kun isä Antti kuoli, jatkoi vanhin poika Matti talon isäntänä. Matti oli äitinsä kanssa talvella 1761 todistamassa Vuoton Holapan ja Vepsän Kokon välisessä niittyriidassa. Matti muutti kuitenkin perheineen Ouluun vuonna 1767 koska vuoden 1768 henkikirjassa isäntänä mainitaan Jaakko veljensä Antin kanssa. Tilan alueella asui myös ruotusotilas Georg Pihlgren ja vaimonsa Marketta. 12 13 14

29. ja 30.7.1773 Perttulan 3/8 manttaalin vero- ja 1/8 kruununtilalla Laitasaari 22 tehtiin jako. Kruununtalonpoika Jacob Andersinpoika sai puolet tilasta (myöh. Ylikoistila) ja veli Henric ja veli Anders yhdessä toisen puolen (myöh. Alakoistila eli Kangaskoistila). Vuoden 1780 henkikirjassa jako näkyy ensimmäisen kerran, Jaakolla 1/16 ja Heikillä 1/16 osaa tilasta. Veli Antti on jo korkeammalla iällä ja jäänyt ilmeisesti Heikin luo huonemieheksi, hänet löytää maattomien luettelosta vaimoineen. 15 16 17 18 19

Ylikoistilan väkeä

Poika Jaakon (s. 1732) ja Liisa Pikkaraisen perheen lapset Ylikoistilassa

  1. Marketta (s. 1750) – asui naimattomana talossa
  2. Antti (s. 1756, k. 7.1.1827 keuhkotautiin) – puoliso 6.4.1782 Liisa Ollintytär Kosunen eli Inkala (s. 17.3.1753, k. 20.6.1822 kuumeeseen) Inkalasta no 38 – seuraava isäntäpari, asuivat tilalla kuolemaansa saakka
  3. Riitta (s. 1763) – asui naimattomana Koistilassa, kunnes muutti Ouluun vuonna 1798 ja vihittiin 10.4.1798 Erkki Korniaisen kanssa
  4. Liisa (s. 1765, k. 14.6.1785)
  5. Kaarina (s. 3.5.1769)
  6. Jaakko (s. 8.4.1771) – puoliso 19.8.1792 Matleena Matintytär Määttä (s. 1773, k. 15.5.1820 keuhkotautiin)
  7. Heikki (s. 8.9.1773) – puoliso 27.7.1800 Pöytäkankaasta no 68 Maria Antintytär Kärnä (s. 11.4.1776) – vaimo ja molemmat lapset kuolivat 1800-luvun alussa. 20 21

Antti Jaakonpojan (s. 1756) ja Liisa Kosusen perheen lapset Ylikoistilassa

  1. Jaakko (s. 24.4.1781) – renki, puoliso noin 1819 Pekka Perttulan leski Kaarina Aapontytär Koistinen eli Sangi (s. 30.12.1779), saivat ainakin pojan Antin (s. 7.2.1820)
  2. Juho (s. 16.5.1782, k. 24.2.1785 rokkoon)
  3. Liisa (s. 5.2.1783, k. 26.10.1783 hinkuyskään)
  4. Maria (s. 3.1.1785, k. 10.2.1823 keuhkotautiin)
  5. Birgitta (s. 29.1.1791, kuollut ilmeisesti lapsena). 22 23

Kylmälänkylästä lautamiehen poika Pekka Pekanpoika Kärsämä (s. 27.4.1769) ja tyrnäväläinen, 24.3.1794 vihitty vaimonsa Liisa Matintytär Peura (s. 7.5.1772) on merkitty talon rippikirjaan perheineen ajalla 1812-18, lähtevät sitten pois jonnekin. 24

Samoin Halosesta no 54 on Ylikoistilassa yhtiömiehiä, ainakin Antti Ollinpoika Niemi sekä Heikki Halonen vaimonsa Reetan kanssa. 25

Jaakko Jaakonpojan (s. 1771) ja Matleena Määtän perhe Ylikoistilassa – muuttivat Vauhkolaan no 53 ja elivät myöhemmin torppareina 26

  1. Jaakko (s. 28.11.1792) – puoliso 26.9.1820 Marketta Pekantytär Kaveri (s. 1799) Sotkalta
  2. Liisa (s. 22.8.1794, k. 1801)
  3. Marketta (s. 16.3.1797, k. 22.8.1808 kuumeeseen)
  4. Antti (s. 31.1.1799, k. 1.11.1825 keuhkotautiin) – puoliso Maria Juhontytär Lumiainen (s. 31.7.1800 Lumiainen no 64) elivät syytingillä Ylikoistilassa ja omistivatkin sen myöhemmin; Antti mainitaan sairaalloiseksi, perheeseen syntyi poika Juho Jaakko (s. 5.8.1822). 27

Maria Lumiainen jäi leskeksi ja avioitui 4.4.1829 Juho Juhonpoika Kemilän (s. 13.2.1804) kanssa – Juho oli Mäkelästä no 19 – perheen lapset voi lukea Mäkelän sivulta.

Kemilät omistivat Ylikoistilasta 1/4, 1/2 tilasta oli Hartikan no 3 omistuksessa, 1/4 Hangaskankaan no 43 ja Tyllinojan no 46. Omistustilanne jatkui Hartikan osalta 1820-luvulta aina 1860-luvulle saakka jolloin uudeksi osa-omistajaksi tuli Juho Heikki Heikinpoika Päätalo (alk. Lehrbäck, s. 7.2.1818 Oulunsuun Päätalo no 93) 25.11.1845 vihityn puolisonsa Riitta Kaisa Jaakontytär Rahkon eli Penninkankaan (s. 10.7.1818 Rahko no 11) kanssa, jotka tulivat perheineen Haukiputaalta. 28 29 30 31 32

Seuraavaksi kanssa-asukkuuden otti Marian ensimmäisestä aviosta syntynyt poika Juho Jaakko Koistila (s. 1822, k. 2.5.1846 keuhkotautiin). Hän avioitui 21.1.1843 Helena Sakarintytär Inkalan (s. 9.12.1817 Inkala no 38) kanssa ja heille syntyi tytär Reeta (s. 18.11.1845, k. 28.5.1846). Juho kuoli pian ja leski Helena avioitui 27.5.1848 aiemman isännän pojan Antti Juhonpoika Kemilän (s. 23.3.1830 Mäkelä no 19) kanssa. 33 34

Alakoistilan väkeä

Poika Antin (s. 1722) ja Kaarinan perheen lapset Alakoistilassa, pariskunta asui tilalla myöhemmin huonemiehinä

  1. Antti (s. 24.9.1760)
  2. Juho (s. 19.1.1767)
  3. Liisa (s. 8.8.1763, k. 6.9.1769).

Poika Heikin (s. 1735) ja Riitta Paavolan perheen lapset Alakoistilassa

  1. Liisa (s. 16.7.1757) – puoliso 6.4.1776 Kalle Kallenpoika Brunni (s. 4.10.1752 Ylikiiminki)
  2. Anna (s. 17.09.1760) – puoliso 10.5.1786 Olli Jaakonpoika Suutari eli Perttunen (s. 30.11.1761) – asuivat naapurissa eli Perttusella no 21
  3. Antti (s. 10.11.1763) – puoliso 2.4.1783 Marketta Heikintytär Väänänen (s. 19.10.1756 Ylikiiminki)
  4. Marketta (s. 21.9.1766) – puoliso 22.4.1790 Antti Antinpoika Tuohino eli Pirilä (s. 8.8.1760 Kempele) – asuivat Vauhkolassa no 53
  5. Riitta (s. 18.12.1769, k. 4.1.1832 Kempele) – puoliso 18.5.1790 Heikki Juhonpoika Helanen (s. 19.1.1768 Oulunsalo) – Heikki asui leskenä poikansa taloudessa Huovisessa no 15. 35 36

Perukirja 24.10.1782

Henric Andersinpoika Perttunen, kuoli 24.6. Laitasaari 22, leski Brita Mattsintytär Paavolainen, lapset Anders, Lisa, naimisissa Carl Carlinpoika Brunnin kanssa Iijoelta Kiimingistä, Anna, Margeta ja Brita holhottavia. Tyttöjen holhoojaksi heidän isänsä veli Jacob Perttunen. 37

Antti Heikinpojan (s. 1763) ja Marketta Väänäsen perhe Alakoistilassa – muuttivat Oulunsuuhun eli Oulujoelle vuonna 1791

  1. Heikki (s. 3.9.1784, k. 18.7.1785)
  2. Antti (s. 15.12.1785, k. 11.12.1787 kuihtumukseen)
  3. Birgitta (s. 5.8.1788).

Vävy Kalle Brunnin (s. 1752) ja Liisa Heikintyttären (s. 1757) perhe Alakoistilassa – muuttivat 1780 Kiiminkiin, takaisin Koistilaan 1782, sitten Ouluun vuonna 1786 ja taas takaisin Laitasaareen parin vuoden päästä, nyt uudisasukkaiksi Käärmekankaalle no 66:

  1. Kalle (s. 26.8.1776)
  2. Heikki (s. 13.9.1778)
  3. Birgitta (s. 19.1.1781 Ylikiiminki)
  4. Anna (s. 14.12.1782, k. 27.11.1783 hinkuyskään)
  5. Liisa (s. 5.10.1784, k. 3.1.1786 lentsuun)
  6. Marketta (s. 6.12.1787)

Kallen veli Matti asui Lumiaisessa no 64 ja toinen veljensä Heikki (s. 1741 Haukipudas) Muhoskylän Ponkilassa, jossa oli aviossa lukkarintyttären Marketta Aspegrenin (s.1751) kanssa.

Alakoistilaan Sangin sukua

Oulunsuusta tuli uusi suku asuttamaan Alakoistilaa vuonna 1792 – Antti Hannunpoika Sangi (s. 1722 Oulunsuu, k. 28.2.1796) ja Oulussa 28.2.1739 vihitty vaimonsa Kaarina Aapontytär Juurus (s. 1722, k. 4.3.1797). Vanha pariskunta kuoli vanhuuteen hetimiten tilalle muutettuaan, mutta poika Aappo (s. 1754) ja 18.3.1779 vihitty vaimonsa Stiina Aapontytär Lotvonen (s. 1756 Muhoskylä Lotvola no 17) jatkoivat isännöintiä. Heillä oli lapset

  1. Antti (s. 15.12.1781)
  2. Kaarina (s. 30.12.1779) – puoliso 9.2.1800 Pekka Pekanpoika Perttunen (s. 22.4.1781) Perttusesta no 21, jossa myös asuivat perheineen, miehensä kuoltua avioitui Jaakko Antinpoika Koistisen eli Perttulan kanssa (ks. edellä)
  3. Liisa (s. 19.2.1784)
  4. Maria (s. 29.9.1787)
  5. Anna Stina (s. 31.3.1793) – muutti Ouluun 1809
  6. Marketta (s. 6.4.1796) – puoliso 20.7.1814 Iikka Iikanpoika Kosunen – asuivat Ylikosulassa no 9
  7. Valpuri (s. 15.12.1798) – muutti Ouluun 1814. 38 39 40

Perukirja 25.4.1796

Lautamies Anders Sangi eli Perttunen kuoli tammikuun lopulla Perttunen 5/12 mantt. tilalla 22, Laitasaari. Leski Carin Abrahamintytär Juurus, lapset Anders, Abram, Margetha, Carin ja Anna. Ollut tytär Lisa, joka oli naimisissa Eric Perttusen kanssa Oulun pitäjästä, molemmat kuolleet. Heiltä jäi lapset Anders, Eric, Abram, Walborg ja Carin. Eric ja Abram alaikäisiä. Walborg naimisissa uudisrakentaja Sangilammen kanssa Oulun pitäjästä ja Carin naimisissa irtolaismiehen Johan Hiltusen kanssa Oulun pitäjästä. Vainajan poika Abram täysikäinen ja hallinnut taloa kauan. Margeta naimisissa Pehr Kalaojan kanssa, Carin Isaac Antilan kanssa ja Anna Jacob Raumalan kanssa Oulun pitäjästä. 37

Alakoistila vaihtoi jälleen omistajaa – edellinen isäntä Aappo Sangi jäi taloon syytingille Wallinille Marketta ja Valpuri tyttäriensä kanssa, kunnes kuoli 26.8.1813.

Viskaali Wallinin perhe Alakoistilassa

Viskaali Wallinin muotokuva

Alakoistilassa asui vuodesta 1808 lähtien Oulun läänin maaviskaali (landsfiskal) Olof Olofinpoika Wallin (s. 12.2.1770 Oulu, k. 75-vuotiaana vanhuuteen 28.1.1846 Laitasaari) perheineen. 42

Viskaalin isä Olof Wallin oli syntynyt Visbyssä, Ruotsin Gotlannissa vuonna 1728. Hän opiskeli Tukholmassa räätälinkisälliksi ja sai oppitodistuksen Jonas Hellbergin verstaasta 20.9.1759. Olof vihittiin Tukholmassa 30.7.1758 avioliittoon oulaissyntyisen suomalaiseen seurakuntaan kuuluvan talonomistajan tyttären Brita Matsintytär Qvickin kanssa. Vaimon vanhemmat olivat Oulussa asunut suutari ja talonomistaja Mats Qvick ja Brita Lille. Olof Wallin muutti kohta vaimonsa kotikaupunkiin, jossa hänet valittiin räätälien ammattikunnan vanhimmaksi. Olof Wallin otettiin Oulun porvariksi 2.5.1761 ja sai mestarin arvon 10.10.1761. Räätäli Wallin kuoli Oulussa 4.6.1791.

Olof ja Brita Wallinilla oli kuusi lasta, mm. Jakob, josta tuli räätäli ja sittemmin kauppias, sekä Olof, joka palveli aluksi armeijassa, toimi sitten Oulun kaupungin viskaalina ja lopulta Oulun läänin maaviskaalina. Maaviskaali Olof Wallin, osallistui Oulun kevyen jalkaväkirykmentin pataljoonan adjutanttina Kustaa III:n Venäjän sotaan. 43 44 45

Viskaali Wallin muutti leskiäitinsä ja sisarensa kanssa asumaan 1790-luvun lopulla ensin Hämälään no 4 josta muuttivat sitten Koistilaan.

Wallinin vaimo oli Sofia Johanintytär Kranck (s. 30.5.1788 Kuusamo, k. vanhuuteeen 27.1.1866 Laitasaari) ja lapset – ensimmäinen Muhoksella syntynyt, muut Laitasaaressa 46

  1. Johannes (s. 10.3.1807, kuollut lapsena)
  2. Jacob (s. 9.6.1809 ja k. keuhkotautiin 10.6.1868 Laitasaaressa) – mainitaan opiskelijaksi 1830-luvulla, oleskeli Tukholmassa ja Helsingissä, naimaton taiteilija, palannut takaisin Muhokselle ja maalannut mm. Muhoksen kirkoon taulun Ristiltäottomuut maalaukset Emanuel Granbergin
  3. Carl Oscar (s. 9.1.1812, k. 4.2.1812, kuolinsyy tuntematon)
  4. Anna Brita (s. 24.2.1813) – vihittiin kruunun nimismies Johan Niclas Polvianderin kanssa, joka oli ollut aiemmin aviossa Viinikan no 8 Fredrica Lovisa Löthmanin kanssa – asuivat Oulussa – vihkimerkinnässä 30.6.1846 morsian on mademoiselle – palasi Oulusta leskenä Muhokselle 27.4.1890 mutta ei Viskaaliin, mukanaan sisaret Sophia ja Octavia
  5. Sophia (s. 6.2.1814) – palasi Muhokselle 27.4.1890
  6. Elisabet (s. 21.2.1817) – avioitui Juho Heikki Heikkisen eli Valkosen kanssa, asuivat Valkolassa no 39
  7. Maria (s. 21.2.1818) – avioitui sahan kirjanpitäjän Carl Henrik Wallentinin kanssa
  8. Octavia (s. 11.10.1820) – muuttanut 1846 Uuteenkaupunkiin, palasi Muhokselle 27.4.1890
  9. August (s. 7.7.1823, k. tulirokkoon 11.1.1824)
  10. Emma Fredrika (s. 11.9.1824) – avioitui alkeiskoulun opettaja Carl Ansgarius Carlinpoika Heikelin kanssa, Heikel oli opettajana Uudessakaupungissa, Emmakin mainitaan vihittäessä mademoiselleksi
  11. Herman Julius (s. 16.1.1827, k. 26.1.1827, kuolinsyy tuntematon)
  12. Alarik (s. 5.7.1829, k. lavantautiin 12.12.1866 Laitasaaressa) – Oulun ala-alkeiskoulun vt. apulaisopettaja, naimaton 47
  13. Olof (s. 25.1.1832, k. 28.11.1896 Pirkkala) – muutti Helsinkiin vuonna 1850, opettaja, kansakouluntarkastaja, tietokirjailija ja päätoimittaja, avioitui Flora Fredrika Bernhardina Schreckin kanssa – lue lisää Olofista ja Voionmaa-sukuisista Wikipediasta.
Viskaalin talo

Sofia Kranckan vanhemmat olivat Kuusamon kirkkoherra Johan Johaninpoika Kranck (s. 31.5.1751 Kuusamo) ja vaimonsa Anna Henrikintytär Planting (s. 28.11.1752).

Pyhäkosken lohenpyynti vuokrattiin lääninviskaali Wallinille vuonna 1815 viideksi vuodeksi viiden suolalohitynnyrin vuosivuokralla. 48

Talossa asui jonkin aikaa myös sukulainen, Sofian täti leskirouva Elisabet Colliander o.s. Kranck (s. 22.9.1757, vanhemmat Johan Kranck ja 2. vaimonsa Katarina Lagus) – hän muutti vuonna 1825 Kuusamoon, synnyinseudulleen.

Leskiäiti Sofia asui Alakoistilassa kuolemaansa saakka – ilmeisesti tilan omisti kuitenkin Oulussa opettajana toiminut poika Alarik Wallin. Taiteilijaveli Jacob eli myös viimeiset aikansa Laitasaaressa, mutta lienikö hänellä enää omistusta taloon, koska oli aikoinaan asunut pitkiä jaksoja muualla, Ruotsissakin.

Oulun Wiikkosanomia vuonna 1867:

Tiistaina tulevata lokak kello 11 e.p.p. myödään julkisella huutokaupalla, joka pidetään paikalla edesmenneen kouluopettaja A. Wallin’in konkurssiin kuuluva Perttusen eli Koistilan 5/12 manttaalin perintömaa n:o 22 Laitasaaren kylästä Muhoksen pitäjää. Pitempiä tietoja annetaan paikalla.

E Reis         U Lindgren 49

Konkurssin myötä uudet omistajat

Viskaali

Viskaalin pihapiirissä on ollut kaksi asuinrakennusta. Vasemmanpuoleisessa, vanhemmassa rakennuksessa oli käräjäpirtti keskellä, toisessa päässä huone tuomarille ja vangeille ja toisessa kaksi huonetta vuokralaisille. Olisiko vankihuone ollut etuoikealla, ikkunattomassa nurkassa?

Todennäköisesti Alakoistilan hankki konkurssipesältä kouluopettajan äidin suku, sillä 12.2.1870 kirkkoherra Johan Gustaf Krank Kuusamosta myi 5/12 mtl tilan konttoristi Axel Fredrik Juliuksenpoika Castrenille 2.180 Suomen markan hintaan ja 6% vuotuiskorolla. Axel Castren oli vastikään avioitunut naapurin eli Kangasollin no 21 tyttären Valpurin kanssa.

Vuoden 1875 tammikuussa Axel Castren myi Alakoistilan kahdelle veljekselle, Olli Juhonpoika ja Juho Juhonpoika Timoselle (s. 5.6.1852 Pudasjärvi). Saman vuoden syyskuussa Olli myi Juholle osuutensa, jostakin syystä niinkin kovaan hintaan kuin 4.850 markkaa. Juhon vaimo oli Maria Pekantytär Pukki (s. 12.7.1835 Oulujoella, k. 14.1.1917 Laitasaaressa – kuolinilmoituksessa etunimenä Kaisa). Pariskunnan ikäero oli suurehko, mutta kuitenkin perheeseen syntyi Laitasaaressa tytär Johanna Katariina (Hanna) Timonen (s. 11.11.1878, k. 14.2.1957 Hailuodossa). He käyttivät myös sukunimeä Koistinen.

Timosten aikana Viskaalin mäkitupalaisina ja myöhemmin torpparina olivat Olli Ollinpoika Holappa (s. 17.9.1854, k. 10.01.1928) ja 15.11.1885 vihitty vaimonsa Kaisa Charlotta Karen (s. 20.10.1860 Kiiminki, k. 10.11.1892). Ollin toinen vaimo oli Stiina Antintytär Kekkonen (s. 22.12.1861 Nurmes, k. 27.08.1943) – heidät vihittiin 25.5.1896. Ollin poika Kalle asutti perheineen myöhemmin isänsä raivaamaa torppaa. Ollin suku oli lähtöisin Vuoton Holapasta no 1.

Jaakko Kauppila osti Viskaalin

Vuonna 1920 leski Juho ja tyttärensä Hanna myivät kaiken irtaimen omaisuuden Alakoistilasta – ja ilmeisesti samoihin aikoihin myös itse tilan maanviljelijä Jaakko Jaakonpoika Kauppilalle joka tuli Laitasaareen Oulujoelta.

Tämän kautta myymme me allekirjoittaneet kaiken tänä päivänä maanvilj. J. Kauppilalle myymillämme Koistilan ja Saarisuon tiloilla olevan irtaimen omaisuuden, niinkuin nautaeläimet, hevoset, lampaat y.m. viljat, perunat, heinät, ajo- ja työkalut, huonekalut, keittiökalustot, maanviljelyskoneet ynnä muun mitä tiloilla nyt löytyy. Myyjille jääpi irtaimistosta ainoastaan parhaat huonekalut asuinrakennuksesta, yksi lehmä, yksi nuori ja 2 lammasta sekä nyt olevat lihat ja voit, myöskin valmiit leivät ja 4 hl rukiita ja 4 hl ohria. Kauppasumma satatuhatta (100.000) Suomen markkaa.

Jaakko Kauppilalla ei ollut tarkoitusta jatkaa karjanpitoa tilalla, niinpä jo samana vuonna, lokakuun lopulla Kauppila myi Viskaalin eli Kangaskoistilan talosta ”19 hyvästi hoidettua ja hyvässä kunnossa olevaa lehmää, 4 nuorta sekä 8 lammasta”. 50

Jonkin aikaa entinen isäntä Juho Timonen asui tyttärineen huonemiehenä Viskaalissa, muutti sitten Ouluun ja vuoden päästä eli 1921 hän osti Marttala -nimisen tilan Hailuodosta ja kuoli siellä 7.11.1928. Tytär Hanna asui Marttalassa kuolemaansa saakka, seuranaan uskollinen palvelijansa Reeta Juntunen (s. 1865) jolle hän testamenttasi elinikäisen asumisoikeuden Marttalaan. 51

Jaakko Kauppila (s. 21.3.1861) oli hyvin varakas mies. Hän oli yksi Oulunsuun Kauppilan tilan no 13 kuudesta pojasta – Kauppila oli kooltaan 1.000 ha. Jaakko sai perintönä 5.000 kultamarkkaa ja hankki omistukseensa Oulunsuun Värtön tilan (245 ha), Kiviniemen Leimolan tilan (600 ha) sekä Laitasaaren Viskaalin (350 ha). 52 Hän omisti Oulujoelta myös Nykäsen tilan, joskin myi sen myöhemmin veljelleen Aapolle. Jaakon vanhemmat olivat Jaakko Matinpoika Kauppila (alk. Pukki, s. 6.3.1828) sekä Maria Sofia Kastelli (s. 18.3.1836). Jaakko nuoremman ensimmäinen vaimo oli Maria Elisabeth Taskila, joka kuitenkin kuoli jo vuoden päästä vihkimisestä, myös avioliitosta syntynyt tytär kuoli. Jaakon toinen vaimo oli Maria Josefiina Juhontytär Rehu Haukiputaalta.

Seuraava isäntäpari Alakoistilassa eli Viskaalissa oli pariskunnan poika Paavali (Paavo) Kauppila (s. 19.2.1908 Oulujoki) vaimonsa Martta Elisabet Korhonen (s. 25.7.1912), perheessä oli yksi tytär Liisa Maria, joka avioitui autonkuljettaja Reijo Törmin kanssa.

Viskaalin sonniasema

Vuonna 1962 silloinen Oulun Seudun Keinosiemennysyhdistys osti Viskaalin pellot sen edelliseltä omistajalta. Yhdistyksen toiminnanjohtaja oli agronomi Antti Viirimäki (s. 10.5.1934 Ylistaro). Hän oli Viskaalin tilanhoitaja ajalla 1963-75. Jorma Lassila oli Viskaalin tilanhoitajana pitkään. Ensimmäiset siitossonnit tulivat tilalle vuonna 1964. Peltojen määrä laajentui 89 hehtaarista noin sataan. Viskaalin tilan navetoissa oli enimmillään 1990-luvun lopulla 200 nautaeläintä. Spermantuotannon lopettamisen jälkeen vuonna 1996 tila jatkoi sonnien kasvatusasemana, kunnes sen vuoden 2010 alussa ostanut VikingGenetics Finland Oy päätti keväällä 2010 siirtää kasvatusasematoiminnan Hollolaan Etelä-Suomeen.

Tilan osti tammikuussa 2011 Tuula Kukkola-Räinä sekä miehensä Heikki Räinä, tilan nykyisestä toiminnasta lisää täällä.

Oulun suurpalo 22.5.1822

Tyllinojasta Ylikoistilaan ja vaihtokauppa

Olli Samulinpoika Tyllinoja (s. 3.6.1826 Tyllinoja no 46) ja puoliso, muhoslainen torpparintytär, vihitty 5.12.1850 Maria Liisa Paavontytär Keinänen (s. 23.1.1828, k. 07.12.1890) muuttivat Ylikoistilaan noin vuonna 1858 perheineen. 53

Olli Samulinpoika Tyllinoja eli Koistinen vaihtoi

Olli Samulinpoika Koistinen eli Tyllinaho vaihtaa omistamansa 5/24 manttaalin aikaisemmin Perttusen nyttemmin Koistisen nro 22 perintötilansa 2800 markalla sekä 3200 markan välirahalla Heikki Matinpoika Hartikalle, joka sitä vastaan luovuttaa 6000 markalla Olof Tyllinojalle omistamansa yhdysviljelyksessä olevat 3/8 manttaalin Kosusen perintötilansa nro 9 sekä 3/32 manttaalin osuutensa Kosusen perintötilasta nro 10. Lisäksi sovittu, että vaihto tapahtuu heti ja kumpikin nauttii hyväkseen omistamansa tilansa sadon, mutta vastaa kuluvan vuoden veroista ja kiinnityksestä. Mikkelinpäivästä 1864 alkaen Tyllinoja vastaa Kosusen tilalta maksettavasta syytingistä*) ja molemmat elättävät ruotilaisensa uusilla tiloillaan ja vastaavat aikaisemmista rästeistään, Hartikan on kuitenkin perattava Kosusen tieosuuden ojat ja maksettava herra professori oululaiselle Gustaf Toppeliukselle 2120 hopeamarkkaa. Vaihetuskirja päivätty 13.9.1863. 54

*) Viitataan Kosusen no 9 edellisen isännän Perttu Kosusen sisarelleen Kaisa Antintyttärelle (s. 17.12.1795) antamaan syytinkiin.

Olli Samulinpoika muutti Ylikoistilan no 9 Saarelaan – perheen lapset on kuvattu Saarelan sivulla.

Heikki Matinpoika Hartikka eli Tikkanen (s. 5.9.1825) Yliväärästä no 13 oli seuraava Koistilan omistaja. Hän myi tilan 6.1.1870 Sassaleille 2000 markalla. 55

Sassalin suku Ylikoistilaan

Ylikoistila eli Rantakoistila 1950-luvulla

Vuonna 1868 tilalle muutti seppä Heikki Emmanuelinpoika Sassali (s. 22.3.1819 Kiiminki, k. 66-vuotiaana 5.10.1885 kuumeeseen, vanhemmat Emmanuel Juhonpoika Sassali ja Elsa Matintytär Vilppola) ja kolmas vaimonsa Katariina (Kaisa) Annantytär Heikura (s. 21.1.1831, k. 26.1.1896 halvaukseen, mainitaan elatusleskeksi) sekä lapset ensimmäisestä avioliitosta. Heikin perhe asui aiemmin Penninkankaan tilalla no 56. Heikin ensimmäinen vaimo oli talollisen tytär Greta Jaakontytär Vasala (s. 14.11.1821 Oulunsuu Vasala no 75, k. 3.3.1858). Heidät oli vihitty 30.11.1839 ja Oulunsuussa heille syntyivät lapset

  1. Topias (s. 3.8.1841) – muutti Tornioon 1865, myöhemmät vaiheet selvittämättä
  2. Jaakko (s. 15.9.1843, k. 23.11.1862)
  3. Severiina (s. 6.1.1846) – puoliso Aukusti Beata Marianpoika Koistinen (s. 1.5.1844), asuivat Käärmekankaalla no 66
  4. Vilhelmiina (s. 14.1.1849, k. 2.2.1849)
  5. Joonas (s. 27.9.1850, k. 17.5.1936 Oulujoki) – puoliso 5.6.1876 Kustaava Juhontytär Pukki (s. 9.7.1851 Oulujoki, k. 15.2.1904 Oulu) heillä oli kaikkiaan 11 lasta
  6. Reeta Charlotta (s. 11.2.1853) – puoliso 1881 Juho Heikinpoika Inkala, asuivat Käärmekankaalla no 66
  7. Aapeli (s. 9.9.1855) – seuraava isäntä. 56 57 58 59 60 61

Heikki Sassalin toinen vaimo, vihitty 27.9.1858 Riitta Heikintytär Perttunen (s. 30.8.1817 Oulunsuu, k. 26.6.1862) – avioliitto oli lapseton samoin kuin liitto kolmannen vaimon kanssa.

Amerikan matkaajat Janne Koistila ja Jaakko Holappa (Uusitalo)

Poika Aapeli (s. 1855, k. 13.4.1945) ja puolisonsa, 27.12.1885 vihitty Anna Reeta Juhontytär Koskenniska (s. 1.8.1866 Koskenniska no 77, k. 8.7.1937) jatkoivat tilan isäntinä. Isä Heikki oli tehnyt testamentin 17.1.1881 ja 6.4.1882 oli äitipuoli Kaisa tehnyt myynti- ja syytinkisopimuksen Aapelin kanssa. Aapelille ja Annalle syntyivät lapset

  1. Juho Heikki (eli Janne, s. 28.11.1886, k. 26.4.1971) – Amerikan passi (3.4.1909), palasi Suomeen, naimaton – oli perustamassa urheilijaveljensä Kaarlen kanssa Kosulankylän Nuorisoseuraa, Muhoksen vanhinta ja edelleen toiminnassa olevaa yhdistystä
  2. Iida Maria (s. 15.1.1888, kuollut lapsena)
  3. Kaarle (s. 19.12.1891, k. 24.4.1895 suonenvetoon)
  4. Eemil (s. 7.6.1893, k. naimattomana munuaissairauteen 21.3.1957 Indiana, USA) – Amerikan passin pvm 25.9.1915, työskenteli viimeiset vuotensa rautatieyhtiölle ja oli painija, taiteilijanimeltään Tiger Finn
  5. Adolf (s. 23.12.1894, hukkui 1.9.1896)
  6. Kaarle (s. 7.1.1897) – isäntänä Törmä-Koistilassa
  7. Anna Maria (s. 4.4.1898, k. 4.3.1918) – naimaton
  8. Oskar (s. 2.3.1900)
  9. Olga Matilda (s. 4.8.1903, k. 8.11.1959) – naimaton
  10. Matti (s. 5.1.1905) – talon seuraava isäntä. 62

Kanssa-asukkaana Ylikoistilassa oli Jaakko Kosunen (Kosunen no 10). 63

Mäkitupalaisena Iikka Iikanpoika Mäkelä (s. 10.9.1860) sekä 1.1.1886 vihitty vaimonsa Kurimon rautaruukin masuunimestarin tytär Helena Sofia Simontytär Niemelä (alk. Pussinen, s. 7.5.1866 Utajärvi). Helena eli Leena oli tullut Muhokselle Oulusta 1885. He saivat lapset

  1. Matilda Sofia (s. 5.9.1886)
  2. Maria Johanna (s. 25.9.1890, k. 10.6.1900)
  3. Iisakki (s. 4.12.1893)
  4. Johannes Jakob (s. 15.9.1895, k. 3.6.1900)
  5. Heikki Hjalmar (s. 12.1.1898) – avioitui Ähkyseen no 37
  6. Kalle Arvid (s. 22.3.1900).

Mäkelän perhe muutti asumaan Siekkisestä no 52 lohkottuun Vesalaan.

Ilmeisesti Annan isä Juho Ollinpoika Koskenniska (s. 1845) asui talossa huonemiehenä 1920-luvun lopulla.

Koistila vuonna 1950

Ylikoistila 22:3 Koistila Juho Heikki (Janne), sisar Olga ja veli Matti Aune-puolisoineen.

Koistila-Niskala 23:5 Pienviljelijä Kalle Ollinpoika Holappa (s. 6.3.1900, k. 1.11.1966), puoliso Emmi Maria Jaakontytär Konttinen (s. 19.5.1906 Oulujoki, k. 16.3.1984) sekä lapset.

Kuivala 22:9 Hannes Väliaho (no 21), asumaton.

Alakoistila 22:10 Paavo Kauppila perheineen, karjakko Milka Sofia Haapala (s. 4.10.1914 Kuusamo). Osakas Vilho Käsnänen (s. 30.1.1899 Salmi), puoliso Okolia Hattara (s. 6.6.1911 Salmi) sekä lapset.

Kumpula 22:11 Heimo Fredrik Stenman (s. 28.12.1914 Tyrnävä), puoliso Martta Margareta Tomperi (s. 25.2.1917 Utajärvi) sekä lapset. 64

Suuri Maatilakirja vuodelta 1968 kertoo, että Koistilan no 22:25 on omistanut vuodesta 1937 Matti Koistila ja puolisonsa Aune Jukkola. Perheessä ei ollut lapsia.

Tila on kantatila ja ollut suvulla kolmen polven ajan. Edellisiä isäntiä olivat Heikki Koistila ja Aapo Koistila. Tila sijaitsee Laitasaaren kylässä 13 km kirkolta Oulu-Kajaani tien varrella. Talouskeskus on joen rannalla, viljelysten, tuomien ja pensasistutusten ympäröimänä. Kokonaispinta-ala on 160,7 ha, josta metsää 62 ha, peltoa 12,7 ha, josta nykyisen isännän aikana raivattu 7 ha ja joutomaita 86 ha. Hirsinen päärakennus 1900-luvulta sisältää 5 huonetta mukavuuksineen. Hirsinen karjarakennus on vuodelta 1921 sisältäen navetan ja rehusuojat. Lisäksi on hirsinen aitta ja muut tarpeelliset rakennukset. Tilalla on traktori työkoneineen. Hiekkasavimaissa viljellään ohraa, kauraa, perunaa ja heinää. Havumetsään on istutettu mäntyä 3,5 ha ja ojitettu 5 ha. Ay-karjaan kuuluu 4 lypsävää ja 4 nuorta. Emäntä on kuulunut kirkkokuoroon 20 vuoden ajan. 65

Kirjassa Kotiseutuni Pohjois-Pohjanmaa vuodelta 1970 on tietoa Koistilasta no 22:25:

Tilan pinta-ala on 152 ha, josta viljeltyä 12 ha ja metsää 60 ha. Maatalouskoneet: traktori. Eläimet: 5 lehmää. Puinen asuntorakennus on rakennettu v. 1890 käsittäen 4 huonetta. Puinen talousrakennus on rakennettu v. 1890. Tila on kuulunut samalle suvulle v:sta 1850 lähtien siirtyen nykyisen omistajan haltuun v. 1930.

Omistaja: mv Matti Koistila s. 5.1.1905 Muhoksella. Vanhemmat: mv Aapeli ja Anna Koistila o.s. Koskenniska. Puoliso: Aune, s. 20.12.1907 Lohtajalla. Vanhemmat: mv Vihtori ja Emma Jukkola o.s. Nikupaavo. 66

– Solja Holappa, Sari Heimonen

  1. PP tmk ptk 1723, KOa39, s. 2100
  2. Muhos rk 1699-1722, jakso 84
  3. Muhos rk 1723-32, jakso 75
  4. Muhos hk 1726, s. 67
  5. Muhos hk 1730, s. 1181
  6. Muhos rk 1733-1740, s. 99
  7. Muhos hk 1735, s. 1284
  8. Muhos rk 1741-1759, jakso 107
  9. Muhos hk 1740, s. 716
  10. Muhos hk 1770, s. 176
  11. Muhos hk 1773, s. 74v
  12. Muhos hk 1750, s. 152
  13. Muhos hk 1755, s. 220
  14. Muhos hk 1768, s. 131
  15. Muhos rk 1771-1777, s. 248
  16. Muhos rk 1771-1777, s. 250
  17. Muhos hk 1780, s. 1248
  18. Muhos rk 1781-1786
  19. Muhos hk 1793, s. 117
  20. Muhos rk 1781-1786, jakso 171
  21. Muhos rk 1794-1801, s. 26
  22. Muhos rk 1802-1811, s. 72
  23. Muhos rk 1811-1818, s. 101
  24. Muhos rk 1812-1818, s. 101
  25. Muhos hk 1815, s. 227
  26. Muhos rk 1819-1826, s. 216
  27. Muhos rk 1819-1826, s. 105
  28. Muhos hk 1820, s. 157
  29. Muhos rk 1826-1832, s. 114
  30. Muhos rk 1833-1839, s. 212
  31. Muhos rk 1840-1846, s. 213
  32. Muhos hk 1860, s. 501v
  33. Muhos rk 1840-1846, s. 225
  34. Muhos rk 1847-1853, s. 232
  35. Muhos rk 1778-1780,jakso 113
  36. Muhos rk 1781-1786, jakso 172
  37. Muhoksen perukirjoja, Lea Rinne
  38. Muhos rk 1794-1801, s. 27
  39. Muhos hk 1800, s. 213
  40. Muhos rk 1802-1811, s. 73
  41. Muhoksen perukirjoja, Lea Rinne
  42. Muhos hk 1808, s. 368
  43. SukuForum, Kari Salminen, 2009
  44. Muhos rk 1812-1818, s. 102
  45. Muhos rk 1819-26, s. 106
  46. Muhos rk 1854-1861, s. 222
  47. Muhos rk 1862-1871, s. 188
  48. Oulujokilaakson historia, s. 416
  49. Oulun Wiikkosanomia, nro 38, 21.9.1867
  50. Kaiku no 239, 22.10.1920, s. 4
  51. Jukka Annunen, sähköposti 2012, Timosten kauppakirjat, papintodistus, perukirjat
  52. Oulujoen manttaalitalojen historia
  53. Muhos rk 1853-1862, s. 220
  54. Ilmoitusasioiden pöytäkirjat, Oulun tuomiokirjat 1868, jakso 3, käännös Ritva Nygrén
  55. Muhos rk 1861-1879, s. 184
  56. Oulunsuu rk 1834-1843, s. 197
  57. Oulunsuu rk 1844-1850, s. 179
  58. Oulunsuu rk 1851-1857, s. 156
  59. Oulunsuu rk 1858-1867, s. 202
  60. Muhos rk 1862-1871, s. 312
  61. Muhos rk 1862-1871, s. 184
  62. Muhos rk 1881-1890, s. 242
  63. Muhos rk 1891-1901, s. 271
  64. Laitasaaren asukasluettelo, Reijo Suorsa, 2003
  65. Suuri Maatilakirja VII, s. 286
  66. Kotiseutuni Pohjois-Pohjanmaa. 1970. Suomen Maakuntajulkaisu Oy, s. 322

13 vastausta kohteessa Koistila no 22

  1. martti väliaho sanoo:

    Kuuluuko sota ajan evakot kylähistorian piiriin? Koistilassahan oli evakossa kuusamolainen Kujalan perhe.Oliko kylällä mahdollisesti muitakin?

  2. Sari sanoo:

    Hei Martti, ilman muuta kuuluvat ja toivoisimmekin evakkotarinoita blogia varten!

  3. Pippa sanoo:

    Hei Sari! Kiinnostuinpa keskustelustanne:Perttunen/Koistila.
    Isoisoäitini (kaikkien ”apajalaisten ” ) on Maria Perttunen s.8.9.1846.
    Hänen äitinsä on Brita Jacobint. Pöminkangas s.10.7.1818 , ja isänsä
    Johan Henrik Henrikinp. 4.2.1818 Päätalo.
    Lisäksi heillä ovat Johan-niminen poika ja Katarina ja Anna Sofia nimiset tyttäret.
    (Sukunimissä esiintyy myös isän puolelta Ähkynen ja äidin puolelta Rahko!?9
    Se miksi kiinnosti keskustelunne on, että tämä perhe on muuttanut v. 1852 Oulusta Muhokselle ja ensin asuneet vuokralla Perttunen 22:ssa, ja siitä sukunimi Perttunen tarttunut..
    Mihin he sieltä muuttivat on vielä hukassa.
    (em. tiedoista kiitän Soljaa )

  4. Raimo Ranta sanoo:

    Sassalit

    Laitasaaren Sassalin eli Koistilan sukujuuret juontuvat Kolarin pitäjään Länsilappiin
    Siellä tunnettiin Olof Nilsinp Jalka jonka vaimo oli Carin Kalliojärvi. Uudistilallinen Kittilän Kalliojärvellä maksoi ns Lapiveroa v 1691. Hänen poikansa Olof käyttää Sassali nimeä. Oliko isällä jo sama sukunimi, en sitä ole havainnut. Yksi sukuhaara kulkeutuu Sodankylän kautta Haukiputaan Kiiminkiin
    vävyksi Isolan taloon, Kiimingistä Oulunsuuhun, sieltäLaitasaaren Penninkankaaseen ja edelleen Viskaalin Koistilaan entiseen Perttuseen

    Raimo Ranta

  5. Sari sanoo:

    Raimo – mun on ihan pakko laittaa tällainen hyväntahtoisesti sanottu kommentti – Mistä ihimeestä nää kaikki tiiät =) Ja hyvä kun on tuollainen tietotoimisto mistä aina kysyä apua kun omat silmät harittaa =)

    Tuo on todella hieno tämä Jaakko Wallinin maalaus Oulun palosta…

  6. martti väliaho sanoo:

    Sirkka Sassali on tehnyt aika kattavan tutkimuksen suvustaan, samoin Jukka Tuohino,jonka sukujuuret,samoin kun minunkin,johtaa Sassalin sukuun.

  7. Sari sanoo:

    Hei Martti, kiitokset vinkistä. Olen henkilökohtaisesti kiinnostunut saamelaisista. Mahtaneeko Sassaleista olla DNA testejä olemassa?

  8. Jukka Tuohino sanoo:

    Tervehdys!
    Kuten varmaan joku on jo huomannut, kotisivuni on vaihtunut. Nyt se on http://sites.google.com/site/jukkaanterotuohino. Siellä on luettavissa myös tuo Sirkka Sassalin sukututkimus Sassaleista sekä Martti Siiran tutkimuksia Pyykön yms. suvuista. Sekä paljon muuta, käykää katsomassa. Uusi kirjakin, genealoginen ja historiallinen tietokirja Juurtuneet Kemijoen törmään ilmestyy ensi viikolla.

    JukkaTuohino

    – Kiitos Jukka tiedosta! Sari

  9. Pentti Lohela sanoo:

    Viskaali Wallinin vaimo Sofia Kranckin esi-isä oli sissipäällikkö Hannu Krankka k. 1630. Hannu Krankka oli nuijasodassa Limingan, Iin ja Kemin talonpoikain johtaja.

    Solja: Niinpä näyttäisi olevan, täältä voi lukea lisää Krankan suvusta http://www.jkerkkonen.com/suku/kranck.htm#T25

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *