Kesti no 35

Kestin päärakennus

Ensimmäinen isäntä Antti poikineen

Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja vuodelta 1566 kertoo, että Laitasaaressa asustelee Antti Kesti -niminen verotalonpoika. Saman todistaa kymmenysluettelo vuodelta 1568. 1

Vuonna 1607 ei Anttia enää näy maakirjassa – hän kuoli noin 1590, mutta näkyypä Simo Antinpoika (1/3 mtl) ja Tapani Antinpoika (1/2 mtl) kuten 1608 verontarkistusluettelossakin. Olivatko he Antti Kestin poikia, luultavasti. Pojista Simo asui tilalla, joka myöhemmin saa nimen Kortila no 34. Tapanin tila myytiin myöhemmin ja siitä tulee Karhu no 7. Vuoden 1610 kymmenysluettelosta veljekset puuttuvat, mutta ilmestyvät taas vuonna 1616 ja näkyvät myös vuoden 1621 kymmenysluettelossa. Vuonna 1653 on isäntäjoukkoon tullut mukaan kolmas Antinpoika, Olli, joka isännöi 1/3 mtl tilaa.

Mikä lieni heidän ikäjärjestyksensä loppujen lopuksi, sikäli jos veljeksiä olivat, sillä Matti Lund kertoo

Näistä Olli Antinpoika Kesti oli jo vanha ja repaleinen mies, sillä hänet on jo vuoden 1633 ruodutuksessa kirjattu 56-vuotiaaksi, jonka mukaan hän olisi ollut 76-vuotias vuonna 1653. Tätä tukee hyvin sekin, että vuoden 1627 ruodutuksessa hänet on kirjattu 50-vuotiaaksi.

Mutta vielä kummempaa on hänestä vuoden 1630 ruodutuksessa, eli on ilmoitus, että on joutunut karhun raapimaksi ”aff biörn rifwin”. Tämän Ollin arvioidaan siis syntyneen noin vuonna 1577. 2

Matinpojat Kestissä

Pohjanmaan lääni maakirja vuodelta 1675 mainitsee Laitasaaressa asuvasta Matti Matinpoika Kestistä (s. n. 1650) jolla oli vaimo Kaarina ja he asuttivat Kestin 1/2 mtl tilaa. Matti Matinpoika kuoli ilmeisesti isonvihan melskeissä ja todennäköisesti oli juuri hänen tyttärensä Liisa, jonka venäläiset veivät mennessään vuonna 1714.

Matilla oli veli Aappo Matinpoika, joka asutti 1/3 Kestin tilaa vaimonsa Liisa Heikintyttären ja lastensa kanssa. Lisää veljiä asui kanssa-asukkaina Kestissä – nimittäin Heikki Matinpoika ja Iikka Matinpoika. Muhoksen vanhimmasta rippikirjasta vuodelta 1699-1722 nämä perheet löytyvät myös. 3

Juho Kesti isännäksi

Saman dokumentin mukaan Kestissä asuivat myös Juho Kesti  ja vaimonsa Anna (s. n. 1678) sekä pojat Taneli ja Jooseppi – he olivat Annan ensimmäisestä avioliitosta Heikki Heikinpoika Parkkisen (s. n. 1665 Pudasjärvi) kanssa. Anna muutti Laitasaareen leskenä Isonvihan aikaan ja avioitui noin 1720 Juho Kestin kanssa, joka myös oli leski. Hänen ensimmäinen vaimonsa oli nimeltään Kaarina. Ennen Kestiin tuloaan Juho asui Sotkajärvellä. 4

Tanelin sukunimeksi on kirjattu Kesti Keränen. Veli Jooseppi (s. n. 1702) avioitui kappalaisen tytär Matleena Isakintytär Gisselkorsin kanssa, joka oli Kekkolasta no 28. He asuivat ensin Kopsassa no 42, myöhemmin Muhoskylän Könösessä. Isäntä Juho Kesti kuoli vuonna 1722.

Myös Pekka Rautio, vaimo Marketta ja lapset Kaarina ja Klaus mainitaan Kestin talollisina lyhyen aikaa.

Talon isännöintiä jatkoi isäpuolensa jälkeen Taneli Heikinpoika Kesti (s. n. 1700, k. 3.2.1754 Tyrnävä Ängeslevä Honkanen no 38). Tanelilla oli kolme vaimoa – ensimmäinen oli 3.1.1722 vihitty Valpuri Erkintytär Kesti (s. n. 1692, k. 32-vuotiaana 1724, Tanelin sukunimenä vihittäessä Parkkinen) – toinen 7.10.1725 vihitty Marketta Heikintytär Huovinen (s. n. 1693, k. 49-vuotiaana 23.3.1742) 5 ja kolmas 10.3.1744 vihitty leski Kaarina Tapanintytär Ukkola eli Väänänen (s. 2.1.1725 Muhos, k. 46-vuotiaana 19.12.1771, ollut aiemmin naimisissa Pekka Pekanpoika Määtän kanssa Sotkajärveltä). 6

Valpuri ehti synnyttää yhden tyttären Tanelille, Anna syntyi 27.1.1723.

Aviosta Marketan kanssa syntyivät lapset

  1. Antti (s. 6.7.1726, kuollut lapsena)
  2. Saara (s. 7.11.1727, kuollut lapsena)
  3. Kaaperi (kuollut)
  4. Kaarina (s. 26.4.1729)
  5. Marketta (s. 25.9.1731)
  6. Riitta (s. 13.5.1734, kuoli 3 kk:n iässä)
  7. Heikki (s. Muhos rk mukaan 1736, Tyrnävä rk mukaan kesäkuu 1727, k. 1.4.1788) – puoliso 3.3.1752 pyhänsivuinen Helgart Antintytär Kassinen (Helena, s. helmikuussa 1727).

Kolmannen avioliiton lapset olivat

  1. Maria (s. 3.4.1745) – avioitui Lauri Antinpoika Tyyskän kanssa ja myöhemmin torppari Erkki Anttilan eli Laihiaisen kanssa
  2. Taneli (s. 10.6.1746)
  3. Tapani (s. 3.3.1748, k. 9 pv:n iässä)
  4. Saara (s. 23.12.1750) – avioitui 25.9.1772 Erkki Matinpoika Ukkolan kanssa, heidän poikansa Matti isännöi sittemmin Inkalaa no 38 Saara ja Erkki asuivat jonkin aikaa myös Tyllinojassa no 46.  7

Tanelin äiti Anna kuoli 72-vuotiaana 19.12.1750 vanhuuteen. Taneli muutti Kaarina-vaimon, tytär Marketan sekä poika Heikin perheen kanssa n. 1753 Tyrnävän Ängeslevän Honkaseen no 38, jossa pian kuoli. 8 9

Leski Kaarina avioitui kirkkovahti Tuomas Rönkön eli Määtän kanssa, joka oli jäänyt leskeksi vuonna 1754. Kaarinan lapset, jotka olivat vähän toisellakymmenellä, Taneli, Maria ja Saara, muuttivat myös isäpuolensa talouteen Rönkköön no 18. Tuomaksen kuoltua 1759 Kaarina avioitui vielä kolmannen kerran, puoliso oli Aappo Tikkanen eli Säkkilänoja. Tytär Kaarina meni Sotkajärven Vimpariin piiaksi ja tytär Anna Hartikkaan, jossa kuoli 13.4.1757 polttotautiin. 10

Pikkaraiset Oulunsuusta

Kestin talo Laitasaaressa

Vuonna 1750 taloa asuttaa jälleen uusi suku – Pekka Heikinpoika Pikkarainen eli Kesti (s. 9.10.1723)  ja vaimonsa Valpuri Eskontytär Parkkinen (s. 30.4.1723) – molemmat Oulunsuusta, vihitty 23.1.1745. 11 Olivat ensin kanssa-asukkaita kunnes lunastivat talon itselleen. 12

Pekka Kesti toimi myös lautamiehenä. Vuonna 1755 Muhoksen kirkkoon panttiin holvikatto, jonka panosta hän vastasi. 13 Perheen lapset Oulunsuussa syntyneet

  1. Pekka (s. 4.12.1748) – puoliso Oulusta tullut Dorde Komulainen
  2. Heikki (s. 5.7.1746, k. 1755) sekä Laitasaaressa syntyneet
  3. Kaarina (s. 21.2.1754, k. polttotautiin 9-vuotiaana)
  4. Aappo (s. 9.9.1757, kuoli rokkoon 5-vuotiaana)
  5. Esko (s. 23.1.1761) – avioitui 4.4.1781 utajärvisen Aune Magnuksentytär Nevalainen Laitisen kanssa
  6. Valpuri (s. 1.8.1763) – avioitui 26.4.1787 haukiputaalaisen Tuomas Samulinpoika Annalan kanssa
  7. Kaarina (s. 16.9.1769).

Talossa asuivat myös huonemiehinä Liisa ja Erkki Taskinen jotka muuttivat aika pian Kajaaniin.

Pekka Heikinpoika Kesti kuoli 59-vuotiaana lentsuun 5.9.1781 ja isännöintiä jatkoi leski Valpuri.

Poika Pekalla ja vaimollaan Dordella oli lapset

  1. Aappo (s. 17.9.1770) – avioitui 3.3.1792 Kaarina Jaakontytär Määtän kanssa – kotoisin  tilalta Pienimäättä no 17) – asuivat Viinikanojassa no 67
  2. Pekka (s. 26.5.1775)
  3. Johannes (s. 16.3.1778)
  4. Valpuri (s. 19.3.1781, kuoli rokkoon vuoden ikäisenä)
  5. Esko (s. 27.6.1783)
  6. Anna (s. 22.3.1787)
  7.  pieninä kuolleet kaksoset Ananias ja Esaias  (s. 9.12.1792).

Tämä perhe muutti pois Kestistä noin vuonna 1786. 14

Valpuri-leski kuoli 67-vuotiaana mätäkuumeeseen 6.6.1789. Dorde ja Pekka Kesti perheineen löytyvät jatkossa torppareiden ja huonemiesten luettelosta – Pekka kuoli 21.7.1795 keuhkotautiin.

Kruununnimismies Aleksander Erikinpoika Schroderus (s. 16.10.1757 Kajaani, k. 9.12.1830 Sotkamo), vaimonsa Hedvig Andersintytär Ravander (s. 10.12.1764 Lumijoki, k. 4.9.1841 Liminka) ja lapsensa sekä anoppi asuivat Kestin taloa noin kymmenen vuotta – vuodesta 1786 vuoteen 1797 – jolloin muuttivat Kajaaniin. 15

Haloset eli Bisit Limingasta

Vuonna 1797 tuli Kestin 1/8 mtl kruununtilalle asumaan Limingasta Paavo Samulinpoika Halonen eli Bisi (s. 1.4.1748 Liminka Temmes, k. 2.12.1837 Laitasaari) sekä 2. vaimonsa Maria Iisakintytär Pikkarainen (s. 22.6.1750 Liminka, k. lentsuun 18.2.1815 Laitasaari). 16 17 Paavo oli lähtöisin Limingasta (Halonen no 10, Temmes, Hauru). Meni aikoinaan vävyksi Teppola no 6:een, 1. vaimo Kaisa Ollintytär Teppola (s. 28.9.1748, k. 20.10.1786).  Paavon suku oli alkujaan Savosta – eräs esi-isistä, Samuli Tapaninpoika (s. 1711), tuli Temmekselle Iisalmesta 1730-luvun alussa. 18 Teppolasta Paavo palasi perheineen kanssa-asukkaaksi Haloseen, asutti myöhemmin Bisin taloa no 8 Limingassa, josta tuli myös hänelle lisänimi – ja avioitui toisen kerran. Toinen avioliitto oli lapseton.

Muhokselle muuttivat 1. avioliitosta Limingassa syntyneet lapset

  1. Samuli (s.1775) – avioitui 1.7.1799 Kaarina Puhakan kanssa, sai liudan lapsia ja muutti perheineen Korvensuoran Korven tilalle
  2. Olli (s. 1779) – seuraava isäntä
  3. Marketta (s. 1781) – avioitui Aappo Matinpoika Keräsen kanssa
  4. Heikki (s. 1784) – muutti Temmekselle vuonna 1810
  5. Kaisa (s. 1786) – vihittiin Juho Siiran kanssa.

Paavo Kesti eli Bisi omisti vuonna 1810 11/48 mtl osan Laitasaaren Perttunen no 21 tilasta. 19

Paavon poika Olli (s. 1779) 20 ja 8.1.1802 vihitty vaimonsa Kaarina Antintytär Valkonen oli Kestin uusi isäntäpari. 21 He saivat lapset

  1. Maria (12.8.1802, isän sukunimi tällöin Valkonen, koska oli mennyt vävyksi vaimonsa kotitaloon, k. punatautiin lokakuussa 1808)
  2. Paavo (s. 17.3.1805, k.  rokkoon joulukuussa 1808)
  3. Anna (s. 12.12.1807, k. punatautiin lokakuussa 1808)
  4. Kaarina (s. 1.12.1809) – avioitui Olli Heikinpoika Hyrkäksen kanssa ja kuoli vesitautiin 24-vuotiaana
  5. Olli (s. 6.10.1812, k. rokkoon joulukuussa 1812)
  6. Marketta (s. 14.11.1814) – avioitui Samuli Tuohinon kanssa ja muutti Kempeleeseen
  7. Heikki (s. 4.2.1817) – talon seuraava isäntä
  8. Riitta (s. 8.3.1919) – avioitui Lauri Holapan eli Jurvasen kanssa Perukan Holappaan no 30, sai aviosta yhden tyttären vuonna 1843 jonka synnytykseen kuoli 22
  9. Olli (s. 15.5.1822, k. tulirokkoon vajaan vuoden ikäisenä )
  10. Antti (s. 20.4.1825, k. joko halvaukseen tai hampaan puhkeamiseen viiden kuukauden iässä)
  11. Johanna Matleena (s. 8.8.1827 – avioitui Heikki Heikinpoika Hyrkäksen – sisarvainaan miehen veljen kanssa.

Kovasti on surua ollut tässäkin perheessä, lapsia kuoli monta.

Vanha leski-isäntä Paavo – nyt sukunimellä Kesti – siirtyi vuonna 1826 kanssa-asukkaaksi. 23 Tilat Kesti 35 ja Pelkonen 14 yhdistyivät 1830-luvun lopulla. Paavo kuoli vanhuuteen 3.12.1837, 89-vuotiaana.

Olli Paavonpoika Kesti oli Muhoksen kirkkoväärtinä ajalla 1813-1841 eli kuolemaansa saakka. Hänenkin mainitaan kuolleen vanhuuteen 30.5.1841, ollen tosin vain 62-vuotias eli huomattavasti isäänsä nuorempi. Ollin vaimo Kaarina kuoli 20.5.1849 niinikään vanhuuteen, alle 67-vuotiaana.

Kesti 1933

Kuva Kestin rakennuksista vuodelta 1933. 24 Kestin komean päärakennuksen on rakennuttanut kirkkoväärti ja herastuomari Heikki Ollinpoika Kesti (s. 1817). Kivinavetan on taas rakennuttanut  Aappo Aaponpoika Kesti (s. 1852, alkujaan Kuja-Heiko). Rakentajat, jotka olivat alansa huippuosaajia, tulivat Etelä-Pohjanmaalta – kivinavetta oli aikansa uusinta tekniikkaa!

Seuraava isäntäpari oli tavan mukaan vanhin elossa oleva poika eli Heikki Ollinpoika (s. 1817) joka avioitui Kempeleestä kotoisin olleen Katariina Pekantytär Tuohinon (s. 9.12.1822) kanssa. 25 Katariina kuoli vain 33-vuotiaana keuhkotulehdukseen vuonna 1856. Voit lukea Katariinan perukirjoituksen täältä, irtainta omaisuutta oli todella paljon. Leski-isäntä Heikki Kesti avioitui uudelleen 06.11.1857, toinen vaimo oli Maria Antintytär Keinänen (s. 18.1.1835 Utajärvi, Juorkuna, kihlakunnan lautamiehen tytär). Avioliittoa ei ehtinyt kestää kauaa, sillä Heikki kuoli vain 41-vuotiaana lavantautiin helmikuussa 1858. Kestin tila meni myyntiin ja sen osti allamainittu Paavo Kuja-Heiko (ent. Tikkanen). Heikki Kestin toinen vaimo eli leski-Maria muutti takaisin Utajärvelle noin viiden vuoden päästä eli vuonna 1863.

Heikki Ollinpoika Kesti oli kirkkoväärti (1850-1858) sekä herastuomari eli olisi otaksuttavissa, että omaisuutta olisi ollut, mutta siitä huolimatta perheen lapset joutuivat kodittomiksi. Lapsista Heikki Heikinpoika mainitaan ensin huonemiehenä Laitasaaressa, muutti Tyrnävälle vuonna 1866, ollen 24-vuotias. Jaakko Heikinpoika meni Perukan Holappaan no 29 rengiksi ja muutti 4.11.1862 Ouluun, 17-vuotiaana. Maria Heikintytär oli piikana Holapassa no 51 1865-66, muutti Ouluun 3.11.1866, 19-vuotiaana. Katariina Heikintytär muutti Kempeleeseen 2.10.1862, 12-vuotiaana, ilmeisesti sukulaisten luo. Liisa Heikintytär avioitui 17-vuotiaana 28.12.1873 Antti Heikinpoika Häikiön kanssa, lapsia ainakin Heikki ja Jaakko. Pekka Heikinpoika oli ensin renkinä Laitasaaressa, muutti Ouluun 3.7.1870, 17-vuotiaana.

Paavo Tikkanen palasi Muhokselle

Aappo Kesti ent Kuja-Heiko

Kestin taloon muutti Limingasta vuonna 1859 uusi isäntäpari, Paavo Paavonpoika Kuja-Heiko (s. 4.11.1825) ja vaimonsa Kaisa Stiina Antintytär Sarkkinen (s. 20.3.1819 Kempele). 26 27 Paavo oli alkujaan Tikkasia (Tikkanen-Perttunen no 2, Muhoskylä) ja Kaisa Stiina liminkalaisen talollinen Aappo Kuja-Heikon (sukunimenä myös Rosi) leski. Paavo lähti Muhokselta vuonna 1855 Liminkaan Kuja-Heikon taloon rengiksi ja kun isäntä Aappo kuoli, menivät Paavo ja leski Kaisa naimisiin 08.01.1856.

Lainhuutomerkintä 30.12.1858 Kesti 35 ja Pelkonen 14 Paavo Kuja-Heikolle Heikki Kestin holhoojalta Lauri Holapalta (Heikin Riitta-tädin mies). Sitä aiempi lainhuuto oli päivätty 6.2.1840 Olli ja Kaisa Kestiltä Heikki Kestille.

Kaisan ensimmäisestä avioliitosta syntyivät lapset Limingassa, Heinijärven Rosin no 18 talossa:

  1. Anna (s. 1.7.1842) – avioitui vuonna 1865 laitasaarelaisen Juho Simonpoika Keräsen (s. 19.9.1836, k. 28.8.1908) kanssa ja he saivat lapset Simo, Katariina, Anna Maria, Liisa, Reeta, Aaprami ja Juho. Perhe asui Kopsassa no 42. Anna kuoli Juhon synnytykseen 35-vuotiaana 30.6.1877, lapsi kuoli yhden päivän ikäisenä.
  2. Heikki (s. 11.1.1845) – Heikistä ei ollut isännäksi, koska hänellä oli ilmeisesti tyrävaiva. Heikki lähtikin Amerikkaan ja kuoli 9.1.1934 Alaskassa, Anchoragessa – korkealla iällä mahdollisesta sairaudestaan huolimatta
  3. Aappo (s. 6.4.1852) – seuraava Kestin isäntä.

Kaisa sai yhden tyttären Paavon kanssa – Maria (s. 24.9.1857) – avioitui ja muutti Hirvelän taloon Liminkaan vuonna 1879.

Emäntä Kaisa kuoli 17.5.1898, 79-vuotiaana ”eläkevaimona” vanhuuden heikkouteen. Paavo-isäntä vajaan kahden kuukauden päästä 1.7.1898 niinikään vanhuuden heikkouteen, 73-vuotiaana ”eläkemies-leskenä”.

Antti Kesti perheineen

Kestin seuraavaksi isännäksi vuonna 1880 tuli toiseksi vanhin poika eli Aappo. 28 Aapon vaimo oli 11.7.1879 Lumijoella vihitty Maria Antintytär  Haapala (s. 12.1.1855 Lumijoki). Perheeseen syntyivät lapset

  1. Maria (s. 14.7.1880) – avioitui Hannu Isak Jaakonpoika Rauhion (s. 16.3.1883 Tyrnävä) kanssa ja he saivat kolme tytärtä asuessaan Rönkössä no 18
  2. Aaprami (s. 23.8.1881, k. tuhkarokkoon 6.12.1882)
  3. Antti (s. 29.12.1882) – lähti Amerikkaan
  4. Johanna Katariina (s. 11.7.1885, k. tuhkarokkoon 22.8.1886)
  5. Abraham (s. 1.4.1887, k. kuumeeseen 9.9.1889)
  6. Väinö Henrik (s. 14.6.1888, k. kuumeeseen 2.2.1893)
  7. Yrjö (s. 7.11.1890, k. kuumeeseen 11.10.1891)
  8. Johannes (Hannes, s. 20.12.1891) – lähti Amerikkaan
  9. Hilja Johanna (s. 9.7.1894)
  10. Laina Lyydia (s. 1.7.1898). 29
Hannes Kesti

Poika Antti lähti Amerikkaan – passi Hancockiin, Michiganiin oli päivätty 12.09.1902 – ja perusti siellä perheen. Sukutarina kertoo, että isä Aappo oli lähettänyt Amerikkaan viestin, että mikäli Antti ei tule takaisin Muhokselle, hän myy Kestin talon. Tarina kertoo edelleen, että Antti lähti matkaan vaimonsa, 17.3.1906 Negauneessa, Michiganissa vihityn Katri Rinteen (s. 10.4.1887 Norjassa, mutta vanhemmat olivat suomalaisia) kanssa vuonna 1907, ilmeisesti alkuvuodesta esikoispoikansa kuoleman jälkeen.

Viestit eivät kulkeneet silloin niin sujuvasti kuin nykyään – talo oli jo ehditty myydä. Antti lähti vaimoineen takaisin Amerikkaan ja mukaan lähti pikkuveli Hannes – tuolloin vain 16-vuotias. Antilla ja Katrilla oli Negauneessa syntyneet pojat George Andrew (s. 1906, k. 6.1.1907) sekä Oliver John (s. 16.4.1910, k. 27.5.2001 Michiganissa perheellisenä). Perhe asui 1930-luvulla Detroitissa, Antti teki metallimiehen töitä autotehtaassa ja Katri oli toimistotöissä. Antti Kesti kuoli 7.5.1967 Michiganissa.

Hilja Kesti

Hannekselle löytyy passimerkintä vuodelle 1915, mutta suvun tietojen mukaan hän ei tullut enää koskaan Suomeen. Hannes Kesti avioitui, mutta vaimon nimi ei ole tiedossa eikä avioliitosta syntynyt lapsia. Suvun tietojen mukaan Hannes työskenteli ravintola-alalla ja kuoli Suomen Ulkoasiainministeriön tiedonannon mukaan 48-vuotiaana 20.4.1940 Kaliforniassa, Beverly Hillsissä.

Kestin talon myynnin jälkeen vanhemmat muuttivat kahden nuorimman tyttären kanssa asumaan ns. ”Pikku-Rönkköön”, emännöihän heidän vanhin tyttärensä Rönkön taloa. Äiti Maria kuoli 18.7.1916, puusylillistä sisälle tuodessaan. Leski-isä Aappo muutti Lumijoelle vuonna 1918 nuorimpien tytärten kanssa.

Laina Kesti

Tytär Hilja avioitui lumijokisen Matti Saukkosen kanssa ja tytär Laina Olavi Vainikaisen kanssa – he asuivat Rovaniemellä. Isä Aappo palasi kuitenkin takaisin Muhokselle tyttärensä Marian perheen luokse Rönkköön. Maria oli jäänyt leskeksi miehensä Iikka Rauhion kuoltua pari vuotta aiemmin. Aappo Kesti kuoli Rönkössä 20.9.1932 80-vuotiaana leskenä. 30

Kestissä oli torppareina 1880-luvulta lähtien ainakin Erkki Sakarinpoika Karppinen (s. 18.2.1841) ja vaimo Riitta Reeta Juhontytär Tomperi (s. 29.10.1840) perheineen, myös Erkin leskiäiti Reeta Liisa ja asui torpassa. 31 Myöhemmin mäkitupalaisina veli Olli Sakarinpoika perheineen, Heikki Heikinpoika Puhakka (s. 10.8.1848), vaimonsa Anna Iisakintytär Perttunen (s. 29.9.1851) sekä perhe, Heikki Juhonpoika Hartikka (s. 23.12.1857) ja vaimo Anna Valpuri Juhontytär Niemelä (s. 13.2.1861 Utajärvi) lapsineen, puolankalainen Matti Matinpoika Huovinen (s. 20.7.1856) ja vaimo Kaisa Kreeta Juhontytär Karjalainen (s. 7.6.1868) perheineen.

Tilat (Kesti-Pelkonen) siirtyivät kaupalla Anton Viskarin omistukseen. Viskari muutti perheineen Vesilahdelta, Tampereen läheltä. Tilaan liitettiin osia Aappo Rosin Kestistä no 35. Pelkosen puoli sai uuden omistajan 28.09.1915 Teiskosta tulleesta Hugo Perttusesta ja vaimostaan Bertta Mariasta.

Lainhuutoja

Laitasaari no 35 Metelinmaa, Uleåborgs Sågverks Aktiebolagetille ja JW Snellman & son’lle Lennart Helteeltä, 3. lh 28.9.1909

Laitasaari no 35 Metelinmaa, Aktiebolaget Uleå osakeyhtiölle Uleåborgs Sågverks Aktiebolagetilta, 3. lh 24.2.1914

Laitasaari no 35 Kesti, no 14 Pelkonen, Vilho ja Johanna Rädylle Niilo Kurkkilalta, 3. lh 25.9.1917 (Kurkkila oli myös Teiskosta, Rädyt Kiimingistä). Kauppahinta oli 143.000 mk.

Laitasaari no 35:2 Kesti, no 14:2 Pelkonen, Juho Augustinpoika Nousiaiselle Vilho ja Johanna Rätyltä, 3. lh 24.9.1918 (Nousiainen oli kauppias Oulusta ja hänen aikanaan talossa oli tilanhoitaja, emännöitsijä, useampia karjakkoja ja renkejä)

Laitasaari no 35:2 Kesti, Tuomas Holmalle Juho ja Helmi Nousiaiselta, 3. lh 27.2.1923

Laitasaari no 35:3 Kärppä, Kaisa Kärpälle Juho Nousiaiselta, 3. lh 14.10.1924

Laitasaari no 35:4 Kesti, Antti Juusolalle Tuomas ja Fredriika Holmalta, 3. lh 14.10.1924

Laitasaari no 35:7 Kantola, Juho Siiralle Antti Juusolalta, lh 25.8.1928

Laitasaari no 35:9 Kukkonen, Antti Kukkoselle Antti Juusolalta, lh 14.1.1931

Juusolat Kestiä asuttamaan

Erkki Kärnän ja Kerttu o.s. Juusolan häät Kestissä vuonna 1929

Seuraavan isäntäparin Kesti-Pelkonen sai vuonna  1923 kempeleläisestä Antti Juusolasta (s. 31.12.1877) ja tämän toisesta vaimosta Anna Maria Paakkolasta (s. 18.6.1887). Antti oli ollut aiemmin aviossa Maria Henriika Isolan (s. 3.4. 1884 Oulunsalo) kanssa, joka kuoli nuorena perheen asuessa Kempeleessä; tästä avioliitosta syntyi lapset Kerttu, Kalle, Antti Valdemar ja Annikki. Näille ensimmäisen avioliiton lapsille hankittiin Kukkolan tila. 32

Suomen Maatilat -kirja vuodelta 1933 kertoo Kestistä (ja Kukkolasta):

Omistajat vsta 1923 Antti Juusola ja puolisonsa Anna (o.s. Paakkola). Erotettu 3 tilaa, yht. 2,5 ha ja lisäksi 1/4 Kukkolan tilasta. Pinta-ala 691,5 ha, josta peltoa 102, metsämaata 320,5 ja joutomaata 269 ha. Pellot tasaisia savi- ja suomultamaita; niistä on nykyinen omistaja raivannut 10 ha. Vapaa viljelys. V. 1930 oli 8,5 ha ruista, 8 kauraa, 4 uhraa, 2 perunaa, 0,5 juurikasveja, 58 heinää, 10 kesantoa ja 11 ha muussa käytössä. Talouskeskus viljelysten päässä, maantien varrella, Oulujoen rannalla. 2-kerroksinen päärakennus (9 huon.) uusittu 1930. 54 lehmän navetta rakennettu kivestä 1900 sekä 12 hevosen talli, 2 sikalaa ja 100 kanan kanala puusta 1918. Karjasuojissa vesijohto ja navetassa myös automaattiset juottolaitteet. Kotieläimiä: 7 hevosta, 40 lehmää, 1 sonni, 3 sikaa, 2 lammasta ja 100 kanaa. Karja Ay-, siat SY- ja kanat leghorn-rotua. Myydään maitoa Saarelan osuusmeijeriin sekä viljaa, munia, perunoita ja rehuja Ouluun. Sekametsä. Sähkövalo ja -voima Oulusta. Käyttövoimana myös polttomoottori. 33

Kestin Juusolat 1933

Kuvassa Antti Juusola ja vaimonsa Anna 1930-luvulla 34

Antilla ja Annalla oli poika Paavo Eelis sekä kaksi tytärtä Anna Liisa ja Marja Terttu Juusola. Annasta tuli uusi Kestin emäntä ja Marjasta emäntä Koivurantaan.

Suuri Maatilakirja vuodelta 1968 kertoo, että Kestin on omistanut vuodesta 1948 Paavo Pöyry ja puolisonsa Anna Liisa o.s. Juusola.

Tila sijaitsee Laitasaaren kylässä ja sen kokonaispinta-ala on 272 ha, josta metsää 175 ha, peltoa 22 ha ja joutomaita 75 ha. 35

Oulujokivarren eteläpuolen osayleiskaavan muutos ja laajennus -kaavaselostuksessa kerrotaan Kestistä:

Ranta-Kesti / Pihapiiri. Oulujoen rannassa sijaitseva suuri, vuonna 1850 rakennettu, vuonna 1933 korotettu päärakennus, jossa on koristeellisia yksityiskohtia. Pihapiiriin kuuluu kivinavetta, kaksi aittaa. Valtatieltä pihalle johtaa komea koivukuja. Kohde on rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas. 36

kirjoittanut Solja Holappa, tietoja antaneet mm. Raimo Ranta, Lea Rinne, Marja Koponen, Tytti Miettunen, Risto Kärnä ja Sari Heimonen

  1. Laitasaaren kylän historiaa
  2. Matti Lund, Sukuforum
  3. Muhos rk 1699-1722, kuva 69
  4. Raimo Rannan sähköposti 13.5.2013
  5. Muhos hk 1742, s. 96
  6. Muhos hk 1746, s. 48
  7. Muhos rk 1733-1740, s. 76
  8. Tyrnävä hk 1753, s. 335
  9. Tyrnävä rk 1780-1786, s. 41
  10. Muhos hk 1749, s. 157
  11. Muhos hk 1754, s. 220
  12. Muhos rk 1751-1759, kuva 88
  13. Muhoksen seurakunnan historia
  14. Muhos rk 1781-1786, kuva 139
  15. Muhos rk 1794-1801, s. 42
  16. Muhos rk 1794-1801, s. 42
  17. Muhos hk 1800, s. 214
  18. Raimo Ranta, SukuForum
  19. Muhos hk 1810, s. 300
  20. Muhos hk 1820, s. 158
  21. Muhos rk 1802-1811
  22. Muhos rk 1840-1846, s. 71
  23. Muhos rk 1826-1832, s. 130
  24. Sukutilat Webissä, Suomen Maatalousmuseo Sarka
  25. Muhos hk 1840, s. 319
  26. Muhos rk 1854-1861, s. 256
  27. Muhos hk 1860, s. 504
  28. Muhos rk 1881-1890, s. 310
  29. Muhos lk 1891-1901, s. 350
  30. Marja Koposen sukutietokanta
  31. Muhos hk 1880, s. 271
  32. Risto Kärnän sähköposti 24.7.2013
  33. Suomen maatilat: tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista V: Oulun ja Vaasan läänit, 1933
  34. Sukutilat Webissä Suomen Maatalousmuseo Sarka
  35. Suuri Maatilakirja VII, s. 285
  36. Muhoksen kunta, Oulujokivarren eteläpuolen osayleiskaavan muutos ja laajennus Kaavaselostus 1.10.2008, s. 17

8 vastausta kohteessa Kesti no 35

  1. Miettunen Tytti os. Kesti sanoo:

    Voin kertoa taloa kolmen sukupolven ajan hallinneesta suvustani. Toimiva kirkonisäntinä ja pitivät kestikievariakin.
    Påhl Samulinp.Bisi s.1.4.1748 k.2.12.1837 muutti Limingasta Laitasaareen n:o 35 Kestin tilalle.Vaimo Kaisa ollintytär Teppola s.28.9.1748 k. 2.7.1786
    Lapsia heillä oli Samuel s.1775, Olof s.1779,Margaretha s.1781,Henrik s.1784 ja Kaisa s.1786, puolison kuoltua Paavo Gesti avioitui Maria Iisakintr.Eskurin kanssas.1750, avio oli lapseton.Samuel muutti Korvensuoran taloon Korven tilalle,vmo Kaarin Puhakka,veljensä Olof otti Gestiin vaimon Karin Antintr. Walkosesta, sisarensa Margaretha avioitui Abraham Matinpka Keräsen kanssa, veli Henrik muutti Temmekselle v.1810,sisar Caisa avioitui Juho Siiran kanssa.
    Tila on ollut suuri ja sitä lienee hallinnut ueampikin, vaan kauppakirjojen mukaan Påhl Bisi ja pojat Samuel ja olog ostivat Gestilän n:o 35, Berttunen n:o 21 ja Pelkonen 14. Manttaaliluvut on kauppakirjoissa. V.1858 kuoli Henrik Kesti, Olafin poika ja tilat myytiin saman vuoden lopussa Påhl Kujaheikolle.Henrik Kesti oli syntynyt 4.12.1817 Muhoksella ja vaimonsa Katariina Pekantytär Tuohino 9.12.1822 Kempeleessä,k.20.10.1856 Muhoksella. Tila myytiin ja kuusi alaikäistä lasta jäi kodittomaksi. Isoisäni isä Carl Jakob s.24.5.1845 k.24.3.1886 oli yksi heistä. Kukapa tietää miten heidän kävi?

    • Solja sanoo:

      Hei Tytti ja monet kiitokset sukusi tiedoista! Emme vielä tiedä kuka kirjoittaa tällä sivulla näkyvästä ajasta menneisyyteen, olenko se minä vai joku muu. Joka tapauksessa kiitokset tiedoista – näiden perusteella on hyvä jatkaa. Koetetaan myös selvittää mitä tapahtui orvoiksi ja kodittomiksi jääneille lapsille, jos vain mahdollista.

      • Solja sanoo:

        Kestin emäntä Katariina kuoli 33-vuotiaana keuhkotulehdukseen vuonna 1856. Leski-isäntä Heikki Kesti avioitui uudelleen 06.11.1857, toinen vaimo oli Maria Antintytär Keinänen (s. 18.01.1835 Utajärvi, Juorkuna, kihlakunnan lautamiehen tytär). Heikki kuitenkin kuoli vain 41-vuotiaana lavantautiin helmikuussa 1858. Toinen vaimo Maria näkyisi muuttaneen Utajärvelle 1863. 1. avion lapsista Heikki Heikinpoika mainitaan ensin huonemiehenä Laitasaaressa, meni Tyrnävälle vuonna 1866, ollen 24-vuotias. Maria Heikintytär oli piikana Holapassa 1865-66, muutti Ouluun 3.11.1866, 19-vuotiaana. Katariina Heikintytär muutti Kempeleeseen 2.10.1862, 12-vuotiaana. Liisa Heikintytär avioitui 17-vuotiaana 28.12.1873 Antti Heikinpoika Häikiön kanssa, lapsia ainakin Heikki ja Jaakko. Pekka Heikinpoika oli ensin renkinä Laitasaaressa, sitten muuttanut Ouluun 3.7.1870, 17-vuotiaana.

    • Miettunen Tytti os. Kesti sanoo:

      Kirjoitin tähän muutama päivä sitten, vaan kirjoitus häipyi taivaan tuuliin.Halusin kiittää tiedoista, joita sain lapsista, jotka jäivät orvoiksi ja kodittomiksikin.
      Tilan ostivat Kestit v.1797, sekin jäi sanomatta.

      • Tytti Miettunen sanoo:

        Olipa jännää lukea Kestin tilan historiaa. Olen uumoillut, että lähellä kesäpaikkaamme (Kokkoranta) sijaitseva Keräsen talo liittyy jotenkin sukuun, ja sehän näyttää liittyvän sekä Hämäläin että Kestienkin heimoon.
        Kiitokset Sinulle, kiva kun sellainen henkilö tutkii, joka osaa.
        Minä olin luullut suvustani, että ne olisivat asuneet iät ja ajat Limingassa, ja että se nuori Samuel, joka tuli sieltä Iisalmesta, olisi ollut siellä niitä hävityksiä paossa, jotka teki tilatkin autioiksi.Savolainen veri ei olisi pahitteeksi, sieltähän joka toinen on kotoisin, meilläkin kolmesta vävystä kaksi!

        • tapani pöyry sanoo:

          Hei. Olen nykyinen Ranta-Kestin omistaja ja luin mielenkiinnolla historiaa. Olen remontoinut kymmenen vuoden ajan päärakennusta koittaen säilyttää sen vanhan ja arvokkaan ilmeen. Suunnittelussa olen saanut hyvää apua peräpohjalaiseen rakennuskulttuuriin perehtyneeltä arkkitehdilta. Tänä kesänä uusin navetan raskaan ja jo haprastuneen tiilipintaisen vesikaton muuttamalla sen konesaumapeltiseksi. Muutokseen sain suosituksen/luvan Pohjois-Pohjanmaan museolta ja ELY-keskukselta. Ensi kesänä on vuorossa päärakennuksen katon uusiminen.

          • Solja sanoo:

            Olipa mukava saada yhteydenotto Kestin nykyiseltä omistajalta! Teette arvokasta työtä huolehtiessanne vanhoista ja komeista rakennuksista. Konesaumapeltikatto laitettiin myös Laitasaaren seurojentaloon – Museoviraston ohjeiden mukaan. Vanha tiilikatto oli vuodelta 1931! Peltikatto saa hapettua pari vuotta, sitten on vuorossa maalaus mustaksi. Kuten huomaat, Kestin valokuvagalleria on hyvin suppea – siihen toivoisin sinulta täydennystä, saataisiin Kestin tarina valmiiksi. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta solja@laitasaari.fi

          • Sari sanoo:

            Hei, olenkin katellut että komea on katto. Kuljen siitä ohi lähes jokapäivä töihin. Loistavaa että kunnostetaan näitä upeita rakennuksia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *