Ketola no 27

Ketola 1925 Ketola on aikoinaan jaettu Hämälästä no 4.

Kinnusia Utajärven Särkijärveltä Ketolaan

Hannu Matinpoika Kinnunen eli Hämälä (s. 1703 Utajärvi, Särkijärvi Kinnunen no 1, k. 40-vuotiaana 10.5.1743 Hämälässä), puoliso Kaarina Pekantytär Hiltunen (s. n. 1704 Puolanka Auho). Muuttivat Laitasaareen 1741 kruununtilallisiksi Hämälän no 4 toiselle puolelle eli nykyiseen Ketolaan. Avioliitosta Kaarinan kanssa oli lapset

  1. Anna (s. 10.2.1734 Utajärvi Särkijärvi)
  2. Marketta (s. 26.7.1736 Utajärvi Särkijärvi)
  3. Saara (s. 19.11.1739 Muhos, k. 22.7.1782) – puoliso ja vävy 6.2.1758, Paavo Piirainen (s. 1734, k. 23.1.1783 keuhkotautiin), mies oli tullut Laitasaareen rengiksi; myös Paavon äiti Elina muutti poikansa talouteen – mistä Piiraiset tulivat, ei toistaiseksi tiedetä
  4. Kaarina (s. 26.9.1742, k. 26.10.1742). 1 2

Käräjäkirjoja vuosilta 1738, 1741 ja 1742

Kappalainen Johan Svan kertoi, että perintötilallinen Henrik Hämäläinen ja kruununtilallinen Hans Hämäläinen nauttivat maata (stackeland) Kärpänvalkamassa, minkä pitäisi vanhastaan kuulua Viinikan tilalle, mikä nyt on kappalaisen virka-asunto, ja vaatii samaa niittyä ja kertoo että Hämäläisen tila on nyt jaettu ja että Viinikan sekä Hämäläisen asukkaat ovat keskenään vaihtaneet tämän niityn niin että Hämäläisen asukkaat ovat saaneet tämän niityn, mutta hän ei tiedä mitä Viinikka on saanut vastineeksi. Henrik ja Hans Hämäläinen eivät tienneet vaihdosta, sanoivat että niitty on aina kuulunut Hamälään, mitä vastaan Svan pyysi, että vanhaa sotilas Erik Viinikan leskeä Margareta Matsdotteria pitäisi kuulla, mitä vastaan vastaajilla ei ollut muuta sanomista kuin että hän on vanha ja vanhuuden heikko, lautamiesten mukaan oli tervejärkinen… Margareta todisti, että on syntyisin Limingan pitäjästä ja ollut appivanhempiensa luona Viinikassa, ja noin 50 vuotta tai enemmän sitten hänen appensa Mats Viinikka kertonut hänelle, että Kärpän valkaman maa (stackeland) on annettu Hämälään hevosten heinäksi. Sittemmin edesmennyt kappalainen Anders Salander, joka oli hallinnoinut Viinikkaa yhden vuoden, niittänyt saman niityn, mutta pian sen jälkeen kuollut… Henrik Hämäläisen isä asunut toista puolta ja Bengt Hämäläinen toista puolta… 3

Palveluksesta eronnut sotilas Michel Starck vaatii veljeltään Hans Hämäläiseltä, molemmat Laitasaaresta, tervaspuuta ja navettaa ja tehdystä työstä ja rukiista, mikä kaikki tapahtunut 8 vuotta sitten, ja lisäksi ollut käräjillä kaksi kertaa valtuutettuna joitakin vuosia sitten… 4

Kruununtilallinen Hans Hämäläinen, perintötilallinen Henrik Hämäläinen… 5

Leskeydyttyään emäntä Kaarina vihittiin toiseen avioon 08.05.1744 renkimies Tuomas Heikinpoika Nissisen (s. 1.3.1718 Suomussalmi, k. polttotautiin 14.1.1765 Laitasaari) kanssa.

Myös Tuomaksen perhettä tuli Paltamosta Laitasaareen; isä Heikki Nissinen (s. 1693, k. 16.3.1762) ja äiti Valpuri (s. 1684, k. 18.6.1747) sekä sisar Riitta (s. 1729) joka avioitui Pienihuovisen no 32 pojan Aappo Aaponpoika Huovisen kanssa ja toinen sisar Maria (s. 1726) joka emännöi Matti Antinpoika Huovisen kanssa Huovista no 15. Isä Heikki meni toisen kerran naimisiin 5.4.1748, puolisonaan pielisjärvinen Elina Laurintytär Kärkkäinen (s. tammikuussa 1711, k. 21.4.1771 lentsuun). 6

Tuomaksen ja Kaarinan lapset

  1. Tuomas (s. 25.1.1748)
  2. Valpuri (s. 26.10.1750) – puoliso Jaakko Heikinpoika Turkka (eli Ritola, myöh. Lusikkakoski, s. 11.6.1746 Oulu), asuivat perheineen uudistilallisina Lusikkakoskessa no 62 vuodesta 1776.

Tuomas oli kruununtilallinen kuolemaansa saakka, leski Kaarina isännöi taloa siitä lähtien kunnes kuoli 23.02.1770 hengenahdistukseen.

Paavo Piiraisen ja Saara Hannuntyttären lapset

  1. Elina (s. 15.1.1759)
  2. Antti (s. 1762)
  3. Tuomas (s. 15.1.1764) – puoliso 2.10.1791, Maria Sakarintytär Kalinen (s. 6.5.1759 Hangaskangas no 43) – uudisasukkaina Keskiahossa no 73
  4. Kaarina (s. 10.12.1760, k. 1767)
  5. Valpuri (s. 17.3.1766, k. 15.6.1766 polttotautiin)
  6. Kaarina (s. 29.8.1767)
  7. Pekka (s. 16.8.1769, k. 9.11.1769 tuntemattomaan lastentautiin)
  8. Saara (s. 17.11.1770) – puoliso Erkki Pekanpoika Pellikka (s. 3.4.1766 Utajärven Niskankylän Pyykössä, asuivat Utajärven Niskankylän Pellikassa eli Miettulassa
  9. Liisa (s. 5.12.1773) – puoliso Olli Jaakonpoika Hartikka eli Tyllinoja, asuivat Tyllinojassa no 76
  10. Juho (s. 23.2.1777)
  11. Pekka (s. 18.7.1779, k. 3.8.1781).

Turkan sukua Oulunsuusta

Sakari Sakarinpoika Turkka (myöh. Hämälä, s. 1724, k. 5.9.1785 vesipöhöön Ritolassa) myi 5.4.1770 veljenpojilleen Sakari ja Juho Heikinpojille puolikkaansa Turkan talosta Oulunsuussa ja muutti perheineen Muhokselle. Ensimmäinen vaimo Anna oli kuollut jo vuonna 1764. Toinen puoliso (vihkimaksu maksettu 29.3.1765) Valpuri Anttila (s. 1738 missä), Sakarin lapsia

  1. Olli (s. 1758) – muuttanut vuonna 1786 Ouluun, oli myöhemmin Oulujoella Perttusen no 38 isäntänä
  2. Maria (s. 1763) – lähti piiaksi sukulaistaloon Turkkaan Oulujoelle
  3. Riitta (s. 1768) – puoliso 6.3.1787 Tuomas Tuomaksenpoika Väisänen eli Motturi (s. 7.1.1757 Paltamo) muuttivat Hyrynsalmelle vuonna 1788
  4. Sakari (s. 1770) – muutti Ouluun 1791, kuten leskiäitinsä Valpurikin
  5. Pekka (s. 19.10.1774, k. 26.6.1782). 7 8

Sakari Turkan perhe muutti 1780-luvun alussa Ritokankaaseen no 57.

Rovastin poika Garvolius

Eric Jacobinpoika Garvolius (s. 3.1.1745 Siikajoki, k. 8.11.1779) ja 4.11.1773 vihitty vaimo Saara Heikintytär Karhu (s. 23.12.1754 Karhu no 7) tulivat taloon 1780-luvun alussa – heillä oli ainakin seuraavat lapset

  1. Ericus (s. lastenkirjan mukaan 3.10.1775, k. 26.3.1780)
  2. Jacobus (s. 26.7.1774)
  3. Johan Henric (s. 21.2.1777)
  4. David (s. 7.7.1778). 9

Eric oli Siikajoen kirkkoherra ja rovasti Jacob Garvoliuksen ja Margareta Forbuksen poika; hänet mainitaan vihittäessä ja 35-vuotiaana kuollessaan lentsuun opiskelijaksi (studiosus). Ilmeisesti äitikin muutti Muhokselle Siikajoelta, koska Muhoksen haudatuissa mainitaan leskiruustinna kuolleeksi 16.12.1773 Laitasaaressa halvaukseen. 10

Nopeita talokauppoja

Ketolan nimellä Hämälässä asui vuosien 1786-90 aikana Erkki Mikonpoika Parkkinen (s. 1755 Ylikiiminki). Hän muutti perheineen sieltä vuoden 1790 jälkeen Laihiaiseen no 30. Erkin ja Anna Karjalaisen lapsista Liisa, Erkki, Saara ja Anna ovat syntyneet Ketolassa. 11 12

Erkin ja Annan lähdön jälkeen tilalle tuli uudeksi isännäksi Honkalankylän Anttilasta no 43 Juho Heikinpoika Anttila (s. 10.1.1750 Hämälä no 4). Juho avioitui 29.3.1787 Sofia Heikintytär Kaiposen (s. 29.10.1766) kanssa. Juhon vanhemmat olivat Heikki Anttila (eli Hämälä, s. n. 1698) sekä vaimonsa Maria (s. n. 1704). Juhon ja Sofian lapset:

  1. Heikki (s. 30.3.1788)
  2. Juho (s. 4.9.1790)
  3. Antti (s. 31.7.1792)
  4. Maria (s. 7.5.1794)
  5. Pekka (s. 14.5.1796)
  6. Aappo (s. 30.4.1798, k. 24.7.1798)
  7. Perttu (s. 25.8.1799). 13 14 15

Pitäjänsuutarin sukua Yrjänästä

1800-luvun alussa Ketolaa asutti pitäjänsuutari Pekka Sakarinpoika Mätelin (s. 11.12.1763 myös Madelin, alk. Määttä, k. 28.9.1833 vanhuuteen) – puoliso 4.7.1790 Johanna Elisabeth Mattsintytär Salov (s. 21.7.1770, k. 18.4.1848 vanhuuteen, eli pitkään halvaantuneena). Pekka oli Yrjänästä no 29 ja hän asui perheineen aiemmin aluksi Siepossa no 20 ja sen jälkeen vuokralaisina jossain talossa ennen muuttoa Ketolaan. Lapsia

  1. Anna Kreeta (s. 11.11.1791)
  2. Johanna Fredrika (s. 11.3.1793, k. 21.1.1855) – puoliso 22.3.1822 Sylvester Laurinpoika Honkanen (s. 1.3.1799, k. 12.2.1871), asuivat Utajärven kylässä Honkasen eli Honkaniemen talossa
  3. Valpuri (s. 12.1.1795, k. 1803)
  4. Elsa Kreeta (s. 18.1.1797) – puoliso 8.3.1838 leskimies Juho Kärppä
  5. Sakari (s. 18.11.1798) – seuraava isäntä
  6. Kaarina (s. 25.12.1800, k. 1806).
  7. Perttu (s. 20.2.1804) – puoliso 9.2.1828 Riitta Juhontytär Aitamurto (s. 30.3.1806) asuivat lapsineen torppareina ja mäkitupalaisina tilalla
  8. Maria (s. 3.3.1806, k. 1808)
  9. Anna Liisa (s. 4.9.1807) – puoliso 21.1.1834 Lauri Laurinpoika Pesola (s. 16.2.1806 Muhoskylä Pesola no 47) asuivat torppareina Muhoksella
  10. Pekka (s. 3.5.1810) – puoliso 27.7.1839 Kosulan no 9 lesken Anna Kaisa Iisakintytär Juustilan kanssa
  11.  Saara Kristiina (s. 16.10.1813)
  12. Matti (s. 17.8.1815, k. 21.8.1835). 16 17 18

Poika Sakarin (s. 1798 Yrjänä no 29, k. 3.3.1864) puoliso Kaarina Aapontytär Keränen (Kaisa, s. 18.11.1802, k. 11.9.1888) oli Kopsasta no 42. Heidät vihittiin 7.7.1826 ja he saivat lapset

  1. Pekka (s. 29.6.1827) – seuraava isäntä
  2. Aappo (s. 20.3.1830) – muutti Ouluun vuonna 1850
  3. Matti (s. 16.1.1833) – muutti Ouluun vuonna 1852
  4. Johanna Liisa (s. 11.8.1835) – sai tyttären Kaisan (s. 14.10.1857), joka avioitui Holapan no 51 taloon, Johanna Liisasta tuli myöhemmin emäntä kotitaloonsa Ketolaan
  5. Antti (s. 24.12.1837) – muutti Ouluun vuonna 1854
  6. Marketta (s. 30.4.1840, k. 2.5.1840 tuntemattomaan tautiin)
  7. Juho Sakari (s. 6.8.1841) – muutti Ouluun
  8. Perttu (s. 22.5.1844) – muutti Ouluun
  9. Heikki (s. 15.9.1848) – kanssa-asukkaana talossa. 19

Pariskunnan vanhin poika Pekka (myöh. Hämäläinen ja Hämälä, s. 1827) oli seppä ja alkoi isännöimään Ketolaa henkikirjan mukaan vuonna 1850 ja vanhemmat jäivät syytingille. Pekan 1. puoliso 20.7.1850, Marketta Samulintytär Ähkynen (Reeta, s. 31.5.1827 Ähkynen no 37, k. 4.6.1858 lavantautiin – lue perukirja tästä) ja 2. puoliso 23.12.1859 Kreeta Aapontytär Mikkola (s. 3.6.1839).  20 21 22 23

Pekalla oli lapset

  1. Sakari (s. 13.12.1850, k. 15.12.1850)
  2. Kaisa (s. 23.11.1851)
  3. Pekka (s. 27.10.1854)
  4. Heikki (s. 24.1.1858).

Pekka jatkoi sepäntöitä ja siirtyi itselliseksi uuden isännän tultua taloon. Kanssa-asukkaana talossa oli Pekan veli Heikki (s. 1848) ja Oulussa vihitty vaimonsa Helena Sofia Huru (s. 22.6.1845). Heikki muutti sittemmin perheineen Ouluun ja rupesi merimieheksi. 24 25 26 27

Jaakolan Mikko isäntänä

Mikko Mikonpoika Jaakola (myöh. Hämälä, s. 30.6.1832 Oulunsalo). Tullut 13.3.1856 Limingasta Muhokselle. Mikon puoliso oli Anna Kaisa Heikintytär Rahko (s. 5.5.1834 Hyrkki no 12, k. 7.3.1875) – heidät oli vihitty 25.4.1857. Perheessä oli lapset

  1. Maria Helena Anna Kaisantytär Rahko (s. 2.1.1855)
  2. Mikko (s. 29.10.1857, kuollut lapsena)
  3. kaksoset Heikki (s. 8.9.1859) ja
  4. Mikko – kuoli lapsena
  5. Reeta (s. 3.6.1863, k. 14.10.1864)
  6. Riitta Kaisa (s. 15.1.1866)
  7. Anna (s. 22.11.1867, k. 3.1.1868)
  8. Juho Jaakko (s. 17.1.1869) – puoliso 10.12.1891, Kaisa Maria Pieniniemi (s. 12.11.1873) – asuivat torppareina Väärässä no 5
  9. Anna (s. 15.3.1871)
  10. Antti (s. ja k. 5.12.1874). 28 29

Leskeksi jäätyään Mikko avioitui toistamiseen, puoliso oli 27.8.1875 vihitty Johanna Liisa Sakarintytär Hämälä (eli Hämäläinen, s. 1835), edellisen isännän sisar. Talokaupat tehtyään he jäivät Ketolaan huonemiehiksi. Ajalla 1891-1901 perhe tavataan kuitenkin torppareina Pienihuovisen no 32 mailla. 30 31 32 33

Kiinteistökauppoja Kopsalaisten kanssa

Mikko Mikonpoika Hämälä, joka omisti myös Hämälän no 4 myi tilan Simo Simonpoika Keräselle joka oli talosta Kopsa no 42 – tilakaupan lainhuudot ovat vuosilta 1865-67. Rippikirjan 1862-71 mukaan ”Hämälä under 27 (= Ketola) i byn eges af Simon Keränen n:o 42 i byn”. 34 35 36

30.10.1897 päivätyllä kauppakirjalla Aappo Juhonpoika Keränen ja sisarensa mies Juho Jaakonpoika Kärnä olivat ostaneet Kopsa-Lumiaisen no 42 ja 64, Hämälän no 4 ja Ketolan no 27 Aapon sedältä Simo Simonpoika Keräseltä ja isältä Juho Simonpoika Keräseltä.

Aappo ja Aaro Keränen Aappo Juhonpoika Keränen (s. 30.3.1875 Kopsa no 42, k. 31.5.1947) ja puoliso Anna Pekantytär Kaiponen (s. 6.8.1876 Oulu, k. 21.3.1966) asuttivat Ketolaa vuodesta 1899. Perheessä oli lapset

  1. Kerttu (s. 23.2.1907, k. 1992) – 1. puoliso Hjalmar Henrik Heikinpoika Huovinen Huovilasta no 15:32, 2. puoliso Samppa Jaakonpoika Kelhä (s. 12.1.1905 Temmes, k. 1969)
  2. Aaro Veikko (s. 28.9.1910, k. 30.12.1962) – seuraava isäntä, puoliso Martta Johanna Juho Henrikintytär Tikkanen (s. 21.3.1915 Muhos)
  3. Yrjö Veikko (s. 11.3.1917, naimaton, haavoittui sodassa Uhtuan pohjoispuolella ja kuoli haavoihinsa 3.11.1941 Kenttäsairaala A/17, haudattu Muhokselle). 37 38

Kauppakirjalla, joka oli päivätty 30.10.1897, Aappo ja sisarensa mies Juho Jaakonpoika Kärnä olivat ostaneet tilat Kopsa no 42Lumiainen no 64, Hämälä no 4 ja Ketola no 27 Aapon sedältä Simo Simonpoika Keräseltä ja tämän nuoremmalta veljeltä eli Aapon isältä Juho Simonpoika Keräseltä.

Vaihtokauppakirjalla 20.4.1899 Aappo vaihtoi oman puolikkaansa Hämälästä Kärnän kanssa tämän puolikkaaseen Ketolasta. Lisäksi samana päivänä päivätyllä kauppakirjalla Aappo myi puolikkaansa Kopsa-Lumiaisesta Juho Kärnälle ja tämän vaimolle Liisalle, eli sisarelleen. 39 40

Aappo Keränen on omistanut 2/15 osaa Halonen no 54Kotikangas tilasta no 65 Laitasaaressa. Kauppakirjalla 26.8.1918 hän myi osuutensa maanviljelijä K. H. Rissaselle ja tämän vaimolle Idalle. Siitä ei ole mainintaa, oliko tila perintö- vai ostomaata. Halosessa tehtiin jako vuonna 1918, eli luultavasti Aappo Keränen on tuolloin ostanut osan tilasta ja myynyt sen sitten suurinpiirtein samantien. Ilmeisesti siksi omistajuutta ei näy henkikirjoissa, mutta suvun perimätieto osasi kertoa asiasta. 41 42  43

Ketolan karjakartano 1933

Kuvassa Ketolan vuonna 1929 rakennettu karjakartano 44

Suomen Maatilat -kirja vuodelta 1933 kertoo Ketolasta:

Omistajat Aappo Keränen v:sta 1899 ja puolisonsa Anna (o.s. Kaiponen). Ollut isännän suvulla 62 v. Erotettu 0,5 ha:n suuruinen mäkitupa-alue. Pinta-ala 715 ha, josta peltoa 48, luonnonniittyä 3, laidunta 8, muuta viljelyskelpoista maata 30, metsämaata 350 ja joutomaata 276 ha. Pellot etelään viettäviä ja laadultaan vaihtelevia. Viljelyskiertoja 3. V. 1930 oli 1,25 ha ruista, 0,25 vehnää, 5 kauraa, 1 ohraa, 0,5 perunaa, 0,3 juurikasveja, 27,7 heinää, 7 kesantoa ja 5 ha laidunta. Talouskeskus viljelysten reunassa, Oulujoen rannalla. Karjakartano rakennettu betonitiilistä 1928; siinä on 25 lehmän navetta, 5 hevosen talli ja sikala. Vesijohto (sähköpumppu) ja navetassa myös automaattiset juomakupit. Kotieläimiä: 3 hevosta, 13 lehmää, 1 sonni, 3 sikaa ja 4 kanaa. Karja LSK-rotua. Myydään maitoa Saarelan osuusmeijeriin ja rehuja paikkakunnalle. Mäntymetsästä myyty saha-, paperi- ja kaivospuita. Sähkövalo ja -voima Oulusta. Katkaisusirkkeli ja pärehöylä. 45

Ketola 1990-luvulla Suuri Maatilakirja vuodelta 1968 kertoo, että Ketolan on omistanut vuodesta 1963 veljekset, edellisen isännän Aaro Aaponpoika Keräsen pojat Kalevi ja Juhani Keränen. Kalevin puoliso on Raija Rahko ja heillä lapsia yksi tytär. Juhanin on puoliso Rauni Siira ja heillä kaksi poikaa.

Tila on ollut suvulla vuodesta 1902 ja sen edellinen isäntäväki oli vuodesta 1936 Aaro Veikko Keränen ja puoliso Martta Johanna Tikkanen. Tila sijaitsee Laitasaaren kylässä 8 km kirkolta, Oulu-Vaalantien varressa. Kokonaispinta-ala on 399,7 ha, josta metsää on 208,98 ha ja peltoa 40,79 ha. Lisäksi vuokrattua peltoa 19 ha. Havupuiden suojaama päärakennus on Oulujoen rannalla, johon se rakennettiin hirrestä vuonna 1918. Talo korjattiin 1966 ja käsittää 5 huonetta mukavuuksineen. Tiilinavetan vuodelta 1928 yhteydessä on sikala, erillisinä aittarakennus, sauna, kuivaamo ja konevajat. Maatalouskonekantaan kuuluu leikkuupuimuri, 2 traktoria työkoneineen, viljankuivuri, kaivuri ja kotitarvemylly. Hiekkamulta- ja mutamaissa on viljelty viljaa, perunoita sekä heinää. Mäntyvaltaista metsää hoidetaan metsätaloussuunnitelman mukaisesti. Metsästä on istutettu 17 ha, kylvetty 4 ha ja ojitettu 55 ha. Ay-karjassa on 17 lypsävää ja 7 nuorta. Lihotussikoja on 25. Kalevi Keränen kuuluu osuuskassan johtokuntaan ja metsänhoitoyhdistyksen hallitukseen. Juhani Keränen kuuluu maataloustuottajain, maamiesseuran ja kansakoulun johtokuntiin sekä raittiuslautakuntaan. 46

Ketolan maita Yli-Utoksella ja muualla

Ketolalla on ollut maita myös Yli-Utoksella nykyisen Utajärven kunnan alueella. Ketolan tilan maista on lohkottu:

Koskenniemi 27:3, lohkottu 1945. Omistajat olivat Reino Seppänen ja vaimonsa Helvi Nissilä. Tila myytiin Autioille vapaa-ajan asunnoksi.

Kukkula 27:4 lohkottu 1949. Omistajina olivat Eino Pirttikoski sekä vaimonsa Hanna Kokko. He rakensivat vuonna 1945 Kukkulan talon, myivät sen 1950 Ville ja Bertta Roiniselle.

Kalliokoski 27:31 niminen tila, lohkottu 1949. Sen omistajina oliva Heikki Seppänen sekä puolisonsa Aino Suorsa. Tilasta on myöhemmin myös erotettu Kallionniska 27:30 sekä Kalliolampi 27:29.

Louhimaa 27:24 lohkottu vuonna 1955. Sen omisti Janne Seppänen, joka myi tilan Kukkohoville. Paikka on vapaa-ajan asuntona.

Tilasta on myös lohkottu Lehtola 27:17, Haapalehto 27:19 ja Lomasuvanto 27:23.  47

Kukkola

– Raimo Ranta, Ritva Nygren, Solja Holappa, lisätietoja ovat antaneet mm. Pekka Keränen, Jukka Ukkola, Sari Heimonen ja Veikko Kärnä

  1. Muhos rk 1733-1740, s. 80
  2. Muhos rk 1741-1759
  3. Varsinaiset käräjät 14.-17.7.1738 s. 368v (k. 717), käännös Ritva Nygren
  4. Talvikäräjät 24.-31.1.1741 s. 311 (k. 311), käännös Ritva Nygren
  5. Talvikäräjät 23.-29.1.1742 s. 298 (k. 155), käännös Ritva Nygren
  6. Muhos rk 1757-1771
  7. Muhos rk 1771-1777, s. 186
  8. Muhos hk 1773, s. 74
  9. Muhos rk 1778-1780
  10. Muhos hk 1777, s. 135
  11. Muhos hk 1780, s. 1248
  12. Muhos rk 1786-1792, s. 174
  13. Muhos hk 1798, s. 117
  14. Muhos rk 1794-1801, s. 31
  15. Muhos hk 1800, s. 213
  16. Muhos rk 1802-1811, s. 77
  17. Muhos hk 1810, s. 301
  18. Muhos rk 1812-1818, s. 108
  19. Muhos hk 1820, s. 158v
  20. Muhos rk 1819-1826, s. 118
  21. Muhos rk 1824-1832, s. 121
  22. Muhos rk 1833-1839, s. 226
  23. Muhos hk 1840, s. 218v
  24. Muhos rk 1840-1846, s. 141
  25. Muhos rk 1847-1853, s. 250
  26. Muhos hk 1850, s. 390
  27. Muhos hk 1855, s. 468v
  28. Muhos rk 1853-1862, s. 238
  29. Muhos hk 1860, s. 502v
  30. Muhos rk 1861-1879, s. 212
  31. Muhos hk 1870, s. 248
  32. Muhos hk 1875, s. 397
  33. Muhos rk 1891-1901, s. 335
  34. Muhos rk 1881-1890, s. 270
  35. Muhos hk 1885, s. 272v
  36. Muhos hk 1890, s. 331
  37. Jukka Ukkolan sukutietokanta, 2014
  38. Muhos rk 1891-1901, s. 308
  39. Muhos hk 1900, s. 409
  40. Muhos hk 1910, s. 426
  41. Pekka Keräsen sähköposti 12.1.2014, Aappo Keräsen tilakaupat
  42. Muhos hk 1910, s. 291
  43. Muhos hk 1915, s. 345
  44. Sukutilat Webissä, Suomen Maatalousmuseo Sarka
  45. Suomen maatilat: tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista V: Oulun ja Vaasan läänit, 1933
  46. Suuri Maatilakirja VII, s. 286
  47. Sanginjärven kylähistoria, Sangin kyläseura ry, 2000, s. 381

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *